Täysjyväleipä maistuu suomalaisille – terveellisyys on tärkeä valintaperuste
Suomalaiset syövät yhä täysjyväpitoisempia leipiä, selviää Vaasan Oy:n tutkimuksista ja myyntiluvuista. Myös terveellisyys ohjaa yhä useamman valintoja kaupan hyllyillä. Täysjyvä onkin oivallinen valinta monien terveyshyötyjensä ansiosta, minkä lisäksi se on tärkeä osa planetaarista ruokavaliota. Kansainvälistä täysjyväpäivää vietetään tänään 19.11.
Yhä useampi suomalainen tarkistaa leipähyllyllä tuotteen täysjyväpitoisuuden. Vaasanin teettämän tutkimuksen 61 prosenttia suomalaisista pitää leivän terveellisyyttä tärkeänä, ja yhtä moni tarkastaa täysjyväpitoisuuden leipäpakkauksen ainesosaluettelosta.* Vastaavasti 56 prosenttia tarkistaa leivän kuitupitoisuuden. Runsaskuituisuuden ohella täysjyväpitoisuus on suomalaiselle kuluttajalle merkittävimpiä leivän terveellisyyttä kuvaavia asioita.
Mitä täysjyvä oikein tarkoittaa?
– Täysjyväviljassa ovat tallessa kaikki jyvän syötävät osat kuorikerroksista ytimeen. Täysjyvävilja on monella tapaa terveydelle oivallinen valinta, sillä se sisältää kaikki viljan vitamiinit ja kivennäisaineet. Lisäksi siinä on runsaammin kuituja kuin puhdistetussa viljassa. Kuidut ovat hyväksi vatsan toiminnalle ja esimerkiksi kauran ja ohran kuidut tasaavat verensokeria ja alentavat kolesterolia. Täysjyväleipä on siis erinomainen välttämättömien ravintoaineiden ja kuitujen lähde, kertoo Vaasanin emoyhtiön Lantmännen Unibaken ravitsemusasiantuntija Marika Lyly.
Vaasan on kasvattanut pitkäjänteisesti täysjyväleipien valikoimaansa
Vaasan on kasvattanut leipävalikoimansa täysjyväpitoisuutta jo pitkään. Täysjyväleiväksi saa kutsua leipää, jossa vähintään puolet käytetystä viljaraaka-aineesta on täysjyvää. Sataprosenttinen täysjyväleipäviipale (30 g) sisältää noin 20 grammaa täysjyväviljaa.
– Huomasimme täysjyvän terveellisyyden tutkimusprojektien kautta jo 2000-luvun alkupuolella. Siksi olemme johdonmukaisesti kasvattaneet täysjyväleipävalikoimaamme jo pidemmän aikaa. Kun vuonna 2010 täysjyväleipien osuus vuosittaisesta leipävolyymistamme oli 47 prosenttia, on se tällä hetkellä jo 56 prosenttia. Suunta on edelleen kasvamaan päin, sillä suomalaiset ovat löytäneet täysjyväleivät, kertoo Vaasanin viestintäjohtaja Mari Dunderfelt.
Moni yhdistää täysjyvään ruisleivän, mutta myös vaaleat leivät voivat yhtä lailla olla täysjyväisiä. Esimerkiksi suosituissa kauraleivissä on vaihtoehtoja, joissa täysjyväkauraa on vähintään puolet viljaraaka-aineista tai jopa täydet 100 %.
Yli puolet suomalaisista (52 %) sanoo ostavansa viljatuotteita myös ilmastosyistä.** Täysjyväviljat ovat olennainen osa terveellistä ja ilmastoystävällistä planetaarista ruokavaliota, jonka mukaan yli puolet energiansaannista olisi hyvä saada kasviperäisistä tuotteista ja yksistään täysjyväviljasta noin kolmannes.
– Täysjyvävilja on hyvä valinta myös ilmaston kannalta, koska viljatuotteiden hiilikuorma on verrattain pieni, ja kun koko jyvä käytetään ihmisten ravitsemiseen, hyödynnetään myös viljeltyä peltoalaa tehokkaammin, Marika Lyly summaa.
*) Vaasan, Kuluttajatutkimus 12/2018
**) Vaasan, IRO Research, kuluttajatutkimus 08/2020
Minkälaista leipää suomalaiset syövät poikkeusoloissa?
Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet. Ruoan verkkokaupat ovat ruuhkautuneet, kaupassa käydään totuttua harvemmin ja sitä myötä ostoksia suunnitellaan tarkemmin ja kotiin ostetaan kerralla enemmän ruokaa. Leivän kulutuksessa tämä näkyy niin, että säilyvämpien tuotteiden menekki on selvästi kasvanut ja suomalaiset suosivat nyt isompia pakkauksia, kun muuten pieniä pakkauksia on toivottu enemmän pienten kotitalouksien lisääntyessä.
”Tällä hetkellä valikoimastamme myydään eniten ruisleipiä, paahtoleipiä ja hampurilais- ja hot dog -sämpylöitä, jotka säilyvät pitkään hyvinä ja ovat loistavia välipala-alustoja. Ruisleipä myös sopii erinomaisesti pakastettavaksi ja sieltä suoraan paahtimen kautta nautittavaksi”, kertoo Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.
Vaasanin myyntitilastoissa vaaleassa vehnäleivässä ei ole poikkeusaikana näkynyt erityistä myyntipiikkiä, ja tämän tyyppistä leipää leivotaankin nyt paljon itse, kun ollaan enimmäkseen kotona. Paahto- ja ruisleipää sen sijaan on vaikeampi valmistaa itse. Kovassa nosteessa olevan kauraleivän myyntiluvut eivät ole muuttuneet poikkeustilan aikana juurikaan suuntaan tai toiseen.
”Street food -tuotteiden suosiota selittää varmasti se, että niistä saa helposti koko perheelle maistuvan ateriakokonaisuuden. Niiden avulla voi myös hyödyntää ruoantähteitä, sillä hampurilais- tai hodarisämpylän täytteeksi voi laittaa käytännössä mitä vain. Eilisen päivällisen tähteet on helppo hodariuttaa”, Cousins avaa. ”Myyntiluvuissamme näkyy kiinnostavia poikkeamia uuden arjen myötä. Esimerkiksi donitsien myynti on laskenut, kun koululaiset ovat jääneet kotiin. Donitsit ovat selkeästi haluttu eväs koulupäivän keskellä, mutta kotona välipalaksi syödään jotain muuta.”
Ruokahävikkiä torjutaan uudessa arjessa lähes huomaamatta
Aivan poikkeustilan alussa ihmiset ostivat suuria määriä suosikkileipiään varastoon, ja iltaisin kauppojen leipähyllyt olivat tyhjillään. Nyt tilanne on jo rauhoittunut, ja jokaisen suosikkileipiä pitäisi löytyä helpommin.
”Monella meistä on nyt runsain määrin suosikkileipiään pakastimessa. Pakastin onkin tuoreelle leivälle oiva säilytyspaikka ja hävikintorjuntaväline, sillä leipä säilyy pakkasessa hyvänä 2-3 kuukautta – kunhan ei pääse unohtumaan pakkaslaarin perukoille”, Cousins päättää.
Tämänhetkisessä arjessa meidän on itse asiassa helpompi tehdä pieniä arkisia ympäristötekoja keittiössä, kun vietämme niin paljon aikaa kotioloissa. Jääkaappiin kurkistetaan useammin, eivätkä yllättävät menot vaikeuta ateriasuunnittelua. Ruokahävikin torjuminen onnistuu tehokkaasti käyttämällä pakastinta järkevästi ja hyödyntämällä ruuantähteet.
Onko väliä mitä viljaa syöt?
Pitäisikö syödä aina ruisleipää, jos haluaa parhaan mahdollisen terveysvaikutuksen? Vai olisiko kauraleipä sittenkin vielä terveellisempää?
Kaikilla kotimaisilla viljoilla on täysjyväisinä lähes samanlaiset ravintoarvot: niissä on paljon kuitua, kivennäisaineita, jonkin verran vitamiineja (erityisesti B-ryhmän) sekä antioksidantteja. Ne ovat hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta myös proteiinin lähteenä täysjyvävilja on erityisesti kasvisruokailijoille merkittävä. Rasvaa viljoissa on vähän, kaurassa eniten ja sekin kaikki hyvää kasvirasvaa. Tiettyjä erityispiirteitä eri viljoilla kuitenkin on. Leipien valinnassa on kaksi hyvää mittaria, joiden avulla löytää helposti terveellisemmän vaihtoehdon: kuitupitoisuus ja täysjyväisyys.
Jokaisella viljalla on omat hyvät ominaisuutensa
Vehnä on maailman merkittävin leipävilja paitsi viljelyalan myös leivontaominaisuuksiensa vuoksi. Leipäviljan ainutlaatuisuus perustuu sen sitkoproteiineihin. Sitko muodostaa leipätaikinassa verkkomaisen kalvorakenteen, joka pidättää nostatusvaiheessa hiivan toiminnan seurauksena syntyvän kaasun. Näin leivästä tulee korkea ja kuohkea. Muut viljat eivät voi muodostaa vehnän kaltaista sitkoa erilaisen proteiinikoostumuksen vuoksi. Vehnän huono maine on turha, sillä täysjyväisenä sillä on samat hyvät terveysvaikutukset kuin muillakin täysjyväviljoilla.
