Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Yksi aikakausi päättyy – Fazer Dumle -tikkareiden valmistus lopetetaan

a2046c66d886fb80_800x800ar

Suomalaiset ovat yli 60 vuoden ajan voineet nauttia rakastetuista Fazer Dumle -tikkareista, mutta valitettavasti tämä aika on pian ohi. Tikkareiden valmistus loppuu maaliskuussa, koska nykyisen tuotantolinjan tekninen elinikä on lopussa.

Fazer Dumle -tikkareiden valmistus loppuu maaliskuussa 2021. Nykyinen tuotantolinja on vanha, ja sitä on ollut haastavaa huoltaa ja korjata viime vuosina.

”Meille Fazerilla laatu ja tuotteiden ainutlaatuisuus ovat keskeisiä asioita.  Olemme yrittäneet löytää ratkaisun tuotannon jatkamiseksi tehokkaalla ja kestävällä tavalla, siinä kuitenkaan toistaiseksi onnistumatta. Tikkarin valmistamiseksi tarvittava käsityötaito ja resepti ovat yhtä ainutlaatuisia kuin itse tikkari, ja siksi niitä on vaikea korvata nykypäivän modernilla tekniikalla” kertoo Fazer Makeisten Suomen markkinointijohtaja Anne Repo.

Fazer työskentelee löytääkseen uuden tavan valmistaa klassikkotuotetta.

”Tiedämme, että tikkari on monien rakastama tuote ja teemme kovasti töitä Dumle-tuotteiden valikoimamme kanssa. Jatkamme pyrkimyksiä kehittää ja löytää tapa tuottaa tikkari jälleen tulevaisuudessa” Anne Repo jatkaa.

Ensimmäinen litteä tikkari valmistettiin vuonna 1945

Dumlen juuret ovat Ruotsissa, jossa Mazetti-yritys valmisti vuonna 1945 ensimmäisen litteän tikkarin, joka nimettiin Dumleksi vuonna 1960. Fazer osti Mazettin vuonna 1975 ja Dumlesta tuli osa Fazerin tuotemerkkivalikoimaa. Tuotemerkistä tuli merkittävä 1980-luvulla, kun Fazer esitteli kuuluisan Dumle Toffee Caramel -suklaamakeisensa. Tuotemerkki tunnetaan Dumlen ainutlaatuisesti ja tunnistettavasta mausta, yhdistelmä pureskeltavaa toffeetta kuorrutettuna herkullisella maitosuklaalla, ja Fazer Dumlesta muodostui nopeasti suosituin toffeetuotemerkiksi. Dumle on ikoninen tuote niin Fazerin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikin ja sitä myydään yli 30 markkinalla maailmanlaajuisesti.

Juomatrendeissä korostuvat nyt leikkisyys, terveellisyys ja paikallisuus

b04de23befd1a62f_800x800arMiten hyperlokaalius, merkitykselliset hetket, terveyden optimointi, huoli maapallon ja ihmisten hyvinvoinnista, leikkisyys ja ennakoimattomuus näkyvät juomissa? Altian jo viidettä kertaa kokoama trendiraportti pureutuu megatrendeihin ja siihen, miten ne näkyvät vuoden 2021 juomatrendeissä. Trendiraportti on Altian tuotekehityksen työkalu ja ruokkii innovaatioita, joissa Altia kurkottaa useamman vuoden päähän.

Inhimillisyys ja rehellisyys on vahvistuva voima, jonka myötä ihmiset kääntyvät paikallisuuden ja hyperlokaalin puoleen. Hyperlokaalia on pienelle alueelle kuten vaikka omaan kaupunginosaan tai naapurustoon keskittyvä paikallisuus. Nyt halutaan tietää ihmisistä tuotteiden taustalla ja osoittaa solidaarisuutta lähimmille. Altian Consumer Insight Manager Milla Sorsakivi toteaa, että ajattelulla on vahvat juuret craft-liikkeessä.

“Craft-termille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, ja tämä on synnyttänyt keskustelua siitä, mikä lopulta voidaan luokitella craftiksi, ja kääntänyt katseet valmistusmenetelmien ja käsityön ohessa ihmisten rooliin”, Sorsakivi sanoo.

Koronavuoden myötä merkityksellisyys ja henkilökohtaisuus ovat nousussa. Nyt ei haeta adrenaliinipiikkejä vaan pieniä merkityksellisiä hetkiä, jotka tarjoavat henkilökohtaisia, omiin arvoihin sopivia elämyksiä.

“Pienetkin arjen hetket voivat tarjota tunnetasolla isoja elämyksiä. Vastuullisuusnäkökulmasta on parempi, kun ei tarvita mitään isoa, vaan pieni riittää”, Sorsakivi toteaa.

