Suomalainen rehuteollisuus on enenevässä määrin siirtymässä muuntogeenisen soijan käyttöön sikojen rehuseoksissa. Snellmanin sika- ja nautaketju pysyy kuitenkin gm-vapaana eli sikojen ja nautojen ruokintaan ei hyväksytä geenimuunneltuja rehukasveja. Snellmanin Maatilan Parhaat -laatuohjelman mukaisesti tuotantoketjussa saa käyttää vain gm-vapaita rehukasveja.
Soija on tärkeä valkuaislähde etenkin sikojen ruokinnassa. Noin 80 % maailman soijatuotannosta perustuu muuntogeenisiin lajikkeisiin. Snellman varmistaa tuotantoketjunsa gm-vapauden uudistamalla yhteistyökonseptinsa rehuteollisuuden kanssa.MMM Kirsi Partanen on nimitetty Snellmanin Lihanjalostuksen MP-rehupäälliköksi 20.5.2013 alkaen. Kirsi Partanen toimii tällä hetkellä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vanhempana tutkijana Hyvinkäällä, erikoisalanaan sikojen rehu- ja ruokintatutkimus. Uuden rehukonseptin päätavoitteita ovat Maatilan Parhaat -ketjussa hyväksyttyjen, gm-vapaiden rehujen saatavuuden pitkän tähtäimen varmistaminen ja kokonaistaloudellisesti parhaiden rehuratkaisujen hakeminen Snellmanin suomalaiselle sika-ainekselle.
Gm-vapaudessa pysyminen on Snellmanille arvopohjainen valinta. Luonnollisuus on Snellmanin toiminnassa kantava peruselementti ja tämä linjaus näkyy Snellmanin toiminnassa alkutuotannosta valmiisiin tuotteeseen asti. Rehukasvien gm-vapaus on Snellmanille luonnollinen valinta myös sen takia, että Snellmanin sikaketju perustuu perinteisiin suomalaisiin maatiaisrotuihin. Snellman on ottanut vastuun suomalaisten sikarotujen kehittämisestä samanaikaisesti kuin liha-ala on yhä enemmän siirtynyt käyttämään ulkomailta tuotavaa eläinainesta.
Snellmanin strategian avainsanoja ovat avoimuus, vastuullisuus, jäljitettävyys ja kotimaisuus. Snellmanin oma tuotantomalli korostuu yhä vahvemmin tuotteiden laadussa ja elintarviketurvallisuudessa.