Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Vuoden 2018 vihannes on papu!

red-kidney-beans-1391269490r1X

Vuoden 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Valinnan ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Perusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Papujen (Phaseolus sp.) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasvisksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin.

Pensas- ja salkopavut

Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensas- tai salkopapuja (Phaseolus vulgaris). Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia. Molemmat paputyypit voidaan syödä palkoineen, kun niitä ensin on keitetty noin kuusi minuuttia kiehuvassa vedessä. Keittäminen poistaa papujen haittoja ruoansulatuksessamme, koska kaikki pavut sisältävät tuoreena muun muassa lektiini. Tämä aiheuttaa keittämättömänä vatsaongelmia.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviä keittämisen jälkeen tai kuivattuina. Myös Limanpapu (P. lunatus) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu meillä.

Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä. Idätetyt pavut voi halutessaan kevyesti keittää, jolloin niiden sulavuus ja ravitsevuus paranevat entisestään. Kuivattujen papujen käsittelyohjeet löytyvät esimerkiksi ww.evira.fi -sivuilta. Ilman oikeanlaista esikäsittelyä ne voivat aiheuttaa myrkytyksiä, mutta oikein käsiteltyinä ovat arvokkaita ravintoaineita, joiden on todettu muun muassa tasaavan veren sokeria ja alentavan kolesterolia.

Härkäpapu onkin virna

Härkäpavusta (Vicia faba) on kehitetty viime vuosina hittituotteita. Tämä hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi on virna ja ei siten kuulu papujen sukuun. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla, joten sen viljelyä ja menekkiä on hyvä edistää papujen vuonna 2018.

Papujen viljelyala on varsin pieni ja keskittyy lounaisimpaan Suomeen. Papuja tuotetaan noin 87 tonnia vajaan 50 hehtaarin alueella. Tästä suuri osa siitä menee pakasteteollisuudelle. Tuoremyynnissä papuja on ollut viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin, mutta pääosin tuoreet pavut ovat olleet tuontituotteita. Vastaavasti esimerkiksi härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena.

Kasvua toivotaan

Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä.

Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle. Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne toimivat samalla parvekkeen vihreyttäjinä.

Helppoa ja näyttävää ruokaa

Tuorepavut ovat öljyn tai voisulan ja mnatelien kera herkullisia ja tasapainottavia lisäkkeitä esimerkiksi liharuokien kera. Suosikkeja ovat myös erilaiset papumunakkaat. Pavut sopivat kaikkeen ruoanlaittoon keitoista paistoksiin ja salaatteihin, joista nizzansalaatti on varsinainen herkuttelijan klassikko.

Satoaikana tuorepapuja kannattaa ostaa ja pakastaa talven varalle. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten. Talvella ne ovat näyttäviä ja herkullisia lisäkkeitä parsan tapaan sellaisenaan tai yrteillä ja parmesaanijuustolla höystettyinä.

Lidl eturivissä mukaan ravitsemustalkoisiin: 20 prosenttia vähemmän suolaa ja sokeria 2025 mennessä

af366dbcd649f22e_400x400ar

Lidl Suomen tavoitteena on vähentää lisätyn sokerin ja suolan määrää sen omien merkkien tuotteissa 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.  Kunnianhimoisen tavoitteesta tekee se, että jokaisen tuotteen kohdalla sokerin tai suolan vähentäminen on aina oma tuotekehitysprojektinsa. Reseptien muokkauksen lisäksi tavoitteeseen pääsyssä auttaa uusien vaihtoehtojen ja pakkauskokojen tarjoaminen, sekä terveellisten vaihtoehtojen markkinointi kuluttajille.

Lidl pyrkii vähentämään sokerin ja suolan kokonaismäärää omien merkkiensä tuotteissa 20 prosenttia aikavälillä 2015-2025. Sokerin ja suolan vähentämisessä Lidl keskittyy niiden saannin kannalta olennaisimpiin tuotteisiin: sokerin osalta erityisesti lasten suosimiin välipaloihin, kuten aamiaismuroihin ja jugurtteihin, ja suolan osalta päivittäisiin elintarvikkeisiin, kuten leipään ja valmisruokiin.

