Valokuvaaja: Sanna Peurakoski / Studio Klikki
Perunassa on maku, johon ei kyllästy. Lajikkeita on niin paljon, että jokaiseen käyttötarkoitukseen ja jokaiseen makuun löytyy se kaikkein paras peruna. Viime kesä kasvatti Suomessa laadukkaan perunasadon. Hyvien sääolojen ansiosta meillä on varastoissa maukasta perunaa.
Peruna pääsee oikeuksiinsa, kun se säilytetään ja valmistetaan ruoaksi huolellisesti, kunnioittaen perunaa kansallisaarteena, joka se kiistatta on. Peruna pitää pimeästä. Valoa saaneita, vihertyneitä perunoita ei pidä syödä. Peruna säilyy parhaiten 6 – 8 asteen lämmössä. Kotijääkaappiin ei kannata varastoida viikon tarvetta enempää perunaa. Etyleeniä tuottavat hedelmät ja tietyt vihannekset saavat perunan nahistumaan.
Maun salaisuudet
Maun kannalta perunan tärkeimmät aineosat ovat perunan proteiini (1,7 %), rasva (0,1 %), sokerit (alle 1 %) sekä perunan omat orgaaniset hapot, aromiaineet ja muut pienkomponentit. Perunoita voi maistella ja vertailla kuin viinejä. Kun kokeneet maistajat ovat testanneet eri perunalajikkeita, he ovat löytäneet esimerkiksi voin, sienten, umamin, kookoksen, popcornin, maltaan ja hedelmien aromeja. Tuoksu on tärkeä osa perunan makua.
Perunoissa säilyy maku, kun ne keitetään kuorineen. Höyryttäen voi hyvin kypsentää perunoita myös kuorittuina. Parhaimmillaan peruna on täysin kypsänä. Peruna on ehdoton makupari mädin, graavi- ja savukalan, lihapatojen, sienien ja sipulin kanssa. Kokkauksessa peruna saostaa liemiruokia, keittoja, patoja ja kastikkeita. Se antaa samettista rakennetta, kuohkeuttaa leivonnaisia ja murekkeita sekä mehevöittää leipä- ja sämpylätaikinoita. Peruna sitoo aineksia ja sillä voi korvatakorppujauhot esimerkiksi lihapulla- tai kasvispihveissä, jolloin ruoka sopii myös keliaakikolle.
Ekologinen peruna
Suomalainen syö perunaa 60 kg vuodessa. Määrän tuottamiseen tarvitaan vain 20 – 30 metrin pätkä perunapenkkiä. Tämä osoittaa, kuinka tehokkaasti peruna muuntaa auringon energiaa, vettä ja pellon ravinteita ihmisravinnoksi. Kun maapallon väestömäärä jatkuvasti kasvaa, tarvitaan kasveja, joilla pystytään ruokkimaan pieneltä alalta mahdollisimman monta ihmistä. Peruna on juuri tällainen kasvi. Voidaan laskea, että yhden hehtaarin alalla kasvatetut perunat tyydyttävät 22 ihmisen vuosittaisen energian- ja proteiinitarpeen. Perunan vesi- ja hiilijalanjälki ovat mitättömän pienet esimerkiksi riisiin verrattuina.
Suomessa perunaa viljellään noin 22 000 hehtaaria, josta ruokaperunaa on 11 000, ruokateollisuusperunaa 3 100, tärkkelysperunaa 6 200, varhaisperunaa 750ja sertifioitua siemenperunaa 1 200 hehtaaria. Perunan viljely on keskittynyt pääosin läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta kaksi kolmannesta viljellään Pohjanmaalla.
Perunaviikkoa vietetään 10. – 16.2.2014