Fazerin tammikuussa tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten huoltajien mielikuvat kouluruoasta ovat pääosin hyviä. Huolta herättivät lasten riittävän monipuolinen syöminen sekä tiedon liikkumattomuus koulun ja kodin välillä.
Kysyttäessä kouluruokaan liitettäviä mielikuvia vastaajat nostivat esiin sen olevan monipuolista, terveellistä ja ravitsevaa. Samalla kustannushaaste tunnistetaan ja vanhemmat toivovat, että kouluruokaan käytettäisiin enemmän resursseja.
Koululaisten huoltajat pitävät kouluruoan tärkeimpänä tehtävänä antaa polttoainetta koulupäivän jaksamiseen (90%). Yläkouluikäisten huoltajien vastauksissa korostuivat myös makunautinnot ja sosiaalinen tauko. Ruoan maistuvuus, laadukkuus ja nousivat kriittisiksi tekijöiksi, sillä niiden tärkeys ja odotukset ruokapalvelulle eivät kohdanneet.
Vastaajat ovat kuitenkin huolissaan lapsen jaksamisesta koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Jopa joka neljäs (27%) oli erittäin huolissaan siitä, että lapsi ei syö riittävän monipuolisesti. Myös keskittymisestä sekä liikkumisen ja nukkumisen riittämisestä oli useampi kuin joka viides erittäin huolissaan.
”Tutkimus vahvisti meille sen, että on ensiarvoista jatkaa tärkeää työtämme kasvisruoan kehittämisessä. Haluamme myös tutkia syvällisemmin ruoan vaikutusta aivojen toimintaan eli koulujenkin kannalta tärkeisiin teemoihin kuten jaksamiseen, keskittymiseen ja oppimiseen”, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.
Koulun ja kodin välistä yhteistyötä kaivataan
Fazerin tutkimuksen mukaan palveluiden tuottajan ja kodin välillä ei useinkaan ole minkäänlaista vuorovaikutusta. Lähes puolella vastaajista ei ole selkeää käsitystä siitä, miten lapsen kouluruokailu toimii tai, mitä lapsi syö vai syökö ollenkaan. Vain 40% vastanneista koki saavansa riittävästi tietoa lapsen kouluruokapalveluista. Puolet vanhemmista toivoo saavansa lisää tietoa kouluruokapalvelusta verkosta ja sähköisistä kanavista.
”Tämä avaa tarpeen miettiä sitä, miten ruokapalvelut tuotetaan ja asiakasvuoropuhelu toteutetaan – etenkin nyt kun ruokailu kouluissa on osa virallista opetussuunnitelmaa eli ruokakasvatusta”, Korhola toteaa.
Mitä enemmän vanhemmat kokivat saaneensa tietoa kouluruokailuun liittyvistä asioista, sitä paremmiksi he arvioivat kouluruokapalveluita kaikilla osa-alueilla.
Oppilaat mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden kouluruokia
Käynnissä olevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä pienien kuntien kyky tuottaa ruokapalveluita tulee haasteelliseksi, sillä ne eivät kuulu kuntien ydinpalveluihin. Samaan aikaan huoltajien odotukset ruoan laatua ja ravitsemusta kohtaan kasvavat.
Tulevaisuuden kouluruoassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ruoan maku (80%), toisena kotimaiset raaka-aineet (53%) ja kolmantena ruokahävikin vähentäminen (46%).
Kaksi kolmesta vastaajasta (64%) toivoi, että tulevaisuudessa lapset osallistettaisiin kouluruoan kehittämiseen ja ideoimiseen. Erityisesti pienempien lasten vanhemmat haluaisivat, että lapsi saa maistella ja kokeilla erilaisia ruokia, sekä oppia ruoan merkityksestä omalle hyvinvoinnille. Yläkoululaisten vanhemmat toivoivat parempaa lasten mielipiteen huomioimista kouluruokapalvelujen kehittämisessä.
Älä tuputa – rohkaise
Hyvä esimerkki Fazerin tekemästä ruokapalveluiden kehitystyöstä on nk. nudging eli töytäisy, jolla ravintolat voivat edistää koululaisia muuttamaan käyttäytymistään, kuten vähentämään lihankulutusta ja lisäämään kasvisten osuutta.
”Sen sijaan, että lapsia käskettäisiin muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan, heitä voidaan hienovaraisesti ohjata tekemään toisin. Tuputtamisen sijaan rohkaistaan hiukan – juuri sen verran että he ohjautuvat tekemään itse myönteisempiä valintoja”, Korhola kertoo.
Korholan mukaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä seikoista on varmistaa laadukkaiden kouluruokapalveluiden saanti myös jatkossa.
”Haluamme korostaa ruoan ravitsevuutta ja hyvinvointia tuottavaa vaikutusta. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota vastuulliseen hankintaan, kuten kotimaisiin raaka-aineisiin. Olemme panostaneet entistä enemmän myös toimintaan ruokahävikin torjumisessa”, hän sanoo.
Fazer selvitti koululaisten huoltajien näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen kouluruokailuun. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1004, joista alle kouluikäisten huoltajia oli noin 20%. Vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018.