Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Juustoportille kaksi kultamitalia kansainvälisessä juustokilpailussa

ab289eda-7583-4f39-9566-57becc409db5-w_576_h_2000

Kuva: Voittajajuustot / Juustoportti,

Jalasjärvi 11.12.2018. Jalasjärveläinen Juustoportti on voittanut kaksi kultamitalia Bergenissä marraskuussa järjestetyssä World Cheese Awards 2018 -juustokilpailussa. Voittajajuustot ovat Juustoportin Brandy-pähkinäjuusto, sekä jo aikaisemminkin kansainvälisesti palkittu Vuohen viinitarhuri. Kisaan otti osaa ennennäkemättömät 3500 juustoa useista eri maista. Juustoportti oli ainoa suomalainen meijeri palkittujen joukossa.

Juustoportin vientipäällikkö Sampo Hauta-aho iloitsee juustojen menestyksestä ”Tämä avaa uusia ovia vientiin, mitalit toimivat ikään kuin todistuksina juustojen hyvästä laadusta.”

”Olemme ylpeitä kultamitaleista ja hyvästä suorituksesta näin suuressa kilpailussa. Keski-Euroopasta saatu oppi ja intohimoinen työ juustojen parissa on kannattanut ja tunnustukset innoittavat meitä pyrkimään kohti maailman kirkkainta kärkeä. Suhtaudumme asiaan nöyrästi ja jatkamme juustojemme kehittämistä.” sanoo Juustoportin markkinoinnista vastaava Niklas Keski-Kasari.

Juustoportti vie juustoja Eurooppaan ja yhtiö kommentoi Saksan olevan sen päävientimarkkina juustojen osalta tällä hetkellä. Juustoportti aloitti laajamittaisemman viennin 2015.

Moilas uudistuu: pääleipomo täysin gluteenittomaksi

moilas-oyn-paaleipomo-gluteenittomaksi

Moilas Oy vastaa gluteenittomien leipomotuotteiden kysynnän kasvuun uudistamalla pääleipomonsakin gluteenittomaksi. Jatkossa molemmat Pieksämäellä sijaitsevat tuotantolaitokset valmistavat vain luontaisesti gluteenittomia tuotteita.

Pieksämäkeläinen Moilas on gluteenittomien tuotteiden edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa. Perheyritys kehitti ensimmäiset gluteenittomat tuotteensa jo vuonna 1985.

Nyt myös pääleipomo muuttuu täysin gluteenittomaksi. Muutos vahvistaa Moilasen asemaa yhtenä Euroopan merkittävimmistä gluteenittomista leipomoista.

Valikoimaa ja volyymia

Moilasen uusi suunta on tervetullut uutinen kaikille gluteenittomia tuotteita tarvitseville ja niitä käyttäville sekä ylipäätään gluteenittomista makunautinnoista kiinnostuneille.

– Seuraamme kuluttajatarpeiden muutoksia tarkasti. Gluteenittomuuden suosio jatkuu vahvana, sillä keliakian, vilja-allergian ja tulehduksellisten suolistosairauksien rinnalla on monia muita ostosyitä. Esimerkiksi täyttä vehnättömyyttä tarvitsee ja arvostaa yhä useampi hyvinvoinnista kiinnostunut kuluttaja, sanoo Moilas Oy:n toimitusjohtaja Ville Moilanen.

– Kaksi täysin gluteenitonta leipomoa antaa meille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoa ja samalla monipuolistaa valikoimaamme tulevaisuudessa. Vaihtelu ja herkullinen maku ovat gluteenittomassa elämässä jopa tärkeämpiä asioita kuin tavallisissa leipomotuotteissa, Ville Moilanen kertoo.

Viennissä iso kysyntä

Tavallisena viljaleipomona toiminut pääleipomo puhdistetaan kaikesta gluteenista perusteellisesti, lattiasta kattoon. Moilasen toiminnan keskiössä ovat vastuullisuus ja laatu.

– Jo lähes puolet liikevaihdostamme tulee viennistä, jonka roolin ja merkityksen odotetaan kasvavan entisestään. Tällä muutoksella voimme varmistaa, että Moilasen kilpailukyky, laaja tuotetarjooma ja kapasiteetti vastaavat alati muuttuvaa kysyntää voimakkaasti kasvavilla Euroopan markkinoilla, sanoo Moilas Oy:n kaupallinen johtaja Marko Hammar.

Useat eri riippumattomat toimijat auditoivat Moilasen tuotantolaitokset ja toimintatavat vuosittain. Järjestelmäsertifiointien lisäksi suoritetaan asiakasauditointeja.

