Kumppanin esimerkki, hyvät reseptit ja ystävien vinkit lisäävät kasvisten käyttöä
Suomalaiskodeissa kasvistellaan entistä enemmän, ja lisäykselle koetaan olevan tarvetta edelleen. Kasviksia ujutetaan ruokiin myös siinä toivossa, että muut perheenjäsenet saataisiin syömään niitä enemmän. Erityisesti miehillä kumppani vaikuttaa positiivisesti kasvisten syöntiin. Maku ja tuoreus ovat suurimmat vaikuttajat kasvisten käytössä, tarjousten perässä ei sen sijaan juosta samaan tapaan kasvisostoksille. Tiedot käyvät ilmi Apetit Ruoka Oy:n toukokuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1006 suomalaista.
Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoo lisänneensä kasvisten käyttöä taloudessaan viimeisen vuoden aikana. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että heidän taloudessaan ei edelleenkään syödä riittävästi kasviksia.
– Kasvistelu on ehdottomasti ruokamaailman megatrendi. Tämä näkyy myös teettämässämme kyselytutkimuksessa, eikä ihme. Kasvikset tuovat lautaselle niin terveyttä, hyvää oloa kuin ehkä parempaa omaatuntoakin, Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.
Ruoanlaitto aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä
Yli puolet vastaajista sanoo, että kasvisten käyttö on heidän taloudessaan hauska ja iloinen asia. Joka kymmenennessä suomalaiskodissa sen sijaan riidellään ruoanlaitosta. Kumppanin ja lasten mielipiteet eivät tutkimuksen mukaan rajoita merkittävästi kasvisten käyttöä suomalaiskodeissa.
– Monet toivovat myös läheistensä käyttävän enemmän kasviksia ja ujuttavat niitä siksi ruokiin. Lähes kolmannes suomalaisista käyttää runsaasti kasviksia ruoanlaitossa siksi, että saisi muut syömään niitä enemmän, Merisaari kertoo.
Kumppani voikin tuoda tullessaan kasvispainotteisemman, terveellisemmän elämän. Kyselyyn vastanneista yli viidesosa sanoo, että kasvisten käyttö on muuttunut kumppanin myötä monipuolisemmaksi. Erityisesti miehet kertovat kumppanin vaikuttaneen kasvistelun laadun paranemiseen.
Superfoodia saman pöydän ääressä
Kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista kokkailee paljon yhdessä perheensä kanssa. Vastaajista joka kolmas on sitä mieltä, ettei heidän kodeissaan kokoonnuta riittävän usein syömään yhdessä.
– Yhdessä syömisellä on havaittu olevan runsaasti terveysvaikutuksia, joten saman pöydän ääreen kokoontuminen kannattaa monessakin mielessä. Yhdessä perheen kanssa syöty kasvispitoinen ateria on todellista superfoodia, Merisaari vinkkaa.
Reseptit ja ystävät vaikuttavat eniten
Kasvisostoksilla ei pääsääntöisesti juosta tarjousten perässä. Sen sijaan resepteillä ja ystävien suosituksilla näytti olevan runsaasti vaikutusta kasvisten käyttöön. Hinnalla on luonnollisesti merkitystä mutta vain alle viidenneksellä tarjoukset määräsivät aina kasvisten käyttöä. Sen sijaan reseptit vaikuttivat kasvisten käyttöön lähes puolella vastaajista, ja 40 prosenttia kertoo puskaradiolla eli ystävien suosituksilla olevan merkitystä.
Vähemmän merkitystä oli somella ja ehkä vähän yllättäen asiantuntijoiden suosituksilla. Alle kolmannes kertoo asiantuntijoiden ja viidennes somen vaikuttavan kasvisten käyttöön.
– Kasvisten käyttöä ei lisätä pelkästään asiantuntijoiden suosituksilla ja hinnalla ohjaamalla. Ruoanlaiton pitäisi olla iloinen asia. Eniten kasvisten käyttöön näyttää vaikuttavan se, että saatavilla on maistuvia ja helppoja kasvispainotteisia reseptejä ja että ruuasta puhutaan, Merisaari kertoo.
Kestävän kehityksen ja eettisten kysymysten suhteen suomalaiset näyttävät jakautuvan kahtia. Noin puolet suomalaisista ei juurikaan mieti kestävää kehitystä ja ympäristökysymyksiä kasviksia käyttäessään. Vastaajista 23 prosenttia ei mieti eettisiä kysymyksiä koskaan kasvisten käytön yhteydessä.
Maku ja tuoreus kulkevat käsi kädessä
Kyselyn mukaan maku ja tuoreus ohjaavat eniten suomalaisten kasvisten käyttöä. Vastaajista jopa 96 prosenttia kertoi maun vaikuttavan suuresti kasvisten käyttöön. Tuoreuden kohdalla tulos oli lähes identtinen.
Seuraavaksi eniten kasvisten käyttöön vaikuttivat terveellisyys, kotimaisuus ja kasvisten ulkonäkö. Joka kolmas sanoi allergioiden vaikuttavan kasvisten käyttöön merkittävästi.
Apetit Ruoka Oy:n teettämä valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti toukokuussa 2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 1006 suomalaista. Vastaajista miehiä oli 50,4 prosenttia ja naisia 49,6 prosenttia. Vastaajat olivat 16–70-vuotiaita.