Useiden Lidlin tuotteiden kohdalla suolan ja sokerin määrää on vähennetty hiljalleen jo vuosia. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun sokerin ja suolan vähentämiselle asetetaan tavoitteet koko valikoiman osalta.

–         Tärkein tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme ostoskori parhaalla hinta-laatusuhteella. Laatu on muutakin kuin makua ja ulkonäköä. Se on esimerkiksi toimitusketjun vastuullisuutta ja tuotteen ravitsemuksellista laatua. Meillä on tärkeä rooli suomalaisten ravitsemuksessa Hangosta Sodankylään, ja siksi haluamme olla mukana suomalaisissa ravitsemustalkoissa, kertoo Lidl Suomen kaupallinen johtaja Timo Hansio.

Tuotekehitystä maku edellä

Kahdenkymmenen prosentin vähennystavoitteeseen pääsy vaatii paljon, sillä jokainen tuote on erilainen. Jokaisen tuotteen ravitsemussisällön muuttaminen on oma tuotekehitysprojektinsa, eivätkä samat keinot toimi valmistustavoiltaan ja raaka-aineiltaan erilaisiin tuotteisiin. Suolan ja sokerin vähentämisen lisäksi on aina huomioitava tuotekehityksen perimmäiset kriteerit: maku, turvallisuus ja kokonaisravitsemus.

–         Reseptejä hiotaan aina maku edellä ja vähennykset tehdään hiljalleen, jotta makuprofiili säilyy mahdollisimman samanlaisena. Emme korvaa yhtä pahaa toisella, vaan tuotetta tarkastellaan aina kokonaisuutena. Lopputuloksen täytyy olla hyvän makuinen ja samalla mahdollisimman terveellinen ja luonnollinen, kertoo vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen.

Reseptien muokkaamisen lisäksi pakkaus- ja annoskokoa pienentämällä voidaan vähentää sokerin tai suolan saantia. Pitkällä tähtäimellä suurin muutos saavutetaan kulutustottumusten muutoksella ja siksi tärkeä keino tavoitteen saavuttamiseksi on terveellisempien vaihtoehtojen tarjoaminen ja niiden esittely.

–         Asiakkaat ovat jo hyvin tiedostavia ja etsivät terveellisiä ja luonnollisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi maustamattomat jugurtit ovat suuressa suosiossa jo nyt. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että asiakas löytää meiltä myös vähemmän sokeria sisältäviä virvoitusjuomia ja vähemmän suolaa sisältävää leipää – ja pitää niitä yhä yhtä herkullisina, selittää Pöllänen.

Edelliset 10 vuotta: Salamipitsasta neljännes suolasta pois

Edellisen kymmennen vuoden aikana useasta Lidlin omamerkkituotteesta on jo vähennetty suuri osa suolasta tai sokerista. Suolan vähentäminen esimerkiksi Trattoria Alfredo –salamipitsasta aloitettiin jo vuonna 2007. Kymmenen vuoden aikana sen suolapitoisuus on laskenut 27 prosenttia. Crownfield Choco Moons -suklaamuroista on puolestaan yhdeksän vuoden aikana onnistuttu vähentämään sokeria 25 prosenttia.

–         Kymmenessä vuodessa on mahdollista muokata tuotteiden reseptejä pikkuhiljaa, jolloin kerrallaan tehdyn vähennyksen vaikutus makuun on häviävän pieni. Tällöin kuluttajien makutottumukset ehtivät kehittymään muokkausten mukana. Sekä sokerin että suolan osalta suuri syy runsaaseen saantiin on tottumus, kertoo Riikka Pöllänen.

Lidlin ravitsemuslinjaus pähkinänkuoressa

Tavoite: Sokerin ja suolan kokonaismäärän vähentäminen 20 prosenttia omien merkkien tuotteissa aikavälillä 2015-2025. Tuotekehityksen tavoitteena hyvän makuiset, terveelliset ja luonnolliset tuotteet.

Lisäksi Lidl pyrkii parantamaan tuotteiden sisältämän rasvan laatua välttämällä kovetettujen rasvojen käyttöä ja korvaamalla palmuöljyä pehmeillä rasvoilla.

