Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Asiantuntijoiden vinkit: Näistä syistä vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa

1-1267462282CoNq

Kahvin vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin on monenlaisia tutkimuksia sekä mielipiteitä. Helsinki Coffee Festival keräsi yhteen asiantuntijoiden vinkit siitä, miksi kahvin laatuun pitäisi kiinnittää huomiota. Laadukas kahvi on makumaailmaltaan rikkaampaa sekä luonnonmukaisesti viljeltyä eli terveellisempää ja ympäristölle kestävämpää.

Kahvissa on paljon hyviä antioksidantteja, ja sillä uskotaan olevan useita terveysvaikutuksia. Kohtuullinen kahvinjuonti pienentää diabetesriskiä ja maksasairauksia sekä ehkäisee riskiä sairastua esimerkiksi Parkinsonin tautiin*. Maltillinen kofeiinin käyttö myös piristää, pitää valppaana ja parantaa suorituskykyä.

Kahvia kannattaakin juoda kohtuudella, sillä se voi aiheuttaa ikäviä vaivoja tai kofeiiniyliherkkyyttä. Mitä laadukkaampaa kahvi on, sitä vähemmän siitä pitäisi aiheutua epämiellyttäviä oireita tai nousta esiin kitkeriä makuja.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kahvin terveysvaikutukset toteutuvat parhaiten, jos kahvia juo 3-5 kuppia päivässä. Helsinki Coffee Festivalin kyselyyn osallistuneista lähes puolet (49 prosenttia) juo kahvia 3-4 kuppia päivässä. Toiseksi eniten juodaan 1-2 kuppia päivässä (35 prosenttia) ja 14 prosenttia vastaajista juo 5 mukillista tai enemmän.

Kahviasiantuntijat eri pienpaahtimoista perustelevat, miksi vaihto laadukkaampaan kahviin kannattaa:

  1. Laadukkaasta kahvista ei nouse esiin epämiellyttäviä makuja. ”Kun kahvimarjat poimitaan käsin, joukkoon ei sekoitu raakoja tai ylikypsentyneitä marjoja, kuten koneellisesti poimittaessa. Raa’at tekevät kahvista kitkerää, ylikypsät tai pilaantuneet marjat taas tuovat kahviin epäpuhtauksia. Molemmista syntyy epämiellyttäviä makuelämyksiä”, kuvailee Lari Salomaa Johan & Nyströmistä.
  2. Laatukahvi viljellään luonnonmukaisesti. ”Luomu- tai luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kahville ja terveydelle haitallisia torjunta-aineita tai kemikaaleja. Luonnonmukaisesti viljeltynä kahvimarjoja kasvatetaan banaanipuiden suojassa ja maata rikastutetaan luontaisilla keinoilla”, kertoo Reija Paakkinen Mokkamestareista.
  3. Tuore ja laadukas kahvi on hyvää. Kahvi on parasta nauttia tuoreeltaan pavuista jauhettuna. Aromit katoavat valmiiksi jauhetuista puruista nopeammin. Kahvia ei valmistamisen jälkeen myöskään kannattea seisottaa esimerkiksi kahvinkeittimen levyllä, sillä se kuumentuu liikaa ja maku palaa. Kauan seissyttä kahvia ei voi juoda ilman irvistelyä.
  4. Laadukasta kahvia ei tule valmistaneeksi määräänsä enempää. Korkealaatuisesta kahvista joutuu usein maksamaan enemmän, koska sen tuotantokustannukset ovat suuret. Hinta ohjaa valmistamaan kahvia vain sen määrän, mitä sillä hetkellä juo, eikä juomaa tule heitettyä hukkaan.
  5. Laadukas kahvi on huolellisesti käsiteltyä ja usein suoraan viljelijältä ostettua. Laatukahvin viljelyyn ja prosessointiin menee paljon enemmän aikaa ja siksi se maksaa myös enemmän. ”Kahvi prosessoidaan usein tiloilla kuivaukseen asti, jolloin voidaan varmistaa ja todentaa hyvät laatukriteerit. Suoraan viljelijältä hankitussa raakakahvissa raaka-aineen laatu on parempi ja viljelijä saa normaalia markkinahintaa selvästi reilumman korvauksen”, kertoo Teijo Villa Pirkanmaan paahtimosta.
  6. Laatukahvista erottaa enemmän makuja ja tuoksuja. ”Luonnonmukaisesti viljellystä kahvista erottuu paljon eri makuja: hedelmäisyyttä, suklaisuutta, pähkinäisyyttä, toffeemaisuutta ja marjoja. Ne tekevät nautinnosta ainutlaatuisen. Kahvi kannattaa nauttia sellaisenaan – tai jos olet maidon ystävä – ainakin kokeilla mustana, jolloin eri maut erottuvat”, kuvailee Svante Hampf Kaffa Roasterystä.

