Suomalaiset pitävät luontomme tarjoamasta villiruoasta ja haluavat sitä entistä enemmän. Luonto sinänsä innostaa villiruoan hakuun, mutta tiedon lisääminen toisi metsän herkkuja ruokapöytään entistä enemmän. Uudet tutkimustulokset antavat hyvän pohjan ELO-säätiön Villiruoka-hankkeelle, joka lisää suomalaisesta luonnosta löytyvän villiruoan tunnettuutta ja arvostusta.
ELO-säätiön ja maa- ja metsätalousministeriön teettämään villiruoka-aiheiseen tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä heinäkuussa 2013. Vastaajat edustavat aikuisia suomalaisia.
– Villiruoka-sana ei ole vielä aivan tuttu kaikille suomalaisille, vaikka ihmiset arvioivatkin oikein, mitä se voi sisältää. Villiruoka on ihmisten mielestä vapaana suomalaisessa luonnossa kasvanutta ruokaa, joka on joko itse metsästä haettua tai muiden, yksityisten ihmisten poimimaa tai pyydystämää. Ulkomaisista metsistä poimittu tai omassa pihassa kasvatettu ei ole samalla tavalla villin tuntuista, sanoo ELO-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Antolainen.
ELO-säätiö määrittää villiruoan luonnosta saaduksi, luonnollisesti kasvaneeksi ruoaksi. Villiruokaa ovat mm. villiyrtit ja -vihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.
Marjat ykkösvilliruoka
Kun määritellään villiruoka suomalaisessa luonnossa vapaana kasvaneiksi kasvi- ja eläinkunnan tuotteiksi, 67% suomalaisista kertoo kokevansa sen erittäin tai melko mieluisaksi. Lähi-, luomu- ja villiruoan mieluisuus on samaa luokkaa. Kaikki nämä omalla tavallaan aitoutta edustavat ruokatyypit puhuttelevat nyt suomalaisia.
Käytetyin villiruokamme on marjat. Suomalaisista 59% kertoo käyttävänsä metsästä poimittuja marjoja säännöllisesti, ja lisäksi 36% joskus. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sienet, kalat ja kasvit, näitä noin kolmannes suomalaisista käyttää säännöllisesti. Riistaa käyttää säännöllisesti 10% suomalaisista.
Lisätieto ohjaa villiruoan luo
Tutkimuksen kiinnostavin asia on, että huolimatta runsaasta käytöstä villiruoan osuutta ruokavaliossa haluttaisiin lisätä. Yli joka kolmas haluaisi käyttää enemmän suomalaisesta luonnosta koottuja marjoja, riistaa, kaloja, luonnonvaraisia kasveja ja sieniä. Marjat ovat joka suhteessa suosituimmat: 59% suomalaisista haluaisi lisätä niiden käyttöä.
Tutkimuksessa selvitettiin, mikä saa suomalaiset metsään syötävää keräämään. Villiruokaan liitetään monia hyviä ominaisuuksia. Yli 50% suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä kaikista tutkimuksessa listatuista villiruoan vahvuuksista. Se on suomalaisten mielestä esimerkiksi puhdasta, terveellistä, hyvää ja edullista.
Villiruokaa ympäröivät myös tärkeät yhteisöllisyyden arvot, niin villiä kuin se onkin. Villiruoan hankkimista pidetään tärkeänä perinteenä ja metsässä oleminen antaa hyvän syyn olla yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Kaikkein vahvimmin villiruokaan liitettävä piirre, ja tärkein syy lähteä sitä keräämään on kuitenkin luonto sinänsä. 82% suomalaisista arvioi että luonto tekee hyvää. 72% on sitä mieltä, että villiruoka on maamme rikkaus.
– Suomalaiset tietävät, mitä ainutlaatuista annettavaa meillä on matkailijoille: villiruoka yhdistettynä suomalaiseen luontoelämykseen. Teemme töitä sen hyväksi, että tästä tulisi yhä vahvempi maallemme kertoo Antolainen.
Villiruokaan liitetään hyvin vähän negatiivisia asioita. Kun kysytään esteitä villiruoan hakemiselle, vastaan tulee ajan ja erityisesti tiedon puute. Suomalaisista 32% sanoo, ettei tunne lajeja ja 21% ei tiedä, mitä missäkin kasvaa tai miten pyydystetään. ELO-säätiön hanke pyrkii raivaamaan suomalaisille polkua metsään niillekin, joille se tuntuu vielä vaikealta.