Keinot:

  • Tuotekehitys maku ja kokonaisuus huomioiden: lisätyn sokerin ja suolan vähentäminen
  • Pienempien pakkauskokojen tarjoaminen energiatiheissä tuotteissa
  • Terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen ja esittely

Mittaaminen:

Vuoden sisällä myytyjen tuotteiden sisältämä lisätyn sokerin ja suolan kokonaismäärä jaetaan tuotteiden kokonaiskilomäärällä. Kehitystä mitataan tuoteryhmittäin.

Koko ravitsemuslinjaus ja lisää tietoa Lidlin valikoimalinjauksista löytyy verkkosivulta.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

flag-2311833_640

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi

– Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sian- ja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Maidon kulutuksen lasku jatkui

Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Hedelmät ja vihannekset

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Tipo 0 -jauho ja taikinajuuri: Pizza Bakery on laatutietoisen herkkupizza

nyikci5hlzadjx2c8om2

Pizza Bakery on Grandiosan uusi premium-pizza, jonka pohja on ohut, ilmava ja rapea, ja täytteet moderniin makuun sopivia. Pohjan maun ja koostumuksen takaavat Tipo 0 -jauho ja aito taikinajuuri. Pizzat paistetaan kiviuunissa. 

Tipo 0 -jauhon salaisuus on sen normaalia hienompi jauhatus. Erikoisjauhon ansiosta pohjan voi kaulita ohueksi, jolloin valmiin pizzan pohja on sisältä ilmava ja kuoreltaan rapea.

Taikinajuuri tuo pohjan makuun sopivasti happamuutta, jota pizzakulinaristit osaavat arvostaa.

Pizza Bakery -pizzat paistetaan kiviuunissa. Kaupoista tätä premium-pizzaa on löytynyt maaliskuusta alkaen.

Makuvariantit:

Pizza Bakery Mozzarella & Basilika: Klassinen Margherita-pizza, 375 g

Pizza Bakery Chorizo & Mozzarella: Mausteisemman ystävälle, 400 g

Maitolähettiläs 2017 on Katri Rantanen

2017_katri_rantanen_sisa

Kuvaaja: Leena Markkanen

– Haluan luoda positiivisia mielikuvia maidosta, ilmoittaa Maito ja Terveys ry:n tuore Maitolähettiläs  Katri Rantanen.

– Maidolla on lukuisia hyviä terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet netissä vellovan päinvastaisen keskustelun varjoon. Maitolähettiläänä pääsen vaikuttamaan eri kanavissa ja tukemaan asiallisen ravitsemustiedon näkyvyyttä. Mielestäni tasapainoinen ruokavalio ja aktiivisen elämäntavan edistäminen ovat erityisen tärkeitä terveysvaikuttamisessa.

Maitolähettiläs astui tehtäväänsä tänään Maailman maitopäivänä Maitoaamutilaisuudessa. Maitolähettiläs Katri on ravitsemuksen asiantuntija. Hän on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Sitä ennen syntyperäinen vantaalainen suuntasi peruskoulun jälkeen maaseudulle ja suoritti rinnakkain ylioppilastutkinnon ja maatalousalan perustutkinnon Virolahdella.

– Navetta ja lehmät ovat tuttuja opinnoista. Maitotalous kuului opintoihini, joten olen työskennellytkin navetoissa, vauhdikas Maitolähettiläs kertoo.

Rasvatonta piimää ruokajuomaksi

Maitovalmisteet kuuluvat Katrin jokaiseen päivään.

– Juon rasvatonta piimää lämpimillä aterioilla. Lisäksi syön päivittäin jogurttia tai rahkaa. Kahviin lorautan mieluiten kermaa tai punaista maitoa.

Liikkuminen on elämäntapa

Maitolähettiläs on paitsi maidon myös terveiden elämäntapojen lähettiläs. Katri pitää liikunnallisuutta enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Hän on aktiivinen ulkoilija.

– Pyöräilen tai kävelen työmatkat aina kuin on mahdollista. Pidän myös patikoinnista esimerkiksi Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa. Lisäksi myös lenkkeilen kesäisin ja hiihdän talvisin.