– Suuret ulkomaiset asiakkaat pitävät sertifioituja laatujärjestelmiä yhteistyön ehtona. Moilasella on jo kaikki kansainvälisen tason ”raskaan sarjan” sertifikaatit ja uusia on tulossa ensi vuonnakin, kertoo Marko Hammar.

Klassikot jatkavat

Moilas-brändi tunnetaan myös suosituista ruiskuorisista pakastepiirakoistaan, kuten Cocktailpiirakoista. Klassikoiden tuotanto jatkuu gluteenittomista leipomoista erillään, alkuperäisellä Moilas-reseptillä.

Myös Moilas myymälä-kahvila jatkaa Naarajärvellä yhtä monipuolisena kuin ennenkin. Maistuvien aamiaisten, lounaiden ja lauantaibrunssin lisäksi tarjolla ovat kaikki tutut tuotteet, gluteenittomista leivonnaisista aina irtomyyntituotteisiin ja ruiskuorisiin klassikkopiirakoihin.

Perheyhtiönä Moilas on ylpeä voidessaan jatkaa kasvuaan kotiseutunsa suurimpien työllistäjien kärkijoukossa.

Tutkimus: Joulupöydässä halutaan herkutella rennommin, mutta perinteet pitävät pintansa – kinkku on edelleen suomalaisten suosikki

einbwxvyfzjktceoggal

Suomalaiset haluavat viettää jouluateriaansa perinteitä kunnioittaen mutta rennosti nauttien. Tuttuja ruokia sovelletaan omaan makuun, ja ruoanlaitossa on lupa myös oikaista. Vaikka joulupöytään on nousemassa myös uusia haastajia, kinkku säilyttää yhä asemansa jouluruokien ykkösenä.

Tulokset selviävät Atrian ja Foodwestin toteuttamasta Jouluruokien käyttötutkimuksesta (1/2018), jossa kerättiin tietoja suomalaisten jouluruokailusta. Kyselytutkimuksessa selvitettiin, mitä suomalaiset pitävät jouluruoassa tärkeänä ja mihin jouluna halutaan panostaa.

Tulosten mukaan kolme neljästä (73 %) suomalaisesta haluaa pitää jouluaterian perinteisenä, mutta panostaa entistä enemmän laatuun (67 %). Tuttuja makuja uskalletaan kuitenkin myös soveltaa, ja vajaa puolet (43 %) on monipuolistanut ja lisännyt uusia ruokalajeja perinteisten rinnalle.

Kinkku on joulupöydän kunkku

Jouluruokien joukosta selvänä ykkösenä pysyy kinkku, jonka nimeää suosikikseen 28 % kaikista suomalaisista ja jopa puolet miehistä. 86 % suomalaisista aikoo jatkossakin säilyttää kinkun joulupöydässään. Heistä joka neljäs voisi tuoda kinkun rinnalle myös muita vaihtoehtoja.

Kinkkua valittaessa tärkeimmäksi ominaisuudeksi nimetään kotimaisuus, ja 83 % suomalaisista haluaisi kinkkunsa mieluiten suomalaisena. Myös kypsennettävyys ja luuttomuus ovat tärkeitä valintakriteereitä.

Yleisimmin kinkku ostetaan raakapakasteena (55 %) tai tuoreena kokonaisena kinkkuna (35 %). Talouksien pienentyessä suomalaiset suosivat nyt pienempiä kinkkuja: parhaaksi kooksi arvioitiin 3–5 kilon kinkku (32 % vastaajista).

”Moni haluaa nyt pienempiä kinkkuja, ja kilon tai satojenkin grammojen pakkaukset menevät kaupaksi. Kaikki eivät myöskään osaa tai halua kypsentää kinkkua itse. Muutos näkyy kauppojen valikoimissa”, kertoo Atrian markkinointijohtaja Sanna Päällysaho.

Tutkimusyhtiö Nielsenin kahdeksan vuoden seuranta vuosina 2011–2018 vahvistaa, että luuttomia juhlakinkkuja myydään eniten, mutta myös pienille perheille suunnatut pienet kinkut ja kinkkurullat ovat suosittuja. Viime vuosina kinkkujen myynti on pysynyt melko tasaisena.

Joka viides suomalainen (21 %) ostaa uuden kinkun vielä joulun jälkeen.

Uudet laatikot nousussa

Joulupöydässä perinteiset suosikit pitävät edelleen pintansa: tarjottavissa ruoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kinkun (94 %) lisäksi suomalaiseen joulupöytään katetaan yleisimmin porkkanalaatikkoa (87 %), lanttulaatikkoa (87 %), graavilohta (76 %), riisipuuroa (76 %) ja perunalaatikkoa (73 %).

