Kuvaaja: Studio Piquant/Antti Hallakorpi
Juustovalikoima on laaja, josta löytyy suosikki joka makuun. Juustoja on kovia, pehmeitä, mietoja ja vahvoja. On kypsytettyjä ja tuorejuustoja. Juustoja on myös vähärasvaisina.
Juustot maistuvat arkena ja juhlassa. Vähärasvaiset vaihtoehdot sopivat arkeen, voimakkaammat juustot tekevät juhlan tuntua. Juustot ovat helppokäyttöisiä, sillä niitä saa palana, viipaleina ja raasteina. Raejuustoa voi lusikoida sellaisenaan purkista.
Juusto on tiivis ravintoainepakkaus
Kiloon juustoa kuluu noin 9-13 litraa maitoa. Vähärasvaisen juuston valmistukseen maitoa kuluu 1-2 litraa enemmän.
Juustossa on paljon ravintoaineita. Esimerkiksi kalsiumia 2-3 viipaletta juustoa (25 grammaa) sisältää saman verran kuin lasillinen maitoa.
Maidossa on runsaasti B-vitamiineja, ja kypsytetyissä juustoissa vielä enemmän. Juustot ovat oikeita B12-vitamiinipommeja. Juustovoileipä maitolasillisen kanssa aamuin illoin turvaa jo B12-vitamiinin riittävän saannin. Kypsytetyissä juustoissa ei ole laktoosia, joten ne sopivat myös laktoosi-intoleranteille.
Hyväksi hampaille
Pala juustoa aterian jälkeen katkaisee happohyökkäyksen. Juustossa on kalsiumia, fosforia ja kaseiinia, jotka kovettavat hammaskiillettä.
Juustolla on pitkä historia
Juustonvalmistus on voinut alkaa jo 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, kun karjankasvatus on saanut alkunsa. Juusto on ollut hyvä keino säilyttää herkästi pilaantuvaa maitoa. Raskaan ruumiillisen työn tekijöille juusto oli hyvä energian ja proteiinin lähde.