Linnan juhlissa haluttaisiin nähdä vain kotimaisia juustoja
Linnan juhlien menu paljastetaan pian. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna ruoan kotimaisuuden merkitys korostuu. Viime vuonna tarjolla oli muun muassa kotimaisten pienjuustoloiden juustoja. Ne edustavat osaltaan suomalaista ruokakulttuuria. Juustonvalmistajain Säätiön teettämän kyselyn mukaan 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Linnan juhlissa tulisi tarjota vain kotimaisia juustoja. Illanvietoissa juustot ovat useimmille mieluista tarjottavaa. Niihin ovat mieltyneet erityisesti naiset ja yli 50-vuotiaat. Kotimaisuutta pidetään tärkeänä valintakriteerinä, kun ostopäätöstä tehdään juustohyllyllä. Kyselyllä selvitettiin, kuinka moni oikeasti tarkistaa juuston alkuperän ja kuinka tarkasti asiaan paneudutaan.
Tarjotaanko Linnassa kotimaisia juustoja?
Suomen 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin. Juhlien tarjoilut herättävät vuosittain runsaasti kiinnostusta ja mielipiteitä. Juhlavuonna ruoan kotimaisuuden merkitys korostuu. Närkästystä ja kummastusta herätti esimerkiksi se, kun Alko valitsi 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi ulkomaisen vaihtoehdon.
– On mielenkiintoista nähdä, millaisia ruokia tänä vuonna on valittu Linnan juhlien menuun. Viime vuonna tarjolla oli muun muassa kotimaisten pienjuustoloiden juustoja ja tyrnituorejuustokakkua. Se kertoo siitä, että juustojen katsotaan edustavan suomalaista ruokakulttuuria. Kyselyssämme tämä väite allekirjoitettiin lähes yksimielisesti, kertoo Juustonvalmistajain Säätiön Matti Tapaila.
Juustonvalmistajain Säätiön teettämän kyselyn* mukaan 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Linnan juhlissa pitäisi tarjota 100-vuotisjuhlavuonna vain kotimaisia juustoja. Keskiarvoa painokkaammin tätä mieltä ovat Pohjois-Suomessa asuvat. Kotimaisten juustojen hinta-laatu-suhdetta pidetään sopivana vaihtoehtoina tasokkaaseen juhlatarjoiluun. Erillistä juustopöytää Linnan juhliin kannattaa 66 prosenttia vastaajista. Vajaa puolet haluaisi myös päästä äänestämään juhlien menusta.
Juustotarjotin on illanviettojen hitti
Juhlahetkiin ostetaan eri juustoja kuin arkena. Kyselyssä 66 prosenttia vastaajista kertoo toimivansa näin. Kun arjessa juustoa syödään tavallisimmin leivän päällä tai käytetään ruoanlaitossa, juhliessa juustoja nautitaan muillakin tavoin. Esimerkiksi valko- ja sinihomejuustojen käyttö lisääntyy juhlapyhien aikaan, kuten myös muiden niin sanottujen erikoisjuustojen.
– Herkuttelussa suosittu yhdistelmä ovat suolattomien, suolaisten ja makeiden keksien päällä nautitut juustot. Myös viini ja juustot ovat klassinen yhdistelmä, jonka arvostus nousee iän myötä. Lähes puolet alle 30-vuotiaista nauttii juustonsa ja viininsä mieluummin erikseen. Juhlapöytään sopivat myös esimerkiksi juustolla höystetyt salaatit, juustoiset piiraat ja tuorejuustokakut, Tapaila kommentoi.
Juustot ovat sellaisenaan hyviä tarjottavia illanvietoissa. Tätä mieltä on 83 prosenttia suomalaisista. Erityisen mieluista tarjottavaa juustot ovat naisille ja yli 50-vuotiaille. He myös kertovat panostavansa juhlahetkien juustotarjoiluihin muita enemmän.
– Juhlien järjestäjälle juustot ovat kätevä tarjoiluvaihtoehto, sillä niiden esillepano sujuu nopeasti, eikä ruoanlaittoon mene aikaa. Illanistujaisiin varataan yhteensä 150–200 grammaa juustoja henkeä kohti. Kypsytetyt juustot ja homejuustot kannattaa nostaa huoneenlämpöön temperoitumaan noin 1–2 tuntia ennen tarjoilua. Näin niiden maut ja aromit pääsevät parhaiten esiin. Tuorejuustot nostetaan pöytään vasta juuri ennen tarjoilua, Tapaila neuvoo.
Jokaiselle juustolle katetaan oma veitsi, etteivät maut sekoitu. Niiden seurana voi tarjota esimerkiksi hillokkeita, hedelmiä, pähkinöitä, leipiä, keksejä ja korppuja. Ne täydentävät juustojen makua. Varsinkin joulun aikaan sinihomejuustojen kanssa maistuvat piparit. Suolattomat keksit tuovat juustojen oman maun paremmin esiin.
Juuston kotimaisuus kiinnostaa erityisesti naisia
– Suomalaisten juustojen valtteja ovat aitous, puhtaus ja turvallisuus. Täällä asiat ovat niin hyvin, että näitä seikkoja pidetään itsestäänselvyyksinä, mutta monissa maissa elintarvikkeiden väärennökset ovat arkipäivää. Maailmalla suomalaisia juustoja arvostetaan niiden laadun ja puhtauden vuoksi. Juusto on useana vuonna ollut vientiarvoltaan suurin elintarvikkeemme, Tapaila muistuttaa.
Yhteensä 67 prosenttia kyselyn vastaajista pitää kotimaisuutta itselleen tärkeänä valintakriteerinä juustoja ostaessa. Erityisesti sitä arvostavat naiset ja yli 50-vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneimpia juustojen alkuperän selvittämisestä. Samat ryhmät arvostavat eniten juuston käyttöä ruoanlaitossa.
Ostopäätöstä tehdessä 17 prosenttia kertoo tarkistavansa aina, että juusto on kotimaista. Lisäksi kotimaisuuden tarkistaa välillä 41 prosenttia ja harvoin joka kolmas. Vain 15 prosenttia vastaajista ei koskaan kiinnitä huomiota juuston valmistusmaahan.
Nimi on suomalaisille tärkein kotimaisuudesta kertova tieto juustoja valitessa. 88 prosenttia tunnistaa kotimaisen juuston nimen perusteella. Tarkempaa varmuutta alkuperästä haetaan pakkausmerkintöjä lukemalla. Valmistajan nimen tarkistaa aina joka neljäs ja välillä 43 prosenttia vastaajista. Elintarvikkeissa käytettävää Hyvää Suomesta -merkkiä etsii aina joka kymmenes ja välillä joka kolmas vastaaja.
* Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 48,6 % oli miehiä ja 51,4 % naisia.