Myös rosolli (72 %) kuuluu edelleen useimpien suomalaisten jouluateriaan, mutta sen suosio on laskenut hieman. Savukalaa (58 %) sen sijaan syödään yhä useammassa kodissa. Uudempia tulokkaita ovat bataattilaatikko (26 %) ja punajuurilaatikko (14 %), jota höystetään usein esimerkiksi sinihome- tai vuohenjuustolla.

Kolmannes vastaajista kertoo lisänneensä kasvisruokien osuutta jouluaterialla.

Lupa ottaa rennommin

Jouluna suomalaiset haluavat nautiskella hyvällä omallatunnolla: jouluruokailussa tärkeintä on hyvä ruoka ja herkuttelu, kun taas keveydellä on merkitystä entistä harvemmalle (18 % vuonna 2017, 27 % vuonna 2015).

Ruoanlaitosta ei haluta stressata liikaa, ja suhtautuminen valmiisiin ruokiin on muuttunut yhä positiivisemmaksi. 67 % suomalaisista ostaa vähintään osan jouluruoista valmiina. Etenkin porkkana- ja lanttulaatikko ostetaan usein valmislaatikkona, kun taas perunalaatikko halutaan valmistaa itse. Valmiiden ruokien koetaan helpottavan kiirettä ja jouluruoanlaiton vaivalloisuutta.

”Vaikka suomalaiset arvostavat perinteitä, jouluna halutaan nyt ottaa vähän rennommin. Myös väestötutkimuksissa nousee esiin, että valmisruoan hyväksyttävyys on nousussa. Tähän vaikuttaa arjen kiire ja halu helpottaa sitä, mutta toisaalta myös aiempaa monipuolisempi tarjonta”, Sanna Päällysaho sanoo.

Joulupöytä monipuolistuu

Kolmannes suomalaisista kertoo jouluperinteidensä muuttuneen viime vuosien aikana. Aikaa vietetään yhä enemmän kotona kuin sukulaisilla kiertäen. Suurin osa suomalaisista (58 %) nauttii jouluaterian alle kuuden hengen seurueessa. Suuressa, yli kahdeksan hengen seurueessa jouluateriaa nauttii joka viides (17 %). Yksin jouluateriaa syö 3 prosenttia suomalaisista.

Jouluruokien suhteen ollaan myös aiempaa kokeilevampia.

”Joulupöytä monipuolistuu, mihin vaikuttavat myös erilaiset ruokavaliot. Juhlapyhinä halutaan nautiskella ja panostaa hyvään ruokaan ja yhdessäoloon. Pöytään halutaan löytää uusia maukkaita vaihtoehtoja juuri omaan makuun”, Päällysaho arvioi.

Jouluruokien ostamisen tärkeimpiä valintaperusteita ovat hyvä maku (85 %), kotimaisuus (62 %) ja tuoreus (57 %).

Jouluruokien käyttötutkimus -tutkimuksen materiaali kerättiin vuodenvaihteessa 2017–2018. Valtakunnalliseen verkkokyselyyn osallistui 507 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tuloksia ei ole julkaistu aikaisemmin.

Itsenäisyyspäivän ruokaperinteet eivät ole vieraita nuorille aikuisille

bf6e6a8979ec8525_800x800ar

Itsenäisyyspäivä on yksi syksyn odotetuimmista ruokajuhlista. Itsenäisyyspäivän ruokaperinteitä on eniten itäsuomalaisilla sekä eri ikäluokista 18 – 24 -vuotiailla ja yli 65-vuotiailla. Tämä käy ilmi HKScanin teettämässä syyskauden ruokajuhliin liittyneessä kyselytutkimuksessa*. Itsenäisyyspäivän juhlapöytään katetaan sekä perinneruokia että uuden ajan herkkuja. Raaka-ainevalinnoissa suositaan suomalaista. Paisti kuuluu juhlapöytään ja suosituimmat reseptihaut HK.fi – verkkosivuilta itsenäisyyspäivän alla ovat paahtopaisti, karjalanpaisti ja fileepaisti.

HKScanin syksyn ruokajuhlien kyselytutkimuksessa* 42 % nuorista 18 – 24 -vuotiaista sekä 45 % 65 – 75 -vuotiaista kertoi, että itsenäisyyspäivään liittyy erityisiä ruokaperinteitä. Muissa ikäryhmissä näitä perinteitä on vain joka kolmannella.

