Suomalainen malli kouluruokailulle on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Se on kansallisen ylpeyden aihe, jota meidän kannattaa vaalia rakkaudella ja taidolla. Koulussa nautittu yhteinen ateria kasvattaa lapset ja nuoret arvostamaan ruoka- ja tapakulttuuria, ruokaa ja ruoan tekijöitä. MTK haastaa kaikki Suomen koulut varaamaan kouluruokailulle riittävästi aikaa kiireessä hotkimisen sijaan. Aika osoittaa myös arvostusta! Kuntapäättäjien tehtävänä taas on varmistaa riittävät resurssit laadukkaan ruoan tekemiselle. Suomen kunnissa on tarjottava kotimaista ja mahdollisimman paljon myös paikallisesti tuotettua ruokaa – lähiruokaa.
Koulun ruokakasvatuksen rooli kasvaa, kun tietotaitomme ruoan tuotannosta on yhä vähäisempää. Opetussuunnitelma niin perusopetuksessa kuin lukiossa tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaosaamisen kasvattamiseksi. Mistä ruoka tulee, miten sitä tuotetaan, mikä on terveellistä ruokaa, miten hyvää ruokaa valmistetaan, millaiset ovat kauniit ruokatavat? Kouluruokailu on mainio oppimistilanne ja ruokakasvatusta parhaimmillaan. Koulujen kannattaa hyödyntää kouluruokailun mahdollisuudet oppimistilanteena nykyistä paremmin.
Hankinnat kuntoon
Kotimaisen ruoan tarjoaminen kouluruokailussa on kestävää kehitystä tukeva vastuullinen valinta. Suomessa tuotettu ruoka on vastuullisesti tuotettua: ruoka on jäljitettävissä, sen tuotantotavat ja työolosuhteet tunnetaan ja niitä valvotaan. Verovaroilla tulee hankkia sellaista ruokaa, joka täyttää suomalaiselle maataloustuotannolle asetetut korkeat laatuvaatimukset.
– Suomalainen ruoan tuottaja noudattaa vastuullista lainsäädäntöä, mutta kouluissa saatetaan esimerkiksi syödä lihaa, jota olisi laitonta tuottaa Suomessa. Se ei ole oikein ketään kohtaan, toteaa MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi
Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa hankintoihin kirjaamalla hankintastrategioihin ja -ohjeisiin laatuvaatimuksia, jotka tukevat kotimaisen ruoan ostamista – esimerkiksi tuoreus, tuotantotapa, turvallisuus ja lyhyet kuljetusmatkat. Kotimaisen ruoan ja lähiruoan saaminen kuntiin ja kouluruokailuun alkaa ruokalistasuunnittelusta. Hankintalaki ei estä mitään, mutta erityisesti lähiruoan saamiseksi on tehtävä yhteistyötä ja muun muassa pohdittava laatukriteerejä hankinnoille tuoteryhmittäin.
Alkuperä aina esiin
Lähiruokaa kiitos -tutkimuksen (2013) mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Suomalaiset myös toivovat, että ruoan alkuperämaa näkyisi koulu- ja työpaikkaruokailussa.
– MTK:ssa haluamme, että kouluruokailussa kerrotaan avoimesti ruoan alkuperämaa. Se varmasti herättää kiinnostusta nuorison parissa ja on hyvä ruokakeskustelun aihe. Alkuperän kertominen on reilua kaikkia, niin ruoan tuottajaa kuin ruokailijaakin, kohtaan.
MTK järjestää yhdessä Lukiolaisten liiton, Ruokatiedon ja opetushallituksen kanssa SuomiAreenan Kouluruokapäivän teemalla “Kumiperunoita, ruokasotaa, kiireessä hotkimista – vai jotain parempaa?” Porin Kuninkaanhaan koululla keskiviikkona 15.7. klo 11-13. Koululounaan äärellä kutsuvieraiden kanssa visioidaan, mitä kouluruokailu voisi olla tulevaisuudessa.