Taistelu maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta on megatrendi, joka vaikuttaa kaikkeen. Vihreät arvot ovat nousussa ja kokonaisvaltaiset vastuulliset valinnat ovat saaneet vauhtia. Ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa saatavilla, ja vastuullisuutta odotetaan kaikilta yrityksiltä. Terveystrendi taas muuttaa muotoaan: nyt terveydestä halutaan hyötyä itselle. Kyseessä on pitkälti tasapainon haku. Tuotteissa korostuu funktionaalisuus kuten tuttujen marjojen hyvää tekevä vaikutus.

Leikkisä nautinnollisuus on nouseva ilmiö, jonka mukaisia valintoja määrittävät hyväntuulisuus ja kepeys. Leikkisyys näkyy värikkyytenä ja leikittelevinä makuyhdistelminä. Trendiä ohjaavat nuoret ikäluokat, jotka katsovat  myönteisesti tulevaisuuteen. Kepeää leikillisyyttä edustaa elämästä nautiskelu ilman alkoholia: juomattomuudesta rakentuu uteliaisuuden siivittämä kokeilu ja myönteinen kokemus.

Altian raportti tunnistaa nousevana ilmiönä myös ennakoimattomuuden, joka vaikuttaa kaikkeen käyttäytymiseemme. Suunnitelmallisuus heittää häränpyllyä, ja osalle ihmisistä se on mieleen; on vapauttavaa, että tulevaisuutta voi miettiä lyhytjänteisemmin ja rennommin rantein. Toisaalta mietityttää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lopputuloksena inhimillisyys, rehellisyys ja paikallisuus nousevat, samoin nostalgia ja tuttuus, jotka näkyvät vahvasti makumaailmoissa.

Trendeissä nyt luonnollisuus, lähituotanto, maltillisuus, helppous ja funktionaalisuus

Megatrendit näkyvät tänä vuonna viitenä juomatrendinä, joista ensimmäinen on luonnollisuus ja keveys. Tämä trendi on terveysvetoinen ja toisaalta kokemuksellinen. Kepeät makuprofiilit voivat olla kirpeitäkin. Keveys on maailmanlaajuisesti alkoholialalla kiihtyvä trendi: monet kansainväliset toimijat tekevät väkevistä tuotemerkeistään ensi kertaa selkeästi kevyempiä versioita.

Kotimaisuuden ja lähituotannon suosio liittyy monen megatrendin alla näkyviin teemoihin kuten ihmisten esiinmarssiin ja solidaarisuuteen, mutta myös nostalgiaan, joka vastaa turvallisuudentunteeseen. Lähihankinnat herättävät enemmän luottamusta kuin kaukaa maailmalta tulevat tuotteet.

Juomavalintoja ohjaa nyt maltillisuus. Tässäkin taustalla vaikuttaa terveys, toisaalta erilaisten vaihtoehtojen testailu myönteisin mielin on osa leikkisää ja nautiskelevaa elämäntapaa.

Helppous on syvällä istuva kuluttajatrendi, ja se tulee esiin muun muassa käytännöllisten pakkausten vaatimuksena: pakkaus on helppo ottaa mukaan, kätevä avata, ei mene rikki, ja siinä lukee, miten tuotetta käytetään. Lisäksi pakkausten vastuullisuus on tärkeää, mutta sitä ei tavoitella käyttömukavuuden kustannuksella.

Hyvinvointitrendin kärkenä on funktionaalisuus. Maailmalla se näkyy muun muassa niin, että kun lanseerataan matala-alkoholisia tai alkoholittomia tuotteita, niissä on jotain lisättyä, terveellistä hyvää. Suomessa tämä näkyy vahvasti alkoholittomissa juomissa ja mehuissa.

Lähitulevaisuuden juomailmiöissä näkyy kiinnostavalla tavalla vastakohtaisuus, Milla Sorsakivi summaa: “Helppoudesta ei haluta luopua, mutta toisaalta mauilta ja valmistusmenetelmiltä odotetaan koko ajan yhä enemmän. Valintoja tehdään hyvinvointia ajatellen, herkuttelun ja maltillisuuden välillä tasapainotellen. Muun muassa näitä vastakohtaisuuksia silmällä pitäen kehitämme tulevaisuuden juomaelämyksiä Altialla.”