– Nuoren ikäluokan kohdalla tulos kertoo osaltaan perinteisten arvojen läsnäolosta tuossa ikäluokassa. Kyseessä on myös ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt koko ikänsä ruokafiilistelyn aikaa. Ruokaperinteet eivät tarkoita heille pelkästään sitä, että syödään ikiaikaisia suomalaisia perinneruokia. Perinteisyyteen liitetään laajempia, modernia hyvää syömistä kuvaavia merkityksiä. Ruokaperinteet yhdistyvät ainakin itse tekemiseen, vastuullisuuteen, lähiruokaan ja yhdessä syömiseen, kertoo ruokakulttuuriasiantuntija, väitöskirjatutkija Sami Koponen.


Joulutapakset sopivat naposteluun, pikkujouluihin tai aattoillan alkupaloiksi

Perinteet ja itse tekeminen näkyvät myös HK.fi -verkkosivuston haetuimpien reseptien listassa. Itsenäisyyspäivän alla top10 listalla ovat muun muassa naudan paahtopaisti, pekoninen karjalanpaisti, porsaan fileepaisti uunijuureksilla, burgundinpata, makaronilaatikko ja lihapullat.

– Perinteisten ruokien lisäksi itsenäisyyspäivänä valmistetaan erilaisia naposteluherkkuja, joita nautitaan television ääressä presidentinlinnan juhlallisuuksia seuraten. Tähän suosittelen suomalaisen joulutapaslautasen valmistamista laadukkaista kotimaisista HK Rypsiporsas® Gourmet leikkeleistä: kylmäsavustettua fileetä, ilmakuivattua kinkkua, pastramia sekä kyytipojaksi värinsäkin puolesta teemaan sopivaa mustikkasinappia, ehdottaa Anne Terimo, HKScanin markkinointi- ja kategoriajohtaja Suomessa.

Joulutapakset laadukkaista kokolihaleikkeleistä sopivat itsenäisyyspäivän napostelun lisäksi hyvin myös pikkujoulujen tarjoiluihin sekä aattoillan juhla-aterian alkupaloiksi.

Itäsuomalaisille itsenäisyyspäivä on ruokajuhla

HKScanin teettämästä Syksyn ruokajuhlat -kyselystä* käy ilmi, että itäsuomalaisilla on vahvemmat perinteet erilaisiin syksyn ruokajuhliin kuin muualla asuvilla. Tämä näkyy myös itsenäisyyspäivän vietossa. Lähes joka toisella itäsuomalaisella liittyy itsenäisyyspäivään erityisiä ruokaperinteitä, kun muualla näitä on vain noin joka kolmannella.

– Tämä ei ole yllätys. Erilaisia liharuokia syödään Itä-Suomessa enemmän kuin muualla maassa. Tämä näkyy esimerkiksi karjalanpaistin suosiossa. Myös joulukinkkujen rooli on heillä suurempi kuin muualla Suomessa, toteaa Terimo.


Vastuullisuus on suomalaisille entistäkin tärkeämpää

Vastuullisesti tuotettu ruoka on suomalaisille tärkeää. HKScanin lihantuotanto Suomessa on sopimustuotantoa tiiviissä yhteistyössä omien tuottajiensa kanssa. Tilalta haarukkaan ketjussa, sen kaikissa vaiheissa, tehdään yhteistyötä myös viranomaisten kanssa. Suomalainen eläintuotanto on maailman kärkeä eläinten hyvinvoinnissa ja laadussa. Ympäristön ja ilmaston kannalta on parasta tuottaa ruokaa mahdollisimman lähellä kulutusta. Kaikki HK® ja Kariniemen® merkkiset tuotteet tehdään aina suomalaisesta lihasta.

*HKScanin teettämä kyselytutkimus toteutettiin syyskuun lopulla 2018 ja siihen vastasi 1 000 suomalaista.

Mustikkasinappi

3 dl pakastemustikoita
0,5 dl omena- tai valkoviinietikkaa
1 dl sokeria
0,5 dl sinappijauhetta
¼ tl jauhettua maustepippuria

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä noin 15 minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Kaada seos kuumana puhtaaseen lasipurkkiin ja jäähdytä. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään vuorokauden. Halutessasi voit paseerata eli painella sinapin lusikalla tai kauhalla siivilän läpi ennen jäähdyttämistä. Tällöin saat sinapista marjojen kuoret ja siemenet pois. Tarjoa valmis sinappi tapaspöydässä HK Rypsiporsas® Gourmet -leikkeleiden kanssa.

Säilytä sinappia jääkaapissa, jossa se säilyy hyvänä muutaman viikon.

Enemmistö suomalaisista kaipaa vaihtelua perinteiseen jouluruokaan

b9e2d3b2995ac72b_featured

Suomalaiset arvostavat joulupöydässä perinteitä, mutta joulun ruokaperinteet ovat selvästi uudistumassa, selviää Lidlin tuoreesta tutkimuksesta. Yli puolet (59 %) suomalaisista kaipaa joulupöytään uusia ruokalajeja tai syö jouluna jotain muuta kuin perinteisiä jouluruokia. Vaihtelua joulupöytään haetaan erityisesti kala- ja kasvisruoista.