Suomalaiset syövät eniten ruista maailmassa, jopa 16 kg/as/v. Ravintokuidun korkea saanti Suomessa on suurelta osin seurausta ruisleivän käytöstä. Kuidun saantia tukee myös se, että Suomessa ruis jauhetaan pääosin täysjyväjauhoksi. Ruis ei muodosta sitkoa taikinaa sekoitettaessa, vaan sen leivontaominaisuudet perustuvat hiilihydraattien vedensidontakykyyn ja tärkkelyksen liisteröitymisominaisuuksiin. Täysjyväruis on terveysvaikutuksiltaan erinomainen. Rukiilla on muiden viljojen lisäksi myös ns. X-faktori, jolla tarkoitetaan kuidusta riippumattomia pienyhdisteitä, joita ei kaikkia vielä edes tunneta. Mutta mitä enemmän ruista tutkitaan, sitä enemmän terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä löydetään. Lisäksi ruisleivän rakenteessa on jotain, jonka terveyshyödyt eivät tutkijoiden mukaan siirry ruiskuitua lisättäessä esim. vehnäleipään.
Ohra oli merkittävin ruokaviljamme, kunnes ruis syrjäytti sen 1800-luvulla. Ohran käyttö leipäviljana on tänä päivänä varsin vähäistä. Kaiken kaikkiaan ohran kulutus muihin suomalaisiin viljoihin verrattuna on pientä. Pohjois-Suomessa ohraa käytetään muuta maata enemmän, kuuluuhan pohjoisen ruokakulttuuriin olennaisena osana ohrarieska. Ohrajauhojen terveellisyys riippuu niiden hionta-asteesta. Jos ohran ytimen leseet on hiottu kokonaan pois, tuote ei ole niin terveellinen kuin esimerkiksi täysjyvähiutaleet. Monikaan ei tiedä, että ohra sisältää myös beetaglukaania, jolla on kolesterolia alentava vaikutus.
Kaura on viime aikoina ollut paljon otsikoissa, eikä syyttä. Se on terveysvaikutuksiltaan ja vatsaystävällisyydessään todella hyvä raaka-aine esimerkiksi leipään. Leipomoteollisuus on onnistunut tuotekehityksessään luomaan uudentyyppisen leivän, 100% kauraleivän. Kuluttaja ovat ottaneet sen omakseen ja erilaisia vaihtoehtoja on leipähyllyillä runsaasti. Kauran kuiduista fruktaaneja on todella vähän, mikä tekee siitä herkkävatsaisille sopivan tuotteen. Fruktaani kuuluu ns. FODMAP-hiilihydraatteihin. Se ei pilkkoudu paksusuolessa, vaan tuottaa kaasua ja aiheuttaa näin epämukavia tuntemuksia. Kaurassa on paljon liukoista beetaglukaania, joka alentaa kolesterolia ja tasaa verensokeria. Täysjyväisenä kaura onkin siis erittäin terveellinen ja vatsaystävällinen syötävä.
Pois vanha mustavalkoisuus
Viime vuosiin asti täysjyväisyys on tarkoittanut useimmiten ruisleipää, sillä täysjyvävehnästä tai -kaurasta ei ole osattu tehdä jauhoa, jolla olisi ollut tyydyttävät maku- ja leipomisominaisuudet. Mylly- ja leipomoteollisuuden innovaatioiden myöt kauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan herkullisempia kaura- ja täysjyvävehnäleipiä. Täysjyväisten vehnä- ja kauraleipien maihinnousu tarkoittaa sitä, että on aika haudata mustavalkoinen ”vain tumma leipä on terveellistä” -ajattelutapa. Eri viljoilla on omat erityisominaisuutensa, mutta voidaan sanoa, että kaikki täysjyvävilja on terveydelle hyväksi.
Atkinsin ja muiden vähähiilihydraattisten dieettien synnyinmaassa Yhdysvalloissa vaaleakin leipä on ollut perinteisesti suomalaista vehnäleipää puhdistetumpaa ja siten ravitsemuksellisesti köyhempää. Vähän kuitua sisältävän ydinvehnäjauhosta leivotun leivän voi jättää terveyden kannalta pois, mutta täysjyväistä ei kannata.