Fazer uudistaa lasten välipalatarjontaa ja tuo kauppoihin terveellisemmän tuoteperheen

8ff08273834989e3_800x800ar

Fazer vastaa vanhempien toiveisiin ja tuo markkinoille kevään 2021 aikana uudenlaisen Fazer for Minis -välipalaperheen. Fazerilla tuotekehitystä tehdään kuluttajia herkällä korvalla kuunnellen, ja innovointi on liiketoiminnan ytimessä. Ensimmäisenä tuoteperheeseen tuodaan lasten makuun kehitettyjä muroja, sipsejä ja maitojuomia, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota suolan, sokerin ja kuidun määrään.

”Suomalaisvanhemmista lähes joka kolmas kokee huonoa omatuntoa epäterveellisten välipalojen tarjoamisesta ja 40 prosenttia haluaisi lapsilleen terveellisempiä vaihtoehtoja, jotka myös maistuisivat heille1”, kertoo tuotepäällikkö Erika Aaltonen Fazerilta.

Fazer kehittää jatkuvasti uusia tuotteita kuluttajatarpeisiin. Yrityksen sisäisen innovaatiokilpailun tuloksena syntyi idea Fazer for Minis -tuoteperheestä, joka pitää sisällään terveellisempiä lapsille suunnattuja välipalatuotteita, joiden mausta ei ole tingitty.

”Välipalat ja napostelu ovat tiivis osa lapsiperheiden elämää. Vaikka tuotteet olisivat kuinka terveellisiä, lapset eivät niitä syö, jos maku ja rakenne eivät ole kohdillaan”, toteaa Aaltonen, itsekin kolmen lapsen äiti.

Fazer for Minis -tuoteperheen ensimmäiset uutuudet saapuvat kauppoihin tämän kevään aikana. Tulossa on terveellisempiä muroja, maitojuomia ja sipsejä. Jokaisesta tuotteesta on kaksi erilaista makuvaihtoehtoa.

“Kehitämme jo seuraavia herkullisia tuotteita tähän tuoteperheeseen ja tuomme kauppoihin lisää Fazer for Minis -uutuuksia vielä tänä vuonna”, lupaa Aaltonen.

Suola, sokeri ja kuitu suurennuslasin alle

Tutkimusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliossa on liian paljon suolaa ja kovaa rasvaa2, ja terveellisemmille ja helppokäyttöisille lasten napostelutuotteille on Suomessa kysyntää1.

”Vanhemmat tiedostavat sokerin haitallisuuden, mutta piilosuolaan ei vielä kiinnitetä riittävästi huomiota. Terveellisten ruoka- ja makutottumusten omaksuminen lapsuudessa luo pohjaa aikuisuuden hyvinvoinnille”, toteaa ravitsemustieteen tohtori Marika Laaksonen Fazerilta.

Säännöllinen ateriarytmi ja tasapainoisesti koostetut ateriat ylläpitävät verensokeria ja siten lapsen vireystilaa ja jaksamista päivän puuhissa.

”Puhumme aivoystävällisestä Fazer Brainhow -ruuasta. Fazer for Minis -tuotteet tuovat välipalahetkiin hyvälaatuista energiaa ja sisältävät aivoille hyödyllisiä ravintoaineita. Lisäksi muroissa ja juomissa on Sydänmerkki eli ne ovat omassa kategoriassaan ravitsemuksellisesti parempia valintoja.”

Kevään 2021 Fazer for Minis -tuotteet

Fazer for Minis Kaurasipsit 150 g

  • Makuvaihtoehdot: Sour Cream & Onion (kermaviili ja sipuli) ja Taco.
  • Tuotteet valmistetaan Fazerin Lahden hapankorppuleipomossa kotimaisesta kaurasta.
  • Tuotteet ovat runsaskuituisia (Sour Cream & Onion 10 %, Taco 9,4 %).
  • Sour Cream & Onionissa on sokereita 6,9 %, mutta lisättyä sokeria on vain 2 %. Taco-versiossa on sokereita 5,5 %, mutta lisättyä sokeria vain 3 %.
  • Suolaa on vain 0,7 %.
  • Maidoton ja laktoositon

Fazer for Minis Kauratähdet 400 g

  • Fazer for Minis Kauratähdet ovat aamu-, väli- tai iltapalaksi sopivia muroja.
  • Erinomaisia myös pieneen eväsrasiaan pakattavaksi ja sellaisenaan naposteltaviksi.
  • Makuvaihtoehdot: kaura ja kaakao.
  • Valmistetaan suomalaisista viljoista Ruotsissa Fazerin omalla myllyllä.
  • Tuotteet ovat runsaskuituisia (Kauratähdet Kaakao 7,3 %, Kauratähdet 6,3 %).
  • Tuotteissa on yhteensä 15 g sokeria, osa sokerista tulee luontaisesti viljasta.
  • Suolaa on vain 0,8 %.
  • Sydänmerkki
  • Maidoton ja laktoositon