Lidlin teettämän jouluruokatutkimuksen* mukaan puolet suomalaisista (48 %) kaipaa joulupöytään perinteisten jouluruokien lisäksi vaihtelua ja uusia ruokalajeja. Joka kymmenes suomalainen (11 %) on kyllästynyt perinteisiin jouluruokiin tai syö jouluisin jotain muuta kuin perinteisiä jouluruokia.

– Erityisesti Lidlin asiakkaat suhtautuvat uusiin jouluruokiin muita innokkaammin. Siksi me haluamme inspiroida suomalaisia kokeilemaan rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja ja kansainvälisiä makuja. Joulupöytä voi tarjota myös elämyksiä, ja moni perinteinenkin jouluruoka saa uutta puhtia pienellä twistillä. Kalaruokiin uutta särmää voivat tuoda esimerkiksi Aasiasta tutut mausteet, kertoo Lidl Suomen kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs.

Joulukinkku on edelleen joulun suosituin ruokalaji, mutta 10 prosenttia suomalaisista aikoo vähentää porsaanlihan osuutta joulupöydässä. Kinkun sijaan joulupöytään katetaankin entistä enemmän kala- ja kasvisruokia. Kasvisruokia joulupöytään aikoo lisätä 17 prosenttia ja kalaruokia 16 prosenttia suomalaisista.

– Bataattilaatikko oli muutama vuosi sitten joulun uutuushittiruoka. Nyt se on vakiinnuttanut paikkansa jo useassa joulupöydässä. On kiinnostavaa nähdä, mistä ruokalajista tulee seuraava jouluruokailmiö. Tuomalla omaan jouluvalikoimaamme paljon erilaisia vaihtoehtoja haluamme innostaa suomalaiset luomaan uusia, tulevaisuuden jouluruokareseptejä ja klassikkoruokalajeja, sanoo Heinrichs.

Joulun klassikkoraaka-aineista – kotimaisista juureksista, saa loihdittua helposti uusia makuyhdistelmiä. Lantun, punajuuren ja porkkanan lisäksi joulukuussa parhaimmillaan ovat myös maa-­artisokka ja palsternakka.

– Joulupöydässä kannattaa hyödyntää runsaasti sesongin juureksia. Moderni rosolli syntyy paahdetuista punajuurista ja vuohenjuustosta. Kranssin muotoon aseteltuna se on näyttävä tarjottava joulupöydässä. Perinteisen lanttulaatikon haastaa puolestaan jouluinen Waldorfinsalaatti. Se valmistetaan trendikkäästi pikapikkelöidystä lantusta, vinkkaa Liedellä-lehden päätoimittaja, viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikonen.

* Tutkimustiedot perustuvat Lidlin teettämään jouluruokatutkimukseen. Kantar TNS:n tekemä tutkimus toteutettiin lokakuussa 2018 ja siihen vastasi 1003 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista.

​Ateria ateriasta – Arlan ja Hopen yhteistyökampanja #kokkaamattomat tekee hyvää

vmnixmv2myxrcquee0wo

Arlan Kokkaamattomat-kampanja kannustaa tarttumaan 300 unohdettuun reseptiin ja tekemään hyvää kotikeittiöstä käsin. Jokaisesta valmiista annoksesta lahjoitetaan ruokatarvikepaketti apua tarvitsevalle perheelle Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n kautta.

Arla tutki tuhansien reseptien kirjastoaan ja löysi 300 internetin syövereihin hautautunutta Arlan ruoka-ammattilaisten suunnittelemaa herkullista reseptiä. Syntyi Kokkaamattomat-kampanja, jossa unohtuneille resepteille etsitään kokkaajaa. Kotikokit voivat valita kokkaamattomien reseptien joukosta oman suosikkinsa, valmistaa sen ja julkaista siitä kuvan Instagramissa tunnisteella #kokkaamattomat.

Jotta sopivien reseptien löytäminen olisi helppoa, kampanjaan kuuluu myös keskusteleva tietokoneohjelma chatbot, joka toimii Facebook Messenger -pikaviestiohjelmassa. Reseptibotille voi lähettää ruokaan liittyviä emoji-kuvakkeita, jolloin botti antaa vastauksena emojiin liittyviä reseptiehdotuksia. Reseptibotti löytyy osoitteesta facebook.com/kokkaamattomat.

– Halusimme luoda kokkaajille uudenlaisen tavan tutustua uusiin resepteihin ja samalla antaa mahdollisuuden tehdä hyvää. Kokkaamattomat-botista löytyy myös kivoja yllätyksiä, jotka innokkaimmat chattailijat saattavat löytää, sanoo Arlan digitaalisista ratkaisuista vastaava Tomi Sirén.

Paitsi että kokatut ateriat maistuvat hyvältä, niiden kautta voi tehdä muutakin hyvää: jokaista kokattua reseptiä vastaan Arla lahjoittaa ruokatarvikepakkauksen yhdelle apua tarvitsevalle perheelle.

– Tekemämme tuore tutkimus osoittaa, että apua tarvitsevat kaipaavat eniten juuri ruokatarvikeapua. Kokkaamattomat-kampanja vastaa tähän tarpeeseen hienosti, kertoo Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila.

Unohdetut reseptit ja lisätietoa kampanjasta löytyy osoitteesta arla.fi/kokkaamattomat.

Kokkaamattomat-kampanja on suunniteltu ja toteutettu Arlan, mediatoimisto Caratin ja luovan digitoimisto Isobar Finlandin yhteistyönä. Carat ja Isobar ovat molemmat osa kansainvälistä Dentsu Aegis Network -markkinointiviestintäkonsernia.

Lapland Food Club -tuoteperhe esittäytyy näyttävästi maailman suurimmilla ruokamessuilla tammikuussa 2019

KUVA_Partnerimaa Suomen ilme Grüne Wohnella

Suomen messukonseptin “Aus der Wildnis” ja siitä johdetun maailmeen on suunnitellut Hasan & Partners.

Suomen ruoka- ja juomatuotteet raivaavat tietään Saksan markkinoille Berliinin Grüne Woche -messuilla tammikuussa 2019. Lapista kootut valikoidut elintarviketuottajat erottautuvat muista Suomen maakunnista esittäytymällä yhden tuoteperheen alla ja yhtenäisellä ilmeellä. Lapland Food Club -tuotteita on valittu tarjoiltavaksi myös koko messujen suureen, noin 4000 kutsuvierasta vetävään VIP-avajaistilaisuuteen, jossa tarjoiluista vastaa Suomen kokkimaajoukkue.

Tämä kertoo siitä, että Lapland Food Clubin tuotteiden laatuun luotetaan. Meillä on tarjota maailman mittakaavassa jotakin ainutlaatuista. Vastaavaa tuotevalikoimaa ei ole saatavilla mistään muualta näin pohjoisesta kuin Suomen Lapista, sanoo Lapland Food Clubin vetäjä Juho Ikonen.

Berliinissä 18.–27.1.2019 järjestettävään messutapahtumaan osallistuu tänä vuonna noin 1700 näytteilleasettajaa ja 4000 median edustajaa 65 eri maasta. Vaikka kyseessä on lähes puolen miljoonan vieraan kuluttajamessut, noin neljännes messukävijöistä on ruoka- ja luonnonvara-alan ammattilaisia, päättäjiä ja huippuvaikuttajia.

Suomi haluaa valloittaa saksalaisten sydämet omilla valttikorteillaan. Niitä ovat luontomme ja ruokamme tutkitusti todistettu puhtaus, vastuulliset tuotantotavat sekä innovatiiviset, huippulaadukkaat ja maukkaat ruuat ja juomat yhdistettynä ripauksella villiä eksotiikkaa, kertoo MTK:n simolaislähtöinen puheenjohtaja Juha Marttila.

Suomen ”Aus der Wildnis” -teeman ympärille rakennettavaan messuhalliin tuotteensa ja palvelunsa tuo yli 80 yritystä eri puolilta Suomea. Villistä kasvuympäristöstä valmistettavat Lapland Food Club -tuotteet istuvat viestiltään täysin Suomen valitsemaan teemaan.

Keski-Euroopassa luomutuotteista on tullut uusi elämäntapa. Villistä kasvuympäristöstä kerätyistä raaka-aineista valmistetut Lapland Food Clubin tuotteet ovat vielä luomuakin parempaa ja edistyksellisempää. Hyppäämme harppauksen ylemmälle tasolle, mitä tulee puhtauteen ja ravinnerikkauteen, toteaa Juho Ikonen, joka odottaa Lapland Food Clubin messuosastolle runsasta kiinnostusta saksalaisten kuluttajien, median ja sisäänostajien taholta.

Lapland Food Club tuo Berliiniin esille puhtaista marjoista ja villiyrteistä valmistettavat kastikkeet ja siirapit, mehut, hillot, makeiset, snacks-tuotteet, eliksiirit ja kuohujuomat sekä lihat ja lihajalosteet.

Lapland Food Club

Lapland Food Clubin tuoteperhe erottautuu kaikista muista Suomen maakunnista yhtenäisellä ilmeelläön.

 

Grüne Wochen 2019 pääkumppanimaa Suomi

  • Teemana ”Aud der Wildnis”
  • Messuille osallistuvat yritykset ovat esillä ruuan ja matkailun yhdistävillä alueosastoilla, vilja- ja kalaosastoilla, omilla osastoillaan sekä ravintola-alueella.
  • Omilla alueosastoillaan mukana ovat Saimaan alue, Pirkanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen yritysten läntinen järvialue, Pohjois-Karjala, Lounais-Suomi ja Kainuu.
  • Lapin valikoidut elintarvikeyritykset ovat esillä yhteisellä Lapland Food Club -brändillä.
  • Yrityksistä mukana ovat mm. Altia, Hätälä, Arctic Finland, Pro Agria, Birkkalan tila, Helsingin Mylly, Kaslink Foods, Kyrö Distillery, Laihian Mallas ja Lomalaidun.
  • Ravintola-alueen ruokatarjoiluista vastaa Suomen kokkimaajoukkue, jonka valmistamia ruokia on tarjolla lisäksi useissa päättäjille- ja medialle suunnatuissa tilaisuuksissa.
  • Ravintola-alueella on myös baari, jossa maistatetaan yli kymmenen suomalaisen pienpanimon ja tislaamon tuotteita.
  • Ohjelmalavalla esitetään joka päivä suomalaista musiikkia ja muuta ohjelmaa.
  • Suomalaiset tuotteet näkyvät näyttelyn aikaan myös Suomi –kampanjoina paikallisissa vähittäiskaupan ketjuissa.
  • Suomen osastolla järjestetään päivittäin lehdistötilaisuuksia eri teemoista sekä tavataan päättäjiä.
  • Kumppanimaasopimuksen messujen kanssa allekirjoittanut Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on vastuussa hankkeen järjestelyistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n sekä Business Finlandin kanssa.
    www.ausderwildnis.fi
    www.gruenewoche.de

Lapland Food Club

  • EAKR-vientihanke, jossa on koottu yhden brändin alle lappilaisia elintarviketuottajia
  • Tuotteet ovat puhtaita jalosteita Lapin marjoista ja villiyrteistä
  • Erikoisuutena myös Northern Lights Beef -lihatuotteet
  • Rovaniemen Kehitys Oy:n vetämä hanke tukee hallituksen kärkihankkeena olevaa elintarvikevientiä.
  • Primääriset vientialueet Saksa ja Kaukoitä
  • Rahoittajat: Lapin Liitto, Rovaniemen kaupunki sekä osallistuvat yritykset.

Maailman harvinaisin suklaa nyt Fazerilla

93fc98d2ed13a972_400x400ar

Fazer tuo marraskuussa 2018 myyntiin rajoitetun erän Fazer Pure Ruby -suklaata. Ruby-suklaa on vuonna 2017 lanseerattu uusi suklaalaatu, joka perustuu erityisiin ruby-kaakaopapuihin ja ainutlaatuiseen valmistusmenetelmään. Fazer Pure Ruby -suklaalevyt valmistetaan Fazerin Vantaan suklaatehtaalla ja niitä on saatavilla marraskuusta lähtien Fazer Experience -vierailukeskuksesta, Fazer Café -kahviloista ja Fazer Candy Store -verkkokaupasta.

Ruby-suklaassa yhdistyvät tumman suklaan, maitosuklaan ja valkoisen suklaan ominaisuudet, mutta se on täysin oma suklaalajinsa. Ruby-suklaan kehitystyö kesti yli kymmenen vuotta ja se on patentoitu keksintö.

”Ruby-suklaan erityispiirteet ovat peräisin erityisistä ruby-kaakaopavuista. niistä tehty suklaa on luontaisesti vaaleanpunaista ja maistuu marjaisalta, mutta sitä ei ole värjätty eikä siihen ole lisätty makuaineita” kertoo Fazer Makeisten tuotekehitysjohtaja Tiina Karppinen. Ruby-suklaa tehdään Norsunluurannikolla, Brasiliassa ja Ecuadorissa kasvaneista, vastuullisesti tuotetuista kaakaopavuista.

Fazer Pure Ruby-suklaalevyjä on valmistettu 15 500 kappaleen rajoitettu erä ja jokainen levy on numeroitu. Suklaata on saatavilla marraskuusta lähtien Fazer Experience -vierailukeskuksesta, Fazer Café -kahviloista ja Fazer Candy Store -verkkokaupasta niin kauan kuin erää riittää.