Kaupan leipähyllyllä kannattaa lukea pakkausmerkintöjä. Tuote on runsaskuituinen, jos siinä on kuitua yli 6 g/100 g, ja kuitupitoinen, jos kuitua on vähintään 3 g. Myös täysjyväpitoisuus ilmoitetaan paketissa. Pakkauksia pitää vain jaksaa tutkia tarkasti.
Laivayhtiöt vaihtoivat klassikkopiirakan gluteenittomaan
Kaksi suurinta Itämerellä seilaavaa varustamoa vaihtoi aamiaisbuffetiensa klassikkotuotteen, cocktailpiirakan, kokonaan gluteenittomaan versioon. Normaalilla linjastolla tarjoiltava cocktailpiirakka on Tallink Siljalla ja Viking Linella nyt Moilas Gluten-Free Cocktailpiirakka, joka sopii niin gluteenittomaan kuin laktoosittomaankin ruokavalioon.
Erilaisten erityisruokavalioiden määrä on kasvanut viime vuosina, ja kuluttajat osaavat vaatia omaan ruokavalioonsa sopivia tuotteita ravintolassakin. Tämä tuo haasteita erityisesti buffet-tyyppisiin tarjoiluihin, joissa on palveltava samalla tarjonnalla suurta joukkoa asiakkaita.
Maku on aina ratkaiseva
Koska tuotenimikkeiden määrää ei voida kasvattaa loputtomiin, on löydettävä moniin ruokavalioihin sopivia tuotteita. Niissä on oltava kohdallaan niin maku, koostumus kuin hintapistekin. Laivayhtiöt Tallink Silja ja Viking Line löysivät leipomotuotepuolella ratkaisun Moilas gluteenittomasta Gluten-Free-tuotesarjasta.
– Valikoimaa uudistaessamme pyrimme aina löytämään parhaan mahdollisen tuotteen, joka sopisi monelle. Moilas pystyi tarjoamaan tähän hyvän vaihtoehdon aiemmin listallamme olleen, perinteisen Moilas Cocktailpiirakan tilalle, kertoo hankinnoista vastaava Marja Vihersaari Viking Linelta.
Kumpikin varustamo kertoo, että matkustajilta ei ole tullut palautetta uudesta tuotteesta.
– Negatiivisen palautteen puuttuminenhan on usein merkki siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Epäilen, että tässä tapauksessa valtaosa ei ole edes huomannut tuotteen vaihtumista, mikä on tietysti merkki siitä, että olemme onnistuneet valinnassa, sanoo markkinointikoordinaattori Marek Pärn Tallink Siljalta.
Gluteenittomien tuotteiden edelläkävijä
- Pieksämäkeläinen Moilas Oy on gluteenittomien tuotteiden edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa. Perheyritys kehitti ensimmäiset gluteenittomat tuotteensa jo vuonna 1985.
- Vuoden 2019 alusta Moilas on keskittynyt vain gluteenittomaan leivontaan. Yrityksen molemmat Pieksämäellä sijaitsevat tuotantolaitokset valmistavat vain luontaisesti gluteenittomia tuotteita.
- Tavoitteena on kehittää leipomotuotteita, jotka vastaavat makunsa puolesta tavanomaisia tuotteita, mutta sopivat silti gluteenitonta ruokavaliota noudattaville.
Fazer lahjoittaa mustikkarahkapiirakoita vantaalaispäiväkodeille Suomen luonnon päivän kunniaksi
Suomen luonnon päivää vietetään 31.8.2019. Vantaalaisena yrityksenä Fazer haluaa kannustaa paikallisia päiväkoteja metsäretkelle Suomen luonnon päivää edeltävällä viikolla ja lahjoittaa 20:lle päiväkotiryhmälle retkievääksi Fazer Mustikkarahkapiirakat. Fazer Mustikkarahkapiirakoita riittää yhteensä 500:lle retkeilijälle. Suomen luonnon päivän virallinen herkku on mustikkapiirakka.
Suomalaisten päiväkotien harjoittamat metsäretket ovat osa hienoa kansallista perinnettämme, jossa lapset opetetaan nauttimaan luonnosta ja tekemään retkiä metsään pienestä pitäen.
”Fazer haluaa vaalia suomalaislasten luontosuhdetta ja lahjoittaa Suomen luonnon päivän kunniaksi 20:lle päiväkotiryhmälle Fazer Mustikkarahkapiirakat elokuisella metsäretkellä nautittavaksi. Mukaan on kutsuttu vantaalaisia päiväkoteja, Fazerin ollessa vantaalainen yritys”, kertoo Anniina Niemistö, Fazer Leipomoiden viestintäjohtaja.
