Suomalainen Fatalii Gourmet -chilituottaja on onnistunut jalostamaan chililajikkeen, joka on vielä tulisempi kuin tämän hetkinen maailman tulisimman chilin tittelin haltija ’Moruga Scorpion’. Fatalii Gourmet ’JIGSAW’ -niminen, äärimmäisen häijyn näköinen chili tulee myyntiin jauheena ja sen nauttimisessa on syytä noudattaa äärimmäistä varovaisuutta.
Fatalii Gourmet -yrityksen chilimestari Jukka ”Fatalii” Kilpinen on jalostanut chililajikkeita jo vuosien ajan. Toissa vuonna tuloksena oli kautta aikojen ensimmäinen Suomessa kehitetty suojattu chililajike. Nyt syntynyt Fatalii Gourmet JIGSAW -lajike on usean vuoden jalostuksen lopputulos. Uusi laji onkin todennäköisesti maailman tulisin chili.
⁃ Fatalii Gourmet JIGSAW on jalostettu edelleen C. chinense var. ’Moruga Scorpion’ -lajikkeesta, joka pitää tällä hetkellä hallussaan maailman tulisimman chilin titteliä. Tulisuutta on tullut vielä reilusti lisää ja sen huomaa ihan suutuntumalla, Kilpinen kertoo.
Jalostustaidon huippu
Virallista luokitusta JIGSAW-lajikkeen tulisuudelle haetaan vasta ensi vuonna, kun lajike on valmis mitattavaksi. Uusi lajike vaatii useamman sukupolven vakiintuakseen. Mittaus tullaan suorittamaan sertifioidussa laboratoriossa HPLC (High Performance Liquid Chromatography) -menetelmällä.
Chilien tulisuus johtuu kapsaisiini-nimisestä yhdisteestä, jota on pääosin siemenkiinnikkeissä ja chilin sisäpinnan kalvossa. Tulisimmissa lajikkeissa kapsaisiinipisaroita voi nähdä jopa chilin sisäpinnalla.
⁃ Fatalii Gourmet JIGSAW-lajikkeen poikkeuksellinen sisäkalvo sekä sen sisäpinnoilta suorastaan helmeilevä kapsaisiini kertovat heti, että kyseessä on todella tulinen tapaus, Kilpinen kertoo.
Fatalii Gourmet JIGSAW -chilistä tehdyn jauheen käytössä kannattaa olla varovainen: äärimmäisen pieni ripaus riittää todella tuhtiin makuelämykseen. Vaikka Fatalii Gourmet JIGSAW on erittäin tulinen chili, sen maku ja tuoksu hurmaavat: maukas ja vivahteikkaan hedelmäinen.
Mitä järkeä sitten on kehittää näin tulinen chili?
⁃ Ensinnäkin se on konkreettinen osoitus jalostustaidosta. Joka alalla tehdään erilaisia ennätyksiä ja tämä on tietynlainen huipputulos chilinjalostuksessa. Sen lisäksi näin tulinen chili on äärimmäisen riittoisaa: hyvin pieni määrä riittää maustamaan ison määrä ruokaa. Maailmassa on runsaasti todella voimakkaan chilin ystäviä ja olemme varmoja, että JIGSAW menestyy markkinoilla mainiosti, chilimestari Kilpinen kertoo.
Suomalaisten chiliharrastuneisuus nousussa
Suomessa chilien tunnettuus on ollut aiemmin melko pientä. Viime vuosina kehittyneen chilibuumin myötä kotimaisen chilin kysyntä on nopeassa kasvussa. Chilejä käytetään entistä laajemmin muun muassa ruuanlaitossa ja leivonnassa. Kauppapuutarhaliitto ry valitsikin chilin vuoden 2013 vihannekseksi.*
Suomessa on lisäksi jatkuvasti kasvava todellisten chiliharrastajien joukko: chilejä maistellaan jo samalla tavoin kuin juustoja tai viinejä.
– Mitä enemmän ja useammin erilaisia chilejä maistelee, sitä enemmän niistä erottaa makueroja ja hienoja vivahteita. Tulisuuden sieto on puolestaan tottumiskysymys. Harrastuneisuuden kehittyessä tulisuuden skaalan ja sävyjen tunnistaminen terävöityy. Chileissä onkin valtavasti eroja. Tulisuus voi olla esimerkiksi pistävää, lempeää vai jopa nautinnollisen viipyilevää. Osa chileistä ei ole tulisia lainkaan, Kilpinen vinkkaa.
– Suomalainen ruokakulttuuri on perinteisesti painottunut mietoihin makuihin. Mieluisa makupaletti on kuitenkin murroksessa; suomalaisten suussa on sijaa myös räväkämmille kokemuksille. Tästä osoituksena ovat mm. etnisen ruoan viime vuosien suosion nousu sekä tietysti perisuomalaiset salmiakki- ja sisupastillit. Mielestäni suomalaisten tietynlaisesta räväkkyydestä kertovat myös saunakulttuuri sekä hevimusiikin suosio, pohtii Fatalii Gourmet’n markkinointipäällikkö Jussi Ahtiainen.
Fatalii Gourmet JIGSAW -chilijauhe saatavilla mm. verkkokaupasta www.fataliigourmet.net, 7,90 €.
Viisi chilimyyttiä
Chili polttaa vatsan pilalle
Ei pidä paikkaansa. Vaikka osa chileistä aiheuttaa suussa polttavan tunteen, chili ei polta oikeasti. Tulisuuden aiheuttaa kapsaisiini-niminen yhdiste, joka hämää tuntoaistia uskomaan, että sitä vahingoitetaan. Chili ei siis polta kudoksia suussa tai vatsassa. Mikäli henkilöllä on entuudestaan taipumusta esimerkiksi närästykseen tai jo olemassa olevia vatsaongelmia kuten vatsahaava, runsas chilin nauttiminen voi voimistaa oireita.
Chiliin voi kuolla
Tämäkin on tarua. Chilistä on terveydellistä haittaa ainoastaan, jos sitä nauttii liikaa. Tulisuutta käsitelleissä tutkimuksissa vasta erittäin suuret määrät, kuten 1,5 litraa tabasco-kastiketta, aiheuttivat terveyshaittojen, kuten ihoärsytystä ja punoitusta.
Chili on aina pieni ja punainen
Eipäs olekaan. Chilit ovat monipuolinen kasvilaji. Punaisten chilien lisäksi tunnetaan mm. keltaisia, vihreitä ja jopa violetteja, suorastaan mustanpuhuvia chililajeja ja -lajikkeita. Muodoltaan chilit voivat olla pyöreitä, pitkulaisia, kapeita tai leveämpiä. Chilipalkojen pinta voi olla sileä ja suora, kurvikkaan mutkitteleva tai jopa ryppyinen. Yleensä chilit ovat raakoina vihreitä ja kypsyessään vaihtavat väriään, muuttuen samalla tulisemmiksi. Chililajeissa on eroja ja chilihedelmät ovat yksilöitä; usein kasvin ensimmäiset hedelmät ovat tulettomampia. Chilien makuun ja tulisuuteen vaikuttavat myös valo, ravinteet, ilmankosteus ja lämpötila.
Chili pilaa makuaistin
Ei pilaa. Ihmisen makuaisti erottaa toisistaan makean, suolaisen, happaman ja karvaan sekä nk. umami-maun. Tulisuuden tunteen aiheuttavaa kapsaisiinia makuaisti ei kuitenkaan pysty erottamaan. Tulisuuden tunne liittyykin suun hermoreseptoreihin, ei niinkään makuaistiin. Suussa olevat makunystyrät myös uusiutuvat hiusten tapaan tasaisin väliajoin. Chilit siis eivät pilaa makuaistia, itse asiassa päinvastoin; chilejä voi verrata viineihin tai juustoihin. Harrastuneisuuden myötä makuaisti kehittyy ja makuaisti oppii erottamaan makuja entistä monipuolisemmin.
Chili peittää ruoan oman maun
Tarua. Kuten kaikissa mausteissa, chili voi peittää ruoan oman maun vain, jos sitä käyttää liikaa. Oikein mitoitettuna chili avaa ruoalle kuin ruoalle uudenlaisia makumaailmoja ja tuo niihin erilaisia ulottuvuuksia ja ryhtiä. Ruoanlaitossa ja leivonnassa käytettävä chili tuleekin valita toivotun tulisuuden ja ruoan lopputuloksen mukaan. Osa chileistä on erittäin tulisia ja osa täysin tulettomia.
Lähteet: Fatalii Gourmet ja Suomen Chiliyhdistys ry, http://www.chiliyhdistys.fi/pages/fi/chili/chilimyyttejae.php
Taustatietoa chileistä
Mitä chilit ovat?
Chilit ja paprikat ovat Capsicum-suvun kasveja. Kasvin tulisia versioita kutsutaan chileiksi tai maustepaprikoiksi, mietoja ja makeampia lajeja paprikoiksi. Tunnettuja chililajikkeita ovat mm. Jalapeño, Tabasco, Habanero sekä cayenne.
Chilejä pidetään yleisesti vihanneksina, mutta kasvitieteellisesti määriteltynä chilikasvin palko on marjahedelmä. Chilit ovat erittäin vitamiinipitoisia; niissä on erityisesti A- ja C-vitamiineja.
Chilikasveista syödään palko-osa, jonka muoto ja väri vaihtelevat. Raakojen chilipalkojen väri on usein vihreä. Kypsien chilipalkojen värikirjo ulottuu vihreästä keltaiseen ja punaisesta syvän violettiin. Palkomuoto voi olla pyöreä, kapea, suippo tai leveäkärkinen. Chilipalko voi olla kooltaan pienimmillään vain kolme millimetriä, suurimmillaan jopa 30 senttimetriä pitkä. Chilikasvien koot vaihtelevat puolestaan 30 senttimetrin ja 7 metrin välillä.
Chilien alkuperä ja historia
Chilit ovat alkujaan trooppisen ilmaston kasveja, mutta chililajeja on sopeutunut kasvamaan aina aavikoilta viileisiin olosuhteisiin asti. Paprikakasvien uskotaan kehittyneen Bolivian ja kaakkoisen Brasilian tienoilla. Sieltä ne ovat levinneet lähes kaikkialle Etelä- ja Keski-Amerikkaan, Meksikoon sekä nykyisen eteläisen USA:n alueelle.
Chilit ovat eräitä vanhimmista ihmisen hyötykäyttämistä ja viljelemistä kasveista. Vanhimmat todisteet chilien käytöstä löytyvät yli 8000 vuoden takaa Etelä-Amerikasta. Chilejä on käytetty niin ruoanlaitossa kuin lääketieteessäkin. Vielä tänä päivänäkin kapsaisiinia käytetään joissain kipua lievittävissä voiteissa ja öljyissä.
Pitkään uskottiin löytöretkeilijöiden tuoneen paprikakasvit Eurooppaan, mistä ne olisivat levinneet maailmalle kauppiaiden mukana. Uusin tutkimus kuitenkin viittaa, että paprikat tunnettiin niin Euroopassa kuin Aasiassakin jo kauan ennen Kolumbuksen matkoja. Jopa Ruotsista on löydetty jälkiä luultavimmin capsicum frutescens -lajin chilipaprikoista. Tänä päivänä kolmannes maailman väestöstä syö chilejä päivittäin.
Tulisuus ja maku
Chilien maut vaihtelevat lajikkeittain aina kitkerän happamasta hedelmäisen makeaan. Chilin ulkonäkö ei juuri kerro sen mausta tai tulisuudesta, vaan kunkin lajikkeen yksilöllinen makumaailma aukeaa ainoastaan maistamalla.
Chilien tulisuuden aiheuttavat kapsaisiini-yhdisteet, jotka harhauttavat ihmisen tuntoaistin uskomaan, että sitä vahingoitetaan. Kapsaisiinin ei polta tai muuta suun lämpötilaa. Lämmin tai kuumottava tunne syntyy, kun kapsaisiini sitoutuu hermosolujen reseptoreihin. Kipuaistimus saa aivot vapauttamaan endorfiineja eli nk. mielihyvähormoneja.
Chilien syönti on turvallista niin tuoreena kuin käsiteltynä. Chilien liikasyönti onkin varsin epätodennäköistä, sillä keho reagoi ennen kuin chiliä tulee syöneeksi liikaa. Tulisuuden sieto on yksilöllistä ja myös tottumiskysymys; mitä enemmän ja erilaisia chilejä maistelee, sitä paremmin tulisuutta sietää. Tulisuuden sietokyvyn kehittyessä chileistä oppii maistamaan monenlaisia makuja ja vivahteita. Chilejä voikin maistella samaan tapaan kuin juustoja tai viinejä.
Chilien tulisuutta mitataan nk. Scovillen asteikolla (Scoville Heat Unit, SHU). Maailman tulisimmat chilit ovat yli 2 miljoonaa Scovillen yksikköä, kun taas osa chileistä on täysin tulettomia. Yleisemmin käytetty asteikko nollasta kymmeneen ei ole lineaarinen, vaan tulisuusarvoltaan 10 oleva chili voi olla kaksi kertaa tulisempi kuin asteikolla arvon 9 saava chili. Supertulisten chilien arvoja merkitään lisäksi plus-merkeillä, esimerkiksi 10+++.
Chilien käyttö
Chilit soveltuvat monipuoliseen ruoanlaittoon ja leivontaan. Ne avaavat moneen tuttuun ruokalajiin uudenlaisia makumaailmoja. Ruoanlaitoissa chilien käyttö kannattaa aloittaa pienillä määrillä ja kasvattaa määriä kokemuksen karttuessa. Myös supertulisia chilejä voi käyttää ruoanlaitossa, kunhan chiliä lisää ruokaan maltillisesti. Säväytä illallispöydässä tarjoamalla jäätelöä terästettynä chilitoffee- tai chilisuklaakastikkeella.
Kuten muissakin raaka-aineissa, käsittely kuten keittäminen ja paistaminen vaikuttavat chilin makuun. Chilejä kannattaakin maistella niin tuoreena kuin käsiteltynäkin. Chilien tulisuuden aiheuttava kapsaisiini on rasvaliukoista. Tulinen ruoka rauhoittuu lisäämällä ruokaan rasvaista, maitopohjaista valmistetta, esimerkiksi ruokakermaa tai smetanaa. Ruokapöydässä yllättävä tulisuus taittuu esimerkiksi leivällä tai lasillisella maitoa.
Chilien tulisuus on usein voimakkainta vaaleissa siemenkiinnikkeissä ja siemenissä. Miedomman makuelämyksen saa, kun jättää siemenkiinnikkeet ja siemenet käyttämättä. Kaikkein voimakkaimmat chilit ovat kauttaaltaan tulisia. Chilien tulisuutta voi halutessaan vähentää ryöppäämällä niitä kiehuvassa vedessä. Muista kuitenkin tehokas tuuletus, sillä irtoavat höyryt käyvät silmiin ja henkeen. Kiireisemmälle kotikokille sopii käyttövalmis chilijauhe, sillä se tulisuudeltaan tasaisempaa kuin tuorechilit.
Kun keittiössä on käsitelty chilejä, leikkuualustat ja veitset kannattaa pyyhkäistä ruokaöljyyn kastetulla talouspaperilla ennen niiden normaalia pesua. Kotikokin kannattaa pyyhkiä myös kätensä ruokaöljyisellä talouspaperilla.
Kasvihuoneessa kasvatettavien chilien kasvukausi kestää alkukesästä joulukuuhun loppuun asti. Kasvukauden ulkopuolella chilejä saa kuivattuina, jauheina tai säilykkeinä sekä muiden tuotteiden muodossa kuten sekoitettuna suklaaseen, toffeeseen tai lakritsaan. Chilejä voi myös kasvattaa kotona: ne viihtyvät valoisassa ja lämpimässä paikassa ja pitävät tasaisesta kasvualustan kosteudesta. Kasvatuksen onnistuessa omasta chilisadosta pääsee nauttimaan aina alkukesästä jouluun asti.
Fatalii Gourmet Oy on kotimainen, vuonna 2010 perustettu chilin jalostukseen, kasvatukseen ja myyntiin erikoistunut yritys. Premium-tuotteisiin keskittynyt yhtiö pyörittää omaa nettikauppaa, minkä lisäksi tuotteita myydään myös ruokakaupoissa kautta maan. Yritys tähtää kotimaan markkinoiden lisäksi myös vientiin. Fatalii Gourmet toimii Kirkkonummella. Fatalii Gourmet’n kaikille tuotteille on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnus. Lisätietoja www.fataliigourmet.net