*Lähde Terveyskirjasto.fi

Helsinki Coffee Festivalin tekemä kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2016 tapahtuman nettisivuilla (1046 vastaajaa) sekä tapahtumassa (469 vastaajaa).

Liput
Helsinki Coffee Festivalin liput ovat myynnissä Tiketissä: www.tiketti.fi/helsinkicoffeefestival Lipun hinta ennakkoon on 12 euroa/sessio (sis. Tiketin kulut).

Helsinki Coffee Festival 21.–23.4.2017 Kaapelitehtaalla
Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa Ruoholahden Kaapelitehtaalla. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvit, paahtimot, laitevalmistajat ja ammattilaiset. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailman ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com

Facebook: www.facebook.com/helsinkicoffeefestival
Twitter: https://www.twitter.com/HelCoffeeFest
Instagram: www.instagram.com/helsinkicoffeefestival/
Vimeo: www.vimeo.com/helsinkicoffeefestival

Keliakialiitto ja Messukeskus: Uusi messutapahtuma Helsinkiin erityisruokavalioista kiinnostuneille

11707867_900176783414008_5596525182313452667_o

Keliakialiitto ja Messukeskus yhdistävät voimansa lanseeraten keväällä 2018 oman messutapahtuman free from -tuotteista ja erikoisruokavalioista kiinnostuneelle yleisölle. Uusi tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 27.–28.4.2018.

Keliakialiitto on järjestänyt gluteenittomat messut jo neljä kertaa menestyksekkäästi Tampereella. Messujen suosion ja free from -tuotteisiin kohdistuvan valtavan kiinnostuksen vuoksi on aika ottaa seuraava askel. Tapahtuma kasvaa ja laajenee – nimeään myöten – muutkin erityisruokavaliot kattavaksi.

– Haluamme kehittää ja laajentaa tapahtumaa. Tulevilla messuilla kävijä saa kaiken erityisruokavalioista tarvitsemansa tiedon ja tuen yhdestä paikasta. Keliaakikoilla ja gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla saattaa olla muitakin erityisruokavalioita esimerkiksi allergioiden vuoksi, sanoo Keliakialiiton toiminnanjohtaja Leila Kekkonen.

Myös voimakkaasti suosiotaan lisännyt vegaanisuus on merkittävässä roolissa uudessa messutapahtumassa.

– Messuista hyötyvät sekä messuvieraat että alan yritykset. Erityisruokavaliot saavat lisää huomiota ja tunnettuutta. Myös elintarviketeollisuuden ja kaupan kiinnostus tapahtumaa kohtaan kasvaa varmasti, kun paikalla on aiempaa laajempi joukko erityisruokavaliotuotteista kiinnostuneita ihmisiä, Kekkonen toteaa.

Tapahtuma saa käyttöönsä Suomen suurimman messujärjestäjän erinomaiset tilat, monipuoliset

markkinointikanavat ja vahvan myyntivoiman.