Ympäristöystävällisempiä pakkauksia
Fazer Marjapiirakat ovat klassikoita, joita on leivottu Vantaan leipomossa jo vuodesta 1971. Mustikkarahkapiirakka on perinteinen suomalainen herkku, jossa on marjaisen mustikkatäytteen keskellä ihanan pehmeä rahkasydän.
Marjapiirakoiden pakkauksia on tänä keväänä uudistettu ympäristöystävällisemmäksi. Pakkauksen aluspahvi on nyt valkaisematonta kartonkikuitua ja alumiininen kuppi on vaihdettu paperiseen. Molemmat voi lajitella ja kierrättää kartonkikeräyksessä. Pakkauksen kääre on valmistettu puusta. Se on uusiutuvasta luonnon biomateriaalista valmistettua sellofaania.
Fazer tekee jatkuvasti systemaattista työtä ympäristöystävällisempien pakkausmateriaalin löytämiseksi sekä muovin vähentämiseksi ja kierrättämiseksi. Fazer Leipomoiden pakkausmateriaaleista 99 % voidaan lajitella kierrätettäviksi. Viimeisetkin pakkausmateriaalit muuttuvat kierrätettäväksi lähitulevaisuudessa.
Useat suomalaiset kokevat lajittelun hankalaksi vaikeiden kierrätysmerkkien vuoksi. Moni ei tiedä miten eri materiaalit tulisi lajitella. Fazer Leipomot on alkanut muuttaa kierrätysmerkintöjään niin, että lajitteluohjeet on sanoitettu selkokielelle.
”Olemme saaneet uusista kierrätysohjeista suomalaisilta paljon kiitosta. Niitä pidetään selkeinä”, Niemistö jatkaa.
Fazerin lähestymistapa vastuullisuuteen
Vastuullisuus on oleellinen osa Fazerin strategiaa yhtiön uudistuessa moderniksi vastuulliseksi ruokayhtiöksi. Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, ja siksi tarkastelemme myös pakkaustemme kokonaisvaltaista ekotehokkuutta.
Fazer-konsernin vastuullisuustyön neljä kunnianhimoista tavoitetta ovat 1) 50 % vähemmän päästöjä 2) 50 % vähemmän ruokahävikkiä 3) 100 % vastuullisesti hankittua 4) enemmän kasvipohjaista.
Lisätietoja Fazer-konsernin neljästä kunnianhimoisesta vastuullisuustavoitteesta löytyy osoitteessa:
#ruokaajollaonmerkitys #ratkaisujaruuasta #northernmagicmadereal
Lue lisää Suomen luonnon päivästä: https://www.suomenluonnonpaiva.fi
Lue lisää Fazer Mustikkarahkapiirakoista: https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/9059/fazer-mustikkarahkapiirakka-2kpl-140g/
Tutkimus: Suomalaiset odottavat kauraleivältä hyvin korkeaa kaurapitoisuutta
Vaasan laittaa kauramerkkinsä jakoon myös muille valmistajille
Yli puolet suomalaisista (56 %) olettaa, että kauraleivässä on vähintään 50 prosenttia kauraa, kertoo tuore tutkimus.* Valtaosa myös pitää korkeaa kaurapitoisuutta tärkeänä asiana (71 %). Todellisuudessa kauraleipien kaurapitoisuudet vaihtelevat arviolta 10–100 prosentin välillä. Harva kuitenkaan huomaa sitä, sillä merkintäkäytännöt ovat kirjavat ja vain joka toinen meistä tarkistaa leivän kaurapitoisuuden kaupassa.
Suomalaiset syövät yhä enemmän kauraleipää ja suosivat mahdollisimman kaurapitoisia leipiä. Vaasanin kauraleivissä huiminta vauhtia kasvaa yli 50 prosenttia kauraa sisältävien leipien kulutus, jopa 59 % viime vuonna. Suomalaiset tuntevat kauran terveysvaikutukset hyvin: beetaglukaani alentaa kolesterolia ja on hyväksi sydämelle, ja kauran kuidut hellivät vatsaa. Siksi suomalaiset myös haluavat syödä mahdollisimman kaurapitoisia leipiä. Vaasanin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 71 prosentille kuluttajista kauraleivän mahdollisimman suuri kaurapitoisuus on tärkeä asia.
