Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

WeFood ja Apetit yhteistyöhön – hävikkiä vähentämällä varoja kehitysyhteistyöhön

lddsft44rhx7gpqdsebx

Apetit liittyy hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyökumppaneiden joukkoon. Yhteistyön myötä Apetit vähentää omaa ruokahävikkiään antamalla tuoretuotteitaan WeFoodin valikoimaan. Kirkon Ulkomaanapu avaa hävikkiruokakauppa Helsingissä sijaitsevaan kauppakeskus Rediin 20.syyskuuta. WeFoodin voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFood vähentää ruokahävikkiä myymällä elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Apetit ja WeFood ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä Apetit alkaa toimittaa tuotteitaan Helsingissä sijaitsevalta tuoretuotetehtaaltaan WeFoodin hävikkiruokakauppaan.

– Päätös yhteistyöstä oli helppo tehdä. Apetitin missiona on luoda kasviksista hyvinvointia ja haluamme myös osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä. WeFoodin toiminnan tuotot menevät vieläpä hyvään tarkoitukseen, joten tässä yhteistyössä tehdään ainoastaan hyvää, Apetitin tuoretuoteryhmän johtaja Leena Helminen kertoo.

– Olemme innoissamme tästä yhteistyöstä! WeFood haluaa tehdä yhteistyötä monipuolisesti erilaisten toimijoiden kanssa tarjoten ratkaisun syntyvälle hävikille. Myynnissä on elintarvikkeita eri tuoteryhmistä, ja Apetitin tuotteet ovat tervetullut lisä kaupan valikoimaan, WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen sanoo.

WeFoodille myyntiin annettavat Apetitin tuotteet ovat esimerkiksi erilaisia kasvis- ja salaattisekoituksia, joiden päiväykset ovat umpeutumassa, niiden pakkauksissa on virheellisiä merkintöjä tai tarkat laatuvaatimukset eivät ole täyttyneet.

– Kaikki WeFoodille annettavat tuotteet ovat tietysti turvallisia nautittavaksi. Mahdollisia virheellisiä merkintöjä sisältävien tuotteiden kohdalla huolehdimme WeFoodin kanssa, että mitään allergeeniriskejä ei asiakkaille tule, Helminen sanoo.

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa avataan Helsinkiin kauppakeskus Rediin 20. syyskuuta. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävän kaupan voitot lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön.

Fazer selvitti kaikkien aikojen kouluruokasuosikit

9eb27a7d330e57e1_800x800ar

Maksuton kouluruoka täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja osana juhlavuoden toimenpiteitään Fazer järjesti Kaikkien aikojen kouluruoka -äänestyksen suomalaille. Kestosuosikkien makaronilaatikon ja pinaattilettujen kärkeen äänestyksessä kiilasi niukasti lihapullat ja perunamuusi. Nyt viikonloppuna järjestettävässä Tubecon-tapahtumassa Fazerin isännöimässä ruokakorttelissa maistellaan ja keskustellaan kouluruoasta, ja viikolla 35 menneiden vuosikymmenien kouluruokia nautitaan Fazerin Amica-kouluravintoloissa ympäri Suomen.

Kaikkien aikojen kouluruoat TOP 10 (2018):

  1. Lihapullat ja perunamuusi
  2. Makaronilaatikko
  3. Pinaattiletut
  4. Kalapuikot
  5. Broiler-currykastike ja riisi
  6. Kasvispihvit
  7. Kanaviillokki
  8. Puurot
  9. Keitot
  10. Pastaruoat

Fazer.fi-sivuston Kaikkien aikojen kouluruokakyselyyn vastasi 21.5.–17.6. välisenä aikana 2 899 vastaajaa ympäri Suomen. Valmiita vastausvaihtoehtoja oli annettu kuusi kappaletta nykylasten tiedettyjä kouluruokasuosikkeja. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa jokin oma suosikkinsa.

“Kotiruoka ja perinteiset suomalaiset ruoat maistuvat koululaisille, kuten kala- ja siipikarjaruoat sekä lihapullat, jotka ovat olleet koulujen ruokalistoilla vuodesta 1978. Me Fazerilla pidämme huolen, että ravintoloistamme löytyy jatkossakin perinteistä ja hyvänmakuista kotiruokaa, johon luotetaan” pohtii Fazer Food Services Suomen gastronomia- ja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom.