– Messukeskuksella on vahvaa osaamista ja lähes sadan vuoden kokemus erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Keliakialiitto puolestaan pääsee jatkossa keskittymään entistä enemmän tapahtuman sisällön kehittämiseen ja yhteistyöhön yritysten kanssa. Messukeskus hoitaa tila- ja muut käytännön järjestelyt, kertoo tuotekehityspäällikkö Reija Könönen Messukeskuksesta.

Uuden tapahtuman nimi ja kotisivut julkistetaan ja osastopaikkojen varaaminen käynnistyy kesäkuussa.

Kuukauden maitojuoma: Jogurtista ja marjoista saa nopeasti hyvää ja maukasta

2626601489561603534

Jogurtista ja marjoista saa nopeasti hyvää ja maukasta
– maaliskuun maitojuoma on jogurttipirtelö

Maustamattomasta jogurtista, pakastemarjoista ja kaurasta pyöräytetyt jogurttijuomat ja smoothiet ovat pettämätön aamu-, väli- tai iltapala. Herkullinen pirtelö sopii myös jälkiruuaksi.

Ravintosisällöltään monipuolinen juoma pitää nälän poissa pitkään. Se on nopea ja helppo valmistaa ja makuun saa vaihtelua valitsemalla eri marjoja tai marjayhdistelmiä, nyt kevättalvella pakastimesta.

Maaliskuun maitojuoma, Elinan jogurttipirtelö, riittää koko perheelle. Raikkaasta pirtelöstä saa neljä isoa lasillista tai kuusi pienempää. Se myös säilyy jääkaapissa seuraavaankin päivään. Katso pirtelön valmistus videolta

Elinan jogurttipirtelö

½ l pakastemarjoja
1 l rasvatonta maustamatonta jogurttia
noin 1 dl kauraleseitä  TAI  2-3 rkl kaurapuuteria
2-3 rkl sokeria

Vatkaa ainekset kuohkeaksi tehosekottimessa. Nauti!

Kasvisten määrää halutaan lisätä kouluruokailussa

vegetable-mixture

Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa testataan ja tutkitaan tapoja kasvisruoan houkuttelevuuden lisäämiseksi kouluruokailussa. Jyväskylässä, Asikkalassa ja Liperissä toteutettavat kokeilut suunnitellaan yhdessä kuntien ruokapalveluiden ja koulujen kanssa. Lähtökohtana on kehittää uudenlaista yhteistyötä ja oppimista oppilaiden, koulun, ruokapalvelujen ja vanhempien kesken.

”Kouluruokasuositusten mukaan kasvisruokaa tulisi lisätä kouluruokailussa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Hyvin paljon riippuu siitä, miten ja millaista kasvisruokaa koulussa tarjotaan. Kasvisruoka on nostettava vahvemmin esille keittiöiden tuotekehittelyssä ja ruokasaleissa. Myös oppilaat on otettava mukaan kouluruoan kehittämiseen. Käytännöt eri kunnissa ja ruokapalveluiden välillä vaihtelevat suuresti”, erikoistutkija Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia

Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä ja lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä. Kasvisten määrän lisääminen ruokailussa on perusteltua sekä terveyden että ympäristön kannalta. Kasvisten määrän lisääminen ruokavaliossa auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä 2-tyypin diabetesta. Ruokavalioita muuttamalla myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristökuormaa voidaan vähentää merkittävästi.

Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Kylän kattauksen sekä Asikkalan ja Liperin kuntien ruokapalveluiden kanssa. Hyviksi koettuja käytäntöjä levitetään eteenpäin muun muassa Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston ja resurssiviisaiden FISU-kuntien kautta.