Aluksi vierailuja Ruokakouluissa

Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla Maitolähettiläs vierailee usealla 4H-yhdistyksen järjestämällä Ruokakoulu-kesäleirillä Etelä-Suomessa. Hän kertoo siellä lapsille maidosta, maitovalmisteista ja ravitsemuksesta sekä pitää hauskan liikuntatuokion. Ruokakoulu on 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu päiväleiri. Ruokailoa tarjoillaan tänä vuonna 38 leirillä kesäloman aikana. Kesään mahtuu myös Farmari-maatalousnäyttely ja muita kesän tapahtumia.

Syksyllä Maitolähettiläs käy puhumassa mm. koululaisille ja osallistuu yhdistyksen viestintään. Lähettiläällä on omat Facebook-sivut. Maitolähettilään työ on osa-aikainen. Seuraa Maitolähettilästä Facebookissa

Maailma juhlii maitoa huomenna

kolme-maitolasia

Kuvaaja: Margit Lindholm/Studio Elido

Huomenna 1.6. on Maailman maitopäivä.  Maito ja Terveys ry järjestää maitopäivän kunniaksi Maitoaamutilaisuuden “Maito 100-vuotiaassa Suomessa”. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avaa tilaisuuden. Hän on maidontuottaja Pertunmaalta.

Maito kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin

– Maito on ollut pitkään kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria ja pitää sitkeästi pintansa edelleen, toteaa ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Sellaisenaan suomalainen maito on suoranainen superfood ja aivan loistava raaka-aine monenlaisiin ruokiin. Syväniemi kertoo Maitoaamussa Maidosta ja maitovalmisteista ruokakulttuurissamme ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Ravitsemusterapeutilta kysytään maidosta

– Suomalaiset ovat tunnetusti maitokansaa, muistuttaa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Hän puhuu Maitoaamussa aiheesta “Maito ennen ja nyt – yksin ja yhdessä”. Hän kertoo maitovalmisteiden vaikutuksesta suomalaisten ravitsemukseen ennen ja valottaa, millaista maitokeskustelu on vastaanotolla 2000-luvun Suomessa.

– Maito ja maitovalmisteet puhututtavat kansaa nykyisin paljon. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kysytään viikoittain maidottomuuden ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Mitä hyvää maitovalmisteista löytyy ja kenen kannattaa maitovalmisteita vähentää?

Maitoaamussa julkistetaan Maitolähettiläs 2017

Maitoaamu-kutsutilaisuus järjestetään Maailman maitopäivän kunniaksi ravintola Töölönrannassa. Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja maidosta ja maitovalmisteista sekä julkistetaan, kuka on Maito ja Terveys ry:n Maitolähettiläs 2017.

Tapahtumia ympäri maailman

Maailman maitopäivää juhlistetaan kesän kynnyksellä ympäri maailman. Päivää vietetään muun muassa Zimbabwessa, Nepalissa, Japanissa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Kanadassa, USA:ssa, Chilessä ja meillä Suomessa.

Maitopäivän viettoa koordinoi FAO tänä vuonna 17. kertaa. Päivän vieton tarkoituksena on muistuttaa maidon tärkeästä osasta ihmisten ravitsemusta. Suomessa Maitopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1936.

#Maitopäivä #WorldMilkDay #Maitolähettiläs

Tapahtumista maailmalla Global Dairy Platformin sivuilla http://www.worldmilkday2017.com/

FAO:n sivuilla on tietoa edellisten vuosien Maailman Maitopäivän vietosta http://www.fao.org/economic/est/est-commodities/dairy/school-milk/15th-world-milk-day/en/

Kysely: ikäerot näkyvät suomalaisten juustomaussa

cheese

Halloumi ja sulatejuusto viehättävät eri ikäluokkia

Juusto maistuu suomalaisille. Jokainen meistä syö vuosittain keskimäärin 27 kiloa juustoa. Yli 60 prosenttia syö juustoa päivittäin ja kolmannes vähintään viikoittain. Vain kolme prosenttia ei syö lainkaan juustoa. Tämä käy ilmi Juustonvalmistajain Säätiön huhtikuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten makumieltymyksiä ja ostotottumuksia. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten edam, emmental ja kermajuustot. Erilaisia juustoja kuluu eniten leivän päällä, mutta niitä käytetään runsaasti myös ruoanvalmistuksessa ja salaateissa. Ostopäätös tehdään useimmiten maun, pakkauskoon ja hinnan perusteella. Vähärasvaisuutta vieroksutaan, eikä korealla pakkauksella ole suurta vaikutusta valintaan. Erot ikäluokkien välillä tulevat esiin muun muassa suhtautumisessa valmiiksi viipaloituihin juustosiivuihin ja sulatejuustoon. Ikä vaikuttaa myös juuston syönnin määrään.

Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Kyselyn mukaan naiset ja miehet syövät juustoa lähes yhtä usein, mutta vanhimpien ja nuorimpien vastaajien kulutuksessa on nähtävissä selvä ero. Yli 60-vuotiaista 72 prosenttia kertoo syövänsä juustoa päivittäin, kun taas alle 30-vuotiaista juustoa syö päivittäin vain 54 prosenttia. Vastaavasti 13 prosenttia nuorimmista vastaajista syö juustoa kuukausittain tai harvemmin, mutta yli kuusikymppisistä näin harvoin juustoa syö vain 5 prosenttia.

Juusto on kiinteä osa arkea. Ylivoimaisesti eniten sitä syödään leivän päällä. Kyselyn vastaajista 59 prosenttia kertoo syövänsä juustoa leivän päällä päivittäin ja 28 prosenttia viikoittain. Seuraavaksi yleisimmin juustoa käytetään ruoan valmistuksessa ainesosana ja salaateissa ruokaisuutta antamassa.

– Suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten emmental, edam, gouda ja kermajuusto. Niitä syö päivittäin joka toinen vastaaja. Raejuusto, juustoraaste ja feta löytävät myös säännöllisesti tiensä suomalaisten ostoskoreihin. Tuorejuustot ovat naisille mieluisampia kuin miehille, kertoo Matti Tapaila Juustonvalmistajain Säätiöstä.

Ikä näkyy juustovalinnoissa
Valmiiksi viipaloidut juustosiivut ovat suosittuja helppoutensa vuoksi. Niillä on vakiintunut kannattajakuntansa: erityisesti yli 50- ja 60-vuotiaat kertovat suosivansa valmiiksi siivutettua juustoa. Alle 30-vuotiaat haluavat mieluummin tarttua höylään itse. Heistä joka viides kertoo, ettei koskaan syö valmiita juustosiivuja.

– Ikäerot tulevat näkyviin erilaisten juustojen kulutuksessa. Sulatejuusto ja leipäjuusto ovat hittejä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Tästä ikäryhmästä lähes 60 prosenttia kertoo syövänsä säännöllisesti, eli vähintään kuukausittain, sulatejuustoa ja puolet leipäjuustoa. Määrät poikkeavat huomattavasti vastausten keskiarvosta. Myös valkohome- ja sinihomejuustojen suosio näyttää kasvavan iän myötä, Tapaila kommentoi kyselyn tuloksia.

Halloumin ja mozzarellan kohdalla ikäjakauma on päinvastainen. Niitä suosivat eniten alle 30- ja 40-vuotiaat vastaajat, ja vierastavat eniten yli 50- ja 60-vuotiaat.

– Juustomakuun vaikuttaa paljon tottumus. Useimmat valitsevat juustoja, joita ovat aiemmin maistaneet. Makumieltymyksissä saattavat painaa lapsuudesta asti tutut maut. Toisaalta kyselyn mukaan lähes kolmannes alle 30- ja 40-vuotiaista käyttää juustoa korvaamaan lihaa ruoanlaitossa. Tämä voi osaltaan selittää uudempien, ruoanlaittoon hyvin taipuvien juustojen kulutusta tässä ikäryhmässä, Tapaila arvioi.

Vieraimpana vaihtoehtona pidetään vegaanista juustoa, jota 83 prosenttia suomalaisista ei syö koskaan. Positiivisinta suhtautuminen on alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Myös halloumia ja valkohomejuustoa ostetaan harvakseltaan.