Fazer mukana Tubeconissa

Fazerin ruokakortteli sijaitsee aivan Tubeconin ytimessä ja kuljettaa osallistujat päivän ateriarytmin mukaan erilaisten toiminnallisten pisteiden kautta pohtimaan osallistujan omaa ruokapäivää. Tutustu Fazer-ruokakorttelin ohjelmaan Tubeconissa 17.-18.8.
https://www.fazer.fi/artikkelit/fazer-ruokakorttelin-ohjelma-tubeconissa-17.-18.8/

Fazer Food Services toimii kumppanina n. 60 koulussa ja tarjoilee ruoan päivittäin 34 000 koululaiselle. Tubecon-tapahtumaosallistuminen on osa Fazer Food Servicesin Kouluruoka 70 vuotta -juhlintaa, joka huipentuu teemaviikkoon ravintoloissa 27.-31.8.

”Savukalaa ja lehtipinaattia, taivaallista!” – Keittiömestari paljastaa kesän parhaat kalaherkut

pro-kala_paistettu-siika_kuvituskuva_pieni

Kuva: Pro Kala

Kesällä maistuu kala. Moni juhlaherkun veroinen kalaruoka valmistuu vaivatta myös kotikokin pannussa. Kysyimme keittiömestari Jukka Kyllöseltä, miten ottaa ilo irti kesän parhaista kalaherkuista.

Onko sinulla jotakin erityistä kalaruokien kesäsuosikkia?

Tykkään paistaa pannulla voissa kuhaa, ahventa ja haukea. Myös siika kuuluu suosikkeihini. Paistaessa ruoanvalmistus on nopeaa, helppoa ja vaivatonta ja päästään helposti ihan optimaaliseen lopputulokseen.

Miten valmistat kalan?

Mikäli kalat on käsitelty nahattomiksi, pyöräytän ne kevyesti karkeassa ruisjauhoissa tai vehnäjauhon ja korppujauhon seoksessa. Jos kalat on suomustettu ja nahka jätetty irrottamatta, paahdan fileen nahkapuolelta rapeaksi tosi kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Paistan fileetä vain hetken toiselta puolelta, jotta kala jää vielä meheväksi. Savustaminenkin on hieno tapa, mutta oikean savustusajan arvioiminen on huomattavasti vaikeampaa, ellei ole kovin kokenut savustaja. Pääasia on, ettei kalaa valmisteta liian kuivaksi.

Mitä kalan kaveriksi?

Oma suosikkini kalaruokien lisäkkeeksi on tietenkin uudet perunat ja ihan perinteinen kananmunakastike maustettuna tuoreella ruohosipulilla.

Miten kotikokki saa juhlavuutta kalaisaan kesämenuunsa?

Hyvä vinkki perinteisen kermaisen kalakeiton maustamisessa on maustaa liemi voimakkaan makuisella sulatejuustolla. Esimerkiksi mustaleimainen Koskenlaskija on hyvä. Se tuo keittoon täyteläisyyttä ja vahvaa pohjamakua.

Toinen helppo vinkki on maustaa kalan kanssa tarjottavat keitetyt uudet perunat ruskistetulla voilla, joka valmistetaan keittämällä voita kunnes sen lämpötila on 155 C. Ruskistettu voi tuo perunoihin hienon, pähkinäisen aromin.

Mikä on tämän kesän paras kalaherkku?

Loppukesästä kannattaa suosia maukasta järvikalaa ja tuoretta lehtipinaattia, joka muhennettuna kermaan sipulin kera maistuu taivaalliselta paistetun tai savustetun kalan kanssa!

 

Karjalanpiirakan tekemisestä kilpaillaan Karjalaisilla kesäjuhlilla: Karjalanpiirakka on aito perinteinen tuote

18664510_1349886548398664_602589503741701680_n

Ruokaperinne on karjalaisten ylpeyden aihe ja karjalanpiirakka on karjalaisten tavaramerkki. Karjalanpiirakka on kansainvälistynyt ja saanut arvostusta ympäri maailmaa. Karjalanpiirakalle on myönnetty EU:n nimisuoja aitona perinteisenä tuotteena (APT).