”Tutkimuksemme mukaan vain 52 prosenttia kuluttajista tarkastaa leivän kaurapitoisuuden ostaessaan. Yllätys voi olla melkoinen, jos kotona huomaa, että kauraleiväksi nimetyssä tuotteessa onkin vain muutama prosentti kauraa. Kaura on haastava leivottava, ja kauraleivissä on usein vehnää, jotta taikinaan saadaan sitkoa”, huomioi Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.
Vaasan laittaa oman kauramerkkinsä jakoon
Yli puolet suomalaisista (56 %) olettaa, että kauraleivässä on vähintään 50 prosenttia kauraa. Tällaisia kauraleipiä on kahden suurimman ruoan verkkokaupan kauraleivistä alle puolet (40 %)**. Kauran ilmoitettu osuus käytetystä viljasta vaihtelee kauraleivissä noin 10 ja 100 prosentin välillä. Lisäksi kaupan hyllyltä löytyy useampi kauraleipä, jossa kaurapitoisuutta ei ole ilmoitettu kauran osuutena käytetystä viljasta, vain sen osuus koko leivän painosta. Ruokavirasto suosittaa, että kauran määrä ilmoitettaisiin myös painoprosentteina kauraleivän viljaraaka-aineesta. Vaasanin tutkimuksen mukaan jopa 68 % suomalaisista on sitä mieltä, että leipää, jossa on alle 50 % kauraa, ei voi kutsua kauraleiväksi.
”Otamme toiveet ja ohjeistukset vakavasti. Kauramerkkimme leipäpussin etupuolella kertoo leivän kaurapitoisuuden selkeästi yhdellä vilkaisulla, ja haluamme kannustaa muita toimijoita samaan avoimuuteen. Koko ala hyötyy läpinäkyvyydestä, jota kuluttajat toivovat. Siksi annammekin kauramerkkimme myös muiden halukkaiden valmistajien käyttöön. Kauramerkin painokelpoinen ja muokattava tiedosto on ladattavissa verkkosivuiltamme”, Cousins kannustaa.
Kauramerkin voi ladata täältä.
Vaasan tutki: Kuluttajat heittävät aiempaa vähemmän leipää roskiin
Vaasanin tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalouksissa syntyvä leipähävikki on vähentynyt viimeisen vuoden aikana*. Muutos käyttäytymisessä on tärkeä, sillä leipä on yksi yleisimpiä roskiin päätyviä ruokia. Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa yhä merkittäviä määriä, mutta kuluttajat ovat aiempaa halukkaampia torjumaan hävikkiä, ja sen hallinta myös koetaan entistä helpommaksi.
Lähes puolet kuluttajista heittää yhä ruokaa roskiin vähintään viikoittain (45 %). Uusi, alkuvuonna saatu luku on täsmälleen sama kuin vuoden 2017 lopussa. Eniten ruokaa heitetään roskiin lapsiperhetalouksissa (68 % vähintään viikoittain), ja vähiten iäkkäämpien vastaajien kodeissa. Leivän roskiin heittäminen on kuitenkin vähentynyt. Vaasanin tuoreessa hävikkikyselyssä joka viides vastaaja (20 %) ilmoitti heittävänsä leipää roskiin vähintään viikoittain, kun reilu vuosi takaperin samaa sanoi hieman yli joka neljäs vastaaja (26 %).
”Muutos on merkittävä, sillä leipä on yksi yleisimpiä hävikkiin päätyviä ruokia. Olemme viime vuosina nostaneet ruokahävikkiä ja sen vaikutuksia esille hyvin vahvasti, ja nyt näemme, että keskustelun lisääntyminen on todella herättänyt suomalaisia tekoihin”, iloitsee Vaasan Oy:n brändi- ja viestintäjohtaja Mari Dunderfelt. ”Meille yhteisissä hävikkitalkoissa on kyse leivän ja ruuan arvostuksen kasvattamisesta sekä ympäristön vaalimisesta”, Dunderfelt jatkaa.
Valtaosa haluaa ja osaa torjua hävikkiä, mutta se ei vielä riitä
Hävikkitutkimuksen tulosten mukaan keinoja ruokahävikin torjuntaan on löytynyt selvästi aiempaa enemmän. Kun vuoden 2017 lopussa vielä 37 % ilmoitti hävikin hallitsemisen olevan vaikeaa, tänä vuonna samaa mieltä oli enää reilusti alle kolmannes vastaajista (29 %). Leipähävikin pienentämisessä onnistumisen avaimina mainittiin pakastimen hyödyntäminen, parempi ostosten suunnittelu ja jämäpäivä.
Myös motivaatio hävikin torjumiseksi on kasvanut kuluneen vuoden aikana. Reilu vuosi sitten 76 % kertoi haluavansa vähentää taloutensa ruokahävikkiä, ja tänä vuonna samaa sanoi jo 84 % vastaajista.