Maku edellä ostopäätöksiin
Eniten ostopäätökseen juustohyllyllä vaikuttaa maku. Erityisesti naiset painottavat maun merkitystä. Juustohyllyllä vähärasvaisuus ei ole valttia, sillä kermaisempia juustoja pidetään kyselyn mukaan paremman makuisina. Seuraavaksi eniten valintaan vaikuttavat sopiva pakkauskoko ja edullinen hinta. Hinnalla on suurin merkitys alle 30-vuotiaille. Kotimaisuutta pidetään merkittävänä valintakriteerinä. Myös muiden perheenjäsenten makutottumuksia otetaan huomioon.

– Vaikka suomalaiset valitsevat useimmiten juustoja, joita ovat ennen maistaneet, he ovat kyselyn mukaan yhtä kiinnostuneita maistamaan uutuusjuustoja. Siksi vanhojen klassikkojen rinnalle mahtuu uusia juustomerkkejä. Uusia kotimaisia juustomakuja tuodaan Suomessa vuosittain myyntiin useita kymmeniä. Tänä vuonna näin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjontaa on enemmänkin, Tapaila toteaa.

Yli 60 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa suosia lähellä tuotettuja juustoja. Yli puolet kiinnittää huomiota säilöntä- ja lisäaineiden määrään. Luomu-juustoja arvostaa reilu kolmannes suomalaisista. Nämä kolme ominaisuutta ovat kyselyn mukaan naisille tärkeämpiä valintakriteerejä kuin miehille.

Vähiten painoarvoa juuston valinnassa annetaan pakkauksen ulkonäölle. Visuaalisella puolella on enemmän merkitystä alle 30- ja 40-vuotiaille kuin vanhemmille vastaajille. Vähärasvaisuus ohjaa vain harvojen valintaa. Eniten sille antavat painoarvoa yli 60-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat. Naiset ajattelevat terveysasioita juustoa valitessaan jonkin verran miehiä enemmän.

Juuston perässä lähdetään kauemmas kauppaan
Lähikauppojen juustovalikoimiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Vain 2 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että erilaisten juustojen saatavuus omassa lähikaupassa on huono. Kauppojen valikoimien koetaan koostuvan tasapainoisesti kotimaisista ja ulkomaisista juustoista. Enemmän juustovaihtoehtoja omaan kauppaansa toivoo alle puolet suomalaisista. Hyvän ja sopivan hintaisen juuston perässä ollaan valmiita myös kulkemaan: 38 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo, että ostaa juustoja mieluiten muusta kaupasta, kuin omasta lähikaupastaan. Juuston perässä eri kauppaan lähtevät erityisesti alle 30- ja 40-vuotiaat.

Nyhtökaura nousi Vuoden Suomalainen Elintarvike -kisan voittoon

nyhtokaura_nude_pakkaus-id-40197-500x9999,e=tif

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voiton nappasi Gold&Green Nyhtökaura™ 250 g nude. Voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä, jossa oli mukana seitsemän asiantuntijaraadin valitsemaa tuotetta.

Ennennäkemättömän ilmiön Suomessa luonut Nyhtökaura valmistetaan kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia, josta löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, ja lisäksi hyvää tekevää kauran ravintokuitua. Nyhtökauraa valmistaa Gold&Green Foods Ltd. Nuden lisäksi Nyhtökauraa saa kahtena muuna makuvaihtoehtona, ja myynnissä on myös kausimakuja.

–  Vuoden Suomalainen Elintarvike -palkinto on ikoninen, ja on erittäin suurta, että Nyhtökaura sai sen tänä vuonna, iloitsee teknologiajohtaja Reetta Kivelä Gold&Green Foodsilta.

– Se, että suomalaiset ovat ottaneet Nyhtökauran heti niin hyvin vastaan, on auttanut meitä juoksemaan kovempaa. Tuotekehityksen ohella töitä on tehty tuotantomäärien kasvattamiseksi ja nyt Nyhtökauraa on vihdoin saatavilla laajasti koko Suomesta. Seuraavaksi aiomme laajentaa toimintaa Ruotsiin, Kivelä jatkaa.