–Karjalanpiirakka on matkannut evakkoreessä ja ajan aalloissa siirtokarjalaisten mukana, ja se on säilyttänyt vahvan identiteettinsä, sanoo Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemi.
–Viime aikoina joissakin yhteyksissä karjalanpiirakaksi on nimitetty sellaisia piirakoita, jotka eivät täytä aidon karjalanpiirakan tunnusmerkkejä.

Karjalan Liiton naistoimikunnat eri puolilla maata järjestävät vuosittain piirakkakursseja, joissa opetellaan tekemään nimisuojan mukaan aitoja perinteisiä karjalanpiirakoita. Piirakkakursseille osallistuu tyttöjä ja poikia sekä naisia ja miehiä.

Euroopan unionin nimisuojan mukaan karjalanpiirakan valmistus perustuu perinteiseen raaka-aineiden yhdistelmään ja valmistusmenetelmään. Karjalanpiirakka on avoin, pieni, matala piiras, johon kuuluu ohut kuori sekä sydän eli täyte. Karjalanpiirakan koko on tavallisesti 7–20 cm. Karjalanpiirakat ovat muodoltaan pääasiassa soikeita, mutta voivat olla myös pyöreähköjä. Kuoriosa on päältä avoin. Kuoren reunat on käännetty täytteen päälle ja rypytetty. Karjalanpiirakat ovat rapeakuorisia. Kuoren osuus on tavallisesti noin yksi kolmasosa koko tuotteen määrästä ja sydämen eli täytteen osuus noin kaksi kolmasosaa.

–Perinneruokien ohjeita ei tule muuttaa, sillä niiden tulee säilyttää oma identiteettinsä ja näin antaa arvoa perinteille, painottaa Aira Viitaniemi, Karjalan Liiton piirakkamestari numero 1.

Piirakan tekemisestä kilpaillaan

Karjalanpiirakan tekemisestä kilpaillaan Karjalaisilla kesäjuhlilla®. Kuka ajelee oikeanlaisen kuoren ja kuka osaa parhaiten rypyttää karjalanpiirakan? Tämä ratkaistaan Karjalaisilla kesäjuhlilla® Kouvolassa, missä järjestetään piirakkakisat lapsille ja aikuisille sekä VIP-piirakkakisat. Kilpailun ylituomarina toimii Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi. Kilpailun arvosteluperiaatteet pohjautuvat aitoon perinteiseen karjalanpiirakkaan.

Kisoja voivat kaikki kiinnostuneet tulla seuraamaan. Tulepa katsomaan, miten pulikka pyörähtää ja millainen on oikeanlainen rypytysote.

Piirakkamestaruuskilpailut lauantaina 16.6.2018 klo 9.30 (VIP-kisa) ja klo 10 (lasten ja aikuisten kisa).

Kouvolan urheilupuiston koulu, Palomäenkatu 29, Kouvola.

www.karjalaisetkesajuhlat.fi
www.karjalanliitto.fi

Apetit Vegepops Porkkana-mango on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018

uzs5b7peofqyqwm56xi3

Apetit Vegepops Porkkana-mango on valittu Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 -kilpailun voittajaksi. Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018 julkistettiin Elintarvikepäivässä 15. toukokuuta.

Valinnan tehneen raadin mukaan Vegepops on aivan uudenlainen kotimainen tuoteinnovaatio, jossa yhdistyvät kasvisjalostajan ja jäätelötehtaan yhteistyö ja osaaminen. Se sopii herkutteluun tai välipalaksi ja myös perheen pienimmille. Se on maistuva ja raikas vaihtoehto lisätä kasvisten syöntiä. Lisäksi raadin mielestä on hienoa, että Vegepopsit on kehittänyt elintarviketieteiden opiskelija kesätyöprojektina.

”Vegepopsin valinta Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018 on osoitus Apetitin osaamisesta kotimaisten kasvisten jalostamisessa. Kasvisten ykkösenä Apetit on näyttänyt suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle ja panostanut viime vuosina vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen. Apetit Vegepops onkin hyvä esimerkki kasvisten käytön helpottamiseen ja lisäämiseen tekemästämme työstä – se on uusi ja ennakkoluuloton tapa tuoda suomalaiset kasvikset kuluttajien nautittavaksi”, sanoo toimitusjohtaja Juha Vanhainen.

