Peruna on Suomessa perusruokaa ja tuoreen lähiruoan ykköstuote. Peruna muuntuu keittiössä tilanteen mukaan. Siitä saa arkista tai luksusta, tuttua tai yllättävää, suomalaista tai eksoottista ruokaa. Perunaan ei voi kyllästyä.
Hienoimmankin ravintolan laadun mittarina pidetään perunan laatua maukkaan leivän ohella. Innokkaimmat perunan ystävät maistelevat eri perunalajikkeita ja vertailevat niitä kuin viinejä. Keittiöammattilaiset miettivät eri perunalajikkeille juuri niitä kaikkein parhaita käyttötapoja ja makupareja.
Perunan väritunnisteet kaupassa tiedetään ja perunaa osataan jo valita käyttötarkoituksen mukaan. Vihreän tunnisteen peruna pysyy kypsänäkin hyvin koossa keitoissa, kiusauksissa ja salaateissa. Keltaisella merkityt perunat sopivat keitinperunoiksi ja vähän kaikkiin tarkoituksiin. Punainen koodi kuuluu jauhoisille, helposti soseutuville perunoille: muusiin, uuniperunoiksi ja leivontaan.
Lajikkeita vaihdellaan
Uusia perunalajikkeita jalostetaan nykyään käyttötarkoituksen, maun, satoisuuden ja viljelykestävyyden vuoksi. Perunanviljelijä vaihtaa tutusta lajikkeesta toiseen, jos jonkin lajikkeen viljelykestävyys ajan myötä heikkenee ja kun saadaan uusia, aiempaa parempia lajikkeita. Kuluttaja ei välttämättä näin ollen aina löydä kaupasta juuri hänelle tutuksi tullutta lajiketta.
Hyviä yleisperunoita ovat mm. Melody, Gala, Marabel ja Lady Felicia, jotka korvaavat poistuvaa, aiempaa suosikkilajiketta Van Goghia. Jauhoisia lajikkeita on tarjolla vähemmän. Soseperunana viljellään nykyään esimerkiksi Afra- ja Fontane-lajikkeita tutun Rosamundan lisäksi, joka tietysti tunnetaan paremmin uuniperunana. Kiinteitä, keittoihin ja salaatteihin soveltuvia lajikkeita on saatavana runsaasti. Esimerkiksi Nicola, Annabelle, Musica, Colomba ja Belana ovat kiinteitä perunoita.
Perunatilalla tapahtuu
Ruokaperunatilat pakkaavat ja toimittavat tilausten mukaan perunaa varastoistaan. Merkittävä osuus perunasta tarjotaan nykyään henkilöstöravintoloissa ja kouluruokailussa, ja nämä perunat ammattilaiset hankkivat useimmiten perunakuorimoista valmiiksi kuorittuina. Myös erilaisten perunajalosteiden käyttö lisääntyy sekä ammatti- että kotikeittiöissä, koska niiden avulla ruoanvalmistus nopeutuu ja helpottuu.
Tällä hetkellä perunatiloilla eri puolilla Suomea lajitellaan jo ensi kesän siemenperunoita. Siemenperunoiden idätys vie noin kuukauden verran. Varhaisperunat idätetään tavallisesti maalis- ja muut perunat huhtikuussa.
Vuonna 2015 Suomessa viljeltiin perunaa noin 22 000 hehtaaria. Tästä ruokaperunaa on 10 000, ruokateollisuusperunaa 3 150, tärkkelysperunaa 6 300, varhaisperunaa 780 ja sertifioitua siemenperunaa 1 100 hehtaaria.
Ekologista ruokaa
Peruna pystyy muuntamaan auringon valon ja energian sekä maan ravinteet ja veden tehokkaasti terveelliseksi ravinnoksi. Maailmanlaajuisesti tarvitaan väestön kasvaessa kasveja, joilla pystytään ruokkimaan pieneltä pinta-alalta mahdollisimman monta ihmistä. Yhden ihmisen vuosittainen perunamäärä pystytään tuottamaan 20 – 30 metrin perunapenkissä. Perunan vesi- ja hiilijalanjälki ovat mitättömän pieni, selvästi vähäisemmät kuin riisillä. Perunan suurin ”ympäristötaakka” aiheutuu kypsennyksestä. Perunan keittäminen sähköliedellä jättää huomattavasti suuremman hiilijalanjäljen kuin sen koko tuotantoketju.
Ruokaohjeet:
Alsacen liha-perunapata
http://www.kasvikset.fi/keittokirja/paaraaka-aineittain/peruna-muut-tarkkelyskasvit/recipe/876-alsacen-lanttu-possupata
Yrttikalaa peruna-sienipedillä
http://www.kasvikset.fi/keittokirja/paaraaka-aineittain/peruna-muut-tarkkelyskasvit/recipe/1110-yrttikalaa-peruna-sienipedilla
Peruna-kikhernecurry
http://www.kasvikset.fi/keittokirja/paaraaka-aineittain/peruna-muut-tarkkelyskasvit/recipe/196-peruna-kikhernecurry