Fazer for Minis Maitojuoma 2,5 dl

  • Makuvaihtoehdot ovat kaakao ja mango.
  • Maito on kotimaista. Kotimaisuusaste on mangon makuisessa juomassa 96 % ja kaakaon makuisessa juomassa 98 %.
  • Tuotteet valmistetaan Fazerin Korian tehtaalla Suomessa.
  • Mangon makuisessa maitojuomassa ei ole lainkaan lisättyä sokeria, sokerit tulevat luontaisesti hedelmästä ja maidosta. Kaakaon makuisessa juomassa sokeria on 6 %, mutta lisättyä sokeria vain 1,2 %. Suurin osa sokerista tulee luonnostaan maidosta.
  • Suolaa on vain 0,1 % ja se tulee luontaisesti maidosta.
  • Sydänmerkki
  • Laktoositon

Lähteet:

1 Välipalatutkimus, Foodwest 03/2018, n=324
2 Dagis-tutkimushanke, Samfundet Folkhälsan ja Helsingin Yliopisto, 2019

Täysjyväleipä maistuu suomalaisille – terveellisyys on tärkeä valintaperuste

b5666536605e3ca7_800x800ar

Suomalaiset syövät yhä täysjyväpitoisempia leipiä, selviää Vaasan Oy:n tutkimuksista ja myyntiluvuista. Myös terveellisyys ohjaa yhä useamman valintoja kaupan hyllyillä. Täysjyvä onkin oivallinen valinta monien terveyshyötyjensä ansiosta, minkä lisäksi se on tärkeä osa planetaarista ruokavaliota. Kansainvälistä täysjyväpäivää vietetään tänään 19.11.

Yhä useampi suomalainen tarkistaa leipähyllyllä tuotteen täysjyväpitoisuuden. Vaasanin teettämän tutkimuksen 61 prosenttia suomalaisista pitää leivän terveellisyyttä tärkeänä, ja yhtä moni tarkastaa täysjyväpitoisuuden leipäpakkauksen ainesosaluettelosta.* Vastaavasti 56 prosenttia tarkistaa leivän kuitupitoisuuden.  Runsaskuituisuuden ohella täysjyväpitoisuus on suomalaiselle kuluttajalle merkittävimpiä leivän terveellisyyttä kuvaavia asioita.

Mitä täysjyvä oikein tarkoittaa?

– Täysjyväviljassa ovat tallessa kaikki jyvän syötävät osat kuorikerroksista ytimeen. Täysjyvävilja on monella tapaa terveydelle oivallinen valinta, sillä se sisältää kaikki viljan vitamiinit ja kivennäisaineet. Lisäksi siinä on runsaammin kuituja kuin puhdistetussa viljassa. Kuidut ovat hyväksi vatsan toiminnalle ja esimerkiksi kauran ja ohran kuidut tasaavat verensokeria ja alentavat kolesterolia. Täysjyväleipä on siis erinomainen välttämättömien ravintoaineiden ja kuitujen lähde, kertoo Vaasanin emoyhtiön Lantmännen Unibaken ravitsemusasiantuntija Marika Lyly.

Vaasan on kasvattanut pitkäjänteisesti täysjyväleipien valikoimaansa

Vaasan on kasvattanut leipävalikoimansa täysjyväpitoisuutta jo pitkään. Täysjyväleiväksi saa kutsua leipää, jossa vähintään puolet käytetystä viljaraaka-aineesta on täysjyvää. Sataprosenttinen täysjyväleipäviipale (30 g) sisältää noin 20 grammaa täysjyväviljaa.

– Huomasimme täysjyvän terveellisyyden tutkimusprojektien kautta jo 2000-luvun alkupuolella. Siksi olemme johdonmukaisesti kasvattaneet täysjyväleipävalikoimaamme jo pidemmän aikaa. Kun vuonna 2010 täysjyväleipien osuus vuosittaisesta leipävolyymistamme oli 47 prosenttia, on se tällä hetkellä jo 56 prosenttia. Suunta on edelleen kasvamaan päin, sillä suomalaiset ovat löytäneet täysjyväleivät, kertoo Vaasanin viestintäjohtaja Mari Dunderfelt.

Moni yhdistää täysjyvään ruisleivän, mutta myös vaaleat leivät voivat yhtä lailla olla täysjyväisiä. Esimerkiksi suosituissa kauraleivissä on vaihtoehtoja, joissa täysjyväkauraa on vähintään puolet viljaraaka-aineista tai jopa täydet 100 %.