Helppo, hauska ja herkullinen

Apetit Vegepops Porkkana-mango sisältää 41 prosenttia kasviksia ja hedelmiä. Tuotteen valmistaa Froneri Finland Oy Turengin jäätelötehtaalla. Gluteeniton, maidoton ja vegaaninen puikko soveltuu välipalaksi tai herkuksi moneen eri ruokavalioon ja moneen eri tilanteeseen.

”Apetitin mieluisana tehtävänä on tehdä kasvisten käytöstä helppoa, hauskaa ja herkullista – tätä Apetit Vegepops onkin. Vegepops syntyi halustamme tuoda tarjolle herkuttelu- ja välipalatuotteita, joissa voidaan hyödyntää maukkaita ja puhtaita kotimaisia kasviksia”, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen.

Vegepops-tuoteperhe valmistautuu tulevaan kesään uuden makuvariantin siivittämänä. Sarjan uusin tulokas porkkana-vadelma on kuluttajien toivemaku, joka sopii niin pienille kuin suuremmillekin Vegepopsin ystäville.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain yrityksiä Suomessa kehitetyistä ja valmistetuista uutuustuotteista. Finaalissa olivat lisäksi Fazer Sirkkaleipä, Myllärin Omenatarhan Granola, Ilo Hummus Härkäpapu, Valio Luomu™ jogurttinen tuorepuuro 175g omena-kaneli-kaura laktoositon ja Berrypicker vadelma+puolukka täysjyvämuro. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 51 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta.

Sysmän Luomuherkuilta uusi vähäsokerinen ja vegaaninen mysli kauppoihin

mansikka-mustikka-mysli

Sysmän Luomuherkut Oy tuo kauppoihin Mansikka-Mustikka Luomumyslin. Tuote on suunnattu etenkin asiakkaille, jotka pyrkivät vegaaniseen ja vähäsokeriseen ruokavalioon.

– Olemme valmistaneet jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan luomutuotteita suomalaisesta viljasta. Asiakkaat ovat toivoneet meiltä erityisesti vähäsokerista vaihtoehtoa hunaja-vilja ja omena-karpalo luomumyslien rinnalle, kertoo yrittäjä Markku Nikki.

Maaliskuussa 2018 päivittäistavarakauppoihin ilmestynyt Mansikka-mustikka luomumysli on valmistettu täysjyväkaurahiutaleesta ja se sisältää monia terveellisiä siemeniä. Se ei sisällä lisättyä sokeria. Tuote on vegaaninen.

Sysmän Luomuherkut Oy perustettiin vuonna 1999 Markku ja Anita Nikin maatilan yhteyteen. Perheyritys valmistaa jo lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksella kotimaisesta viljasta maukkaita ja ympäristöystävällisiä luomutuotteita kuluttajille ja suurtalouksille.

Suuri kasvisruokakysely: suomalainen ei tartu lempiruokansa kasvisvaihtoehtoon

a023766038067325_800x800ar

Saarioisten teettämän kasvisruokakyselyn mukaan suurin osa suomalaisista olisi valmis syömään enemmän kasvisruokaa ja myös pitää siitä.  Suomalaisten lempiruokien, kuten pizzan ja lasagnen, kasvisversioita syödään silti vielä harvoin. Kannustaakseen suomalaisia kasvisruokien kokeiluun Saarioinen laittaa suomalaisten lempiruokien kasvisversiot tiukan raadin testiin Facebook-livelähetyksessä 15.5. kello 18.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kasvisruokaan, sillä 82 % vastaajista pitää kasvisruoasta ja 72 % haluaisi syödä kasvisruokaa nykyistä enemmän. Silti puolet suomalaisista valitsee kasvisruoan päivälliseksi vain harvoin tai ei koskaan. Kasvisruokaa päivälliseksi välttävien ryhmässä korostuvat keski-ikäiset (45–54-vuotiaat).