Kestävän kouluruokailun kokeilut on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali (Poprasus) -hanketta. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Tampereen yliopisto ja Kuluttajatutkimuskeskus. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2020

Hanke verkossa

Panimojuomien matkustajatuonti kaikkien aikojen huipussaan – kotimaanmyynti tasaista

90b7491b34b55af1_featured

Vuonna 2016 panimojuomien kotimaanmyynti pysyi lähes ennallaan. Oluen, siiderin ja long drink -juomien myynti laski yhteensä 1,6 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ei vauhdittanut alkoholijuomien myyntiä. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti kasvoi yhteensä 3,6 miljoonaa litraa eli 1,2 prosenttia. Vesien myynnin kasvu nosti kokonaismyynnin plussan puolelle. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Olvin, Red Bullin, Saimaan Juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Panimojuomia myytiin vuonna 2016 yhteensä 756 miljoonaa litraa. Kotimaanmyynti kasvoi 2,1 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kymmenessä vuodessa oluen, siiderin, long drink -juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kotimaanmyynnistä on sulanut pois yli 90 miljoonaa litraa ja myynti on laskenut reilut 10 prosenttia.

Sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 -raportista selviää, että panimojuomien matkustajatuonti on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Vuonna 2016 matkustajat toivat olutta, siideriä ja long drink -juomia yhteensä 59,6 miljoonaa litraa. Panimojuomien tuonti kasvoi litroissa 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Pelkästään olutta tuodaan matkustajatuontina yli nelinkertainen määrä Alkossa myydyn oluen määrään nähden. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain kolmannes on Suomessa valmistettua.

Viro on kaavaillut olutveroon 70 prosentin korotusta tulevana kesänä. Noston jälkeen Viron olutvero olisi edelleen alle puolet Suomen veron tasosta. Nykyisin Suomessa on EU:n korkein olutvero ja se on moninkertainen Viroon nähden. Suomen olutveroa on korotettu vuodesta 2008 lähtien viisi kertaa. Suomessa on myös Viroa korkeampi arvonlisävero ja juomien hintaeroa kasvattaa verojen lisäksi Suomen Viroa suurempi juomapakkausten pantti.

”Kotimaisen panimoelinkeinon toimintamahdollisuuksia on jatkuvasti heikennetty ja sen tuloksena kotimaanmyynti on laskenut pitkällä aikavälillä. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi on pikaisesti saatava uusi alkoholilaki voimaan ja oluen, siiderin sekä lonkeron veroa laskettava”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa .

Uusi alkoholilaki on ollut tekeillä jo vuosia ja poliittisten linjausten tekemisestä tulee toukokuussa kuluneeksi vuosi. Alkoholilaki purkaa ylisääntelyä ja lailla on myönteinen vaikutus kansantalouteen. Laki lisää kilpailua kotimarkkinoilla ja kasvattaa kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella.

9e15ce417ef14b6e_800x800ar

KOTIMAANMYYNTI 2016

Juoma 2016 2015 Muutos Muutos
milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 382,9 384,7 -1,8 -0,5
Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5
Long drinkit 35,6 35,5 0,1 0,2
Virvoitusjuomat 234,8 236,7 -1,9 -0,8
Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2
Kokonaismyynti 756,0 753,9 2,1 0,3

 

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

Arla Luonto+ tuo markkinoille luonnollisesti terveelliset makuviilit – Helpottavat yhteisiä ruokailuhetkiä

949c562bd50ff562_400x400ar

Kuluttajien rakastama Arla Luonto+-sarja laajenee edelleen. Nyt vuorossa ovat makuviilit, joiden kevyeen makeutukseen on käytetty vain hedelmien ja marjojen omaa sokeria. Sekä aikuisille että lapsille maistuvat Arla Luonto+ -sarjan tuotteet kannustavat koko perhettä syömään yhdessä. 