”Tietoisuuden lisääminen ruokahävikin ympäristövaikutuksista on avaintekijä hävikin taltuttamiseksi. Keinot ovat kuitenkin lopulta yksinkertaisia. Syömäkelpoisen ruuan haaskaaminen on yksi suurista ilmastonmuutoksen vauhdittajista. Kun ruokaa heitetään roskiin, on sen tuottamisen aiheuttama ilmastokuorma syntynyt turhaan”, Mari Dunderfelt päättää.
*IRO Research Oy, Vaasan Oy:n 1000 suomalaista -kuluttajatutkimukset 10–11/2017, n=1000 ja 1–2/2019, n=1000
Ruisleipä on kuitulähteiden kuningas
Suomalaiset saavat ruokavalion kuiduista noin neljänneksen rukiisista tuotteista. Etenkin ruisleipä on todella merkittävä yksittäinen elintarvike suomalaisten kuidun saannille. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta FinRavinto 2017 -tutkimuksesta, jossa on selvitetty Suomessa asuvan aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Sen mukaan miehistä 30 % ja naisista 21 % saa kuitunsa ruisleivästä.
Viljatuotteet ovat suomalaisten ravitsemuksessa pääasiallinen kuidun lähde. Yksittäisistä elintarvikkeista ruisleipä on kuidunlähteenä ehdoton ykkönen: naisten kuiduista 21 % ja miesten 30% tulee rukiisesta leivästä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että muista hyvistä kuidunlähteistä (palkokasveista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista) miehet saavat YHTEENSÄ vähemmän kuitua (25%) kuin yksin ruisleivästä. Naisten runsaampi kasvisten kulutus näkyy myös niiden suurempana osuutena kuidun saannissa: kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus on naisilla kokonaiskuidunsaannista 39 %.
Kuidut edesauttavat ruoansulatusta sekä ehkäisevät monia sairauksia. Kuitupitoinen ruokavalio alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin.
Suomalaisten tulisi lisätä ruokavaliossaan täysjyväviljan ja kasvisten käyttöä. Näin olisi mahdollista päästä suositeltuun päivittäiseen kuitutavoitteeseen 25-35 g päivässä. Tällä hetkellä suomalaiset saavat kuitua keskimäärin vain 21 g. Kasviksia tulisi syödä päivittäin vähintään puolen kilon annos. Tämä määrä mahtuu lautaselle tällä hetkellä vain 22% naisista ja 14% miehistä.
Suomalaiset syövät yhä kaurapitoisempia leipiä
Yritykset voivat valikoimaa kehittämällä ohjata kuluttajia terveellisempiin valintoihin
Vaasan vastasi kuluttajien huutoon ja toi markkinoille useita kauraleipäuutuuksia yhä korkeammilla kaurapitoisuuksilla. Se kannatti, sillä yhtiön myyntitilastojen mukaan suomalaiset syövät yhä enemmän kauraleipää ja yhä suuremmilla kaurapitoisuuksilla. Vaasan on valikoimaansa kehittämällä ohjannut kuluttajien valintoja kuitupitoisempiin leipiin. Uusimpien FinRavinto-tutkimustulosten valossa saavutus on tärkeä, sillä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liian vähän kuitua.
Leipomoyhtiö Vaasan tutki vuoden 2017 keväällä suomalaisten toiveita kauraleipien suhteen, ja sai selville, että 75 prosenttia suomalaisista pitää kauraleivän mahdollisimman suurta kaurapitoisuutta tärkeänä*. Vuoden 2018 aikana Vaasan täytti kuluttajien toiveet ja toi markkinoille useamman kauraleipäuutuuden korkeammilla kaurapitoisuuksilla, ja kuluttajat ottivat uutuudet omakseen. Vaasanin kauraleivissä huiminta vauhtia kasvaa yli 50 prosenttia kauraa sisältävien leipien kulutus, jopa 59 % volyymissa viime vuonna.
”Olemme onnistuneet ohjaamaan suomalaisten kuluttajien valintoja yhä kaurapitoisempien leipien suuntaan kehittämällä valikoimaamme. Kasvuluvut ovat todella vaikuttavia. Tämä on selvä osoitus siitä, että elintarvikeyritykset voivat omalta osaltaan vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjata valintoja terveellisempään suuntaan. Leivällä on keskeinen rooli päivittäisessä ruokavaliossa, joten leipomoyhtiönä meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa kansanterveyteen”, sanoo Vaasan Oy:n brändi- ja viestintäjohtaja Mari Dunderfelt.