Yli puolet suomalaisista (52 %) sanoo ostavansa viljatuotteita myös ilmastosyistä.** Täysjyväviljat ovat olennainen osa terveellistä ja ilmastoystävällistä planetaarista ruokavaliota, jonka mukaan yli puolet energiansaannista olisi hyvä saada kasviperäisistä tuotteista ja yksistään täysjyväviljasta noin kolmannes.

– Täysjyvävilja on hyvä valinta myös ilmaston kannalta, koska viljatuotteiden hiilikuorma on verrattain pieni, ja kun koko jyvä käytetään ihmisten ravitsemiseen, hyödynnetään myös viljeltyä peltoalaa tehokkaammin, Marika Lyly summaa.
*) Vaasan, Kuluttajatutkimus 12/2018
**) Vaasan, IRO Research, kuluttajatutkimus 08/2020

Suomalaiset retkeilevät korona-aikana ennätystahtiin – eväsrepussa useimmiten voileipiä ja makkaraa

906c17ac15841c56_800x800ar

Poikkeusaika on saanut suomalaiset retkeilemään luonnossa ennennäkemättömän vilkkaasti. Koska myös retkeilyyn liittyvä kulutuskäyttäytyminen on muutoksessa, Atria toteutti Suomen OnlineTutkimus Oy:n kanssa tutkimuksen siitä, minkälaisia retkieväitä suomalaisten repuista löytyy.

Itse tehdyt eväät ja makkara suosiossa

Luonnossa retkeily on tutkimuksen mukaan yleistynyt niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Koronapandemian aikana retkeily on lisääntynyt jopa 44 prosenttia.

Suurin osa retkeilijöistä pakkaa reppuunsa itse tehdyt eväät, sillä jopa 66 prosenttia vastaajista kertoi valmistavansa eväät kotona valmiiksi. Pääsääntöisesti mukaan otetaan eväsleipiä, joiden päällä on rasvaa, juustoa, kinkkuleikettä ja vihanneksia. Kinkkuleikettä leipänsä päälle laittaa 49 prosenttia vastaajista, ja ennen vihanneksia sen valitsevat leivälleen miehet sekä alle 25-vuotiaat ja 45–64-vuotiaat.

Voileipien jälkeen toiseksi yleisin ruokatuote retkillä on makkara, joka on miehillä kolmanneksi suosituin ja naisilla neljänneksi suosituin eväs. Alle 25-vuotiaista 30 prosenttia ottaa retkelle mukaansa valmiiksi kotiin ostetut eväät, joihin kuuluu muita ikäryhmiä useammin nakkeja sekä keksejä, karkkeja ja sipsejä. Myös naiset suosivat miehiä useammin kyseisiä valmiiksi pakattuja makeita herkkuja ja sipsejä.

Eväiltä toivotaan helppoutta, herkullisuutta tai terveellisyyttä

Retkieväiden valintaa ohjaa selkeästi mutkattomuus. Jopa 77 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että eväiden tulee olla ennen kaikkea helppotekoisia. Seuraavaksi tärkeimmät kriteerit ovat terveellisyys (43 prosenttia vastaajista) sekä herkullisuus (42 prosenttia vastaajista). Myös ikä vaikuttaa asiaan: alle 25-vuotiaat arvostavat eväissä enemmän herkullisuutta kuin terveyttä. Yli 64-vuotiailla taas helppouden jälkeen tärkein kriteeri on terveellisyys. Retkieväiden keveyttä arvosti vain 22 prosenttia vastaajista.

Tutkimus tehtiin webropolilla, ja tiedonkeruun toteutti aikavälillä 17.–21.9.2020 Suomen OnlineTutkimus Oy. Vastaajia oli 703 henkilöä, joista kyselyyn otettiin mukaan 527 vastaajaa, jotka olivat retkeilleet luonnossa viimeisen vuoden aikana.

Klassikkobrändi Jacky on jo 50-vuotias – muistatko nämä Jacky-herkut vuosien varrelta?

xsexecdh5mibbgelxygb

Jackyn Maffe-, Malla- ja Palle-kerrosjogurtit, Jacky Jugupala, Jacky Railakas… Jacky on ollut osa suomalaisten perheiden arkea ja tehnyt maidosta ihmeen hyvää jo vuodesta 1970. Vuosien varrella Jacky on uudistanut tuotteistoaan jatkuvasti ja ollut monien tuotteiden osalta vanukas- ja jogurttikategorian edelläkävijä.

