Halloumi ja sulatejuusto viehättävät eri ikäluokkia
Juusto maistuu suomalaisille. Jokainen meistä syö vuosittain keskimäärin 27 kiloa juustoa. Yli 60 prosenttia syö juustoa päivittäin ja kolmannes vähintään viikoittain. Vain kolme prosenttia ei syö lainkaan juustoa. Tämä käy ilmi Juustonvalmistajain Säätiön huhtikuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten makumieltymyksiä ja ostotottumuksia. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten edam, emmental ja kermajuustot. Erilaisia juustoja kuluu eniten leivän päällä, mutta niitä käytetään runsaasti myös ruoanvalmistuksessa ja salaateissa. Ostopäätös tehdään useimmiten maun, pakkauskoon ja hinnan perusteella. Vähärasvaisuutta vieroksutaan, eikä korealla pakkauksella ole suurta vaikutusta valintaan. Erot ikäluokkien välillä tulevat esiin muun muassa suhtautumisessa valmiiksi viipaloituihin juustosiivuihin ja sulatejuustoon. Ikä vaikuttaa myös juuston syönnin määrään.
Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Kyselyn mukaan naiset ja miehet syövät juustoa lähes yhtä usein, mutta vanhimpien ja nuorimpien vastaajien kulutuksessa on nähtävissä selvä ero. Yli 60-vuotiaista 72 prosenttia kertoo syövänsä juustoa päivittäin, kun taas alle 30-vuotiaista juustoa syö päivittäin vain 54 prosenttia. Vastaavasti 13 prosenttia nuorimmista vastaajista syö juustoa kuukausittain tai harvemmin, mutta yli kuusikymppisistä näin harvoin juustoa syö vain 5 prosenttia.
Juusto on kiinteä osa arkea. Ylivoimaisesti eniten sitä syödään leivän päällä. Kyselyn vastaajista 59 prosenttia kertoo syövänsä juustoa leivän päällä päivittäin ja 28 prosenttia viikoittain. Seuraavaksi yleisimmin juustoa käytetään ruoan valmistuksessa ainesosana ja salaateissa ruokaisuutta antamassa.
– Suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten emmental, edam, gouda ja kermajuusto. Niitä syö päivittäin joka toinen vastaaja. Raejuusto, juustoraaste ja feta löytävät myös säännöllisesti tiensä suomalaisten ostoskoreihin. Tuorejuustot ovat naisille mieluisampia kuin miehille, kertoo Matti Tapaila Juustonvalmistajain Säätiöstä.
Ikä näkyy juustovalinnoissa
Valmiiksi viipaloidut juustosiivut ovat suosittuja helppoutensa vuoksi. Niillä on vakiintunut kannattajakuntansa: erityisesti yli 50- ja 60-vuotiaat kertovat suosivansa valmiiksi siivutettua juustoa. Alle 30-vuotiaat haluavat mieluummin tarttua höylään itse. Heistä joka viides kertoo, ettei koskaan syö valmiita juustosiivuja.
– Ikäerot tulevat näkyviin erilaisten juustojen kulutuksessa. Sulatejuusto ja leipäjuusto ovat hittejä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Tästä ikäryhmästä lähes 60 prosenttia kertoo syövänsä säännöllisesti, eli vähintään kuukausittain, sulatejuustoa ja puolet leipäjuustoa. Määrät poikkeavat huomattavasti vastausten keskiarvosta. Myös valkohome- ja sinihomejuustojen suosio näyttää kasvavan iän myötä, Tapaila kommentoi kyselyn tuloksia.
Halloumin ja mozzarellan kohdalla ikäjakauma on päinvastainen. Niitä suosivat eniten alle 30- ja 40-vuotiaat vastaajat, ja vierastavat eniten yli 50- ja 60-vuotiaat.
– Juustomakuun vaikuttaa paljon tottumus. Useimmat valitsevat juustoja, joita ovat aiemmin maistaneet. Makumieltymyksissä saattavat painaa lapsuudesta asti tutut maut. Toisaalta kyselyn mukaan lähes kolmannes alle 30- ja 40-vuotiaista käyttää juustoa korvaamaan lihaa ruoanlaitossa. Tämä voi osaltaan selittää uudempien, ruoanlaittoon hyvin taipuvien juustojen kulutusta tässä ikäryhmässä, Tapaila arvioi.
Vieraimpana vaihtoehtona pidetään vegaanista juustoa, jota 83 prosenttia suomalaisista ei syö koskaan. Positiivisinta suhtautuminen on alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Myös halloumia ja valkohomejuustoa ostetaan harvakseltaan.
Maku edellä ostopäätöksiin
Eniten ostopäätökseen juustohyllyllä vaikuttaa maku. Erityisesti naiset painottavat maun merkitystä. Juustohyllyllä vähärasvaisuus ei ole valttia, sillä kermaisempia juustoja pidetään kyselyn mukaan paremman makuisina. Seuraavaksi eniten valintaan vaikuttavat sopiva pakkauskoko ja edullinen hinta. Hinnalla on suurin merkitys alle 30-vuotiaille. Kotimaisuutta pidetään merkittävänä valintakriteerinä. Myös muiden perheenjäsenten makutottumuksia otetaan huomioon.
– Vaikka suomalaiset valitsevat useimmiten juustoja, joita ovat ennen maistaneet, he ovat kyselyn mukaan yhtä kiinnostuneita maistamaan uutuusjuustoja. Siksi vanhojen klassikkojen rinnalle mahtuu uusia juustomerkkejä. Uusia kotimaisia juustomakuja tuodaan Suomessa vuosittain myyntiin useita kymmeniä. Tänä vuonna näin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjontaa on enemmänkin, Tapaila toteaa.
Yli 60 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa suosia lähellä tuotettuja juustoja. Yli puolet kiinnittää huomiota säilöntä- ja lisäaineiden määrään. Luomu-juustoja arvostaa reilu kolmannes suomalaisista. Nämä kolme ominaisuutta ovat kyselyn mukaan naisille tärkeämpiä valintakriteerejä kuin miehille.
Vähiten painoarvoa juuston valinnassa annetaan pakkauksen ulkonäölle. Visuaalisella puolella on enemmän merkitystä alle 30- ja 40-vuotiaille kuin vanhemmille vastaajille. Vähärasvaisuus ohjaa vain harvojen valintaa. Eniten sille antavat painoarvoa yli 60-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat. Naiset ajattelevat terveysasioita juustoa valitessaan jonkin verran miehiä enemmän.
Juuston perässä lähdetään kauemmas kauppaan
Lähikauppojen juustovalikoimiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Vain 2 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että erilaisten juustojen saatavuus omassa lähikaupassa on huono. Kauppojen valikoimien koetaan koostuvan tasapainoisesti kotimaisista ja ulkomaisista juustoista. Enemmän juustovaihtoehtoja omaan kauppaansa toivoo alle puolet suomalaisista. Hyvän ja sopivan hintaisen juuston perässä ollaan valmiita myös kulkemaan: 38 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo, että ostaa juustoja mieluiten muusta kaupasta, kuin omasta lähikaupastaan. Juuston perässä eri kauppaan lähtevät erityisesti alle 30- ja 40-vuotiaat.