Kasvisruokasuosikkeja ovat tutut klassikot  

Kasvisruokasuosikkien kärki on selvä: suomalaisten lempikasvisruoka on pinaattikeitto (33 %), kärkipaikasta kisaa pinaattiohukaiset (29 %) ja kolmanneksi kirii kasvissosekeitto (23 %). Kolmen kärki maistuu ympäri Suomen, kaikissa ikäryhmissä.

Makutottumusten muutos on kuitenkin jo nähtävissä suomalaisten ruoanlaitossa käyttämien kasvisraaka-aineiden käytön monipuolistumisena. Vuoden 2016 vastaavaan tutkimukseen verrattaessa suosiotaan ovat nostaneet erityisesti pavut, linssit, inkivääri ja kurkuma. ”Kiinnostus kasvisruokia kohtaan näkyy myös tuotekehityksessämme, kehitämme jatkuvasti uusia kasvistuotteita tuttujen suosikkien rinnalle. Myös lihaa sisältävissä ruoissa kasvisten käyttö monipuolistuu, kertoo Mirja Lonka Saarioisilta.

Lempiruoista ei uskalleta valita kasvisversiota

Suomalaisten lempiruokiin kuuluvat pizzat, makaronilaatikko ja lasagne. Kasvisversioita kuitenkin väistellään, sillä yli puolet suomalaisista (55 %) kertoo syövänsä lempiruokansa kasvisversiota harvoin tai ei koskaan. Vain 18 % syö usein lempiruokansa kasvisversiona. Pizzasta kasvisversion valitsee joka neljäs, makaronilaatikosta ja lasagnesta joka kuudes.

Yleisimmin esteenä kasvisversion syömiselle on, ettei lempiruoan kasvisversiota ole löydetty, näin vastaa joka neljäs (26 %). Joka viides (22 %) puolestaan epäilee, ettei kasvisversio ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Joka viides (21 %) myös myöntää, ettei osaa itse valmistaa kasvisversiota.

Saarioisten kasvisruoat kriittisen raadin ruodittavaksi – haastaa myös kuluttajat maistamaan

”Saarioisten äidit tietävät, mikä suomalaisille maistuu. Vähittäiskauppavalikoimassamme on tällä hetkellä 148 kasvisruokavalioon sopivaa tuotetta, joista 78 sopii myös vegaaneille. Tarjoamme kasvisversiot suomalaisten lempiruoista, esimerkkeinä Vegepizza, Vegemakaronilaatikko ja Kasvislasagne. Herkullinen maku on aina kuluttajan ykköskriteeri, siksi laitamme tuotteemme tiukkaan makutestiin”, kertoo Tia Yrjölä Saarioisilta.

Saarioinen järjestää kriittisen kasvisraadin tiistaina 15. toukokuuta klo 18 livenä Facebook-sivuillaan. Raadilta kysytään, onko se samaa mieltä suomalaisten kanssa, ovatko perinteiset versiot kasvisversioita parempia? Raadissa vaikuttavat muun muassa liharuoan ystävä Jone Nikula, Tapparan pakki Otso Rantakari, ja jöötä raadissa pitää 5-vuotias päiväkotilainen Elle.

1 Saarioisten suuri kasvisruokakysely: Kasvisten rooli suomalaisessa syömisessä – yleisyys, suosikit ja muuttuvat trendit. Tiedot kerättiin online-kyselynä CINT:n paneelissa huhtikuussa 2018. Vastaajamäärä oli yli 1000, suomalaista väestöä edustavalla otoksella.

Vinkkejä hyvään ravitsemukseen Lautasella-tapahtumasta

fries-and-steak-on-plate-11291580870K5H

Uusi erityisruokavalioihin keskittyvä Lautasella 2018 -tapahtuma tarjoaa rautaisen annoksen tietoa free from- ja erityisruokavalioista. Lautasella 2018 -tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 27.–28.4.2018.

Yli 70 näytteilleasettajan osastoilla voi perehtyä gluteenittomien ja vegaani- ja vegetuotteiden valmistajiin, maahantuojiin ja jälleenmyyjiin. Tapahtumasta saa tuotteiden lisäksi erinomaisia vinkkejä ruokavalioiden koostamiseen ja noudattamiseen sekä erityisruokavalioita jo noudattaville että niitä harkitseville. Terve.fi-luentosalin ja tietoiskulavan luentojen lisäksi tapahtuman näytöskeittiössä kokkaillaan tonton-ruokavalioihin sopivia herkkuja.

