Suomalaisten suosituin ruokalaji on edelleen jauhelihakastike. Suomalaiset innostuvat myös kalasta. Paistettu kala jäi täpärästi suosituimpien ruokalajien listalla kakkoseksi ja kolmanneksi nousi pihvi/leike viime vuoden kolmosen lihapullien ohi.
Jauheliha ja kala yleisimmät raaka-aineet
Kymmenen suosituimman ruokalajin joukko on säilynyt lähes ennallaan viime vuodesta, ainoastaan ruokalajien sijoitukset ovat hieman vaihtuneet. Jauhelihakastike on pitänyt pintansa vuosikausien ajan. Paistettu kala lähti nousuun vuonna 2009, jolloin se kipusi toiseksi yleisimmäksi ruokalajiksi. Nykyisin nämä kaksi ruokalajia löytyvätkin lähes yhtä usein ruokapöydistä.
Jauhelihan suosio perheen arjessa on kuitenkin kiistaton. Suosittuja jauheliharuokia ovat myös neljänneksi suosituin lihapullat. Lisäksi seitsemänneksi suosituimpaan ruokaan, makaronilaatikkoon käytetään usein raaka-aineena jauhelihaa.
Lapsiperheissä liharuuat yleisiä
Jauhelihakastike maistuu helppoutensa ansiosta erityisesti lapsiperheissä. Sama trendi näkyy myös muissa tutkimuksissa. Lapsiperheissä syödään useimpia lihalajeja enemmän ja useammin kuin muissa kotitalouksissa. Lisäksi lapsiperhetalouksissa on kaikista ryhmistä vähiten lihaa kokonaan syömättömiä.
Kesällä liharuokia kypsyy entistä tiiviimpää tahtia, sillä lapsiperheet ovat myös kaikista innokkaimpia grillaajia. Koko täysi-ikäisestä väestöstä 84 % aikoo grillata alkaneen kesän aikana, alle kouluikäisten lasten perheistä 97 %.
Lihan kulutus jatkaa kasvua
Osa kuluttajasta sanoo pyrkivänsä vähentämään lihan syöntiä, mutta todellisuudessa lihan kulutuksen kasvu on jatkunut. Kyse on ennemminkin pyrkimyksestä, mutta käytännössä perheen ruokavaliota koostettaessa liha on olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Moni vähentäjistä on myös henkilöitä, jotka eivät muutenkaan syö lihaa mielin määrin, joten kulutusluvuissa heidän lihan syönnin vähentämisensä ei välttämättä näy.
Nyt tämä joukko, jolla on pyrkimys lihan vähentämiseen on harventunut. Syksyllä 2012 joka kymmenes sanoi vähentäneensä lihan käyttöä ja kolme prosenttia lisänneensä. Maaliskuussa mitattaessa vähentäjiä on enää 7 % väestöstä. Ihmisiä, jotka eivät syö lihaa koskaan on 4 %, toisin sanoen 96 % suomalaisista syö lihaa jossain muodossa.
Proteiinipitoisten ruokien kulutus kasvussa
Liharuuat näkyvät suomalaisten arjessa, sillä seitsemän suosituimman ruokalajin joukosta löytyy peräti viisi liharuokaa. Lihabarometristä ilmenee, että lihan kulutus on kasvanut Suomessa tänä vuonna tammi-huhtikuussa noin prosentin verran. Myös aiempina vuosina samankaltainen trendi on jatkunut, sillä lihan kulutus on kasvanut viime vuonna prosentin verran ja parina edellisenä vuonna kolmen prosentin vauhtia. Kulutuksen kasvu on ollut pääosin broilerivetoista. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan lihan kulutuksen pysyvän lähes ennallaan, broilerinlihassa kasvu kuitenkin jatkuu.
Eurooppalaisittain lihaa kulutetaan kuitenkin edelleen Suomessa melko vähän, sillä Suomessa lihaa syödään keskimäärin noin 75 kiloa henkeä kohden, kun EU:ssa keskimäärin lihaa syödään lähes 85 kiloa.
Myös maitotuotteiden kulutus on kasvanut tänä vuonna parilla prosentilla. Kulutuksen kasvu tulee pääosin juustoista, joissa kasvu on lähes viisi prosenttia. Tuorejuustoja ja rahkoja kulutetaan jopa 14 % enemmän kuin vuosi sitten. Maidon kulutus on pysynyt vuoden aikana suunnilleen ennallaan. Kananmunia suomalaiset ovat syöneet viime vuosina 3-5 % enemmän vuosittain, kuluvana vuonna kulutuksen kasvu on hidastunut pariin prosenttiin.
Tiedot ovat kulutuslukujen osalta toukokuussa ilmestyneestä taskukokoisesta Elintarviketalous 2013 -julkaisusta. Suosituimmat Ruokalajit julkaistaan laajassa ruuan kulutuksen ja tuotannon katsauksessa, Ruokatietoa 2013 -kirjassa, joka ilmestyy lokakuussa.