Kilpailun raati nimesi Gold&Green Nyhtökaura™ nuden finalistien superinnovaatioksi ja kuvaili tuotetta seuraavasti:

”Ohittamaton suomalainen ruokainnovaatio kuluttajalle maistuvassa muodossa. Taustalla teknologinen innovaatio ja pitkälle katsova visio uusista ja helppokäyttöisistä proteiinilähteistä. Nyhtökaura loi uuden tuoteryhmän ja madalsi myös kynnystä kokeilla uudenlaisia raaka-aineita ruuanlaitossa. Erityistä on myös, että tuote on suunniteltu alusta pitäen kansainvälisille markkinoille.”

Raadin puheenjohtajana toimi K-Citymarket-ketjun johtaja Johanna Kontio.

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailuun osallistui yhteensä 50 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Apetit Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, HK Maakarit® Nürnbergin Günther grillimakkara, Hyvä Apaja uunivalmis, ruodoton kirjolohifilee paistopussissa (pippuri), Jyväjemmari-ruissiemenkuivaleipä, Kelkka-drinkkisekoitus ja Uunipaahdettu RuisLastu sour cream & onion.

Kilpailun voittaja julkistettiin tänään Elintarvikepäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Yleisö sai äänestää suosikkiaan finalisteista 13.–27. huhtikuuta. Kilpailussa annettiin reilut 5 200 ääntä.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain suomalaisen elintarviketeollisuuden valovoimaisimpia uutuustuotteita ja kannustaa yrityksiä tuotekehitykseen. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin edellisen vuoden aikana.

Tietoa Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailusta: www.etl.fi/vuoden-suomalainen-elintarvike

Kilpailu Facebookissa: www.facebook.com/maistasuomi

Vuoden Suomalainen Elintarvike Twitterissä: #vuodenelintarvike, www.twitter.com/etl_fi

Fazer Vatsaystävällinen Ruis voittoon kansainvälisessä NutraIngredients Awards 2017 -kilpailussa

96f5027f28eb47d0_400x400ar

Fazer Vatsaystävällinen Ruis voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisen NutraIngredients Awards 2017 -kilpailun kategoriassa ”Healthy Food of the Year”. Voittaja julistettiin Vitafoods Europe -seminaarin yhteydessä 10.5.2017 Genevessä. Fazer Vatsaystävällinen ruis on maailman ensimmäinen low-FODMAP* -ruisleipä.

Lempeä ruisleipä sitä kaipaaville

Yhä useampi kuluttaja noudattaa FODMAP-ruokavaliota ja jättää ruokavaliostaan kokonaan pois rukiin ja vehnän. Monet kuitenkin kaipaavat Suomen kansallisruuaksikin valittua ruisleipää.

”On hienoa, että vatsaystävällisen ruisleivän ainutlaatuisuus ja erinomainen maku on nyt huomioitu myös kansainvälisesti. Onhan Fazer Vatsaystävällinen Ruis maailman ensimmäinen low-FODMAP* -ruisleipä”, iloitsee palkinnon vastaanottanut Fazerin tutkimusjohtaja Jussi Loponen .

Innovatiivisuuden lisäksi kilpailussa arvioitiin muun muassa tuotteen hyödyllisyyttä kuluttajalle, kaupallista menestystä ja tieteellistä näyttöä.

Kilpailussa oli yhteensä 13 eri kategoriaa, joista jokaisesta valittiin voittaja.

Taustalla Fazerin kehittämä ainutlaatuinen taikinajuuri

Fazer Vatsaystävällinen Ruis on leivottu Fazerin kehittämään ainutlaatuiseen ruistaikinajuureen, jonka luontainen maitohappobakteeri pilkkoo pois taikinajuuren rukiin sisältämät imeytymättömät FODMAP-hiilihydraatit. FODMAP-pitoisuudet ovat pudonneet alle puoleen alkuperäisestä.

”FODMAP-ruokavaliota noudattavien kuidunsaanti on helposti liian vähäistä. Monet haluavat ruisleivän takaisin ruokavalioonsa paitsi maun myös kuidun vuoksi. Ruisleivällä on merkittävä rooli suomalaisten kuidunsaannissa. Vatsaystävällinen Ruis tarjoaa mahdollisuuden nauttia maukkaasta ruisleivästä osana monipuolista ruokavaliota”, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila .

Voittajaleivän valmistusmenetelmälle on haettu kansainvälistä patenttia

Täysjyvärukiista ja -kaurasta valmistettu Fazer Vatsaystävällinen ruisleipä tuli markkinoille Suomessa vuonna 2016. Se on maailman ensimmäinen low-FODMAP -ruisleipä.Valmistusmenetelmä perustuu Fazerin omaan innovaatioon ja sille on haettu kansainvälistä patenttia.

Fazerin tuotekehitystä ohjaavat kuluttajalähtöinen strategia, vahva ravitsemusosaaminen, teknologinen osaaminen sekä tieteellinen tutkimustyö yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa.

* FODMAP-hiilihydraateilla tarkoitetaan kasvikunnan tuotteissa esiintyviä nopeasti fermentoituvia hiilihydraatteja. FODMAP-nimi tulee englannin sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols. FODMAP-hiilihydraatteja on runsaasti muun muassa kaaleissa, palko- ja sipulikasveissa sekä viljatuotteissa.

Lue lisää NutraIngredients 2017 -kilpailusta http://www.nutraingredients-awards.com/

Silakasta sushia! Kotimainen kala uudistuu kuluttajan maun mukaiseksi

salmon-sushi

Turun yliopiston elintarviketutkimus on saanut rahoituksen EU:n kalatalouden innovaatio-ohjelmasta. Yliopisto kehittää uusia, korkean lisäarvon tuotteita kotimaisesta kalasta yhteistyössä VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kaksivuotisessa 1 miljoonan euron Blue Welfare Network -hankkeessa. Verkostoa koordinoi Aktion Österbotten -yhdistys  ja siihen kuuluu myös alan keskusjärjestöjä sekä yrityksiä

Suomi on Itämeren merkittävä kalastusvaltio, mutta kaupan altaassa on useimmiten viljeltyä ja tuotua kalaa. Erityisesti silakan ja särkikalojen hyödyntäminen on Suomessa vähäistä vain muutaman prosentin päätyessä lautasille.

– Kotimaisesta silakasta saa D-vitamiinia, hyviä rasvahappoja ja arvokkaita proteiineja. Silakan käyttö on kuitenkin romahtanut kun kehitystyö on unohtunut. Pelkkä silakkafilee ei myy, vaan tarvitaan kuluttajan maun mukaisia uutuuksia – vaikkapa silakkasushia!, sanoo Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen professori Baoru Yang.

– Hetki on oikea, sillä kotimaisuus ja lähiruoka vetävät, täydentää professori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. – Kehittämällä suomalaista jalostusta luotaisiin myös huomattavaa kansantaloudellista hyötyä, jota parhaiden uutuustuotteiden vientimahdollisuudet entisestään lisäävät.

Turun yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken ja VTT:n yhteishankkeessa kehitetään jalostusmenetelmiä kalan arvoaineiden eristämiseksi ja elintarvikkeiden valmistamiseksi.

– Teollisuudelle kalaöljy ja -proteiini ovat mielenkiintoisia raaka-aineita, joissa kotimaista tarjontaa ei ole. Tavallista kuluttajaa kiinnostavat lähikalasta tuotetut helppokäyttöiset elintarvikkeet. Monessa koulussa syötävät särkipihvit ovat hyvä esimerkki tuoteryhmästä, jota on mahdollisuus laajentaa, Yang ja Hopia kertovat.

Hankkeessa on vahva tehokkuusnäkökulma. Parhaita käytäntöjä haetaan ulkomaisilta partnereilta ja sovelletaan arvioinnin jälkeen kotimaiseen kalanjalostukseen, ja verkostoon kuuluvia yrityksiä aktivoidaan mukaan kehitystyöhön.

Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyy kesäkuussa 2017 ja jatkuu toukokuun 2019 loppuun. Tutkimuskonsortion saama 1 miljoonan euroa rahoitus on myönnetty osana Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää innovaatio-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on parantaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä yritysten mahdollisuuksia panostaa uusiin teknologioihin ja tuotteisiin.

Ohjelman rahoittava Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee suomalaisen kalatalouden uudistamista. Rahoitusta suunnataan korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamiseen ja viennin vauhdittamiseen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen.