Kuva: Orkla
Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa.
Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös kertovat liikkuvansa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden vastaajat. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa, riippumatta siitä onko se matala, normaali vai korkea, ovat ruotsalaiset.
Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse.
Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin.
Suomalaisista puolet katsoo viranomaisten ravitsemussuositusten sopivan useimmille. Kaikkein eniten kaikissa maissa luotetaan kuitenkin omiin arvioihin ja kokemuksiin.
Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Vastaavasti naisista 67 % kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain 30 % on tätä mieltä.
Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja se tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain.
Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.