Ruokailuhetki on usein päivän kohokohta, jota odottavat innolla sekä lapset että aikuiset. Arla Luonto+ -makuviilit helpottavat yhdessä syömistä niin aamiaisella, välipalalla kuin iltapalalla, sillä ne ovat luonnollisesti terveellisiä ja herkullisia. Arla Luonto+ -makuviileissä ei ole lainkaan tavallista, valkoista sokeria, vaan ne on makeutettu miedosti hedelmien ja marjojen omalla sokerilla.

Arla Luonto+ -makuviilit sisältävät acidophilus- ja bifidus maitohappobakteereja sekä D-vitamiinia. Tuotteet ovat myös lisäaineettomia ja laktoosittomia, joten viileistä voivat nauttia lähes kaikki erikoisruokavalioista huolimatta.

Herkullisen miedot maut mansikka, mustikka ja banaani ovat koko perheen mieleen. Purkkien kyljissä ilahduttavat jälleen myös muista Arla Luonto+ -tuotteista tutut, veikeät lintuhahmot.

”Kuten kaikki Arla Luonto+-sarjan tuotteet, myös uudet makuviilit on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Sen lisäksi, että viilit ovat mukavan nostalginen tuote, ne ovat helppo ja herkullinen valinta perheen yhteisiin ruokailuhetkiin”, Arla Luonto+ -sarjan Brand & Category manager Kati Janhunen sanoo.

Arla Luonto+:n vinkit mukaviin ruokailuhetkiin lasten kanssa:

1.     Varaa välipalaa

Säännölliset ateriat paitsi auttavat pitämään nälän loitolla, myös tuovat lapsen päivään ennakoitavuutta ja turvallisuudentunnetta.

2.     Hyödynnä aisteja

Ruoan suutuntuma on lapsille erityisen tärkeä. Kehota lasta syömään kaikilla aisteillaan. Onko ruoka pehmeää vai rouskuvaa? Kylmää vai kuumaa? Entä miltä se tuoksuu?

3.     Ota rennosti

Lapset aistivat helposti ruokapöydän jännittyneen tunnelman. Näytä heille esimerkkiä rauhoittumalla itse ruoan ääreen ilman älylaitteita ja suhtautumalla ruokaan rennosti. Ruokailu on iloinen juttu!

Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali järjestetään Helsingissä kolmatta kertaa

14368788_647974548705864_2491016796810114693_n

Suomen kahvikulttuuri on murroksessa ja pienpaahtimoita syntyy tiheään tahtiin

Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa Kaapelitehtaalla 21.-23.4.2017. Vuoden tärkein kahvitapahtuma kasvoi viime vuonna 40 prosenttia sekä kävijä- että näytteilleasettajamääriltään. Tapahtuma kerää yhteen paahtimot, laitevalmistajat, kahvilat ja muut kahviammattilaiset ja kasvaa edelleen. Suomessa on jo yli kolmekymmentä pienpaahtimoa, joista moni nähdään myös festivaaleilla.

Tänä vuonna festivaali panostaa yhä enemmän osallistavuuteen ja kävijät pääsevät tekemään laadukasta kahvia osastoilla itse sekä maistelemaan uusia kahveja ympäri maailman.

”Kehitämme tänä vuonna festivaalien ohjelmaa niin, että se on osallistavampi sekä syventävämpi. Yleisö pääsee tekemään omin käsin kahvia lab-osastoilla pavun jauhamisesta valmiiseen kupposeen. Saimme positiivista palautetta viime vuoden tapahtumasta erityisesti sen tunnelmasta – se on ainutlaatuinen. Intiimi ja rento tunnelma luodaan valaistuksella, DJ:llä ja lavastuksella”, kuvailee Maija Kestilä, Helsinki Coffee Festivalin järjestäjä.

Festivaaleilla panostetaan tunnelmaan ja elämyksellisyyteen.

”Tavoitteemme on tehdä maailman paras kahvitapahtuma ja Helsinki on siihen oivallinen paikka – se on varmasti yksi kuumimmista tapahtumakaupungeista tällä hetkellä”, Kestilä jatkaa.

”Mukana on ennätysmäärä näytteilleasettajia, niin uusia kuin edellisestä kerrasta tuttuja toimijoita. Tunnelman lisäksi tapahtumasta tekee erityisen se, että siellä pääsee maistelemaan huippulaatuisia kahveja ympäri maailman ja tutustumaan uusimpiin kahvilaitteisiin ja tuotteisiin”, kuvailee Kestilä.

Vuoden kahvi ja Suomen paras paahtimo

Festivaaleilla valitaan ensimmäistä kertaa vuoden kahvi, Suomen paras paahtimo sekä kahvila. Vuoden kahvin valitsee ruoka- ja kahvialan vaikuttajista koostuva raati, joka arvioi parhaimman suodatinkahvin ja espresson lauantaina 22.4. Suomen paras paahtimo ja kahvila valitaan yleisöäänestyksellä.

Festivaaleilla järjestetään viikonlopun aikana myös kaksi kahvialan suomenmestaruuskilpailua. Lauantaina 22.4. kisataan SCAE Suomi ry:n järjestämät suodatinkahvinvalmistuksen SM-finaali, Brewers Cup, ja sunnuntaina 23.4. mitellään suomenmestaruudesta Vuoden Barista -kilpailussa.

Kilpailujen lisäksi festivaalien ohjelma koostuu eri keskusteluista, kuten miten valmistaa laadukkaampaa kahvia, mitä direct trade eli suoraan viljelijältä ostaminen sekä jäljitettävyys tarkoittavat, mikä kahvipapu sopii millekin laitteelle, miten kahvi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kahvin eri vuosikymmenet. Festivaalivieraina on myös viljelijöitä Kolumbiasta ja Brasiliasta sekä kahviasiantuntijoita Indonesiasta.

www.helsinkicoffeefestival.com

Helsinki Coffee Festivalin liput ovat myynnissä Tiketissä: www.tiketti.fi/helsinkicoffeefestival Lipun hinta ennakkoon on 12 euroa/sessio (sis. Tiketin kulut).

Helsinki Coffee Festival 21.–23.4.2017 Kaapelitehtaalla, Helsingin Ruoholahdessa
Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa, Ruoholahden Kaapelitehtaalla. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvit, paahtimot, laitevalmistajat ja ammattilaiset. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailman ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com

Luomuliitto: Aloitetaan kunnissa viikoittainen luomuruokapäivä

tomatoes-1404988488hAD
Kevään kuntavaaleissa on mahdollisuus muuttaa kuntien elintarvikehankintoja kestävämmiksi ja tuoda koulujen, sairaaloiden ja vanhusten palvelutalojen ruokapöytiin lisää kotimaista luomua. Luomuliiton kevätkokous haastaa kuntavaaliehdokkaat ottamaan asiakseen, että kunnan julkisissa ruokaloissa vähintään yksi päivä viikossa on luomuruokapäivä.
Kuntavaaleissa on Luomuliiton mukaan erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ruokaa Suomessa syödään ja tuotetaan, sillä julkisissa ruokapalveluissamme syödään päivittäin 2 miljoonaa ateriaa. Luomuliiton mukaan julkisissa hankinnoissa tulee painottaa ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä viljelymenetelmiä, ottaa huomioon tuotantoeläinten hyvinvointi ja tukea paikallista ja kotimaista luomuruoantuotantoa. Hankintalain uudistuksen vuoksi näitä näkökulmia on jatkossa yhä helpompi käyttää hankintakriteereinä.
Julkisissa keittiöissä valmistetaan valtavia määriä ruokaa. Tuomalla viikoittaisen luomuruokapäivän periaate kuntiin tehdään palvelus sekä ruokailijoille että ympäristölle, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen.
Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2020 julkisten keittiöiden raaka-aineista 20% on luomua. Viikoittainen luomuruokapäivä on Luomuliiton mukaan realistista ja myös taloudellisesti mahdollista. Asiantuntijayksikkö EkoCentrian laskelmien mukaan luomun määrää julkisissa keittiöissä on mahdollista lisätä ilman lisäkustannuksia.
Kööpenhaminan kaupunki tarjoaa 90-prosenttisesti luomuruokaa. Viikoittainen luomuruokapäivä kaikissa Suomen kunnissa on poliittinen valinta ja tämän valinnan tekemiseen haastamme kaikki kuntavaaliehdokkaat mukaan, lisää Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.
EkoCentrian laskelma: http://www.ekocentria.fi/luomun-kayttohintalaskelma

Suomalaisten rakastama hunajamarinadi täyttää 25 vuotta

kariniemen_kananpojan_fileesuikale_hunajamarinoitu_450g

Hunajamarinoidut broilerin suikaleet ovat olleet suomalaisten suosikkiruokaa jo 25 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt suomalaisten rakastama herkku on Suomen suosituin broilerituote yhä edelleen, ja myyntiluvut näyttävät vain kasvavan. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään joka päivä noin 14 000 pakettia.

Ensimmäiset hunajamarinoidut tuotteet tulivat kauppoihin helmikuussa 1992

Vasta 1980-luvun puolen välin jälkeen suomalaisilla oli mahdollisuus ostaa tuoretta broilerin lihaa. Siihen asti jouduimme tyytymään lähinnä kokonaisiin pakastettuihin broilereihin. Tuoretuotteet yleistyivät nopeasti, kun teollisuudessa ryhdyttiin investoimaan paloittelu- ja pakkauskoneisiin.

–          1990-luvun laman aikoihin ryhdyimme pohtimaan, miten saisimme suomalaiset syömään broilerin lihaa viikoittain tai jopa päivittäin. Maustamattomien tuotteiden lisäksi oli tarjolla vain yhtä ”punaista perusmarinadia”. Se ei mielestämme tarjonnut vielä tarpeeksi vaihtoehtoja suomalaisten ruokapöytään. Halusimme kehittää jotain aivan uutta, muistelee Kariniemen markkinointipäällikkö Vesa Saarenmaa.

Samaan aikaan kun olohuoneissamme alkoi pyöriä Kauniit ja Rohkeat, ruokakauppojemme hyllyille ilmestyi Kariniemen hunajamarinoidut broilerin fileesuikaleet.

–          Löysin tuotekehitysryhmän muistiinpanoista kirjauksen 19.12.1991: ”Hunajamarinadin maku on nyt kohdallaan, väriin tarvitaan vielä muutoksia.” Väri oli todella neon-keltainen ja se ikävällä tavalla sottasi leikkuulaudan. Yritimme saada muutettua väriä niin, ettei maku olisi kärsinyt. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten pitäydyimme herkullisessa maussa. Onhan tuosta väristä tullut näiden vuosien aikana jonkun verran palautetta, naurahtaa Saarenmaa.

Hunajamarinadin kehittivät tuoteryhmäpäällikkönä tuolloin toiminut Vesa Saarenmaa, tuotekehittäjä Mari Laihonen ja markkinointijohtaja Kari Lampinen. 15.1.1992 uutuus esiteltiin myynnille hotelli Ellivuoressa ja heti helmikuun alussa 1992 se tuli kauppoihin. Suursuosikki oli syntynyt.

Kariniemen hunajamarinoidut suikaleet mullistivat arkiruokailun

Kariniemen hunajamarinadin tuotekehityksen lähtökohtana oli löytää lapsiperheille sopiva herkku. Jauhelihan rinnalle haluttiin kehittää jotain uutta, helppoa ja nopeaa arkiruokaa.

–          Hunajan maku todettiin sopivan loistavasti broileriin. Oikeaa hunajatasoa säädimme pitkään. Silloin, ja yhä edelleen, sopivaksi marinadin hunajatasoksi osoittautui noin 5 %. Resepti on pysynyt kaikki nämä vuodet lähes ennallaan. Suolan määrää olemme vähentäneet kylläkin huomattavasti ja natriumglutamaatti on jätetty kokonaan pois, kertoo Saarenmaa.

Samaan aikaan lanseerattiin myös mandariini- ja vuotta myöhemmin valkosipulimarinadi, jotka olivat markkinoilla aina 2010-luvulle asti. Valkosipulimarinoidut suikaleet lanseerattiin tänä keväänä uudelleen.

Viisi miljoonaa pakettia vuodessa

Kariniemen Kananpojan Hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään nykyään viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Broilerin kulutus on ollut kovassa kasvussa. Myös hunajamarinoitujen broileriherkkujen myynti näyttää yhä kasvavan.

–          Olihan se valtava suosio aluksi jopa hämmentävän suurta. Vähintään yhtä hämmentävää on se, että hunajamarinadi on edelleen Suomen suosituin maku. Kaikista broilerituotteista hunajamarinoitujen tuotteiden osuus on nykyään 35 %. Vuosikasvu vuonna 2016 oli huikeat 28 %. Kyllä voi sanoa, että alkuperäinenkin tavoite on hyvin saavutettu, koska broileria syödään nyt suomalaisissa perheissä viikoittain tai jopa päivittäin, toteaa Saarenmaa tyytyväisenä.

Kariniemen Kananpoika on aina suomalaista broilerin lihaa, joka tuotetaan sopimustiloilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Kariniemen kotitiloilla linnut kasvavat terveinä hyvissä olosuhteissa.

–          Me Kariniemellä huomioimme myös ympäristöasiat ketjun joka vaiheessa, jatkaa Saarenmaa.

Vaikka suikaleet ovatkin suosituin hunajamarinoiduista tuotteista, niin vaihtoehtoja suosikkimaussa on tarjolla runsaasti. Tällä hetkellä myynnissä ovat:

Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi hunaja 770 g
Kariniemen Kananpojan Ohuen ohut fileepihvi hunaja 500 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 600 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 1 kg
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 300 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 450 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 650 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja pintamaustettu 300 g
Kariniemen Kananpojan paistisuikale hunaja 800 g
Kariniemen Kananpojan Hunajasiivet 700 g
Kariniemen Kananpojan Hunaja-nuggetit 200 g

Suikaleet lanseerattiin 1992 Kariniemen brändillä. Vuodet 1993 – 1995 suikaleet myytiin Kokki-nimellä, kunnes taas Kariniemen merkki palasi takaisin.

Kuukauden maitojuoma: Kuuma maitokaakao lämmittää ulkoilun jälkeen

2626601487138519144

Maito ja Terveys ry:n kuukauden maitojuoma on kuuma maitokaakao. Katso videolta, miten valmistus sujuu 10-vuotiaalta koululaiselta.

Kuuma kaakao lämmittää sopivasti ulkoilun jälkeen ja sopii hyvin välipalaksi voileivän ja hedelmän kera. Talvilomalaiselle maitokaakao on hyvä juoma mm. hiihtolenkin, luistelun tai pulkkamäen jälkeiseen palautumiseen.

Jo alakouluikäinen osaa valmistaa maitokaakaon itse. Se on helppo kuumentaa mikroaaltouunissa, tosin ihan pientä koululaista on hyvä auttaa kuuman mukin nostamisessa.

Kaakaota voi myös maustaa. Kokeile vaikka kanelia, kardemummaa tai tulisuuden ystävälle chiliä. Juhlavamman kaakaon saa, kun vaahdottaa rasvatonta maitoa tai kermaa kaakaon pinnalle.

Maitokaakao on paitsi hyvän makuista myös ravitsevaa. Siitä saa kaikki maidon hyvät ravintoaineet. Siinä on mm. proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, kalsiumia, D-vitamiinia, jodia.