”FinRavinto 2017 -tulokset kertovat, että jopa 70 % suomalaisista saa liian vähän kuitua ja hiilihydraatteja ravinnostaan. Yli puolet nauttimastamme kuidusta tulee viljavalmisteista, ja siksi leipä on merkittävä kuidun lähde ruokavaliossa. On tärkeää, että nauttimamme leipä on mahdollisimman terveellistä ja kuitupitoista. Leivästä saamme myös terveydelle tärkeää täysjyväviljaa, jonka valitsemiseen kehotetaan ravitsemussuosituksissakin. Kulutuksen siirtymisellä yhä kauraisempiin ja kuitupitoisempiin leipiin voi olla merkittävä kansanterveydellinen vaikutus”, linjaa Vaasan Oy:n ravitsemus- ja tutkimuspäällikkö Marika Lyly.
Miksi kuluttajat valitsevat juuri kauraleivän?
Enää leipiä ei erotella perinteiseen tapaan vain vaaleaan ja tummaan leipään, vaan kauraleivällä on uudenlainen asema terveellisenä ja hyvänmakuisena suosikkileipänä. Vaasan teetti syksyllä 2018 kattavan leipätutkimuksen kartoittaakseen leivän kulutuksen nykytilaa ja kuluttajien syitä leivän syöntiin. Tuloksista käy ilmi, että suomalaisille tärkein syy syödä kauraleipää on sen herkullinen maku. Heti seuraavina valintakriteereinä mainitaan terveellisyys ja vatsaystävällisyys. Ne, jotka kertovat tutkimuksen vastauksissa lisänneensä leivän syöntiä (29 %), ovat lisänneet nimenomaan kauraleivän syöntiä (49 %)**
*IRO Research Oy, Vaasan Oy:n 1000 suomalaista -kuluttajatutkimus 4/2017, n=1000
**IRO Research Oy, Vaasan Oy:n Leipätutkimus 2018 (n=1 500), 11–12/2018.
Runeraati valitsi 2018 parhaaksi Cafe Postresin runebergintortun
© Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki
Runeraati valitsi Cafe Postresin runebergintortun vuoden 2018 parhaaksi
Runebergin kodissa järjestettiin keskiviikkona 31.1.2018 klo 14–15 yleisötapahtuma, jossa etsittiin vuoden 2018 herkullisinta porvoolaista runebergintorttua. Nelihenkinen Runeraati maistoi sokkotestissä torttuja viidestä porvoolaiskahvilasta: Café Cabriole, PetriS Chocolate Room, Cafe Postres, Ani’s Cafe ja Vanhan Porvoon Glassikko. Voittajaksi nousi Cafe Postres.
Voittaja: © Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki
Nelihenkisessä asiantuntijaraadissa olivat yrittäjä Birgitta Palmqvist, Porvoon museon museonjohtaja Marina Catani, ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutziger ja koululainen, torttuekspertti Walter Kovanen. Birgitta Palmqvist tiivisti raadin kommentteja Cafe Postresin voittoisan tortun ansioista seuraavasti: “torttu on innovatiivinen, rohkea ja erittäin kaunis. Ennen kaikkea siinä on todella hyvä ja ‘runebergiläinen’ taikina ja maku.” Raati kehui myös hilloa, jonka päällä oli aitoja vadelmanpaloja. Postresin tortussa oli tutun sokerikuorrutuksen sijaan voikreemi. Myös muut kisaan osallistuneet runebergintortut keräsivät raadilta kiitoksia, joten kilpailu oli tiukka.
Runeraati-tapahtuman juontaja Jenny Törnroos kertoi yleisölle myös runebergintortun ja Runebergin päivän historiaa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy ja sillä haettiin näkyvyyttä Runebergin päivän juhlinnalle, Runebergin kodille sekä Porvoon ainutlaatuisen rikkaalle leivoskulttuurille.
Tapahtuman ideoineet Runebergin kodin museonhoitajat Maria Kovanen ja Sanna-Mari Niemi toivovat, että nyt ensimmäistä kertaa pidetystä Runeraadista muodostuu Porvoossa uusi perinne. Runebergintorttu on todellinen klassikko, jota tarjoiltiin kahviloissa jo runoilijan elinaikana. Niin kondiittori Lars Asteniuksella kuin Fredrika Runebergillakin oli siihen oma reseptinsä. Samoin nykypäivän leipurimestareilla on usein se oma salainen ainesosansa, joka tekee heidän runebergintortustaan erityisen.
MAKUAISTI SOMESSA!!