Kokonaan gluteeniton alue ja lounasbuffet

Tapahtuman Gluteeniton elämä -alueella gluteenitonta ruokavalioita noudattavat voivat tutustua huoletta osastoilla oleviin uutuustuotteisiin, muun muassa Moilas GF:n, Dr.Schärin, Semperin, kauppaketjujen ja useiden leipomojen herkullisiin gluteenittomiin tuotteisiin. Tapahtumassa palkitaan Vuoden 2017 Gluteeniton tuote ja yritys/palvelu. Messukeskuksen Eat & Meet -ravintola on tapahtuman ajan kokonaan gluteeniton.

Keliakialiiton osastolla ravitsemusterapeuteilta voi kysellä gluteenittomasta ruokavaliosta ja tutustua Gluteeniton suunta -verkkopalveluun sekä Gluteenittoman tuotteen ja palvelun merkkeihin.

Keliakiaan ja gluteenittomuuteen liittyviä puheenvuoroja Lautasella-tapahtumassa:

    • Vatsavaivat, voiko syynä olla gluteeniyliherkkyys? Mikä muu voi aiheuttaa vatsaoireita? | Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja Katri Kaukinen
    • Keliakian liitännäissairaudet | keliakiatutkija Kalle Kurppa
    • Miten ravintoloiden gluteenittomat asiakkaat ja ammattilaisten arki kohtaavat | ammatinopettaja Eija Lindberg
    • Painonhallinta ja gluteeniton ruokavalio | ravitsemusasiantuntija Patrik Borg
    • Perusasiat gluteenittomasta ruokavaliosta | ravitsemusterapeutti Sanna Arnala

Vegaanit, veget ja raakaruoat

Vegaaniruokavaliota noudattavat, raakaruoasta nauttivat ja vegeruokaa kokkailevat löytävät tapahtumasta ostoskoriinsa siemeniä, kasviproteiinilähteitä, superfoodeja ja raakaruokaa muun muassa Foodinin, Leader foodsin, Soyappetitin ja Risentan valikoimista. Valio tuo tapahtumaan uuden Oddlygood-kauratuotevalikoimansa ja MrPanini esittelee härkäpapu- ja vegepaninejaan. Lauantaina Messukeskuksen Cafe 5 tarjoaa vegebrunssia pitkälle iltapäivään. Näytöskeittiössä valmistetaan smoothieita, uuden aallon aamukahveja ja vihermehuja. Näytöskeittiön isäntä, kokki ja viiniasiantuntija Kalle Naatula tarjoilee hyvät viinivalinnat vegaaneille ja kevään juhliin. Parhaat vinkit vege-, raaka- ja vegaaniruokavalion koostamiseen:

  • Energiaa ja vireyttä elävästä ja raakaravinnosta | näyttelijä Satu Silvo
  • Vegaaniruokavalio – miten se sopii lapselle ja nuorelle? | ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm
  • FODMAP ja kasvissyönti | ravitsemusterapeutti Leena Putkonen
  • Vegaaniurheilijoiden ravitsemusvinkit | fitnessvalmentaja Ulrika Lillsunde
  • Kasvikunnan ravinnetiheimmät ruoat | Jaakko Halmetoja

Erityisruokavaliot ja allergiat

Tavallisimpia allergeeneja välttelevät löytävät tapahtumasta maidottomia, munattomia ja soijattomia vaihtoehtoja monista perusraaka-aineista. Pohjolan Peruna esittelee Mummon-tuoteperheen maidottomat, gluteenittomat ja soijattomat perunamuusi- ja perunatuotevaihtoehdot, Jokilaakson juusto kookosmaitopohjaiset maidottomat, soijattomat ja gluteenittomat ILO juusto- ja välipalavalmisteet ja Caminito maidottomia artesaanijäätelöitä.Allergia-, iho- ja astmaliiton erityisruokavalion ammattilaiset Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistyksestä antavat osastollaan ruoka-allergianeuvontaa. Osastolla voi myös tutustua uudistettuun Erimenu-erityisruokavalioverkkopalveluun.Allergioiden hoidosta puheenvuoroja ohjelmalavoilla:

  • Ruoka-allergioiden siedätyshoidon uudet tutkimustulokset | lastenlääkäri Marita Paassilta
  • Miten anafylaksian kanssa pärjää ja miten sitä voi hoitaa, kolme eri puheenvuoroa | lastentautien erikoislääkäri Péter Csonka, KM Marjo Lehtinen, keittiömestari Kari Aihinen
  • Erityisruokavaliot varhaiskasvatuksessa | dosentti Maijaliisa Erkkola
  • Miten viljat, maidon ja munan voi korvata ruoanlaitossa | dieettikokki Tuula Jokinen

Ravitsemusasiantuntijat käytettävissä

Ravistamo Oy:n laillistetut ravitsemusterapeutit ja ravitsemusasiantuntijat antavat ravitsemusneuvontaa ilman ajanvarausta. Ravitsemusterapeuttien blogikirjoituksia ruokavalioiden koostamiseen voi lukea lautasella.messukeskus.com -sivuilta. Ravitsemusterapeutit palvelevat myös monen järjestön osastolla erityisruokavalioihin liittyvissä kysymyksissä.

”Lautasella – gluteeniton, vege, vegaani, allergia, elävä- ja raakaravinto” on Messukeskuksen ja Keliakialiiton järjestämä uusi tapahtuma erityisruokavalioista 27.–28.4.2018. Tapahtuma esittelee tuotteita ja ratkaisuja ja tarjoaa runsaasti maksuttomia luentoja ruokavalioista. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto, Vegaaniliitto ja Elävä raakaravinto ry.

|#lautasella2018|lautasella.messukeskus.com | www.facebook.com/lautasellamessut|

Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi

Urtica-dioica--Emilian-Robert-Vicol--CC-BY

Robert Vicol, CC BY – 2.0

Arktiset Aromit ry valitsi kokouksessaan nokkosen vuoden 2018 luonnonyrtiksi. Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta silti vielä aivan liian vähän käytetty esimerkiksi pinaattiin verrattuna.

Nokkonen on erittäin runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja sisältävä luonnonyrtti. Se on monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa yleisesti koko maassa. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruokavalioon. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E sekä K-vitamiineja.

Nokkosta käytetään ruokiin pinaatin tavoin,  myös yrttijuomissa ja smootheissa. Nokkosen käyttökohteita ovat mm. vihannespaistokset, kasvislisukkeet, kastikkeet, muhennokset, keitot, piiraat, ohukaiset, pannukakut, leivät ja sämpylät. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Myös nokkosen siemenet sopivat lähes minkä ruoan lisukkeeksi tahansa. Niitä voi ripotella mm. aamiaispuuron tai myslin päälle.

Nokkostuotteita valmistavat useat pienet yritykset eri puolilla Suomea. Yritykset tekevät nokkosesta mm. jauheita, rouheita, puristeita, juomia, uutteita ja tippoja sekä käyttävät nokkosta voiteissa, kylpy- ja kosmetiikkatuotteissa sekä hyvinvointituotteissa. Monia tuotteista on tilattavissa myös nettikauppojen välityksellä.

Elintarvikekaupan toivoisi ottavan laajemmin pakastenokkosen valikoimiinsa samaan tapaan kuin pakastepinaatin.  Kauppa ja ammattikeittiöt voisivat helposti korvata osan pinaattituotteista ja ruoista ravintorikkaamman nokkosen avulla. Tämä mahdollistaisi nokkoselle paljon nykyistä suuremman viljelyalan ja työllistäisi kotimaassa.

Lidlillä suurin osuus vastuullista MSC-sertifioitua kalaa omien tuotemerkkien valikoimissa

c8e43370-7a1f-44bf-a212-a5021003b0e1-w_960

83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Kuva: Lidl

Suomen kolmesta suurimmasta kauppaketjusta Lidlillä on suurin prosentuaalinen osuus MSC-sertifioituja kala- ja äyriäistuotteita ketjujen omien tuotemerkkien valikoimissa. Tämä käy ilmi Marine Stewardship Councilin (MSC) tammikuussa 2018 toteuttamassa vähittäiskaupan tutkimuksessa. Ketjujen omia tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Lidlin Ocean Sea, S-ryhmän Rainbow ja Keskon Pirkka. MSC-ympäristömerkki kertoo kuluttajille, että tuote on peräisin kestävästä kalakannasta ja jäljitettävissä merestä lautaselle.