Lisätietoja:

#fazerpureruby

Fazer Candy Store

https://fi.fazer.com/

Suomalaisten suosikkiomena Lobo on saapunut kauppoihin

lobo3

Kuva: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto

Syksyn edetessä ja päivien lyhentyessä on omenatarhoilla käynnissä vuoden vilkkain sesonki. Suomessa eniten viljelty omenalajike Lobo on nyt parhaimmillaan ja monien kauppojen HeVi-osastot myyvät kotimaista omenaa sesonkihedelmänään.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että Loboa, Aromaa ja muita talvilajikkeita riittää kaupoissa aina maaliskuulle asti. Myöhemmin alkutalvella tulevat myyntiin vielä mm. Rubinola ja Santana.

Omenaa viljellään ammattimaisesti 684 hehtaarilla ja 311 tilalla. Kasvua tuotantoalaan on tullut vuodessa 18 hehtaaria ja omenatilojen lukumäärä on kasvanut yhdeksällä. Kotimaisten omenoiden kysyntä onkin jatkuvasti kasvussa ja kuluttajat ovat löytäneet lähellä tuotetut omenat hyvin kauppojen hedelmäosastoilta. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut myös se, että Suomessa viljeltyjen omenien pintaan ei lisätä pintavahoja.

Lähellä tuotettu hedelmä on myös ekologinen valinta, kun pitkät kuljetusvälimatkat jäävät pois. Useimmat kotimaiset omenatarhat sijaitsevat Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kotimainen päärynä on hurmannut kuluttajat

Viime aikoina kauppojen HeVi-osastoilla on havaittu kiinnostusta ja kuhinaa kotimaisten päärynöiden ympärillä. Päärynä on melko eksoottinen hedelmä, mutta se menestyy hyvin myös Pohjolan kesässä. Päärynää tuotetaan Ahvenanmaalla sekä etelärannikolla, missä lämpösumma riittää hyvin kypsyttämään päärynäpuun hedelmät. Yksi viljellyistä lajikkeista on Concorde, jonka makeaa satoa saadaan maistella tällä hetkellä.

Kotimainen omena on kuorimatta paras 

Omenan terveellisin osa on sen kuorikerros, jonka flavonoidipitoisuus on moninkertainen hedelmälihaan verrattuna. Tuoksuvat, tummanpunaiset Lobot ja muut talviomenat ovat loppusyksyn ja alkutalven kotimaisia sesonkihedelmiä parhaimmillaan!

WeFood ja Apetit yhteistyöhön – hävikkiä vähentämällä varoja kehitysyhteistyöhön

lddsft44rhx7gpqdsebx

Apetit liittyy hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyökumppaneiden joukkoon. Yhteistyön myötä Apetit vähentää omaa ruokahävikkiään antamalla tuoretuotteitaan WeFoodin valikoimaan. Kirkon Ulkomaanapu avaa hävikkiruokakauppa Helsingissä sijaitsevaan kauppakeskus Rediin 20.syyskuuta. WeFoodin voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFood vähentää ruokahävikkiä myymällä elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Apetit ja WeFood ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä Apetit alkaa toimittaa tuotteitaan Helsingissä sijaitsevalta tuoretuotetehtaaltaan WeFoodin hävikkiruokakauppaan.

– Päätös yhteistyöstä oli helppo tehdä. Apetitin missiona on luoda kasviksista hyvinvointia ja haluamme myös osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä. WeFoodin toiminnan tuotot menevät vieläpä hyvään tarkoitukseen, joten tässä yhteistyössä tehdään ainoastaan hyvää, Apetitin tuoretuoteryhmän johtaja Leena Helminen kertoo.

– Olemme innoissamme tästä yhteistyöstä! WeFood haluaa tehdä yhteistyötä monipuolisesti erilaisten toimijoiden kanssa tarjoten ratkaisun syntyvälle hävikille. Myynnissä on elintarvikkeita eri tuoteryhmistä, ja Apetitin tuotteet ovat tervetullut lisä kaupan valikoimaan, WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen sanoo.

WeFoodille myyntiin annettavat Apetitin tuotteet ovat esimerkiksi erilaisia kasvis- ja salaattisekoituksia, joiden päiväykset ovat umpeutumassa, niiden pakkauksissa on virheellisiä merkintöjä tai tarkat laatuvaatimukset eivät ole täyttyneet.

– Kaikki WeFoodille annettavat tuotteet ovat tietysti turvallisia nautittavaksi. Mahdollisia virheellisiä merkintöjä sisältävien tuotteiden kohdalla huolehdimme WeFoodin kanssa, että mitään allergeeniriskejä ei asiakkaille tule, Helminen sanoo.

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa avataan Helsinkiin kauppakeskus Rediin 20. syyskuuta. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävän kaupan voitot lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön.