Maito on herkästi pilaantuva elintarvike
– suomalaisen maidon hygieeninen laatu on huippuluokkaa
Maito on herkästi pilaantuva elintarvike. Sen välityksellä voi levitä myös taudinaiheuttajia. Maidon pastörointi on kehitetty kuluttajan suojaksi näitä taudinaiheuttajia vastaan. Näin voidaan taata kuluttajalle turvallinen maito. Pastörointi myös parantaa maidon säilyvyyttä, mutta ei muuta maidon ravintosisältöä.
Suomalainen maito on hygieeniseltä laadultaan EU:n huippuluokkaa, mutta haitallisia bakteereja esiintyy myös meillä. Haitallisia bakteereja kuten listeriaa saattaa olla myös tiloilla, joiden maidossa kokonaisbakteeriluku on pieni. Kuumennus pastörointilämpötilaan tuhoaa listerian.
Riski on pieni, mutta olemassa
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla kesällä 2011 tutkituista näytteistä mm. kuusi prosenttia suomalaisesta raakamaidosta sisälsi listeriaa. Kolmesta prosentista näytteistä löytyi STEC-bakteeria. STEC on myrkyllistä shigatoksiinia tuottava kolibakteeri. Myös EHEC-bakteeri kuuluu näihin bakteereihin.
Eviran viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa ”Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat” todetaan, että Suomessa ja Euroopassa on todettu viime vuosikymmenellä joitakin maidon tai maitovalmisteiden aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita. Määrä on vähäinen, mutta raakamaidon ja -valmisteiden osuus on kuitenkin suhteellisesti suurempi verrattuna kuumennuskäsittelyn läpikäyneisiin maitotuotteisiin.
Tutkimuksen kuluttajakyselystä kävi ilmi, että raakamaitoa käyttää moninainen kuluttajajoukko, mukana myös ns. riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä kuten pikkulapsia, raskaana olevia, iäkkäitä ja vakavasti sairaita.
Listeriatartunta voi olla hengenvaarallinen riskiryhmille. Listeriariskin takia raskaana oleville, pikkulapsille, vanhuksille ja niille, joiden vastustuskyky on heikentynyt, ei suositella pastöroimatonta maitoa eikä siitä tehtyjä juustoja tai muita maitovalmisteita. STEC- ja EHEC-tartunta on hengenvaarallinen erityisesti pienille lapsille.
Pastörointi on lievä lämpökäsittely
Pastöroinnissa maito kuumennetaan 72 asteeseen 15 sekunniksi. Se tuhoaa maidosta valtaosan tautia aiheuttavista bakteereista, mutta ei vaikuta oleellisesti maidon ravintosisältöön, koostumukseen eikä makuun.
Kaupassa myytävää maitoa ei ole pakko pastöroida, mutta ilman tätä lievää lämpökäsittelyä maidon turvallinen jakelu olisi mahdotonta.
Raakamaito tulee käyttää nopeasti
Raakamaito on maitoa, jota ei ole lypsyn jälkeen kuumennuskäsitelty vaan vain jäähdytetty. Sitä myydään joillakin tiloilla suoraan kuluttajille.
Kun maito tuotetaan hygieenisesti, säilytetään kylmässä ja puhtaissa astioissa ja käytetään pian hankinnan jälkeen, mahdolliset terveysriskit voidaan minimoida.
Raakamaidon hyvän laadun säilyvyyden takia tärkeää ovat säilytysastioiden puhtaus ja kylmäketjun säilyminen tilalta kotijääkaappiin asti. Raakamaidon lämpötilan pitää pysyä kuljetuksen aikana alle + 6 °C lämpöisenä.
Pastöroinnilla on estetty lasten ripulikuolemia
Maidon pastörointi sai alkunsa Suomessa, kun huonolaatuinen maito aiheutti ripuliepidemioita ja ripulikuolemia sodan jälkeen. Tuolloin YK:n lastenlääkärit suosittelivat maidon pastörointia ja pullotusta, ja Unicefin avustamana maahamme hankittiin pastörointi- ja pullotuslaitteita suurimpiin kaupunkeihin.
Maidon hygienian eteen on Suomessa tehty pitkäjänteistä työtä. Valistuneiden maidontuottajien, tutkimuksen ja koulutuksen ansiosta navettojen puhtaus, eläinten terveys, maidon jäähdytys lypsyn jälkeen ja kylmäsäilytys kuljetusten ja varastoinnin aikana on aivan eri luokkaa kuin 1950-luvulla, jolloin kaupunkilaiset saivat maidon usein jo hieman pilaantuneena. Maaseudulla juotiin korkeintaan pari päivää aikaisemmin lypsettyä maitoa.
Ravintosisältö on monipuolinen
Pastöroitua tai ei, maito on monipuolisen koostumuksensa ansiosta monen ravintoaineen lähde. Maidossa on paljon hyvälaatuista proteiinia, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä laadusta riippuen vaihtelevia määriä rasvaa ja laktoosia.
Kuusi desilitraa eli noin kolme lasillista nestemäisiä maitovalmisteita päivässä kattaa yli 100 prosenttia B12-vitamiinin, 90 prosenttia B2-vitamiinin ja kalsiumin, noin kaksi kolmannesta jodin sekä noin 40 prosenttia seleenin ja sinkin saantisuosituksista aikuiselle naiselle. Lisäksi kolme lasillista D-vitaminoitua maitoa kattaa 80 prosenttia aikuiselle suositellusta päivittäisestä D-vitamiinin saannista.
Laktoosi-intoleranssi johtuu entsyymin vähenemisestä tai puutoksesta
Laktoosi-intoleranssi on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö. Sen oireet ovat vatsan turvotus, kipu ja ilmavaivat. Nämä johtuvat laktoosin heikentyneestä imeytymisestä. Se aiheutuu laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin vähentyneestä erityksestä tai puutoksesta suolistossa.
Laktoosin sietokyky ei ole “kaikki tai ei mitään” -ilmiö. Intolerantti testaa itse, miten paljon ja mitä maitovalmisteita sietää ja käyttää niitä sen mukaan. Jotkut intolerantit kokevat, etteivät saa oireita pastöroimattomasta ja homogenoimattomasta maidosta. Kokeellisissa tutkimuksissa ei meijerimaidon ja tilamaidon aiheuttamissa oireissa ole havaittu eroa.
Lähteet:
Touko Perko: Kohti EU:n parasta maitoa. Maitohygienialiiton historia. Tallinn 2011
Muista maito. Maito ja Terveys ry vuosina 1958–2008. Maito ja Terveys ry 2008
Jonna Perkiömäki, Anna Leimi ja Pirkko Tuominen. Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat. Eviran tutkimuksia 4/2012.
Lue lisää aiheesta:
Maito ja Terveys ry:n tiedote 21.5.2012: Maito on ravintorikas herkkä luonnontuote
Raakamaito, www.maitohygienialiitto.fi