Alun perin lähinnä virvoitusjuomien kulutusta hillitsemään tarkoitettu virvoitusjuomavero laajeni tämän vuoden alusta koskemaan myös hedelmä- ja marjakeittoja. Marjakeittojen kuluttajahinnat tulevat näillä näkymin veronalaisuuden vuoksi nousemaan 15–20 senttiä kilolta.
Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksessä veropohjan laajentamista pidetään lisätaakkana kotimaisille yrityksille ja uutta tulkintaa epäloogisena. Virvoitusjuomaveron suuruus on 11 senttiä litralta, jonka valmistaja maksaa suoraan valtiolle. Kaupan osuus lasketaan prosentteina verollisen hinnan päälle.
– Lähinnä virvoitusjuomiin suunnatun veron laajentaminen koskemaan ensin mehuja ja nyt myös mehukeittoja on erittäin raskas toimenpide yksittäisten mehualan yritysten kannalta. Verotuksen piirissä on jo myös kotona mehujen laimentamisessa käytetty hanavesi, mikä on todella kohtuutonta, Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tom Sauren korostaa.
Mehukeitot ovat perinteisiä ruokia, joiden valmistusohjeet löytyvät keittokirjoista.
– Marja- ja hedelmäkeittojen volyymit ovat pieniä. Verokertymä ehkä kattaa verotuksen aiheuttamat hallinnolliset kulut, mutta lapsiperheiden ruokalaskua tämäkin lisävero kasvattaa jo toteutetun alv-korotuksen lisäksi, huomauttaa toimialapäällikkö Elisa Piesala.
Yhdistyksen tekemän tilastoselvityksen mukaan suomalaisten viisi eniten käytettyä juomaa ovat talousvesi, kahvijuoma, maito, olut ja virvoitusjuomat. Seuraavina tulevat selkeästi pienemmillä volyymeillä kivennäisvedet, marja- ja hedelmäjuomat, laimennettavat mehut ja juomat, long drink ja tee. Nykyinen valmistevero kohdistuu vain muutamiin elintarviketeollisuuden yrityksiin ja vääristää eri juoma- ja ruokavaihtoehtojen välistä kilpailua.
Hallitusohjelman mukaisesti makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön veron mahdollinen korvaaminen sokeriverolla on selvitettävänä. Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys vastustaa kokonaissokeriveron käyttöönottoa.
– Yksittäisen raaka-aineen merkitystä ei tule korostaa. EFSA on todennut sokerin turvalliseksi elintarvikkeeksi ja Tanskakin luopuu suunnittelemastaan sokeriverotuksesta. Jos elintarvikkeiden verotuksen kiristäminen on välttämätöntä, se on tehtävä arvonlisäveroa korottamalla. Arvonlisävero on ainoa tasapuolinen ja elintarviketeollisuudessa yleisesti hyväksytty veromalli, Piesala toteaa.