”Suomalaisten kalankulutuksesta noin 70 % on tuontikalaa, josta noin puolet on kasvatettua ja puolet pyydettyä. Näin ollen suomalaisten kulutustottumuksilla on myös vaikutusta maailman merillä. WWF:n suositus on, että erityisesti pyydettyjen tuontikalojen kohdalla kauppojen ja ravintoloiden tulisi siirtyä MSC-sertifioituihin vaihtoehtoihin”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Lidlin vastuullinen kala- ja äyriäisvalikoima sisältää tuotteita tavallisista kalapuikoista aina MSC-sertifioituihin kampasimpukoihin. Lidlin tarjoamasta luonnonvaraisesta pyydetystä kalasta ja äyräisistä 63 % on MSC-sertifioitua. Toisaalta Lidlin kokonaisvalikoima kalan ja äyriäisten osalta on pienin ja Keskon suurin. Lidl Suomi on ensimmäisenä ketjuna Suomessa sitoutunut tarjoamaan ensisijaisesti ympäristösertifioitua kalaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite koskee Lidlin omien merkkien pysyvässä valikoimassa olevaa tuorekalaa, pakastekalaa ja kalajalosteita.

”Kunnianhimoisella tavoitteella haluamme rohkaista koko kalan tuotantoketjua toimimaan vastuullisesti. Tavallisen ruokaostoksia tekevän ihmisen kannalta sininen MSC-merkki on arjessa helppo ja nopea tapa tunnistaa kestävä valinta”, Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen perustelee.

Vuonna 2016 MSC toteutti kuluttajatutkimuksen, joka osoitti myös suomalaisten suosivan kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Tämän lisäksi MSC-ympäristömerkin tunnettuus on kasvanut suomalaisten kuluttajien keskuudessa, sillä 37 % vastaajista tunnisti merkin ja 39 % ymmärtää sen liittyvän vastuulliseen kalastukseen. MSC toteuttaa uuden kuluttajatutkimuksen keväällä 2018.

”On hienoa nähdä, että Lidl on edelläkävijä sertifioitujen tuotteiden osuudessa. Toisaalta S-ryhmän omistamissa Stockmann Herkuissa on tällä hetkellä Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit, joista kuluttajat voivat ostaa tuoretta MSC-kalaa. MSC-tuotteiden määrä onkin tuplaantunut Suomen markkinoilla vuodesta 2014. Tämän lisäksi vuonna 2016 toteutetun tutkimuksen mukaan noin puolet kuluttajista valitsee ympäristömerkityn tuotteen aina kun mahdollista”, toteaa MSC Suomen edustaja Janne Posti.

Marine Stewardship Council (MSC)

MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. MSC:n visio on elämää täynnä olevat valtameret ja turvattu merenelävien tuotanto nykyiselle ja tuleville sukupolville. Ympäristömerkintä- ja sertifiointiohjelmamme tunnistaa ja palkitsee kestävän kalastuksen käytännöt, ja on mukana luomassa kestävämpää kalataloutta.

Sininen MSC-merkki kala- tai äyriäistuotteen pakkauksessa tarkoittaa, että:

Tuote on peräisin luonnonvaraista kalaa pyytävästä kalastusyrityksestä, jonka puolueeton taho on sertifioinut MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia vasten (perustuu tieteelliseen neuvonantoon). Tuote on täysin jäljitettävissä kestävään lähteeseen.

Yli 300 kalastusyritystä 35 maassa on saanut MSC-sertifikaatin. Näiden toimijoiden yhteenlaskettu vuosittain saalis on lähes 9 miljoona tonnia, vastaten miltei 12 % koko maailman vuotuisesta pyyntimäärästä. Yli 20 000 kala- ja äyriäistuotteella on sininen MSC-ympäristömerkki. Lisätietoa: www.msc.org