Suomalaisten rakastama Jacky-brändi tunnetaan punavalkoisesta logosta, kirkkaanvärisistä vanukaspikareista, pakkausten hauskoista lehmähahmoista ja sloganista ”Jacky tekee maidosta ihmeen hyvää”. Jacky-vanukkaita ja -jogurtteja on popsittu Suomessa jo viiden vuosikymmenen ajan, ja Jacky on ollut osa monen perheen arkea ja juhlaa – aika moni muistaa lapsuudestaan sen ihanan hetken jääkylmän Jacky Makupalan parissa koulupäivän jälkeen.

Suomen ensimmäinen vanukas hurmaa sukupolvesta toiseen

Ensimmäisten Jacky-tuotteiden, jalallisiin pikariin pakattujen jogurttien, valmistus alkoi Lahden Meijerissä vuonna 1970. Makuina olivat suomalaisten rakastama mansikka ja raikkaan eksoottinen ananas. Moni muistaa ensimmäiset Jacky-tuotteet maun lisäksi niiden hienosta jalallisesta pikarista, joka sopi nukkekodinkin huonekaluksi.

Suomen ensimmäiset vanukkaat, Jacky Makupalat, tuotiin kauppoihin vuonna 1974. Idea välipala- ja jälkiruokavanukkaasta pikarissa tuli Suomeen alun perin Belgiasta, kuten myös Jacky-nimi.

”Tuotetestien avulla selvisi, että suomalaiset pitävät pehmeästä ja lusikoitavasta vanukkaasta, ja tämän pohjalta syntyi Jacky Makupala. Ensimmäisenä lanseerattiin suklaan- ja vaniljanmakuiset Makupalat ja valikoimaa täydennettiin vuotta myöhemmin Jacky Makupala Maitosuklaalla. Tämä on edelleen sarjan myydyin maku ja monen suomalaisen suosikkivanukas”, kertoo vuosikymmeniä Jackyn parissa työskennellyt Orkla Suomen tuotekehittäjä Pirjo Moilanen.

”Jacky tekee maidosta ihmeen hyvää” -slogan opittiin nopeasti ja se alkoi pian raikua pihoilla ja kouluissa. Loppu onkin tuotemerkkihistoriaa – Jackylla oli kysyntää heti alusta lähtien, ja nyt 1970-luvulla Jackyja syöneet ostavat vanukkaita omille lapsilleen. Nykyään Jacky Makupaloja myydään yli 12 miljoonaa pikaria vuodessa.

Aikuisten vanukkaista tuli uusin hitti

Viime vuonna Jacky teki jälleen uuden aluevaltauksen lanseeraamalla Suolainen kinuski sekä Suklaabrownie -vanukkaat, joiden pakkaus ja makumaailma sopivat aikuisempaan makuun. Syksyllä valikoima täydentyy kahdella uutuudella: Maitosuklaa-nougat on rakenteeltaan täyteläisen pehmeä vanukas kuten kaksi edeltäjäänsä, Suklaamanna on puolestaan aivan uudenlainen, koostumukseltaan mannaryynimäinen ja lohkeava herkkuvälipala.

”Uskallamme ennustaa näille uutuuksille menestystä, sillä aikuisten vanukkaiden lanseerauksen saama huomio ja kysyntä yllätti meidätkin. Keskustelu vanukkaista kävi kiivaana etenkin sosiaalisessa mediassa ja saimme paljon innostunutta palautetta. Tämäkin kertoo osaltaan siitä, miten rakastettu ja nostalginen brändi Jacky on ja että aikuiset kaipasivat itselleen suunnattua vanukaskonseptia”, kertoo Jackyn markkinoinnista Orkla Suomella vastaava Mari Johtela.

Kaikki Jacky-tuotteet valmistetaan tänäkin päivänä tuoreesta maidosta, ja suklaatuotteissa käytetään vain UTZ-sertifioitua kaakaota. 50 vuoden jälkeenkin Jacky tekee yhä maidosta ihmeen hyvää!

Kotimaiset sienet puhdasta lähiruokaa

blobid0_1591078519251

Suomessa viljellyt sienet ovat todellista lähiruokaa. Viljelytekniikan ansiosta kotimaiset sienet ovat puhtaita ja heti käyttövalmiita. Niitä voi käyttää ruuan valmistuksessa kypsentämättöminä, kypsennettyinä ja kuivattuna.

Sienet voi käyttää kokonaan: aina jalasta hattuun. Tämän ansiosta sienistä ei valmistusvaiheessa synny ollenkaan ruokahävikkiä. Kesäaikaan esimerkiksi herkkusienet ja portobellot sopivat hampurilaisen väliin pihvin seuraksi tai tilalle, grilliin sellaisenaan, uuniperunan täytteeksi tai aamiaismunakkaaseen tuomaan täytettä.

– Herkkusienten käyttö on helppoa ja terveellistä. Niiden sisältämä umami korostaa muiden ruokien makua, ja siksi ne sopivatkin monipuolisesti kaikkeen ruuanlaittoon, kertoo Pia Oksa Champ-sienten markkinoinnista.

Kotimaisten sienten kasvatus perustuu vahvasti kiertotalouteen, jossa hyödynnetään paikallisten yritysten tuotteita. Sienet kasvavat tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Sienten kasvualusta valmistetaan itse, ja siinä käytetään olkea, kipsiä, broilerin lantaa ja vettä. Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa. Käytetty alusta palautuu takaisin lähialueen pelloille maanparannusaiheeksi.

Kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja syödään ennätysmäärä

Ilttulan puutarha, Paimio. Kuvattu tiistaina 2.5.2017.

Ilttulan puutarha, Paimio.

Suomalaiset ovat lisänneet lähes kolmanneksella kotimaisten tomaattien ja kurkkujen syömistä vastaavaan aikaan viime vuonna verrattuna.  Tämä käy ilmi IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 19.–27. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetti Kauppapuutarhaliitto.

Tutkimuksen mukaan naisista 35 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia ilmoitti syöneensä viime vuotta enemmän kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja.

– Muutos on merkittävä, mutta ei yllättävä. Suomalainen kasvihuonetuotanto on kyennyt toimimaan poikkeusoloissa aivan normaalisti.  Koronaepidemian aiheuttaman alkuhämmennyksen jälkeen kauppapuutarhurit ovat raportoineet todella vilkkaasta kysynnästä. Myös keskusliikkeistä on vahvistettu, että kotimaiset vihannekset ovat olleet nyt todella kysyttyjä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kasvihuonevihannesten kotimainen tuotanto kattaa kysynnän hyvin vuoden jokaisena päivänä.   Kurkun ja tomaatin yhteenlasketun sadon arvioidaan nousevan kuluvana vuonna lähes sataan miljoonaan kiloon. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 90 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia.

– Epidemia on aivan selvästi nostanut suomalaisten tuotteiden arvostusta. Tähän varmastikin vaikuttaa tuotteiden puhtaus ja turvallisuus, mutta myös, että suomalaisilla on vahva halu tehdä valintoja kotimaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta, kertoo Jalkanen.

Minkälaista leipää suomalaiset syövät poikkeusoloissa?

9c9373d9196a7b70_800x800ar

Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet. Ruoan verkkokaupat ovat ruuhkautuneet, kaupassa käydään totuttua harvemmin ja sitä myötä ostoksia suunnitellaan tarkemmin ja kotiin ostetaan kerralla enemmän ruokaa. Leivän kulutuksessa tämä näkyy niin, että säilyvämpien tuotteiden menekki on selvästi kasvanut ja suomalaiset suosivat nyt isompia pakkauksia, kun muuten pieniä pakkauksia on toivottu enemmän pienten kotitalouksien lisääntyessä.

”Tällä hetkellä valikoimastamme myydään eniten ruisleipiä, paahtoleipiä ja hampurilais- ja hot dog -sämpylöitä, jotka säilyvät pitkään hyvinä ja ovat loistavia välipala-alustoja. Ruisleipä myös sopii erinomaisesti pakastettavaksi ja sieltä suoraan paahtimen kautta nautittavaksi”, kertoo Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.

Vaasanin myyntitilastoissa vaaleassa vehnäleivässä ei ole poikkeusaikana näkynyt erityistä myyntipiikkiä, ja tämän tyyppistä leipää leivotaankin nyt paljon itse, kun ollaan enimmäkseen kotona. Paahto- ja ruisleipää sen sijaan on vaikeampi valmistaa itse. Kovassa nosteessa olevan kauraleivän myyntiluvut eivät ole muuttuneet poikkeustilan aikana juurikaan suuntaan tai toiseen.

”Street food -tuotteiden suosiota selittää varmasti se, että niistä saa helposti koko perheelle maistuvan ateriakokonaisuuden. Niiden avulla voi myös hyödyntää ruoantähteitä, sillä hampurilais- tai hodarisämpylän täytteeksi voi laittaa käytännössä mitä vain. Eilisen päivällisen tähteet on helppo hodariuttaa”, Cousins avaa. ”Myyntiluvuissamme näkyy kiinnostavia poikkeamia uuden arjen myötä. Esimerkiksi donitsien myynti on laskenut, kun koululaiset ovat jääneet kotiin. Donitsit ovat selkeästi haluttu eväs koulupäivän keskellä, mutta kotona välipalaksi syödään jotain muuta.”

Ruokahävikkiä torjutaan uudessa arjessa lähes huomaamatta

Aivan poikkeustilan alussa ihmiset ostivat suuria määriä suosikkileipiään varastoon, ja iltaisin kauppojen leipähyllyt olivat tyhjillään. Nyt tilanne on jo rauhoittunut, ja jokaisen suosikkileipiä pitäisi löytyä helpommin.

”Monella meistä on nyt runsain määrin suosikkileipiään pakastimessa. Pakastin onkin tuoreelle leivälle oiva säilytyspaikka ja hävikintorjuntaväline, sillä leipä säilyy pakkasessa hyvänä 2-3 kuukautta – kunhan ei pääse unohtumaan pakkaslaarin perukoille”, Cousins päättää.

Tämänhetkisessä arjessa meidän on itse asiassa helpompi tehdä pieniä arkisia ympäristötekoja keittiössä, kun vietämme niin paljon aikaa kotioloissa. Jääkaappiin kurkistetaan useammin, eivätkä yllättävät menot vaikeuta ateriasuunnittelua. Ruokahävikin torjuminen onnistuu tehokkaasti käyttämällä pakastinta järkevästi ja hyödyntämällä ruuantähteet.

Felix tuo markkinoille ensimmäisen täysin makeuttamattoman ketsupin

xcvkd8qtaxdk2mbxvu6h

Felix-ketsupit ovat vuodesta toiseen suomalaisten suosikkikastikkeita ja kiinteä osa etenkin lapsiperheiden päivällispöytää. Kiinnostus terveellisempiin ja sokeroimattomiin ruokiin kasvaa jatkuvasti, ja Felix vastaa haasteeseen tuomalla markkinoille ensimmäisen ketsupin, joka ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria tai makeutusaineita. Uutuusketsupille on myönnetty myös Sydänmerkki.

Tutkimusten mukaan sokerin määrä on yksi tärkeimmistä ketsupin valintaan vaikuttavista tekijöistä heti ketsupin maun ja tomaattien määrän jälkeen. Kysyntä sokeroimattomille tuotteille on kova.

“Entistä terveellisemmät vaihtoehdot kiinnostavat kovasti myös ketsupeissa, ja haluamme Felixillä tarjota vaihtoehtoja kaikkien tarpeisiin ja makuihin. Tuotekehityksemme onnistui hienosti kehittämään täysin makeuttamattoman ketsupin lisäämällä tuoreiden, auringonkypsyttämien tomaattien määrää ja mausteita sopivassa suhteessa. Täydellisen reseptin luominen vaati yli 40 yritystä, ennen kuin osuimme nappiin. Maku on aivan erinomainen”, sanoo Felixin markkinoinnista vastaava Paula Pöntynen.

Felix on yksi Orkla-konsernin omistamista brändeistä, ja Orkla on sitoutunut vastuullisuusstrategiassaan vähentämään sokeria 15 % koko tuotteistostaan vuoteen 2025 mennessä. Myös Orkla Suomi antoi viime vuonna ravitsemussitoumuksen vähemmän tai ei lainkaan sokeria sisältävien tuotteiden tarjoamisesta kuluttajille.

Felix-ketsupit myös vastuullinen valinta

Felix on tehnyt viime vuosina isoja muutoksia tuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ketsuppipullojen tehdaskuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä pienennettiin 90 %, kun pullomateriaaleja ryhdyttiin kuljettamaan pieninä muovikapseleina tehtaalle, jossa ne puhalletaan muotoonsa tuotannon aikana. Lisäksi kaikissa Felix-ketsuppipulloissa pakkaukseen käytettävästä muovista 25 % on Clean-PET -kierrätysmuovia. Myös ketsuppien myyntierätarjottimet ja lavakulmat on tehty FSC Mix -sertifioiduista materiaaleista.

Terveellisyyteen on Felixillä kiinnitetty huomiota puolestaan jo ennen uutuusketsuppia. Terveelliset ruokailutottumukset muodostuvat aina kokonaisuudesta.

“Felix-ketsupit ovat säilöntäaineettomia ja sisältävät runsaasti auringon kypsyttämiä tomaatteja. Olemme tuoneet jo aiemmin perinteisten ketsuppien rinnalle luomuketsuppeja sekä ketsuppeja, joissa on vähennetty sokerin ja suolan määrää. Monelle Felixin ketsupille on myönnetty Sydänmerkki, joka kertoo, että tuote on terveyden kannalta parempi vaihtoehto tuoteryhmässään”, Pöntynen avaa.

Tuotetiedot: Felix Makeuttamaton ketchup 970 g