Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kasvisten jäljitettävyys ja merkinnät pääosin kunnossa

assorted-vegetables-for-sale

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoiman valvontahankkeen mukaan kasvisten pakkausmerkinnät ja jäljitettävyys olivat oikein yli 80 prosentissa tutkituista tuotteista. Yleisin puute pakkausmerkinnöissä oli elintarvike-erän tunnisteen tai pakkaajan tietojen puuttuminen. Ilman näitä tietoja kasvisten jäljitettävyyttä ja alkuperää ei voi varmentaa. 

Kasvisten alkuperän valvontahankkeeseen osallistui kesä-lokakuussa 2017 kaikkiaan 38 kunnallista elintarvikevalvontayksikköä ympäri Suomea. Yhteensä tehtiin 283 tarkastusta, jotka kohdistuivat suurimmaksi osaksi torimyyntiin ja liikkuviin huoneistoihin kuten esimerkiksi myyntiautoihin. Eniten tarkastettiin mansikka-, herne- ja varhaisperunaeriä. Hankkeessa selvitettiin kasvisten jäljitettävyyttä ja kehitettiin elintarvikevalvontaviranomaisten yhteistyötä alkuperävalvonnassa.

”Alkuperämaa, pakkaaja, laatuluokka ja elintarvike-erän tunnus löytyivät valtaosasta tutkittujen kasvisten myyntikylteistä tai pakkausmerkinnöistä, mutta parannettavaakin toki löytyi”, sanoo ylitarkastaja Niina Matilainen Evirasta.

Kasvispakkausten merkintäpuutteista yleisin oli pakkaajan nimen ja osoitteen puuttuminen. Useimmin pakkaajatieto puuttui perunalla ja omenalla.

Kasvisten jäljitettävyydessä puutteita

Lähes joka toisella tarkastuksella tai vastaavasti joka viidennestä tarkastetusta erästä havaittiin, että kasviserän pakkauksesta tai niihin liittyvästä asiakirjasta puuttui elintarvike-erän tunnus. Erän tunnus varmentaa kasviksen jäljittävyyttä ja alkuperää, kun elintarvike-erä ja sen mukana seuraava asiakirja kuten esimerkiksi hankinta-asiakirja voidaan tunnuksen avulla yhdistää.

”Jos kasviserän ja asiakirjan väliltä puuttuu yhdistävä linkki, kuten elintarvike-erän tunnus, eikä erän jäljitettävyys ei ole aukoton, voi syntyä epäily onko alkuperä se mitä väitetään” painottaa ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Irtomyynnissä olleiden kasvisten yleisimmät merkintäpuutteet olivat mansikan myyntiesitteestä puuttunut tieto laatuluokasta, puutteelliset merkinnät yleisesti, puuttuva alkuperämaatieto tai puuttuva lajiketieto. Vajaassa kymmenessä tapauksessa alkuperämaa oli ilmoitettu väärin. Esimerkiksi pensasmustikan alkuperämaaksi ilmoitettiin myyntikyltissä Espanja, vaikka oikea alkuperämaa oli Puola.

Elintarvikealan yrityksen tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan valvontaviranomaiselle. Tarkastuksissa tuli esiin 23 yrittäjää, jotka eivät olleet tehneet ilmoitusta toiminnastaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle tai joiden ilmoitus oli puutteellinen. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että elintarvikkeisiin liittyy elintarviketurvallisuusriskejä, koska yrityksen toimintaa ei ole voitu valvoa.

Viranomaisten yhteistyö tiivistyi

Hanke toteutettiin kuntien kanssa yhteistyössä viiden aluehallintoviraston alueella, jolloin oli mahdollista parantaa valvontayksiköiden välistä tietojenvaihtoa ja yhteydenpitoa. Yhtenäiset tulkinnat ja linjaukset eri valvontayksiköiden kesken ovat tärkeitä, jotta elintarvikealan yritykset tulevat kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Evira järjestää yhteistä valmennusta sekä kuntien elintarvikevalvojille että kasvisalan yrityksille myöhemmin keväällä 2018.

Lue lisää:
Kasvisten alkuperän valvontahanke 2017 -raportti
Kasvisten merkintävaatimukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikeryhmat/kasvikset/tuoreet-hedelmat-ja-vihannekset/kasvisten-merkintavaatimukset/

Fazer kysyi omaisilta: Ruoan maku ja ruokahetken mielihyvä tärkeimmät tekijät senioreiden ruokailussa

a6d6ba87fcf11a28_800x800ar

Fazer kysyi tammikuussa senioreiden omaisten näkemyksiä läheisensä ruokailusta. Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi huolehtimista siitä, että seniorit syövät, kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja vanhusten kohtelua ihmisinä. Kolmannes vastaajista koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Tutkimuksen mukaan yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhusten ja vammaisryhmien lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita palvelutalossa tapahtuvaa ruokailua sekä kotiin toimitettavia ateriapalveluita kohtaan. Fazerin teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1000 senioreiden omaista.

Vain syöty ruoka ravitsee

Ruokailuhetken arvostus ja merkitys ovat korkealla tasolla: jopa 89 % arvioi ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki. Vanhusten kohdalla korostuivat ruuan ja ruokailutilanteen laadukkuus sekä inhimilliset tekijät kuten vanhusten kohtelu ja vaikutusmahdollisuudet. Omaisen huoli seniorin syömisestä kasvaa sitä mukaa, kun seniorin kunto tai terveys heikkenee.

Yksityisen ruokapalvelun piirissä olevien omaiset olivat selvästi kunnallisia palveluja saavia tyytyväisempiä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla ja yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

72 % nimesi maistuvan ruoan tärkeimmäksi ruokapalvelun valintatekijäksi, jos hintaa ei huomioida, 43 % nimesi ravitsemussuositukset täyttävän ruoan ja neljäsosa (25%) sen, että omainen ylipäätään syö.

”Tutkimus vahvistaa sen, että syömisessä on aina kyse muustakin kuin ravinnosta. Vain syöty ruoka ravitsee, pätee myös ikäihmisten osalta. Missiomme ´Ruokaa, jolla on merkitys´ tarkoittaa tässä yhteydessä juuri ruokailuhetkeen liittyvän syvemmän merkityksen ymmärtämistä ihmisen hyvinvoinnille. Ravitsemussuositukset antavat vahvan pohjan, mutta ruokaan ja syömiseen liittyvät tunnetekijät ja maku itsessään ovat avainasemassa”, kertoo Fazer Food Services Suomen kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto.

9226b06356fc7885_800x800ar

Kiireettömyyttä ja vanhuksen kohtaamista

Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja sen esille laittoa, vanhusten kohtelua ihmisinä ja huolehtimista siitä, että seniorit syövät.  Yli puolet vastaajista (58%) toivoo kotona asuvan tueksi myös muita kaupallisia palveluja, joissa korostuu erilaiset sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet. Useimmin mainittiin harrastusten ylläpitämiseen liittyvät palvelut arjen peruspalvelujen rinnalla.

”Haluamme tukea aktiivista seniorielämää ja uskomme, että ruualla on tärkeä merkitys kaikissa ikävaiheissa. Tutkimme tällä hetkellä Fazer Brainhow -ohjelmassa ravinnon, unen sekä psyykkisen ja fyysisen toiminnan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteemme on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja parantavat aivojen kapasiteettia ja vireyttä läpi elämän”, kertoo Hannu Rahnasto.

Kotona asuvien senioreiden määrä kasvussa

Kolmannes vastaajista (28 %) koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Vastaavasti kolmannes vastaajista (32 %) ei tiedä omaisensa ruokapalvelujen tuottajaa. Omaiset myös kokivat, ettei senioreiden mielipidettä kysytä ruokapalvelujen kehittämisessä.

Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän on arveltu kasvavan noin 820 000:een. Fazerin asiakkaita seniorisektorilla ovat kunnat ja yksityiset yritykset.  Fazer toimittaa ikääntyville räätälöityjä maukkaita ja terveellisiä kotiaterioita Seniori Ateria -tuotemerkillä.

”Asiakkaamme vastaavat palvelutaloissa asuvien ruokapalveluista, mutta tulevaisuudessa vastaamme myös yhä enemmän kotona asuvien seniorikansalaisten ruokapalveluista. Jatkossa Suomen senioriväestöstä yhä useampi asuu pidempään kotona ja haluamme tarjota heidän hyvinvointinsa tueksi laadukasta ja maukasta kotiruokaa, jossa yksilölliset tarpeet on otettu huomioon”, kertoo Hannu Rahnasto.

Fazer selvitti senioreiden lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen omaistensa ruokapalveluista. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1000 ja vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselyyn vastanneiden läheinen on ruokapalvelun piirissä tai todennäköisesti tulee olemaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

Runeraati valitsi 2018 parhaaksi Cafe Postresin runebergintortun

tortut rivissa 2018

© Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki

Runeraati valitsi Cafe Postresin runebergintortun vuoden 2018 parhaaksi

Runebergin kodissa järjestettiin keskiviikkona 31.1.2018 klo 14–15 yleisötapahtuma, jossa etsittiin vuoden 2018 herkullisinta porvoolaista runebergintorttua. Nelihenkinen Runeraati maistoi sokkotestissä torttuja viidestä porvoolaiskahvilasta: Café Cabriole, PetriS Chocolate Room, Cafe Postres, Ani’s Cafe ja Vanhan Porvoon Glassikko. Voittajaksi nousi Cafe Postres.

voittaja_postres_2018

Voittaja: © Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki

Nelihenkisessä asiantuntijaraadissa olivat yrittäjä Birgitta Palmqvist, Porvoon museon museonjohtaja Marina Catani, ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutziger ja koululainen, torttuekspertti Walter Kovanen. Birgitta Palmqvist tiivisti raadin kommentteja Cafe Postresin voittoisan tortun ansioista seuraavasti: “torttu on innovatiivinen, rohkea ja erittäin kaunis. Ennen kaikkea siinä on todella hyvä ja ‘runebergiläinen’ taikina ja maku.”  Raati kehui myös hilloa, jonka päällä oli aitoja vadelmanpaloja. Postresin tortussa oli tutun sokerikuorrutuksen sijaan voikreemi. Myös muut kisaan osallistuneet runebergintortut keräsivät raadilta kiitoksia, joten kilpailu oli tiukka.

Runeraati-tapahtuman juontaja Jenny Törnroos kertoi yleisölle myös runebergintortun ja Runebergin päivän historiaa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy ja sillä haettiin näkyvyyttä Runebergin päivän juhlinnalle, Runebergin kodille sekä Porvoon ainutlaatuisen rikkaalle leivoskulttuurille.

Tapahtuman ideoineet Runebergin kodin museonhoitajat Maria Kovanen ja Sanna-Mari Niemi toivovat, että nyt ensimmäistä kertaa pidetystä Runeraadista muodostuu Porvoossa uusi perinne. Runebergintorttu on todellinen klassikko, jota tarjoiltiin kahviloissa jo runoilijan elinaikana. Niin kondiittori Lars Asteniuksella kuin Fredrika Runebergillakin oli siihen oma reseptinsä. Samoin nykypäivän leipurimestareilla on usein se oma salainen ainesosansa, joka tekee heidän runebergintortustaan erityisen.

Fazer tutki huoltajien näkemyksiä kouluruoasta – joka neljäs huolissaan lasten syömisestä

97968e700b75ed08_800x800ar

Fazerin tammikuussa tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten huoltajien mielikuvat kouluruoasta ovat pääosin hyviä. Huolta herättivät lasten riittävän monipuolinen syöminen sekä tiedon liikkumattomuus koulun ja kodin välillä.

Kysyttäessä kouluruokaan liitettäviä mielikuvia vastaajat nostivat esiin sen olevan monipuolista, terveellistä ja ravitsevaa. Samalla kustannushaaste tunnistetaan ja vanhemmat toivovat, että kouluruokaan käytettäisiin enemmän resursseja.

Koululaisten huoltajat pitävät kouluruoan tärkeimpänä tehtävänä antaa polttoainetta koulupäivän jaksamiseen (90%). Yläkouluikäisten huoltajien vastauksissa korostuivat myös makunautinnot ja sosiaalinen tauko. Ruoan maistuvuus, laadukkuus ja nousivat kriittisiksi tekijöiksi, sillä niiden tärkeys ja odotukset ruokapalvelulle eivät kohdanneet.

Vastaajat ovat kuitenkin huolissaan lapsen jaksamisesta koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Jopa joka neljäs (27%) oli erittäin huolissaan siitä, että lapsi ei syö riittävän monipuolisesti. Myös keskittymisestä sekä liikkumisen ja nukkumisen riittämisestä oli useampi kuin joka viides erittäin huolissaan.

”Tutkimus vahvisti meille sen, että on ensiarvoista jatkaa tärkeää työtämme kasvisruoan kehittämisessä. Haluamme myös tutkia syvällisemmin ruoan vaikutusta aivojen toimintaan eli koulujenkin kannalta tärkeisiin teemoihin kuten jaksamiseen, keskittymiseen ja oppimiseen”, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Koulun ja kodin välistä yhteistyötä kaivataan

Fazerin tutkimuksen mukaan palveluiden tuottajan ja kodin välillä ei useinkaan ole minkäänlaista vuorovaikutusta. Lähes puolella vastaajista ei ole selkeää käsitystä siitä, miten lapsen kouluruokailu toimii tai, mitä lapsi syö vai syökö ollenkaan. Vain 40% vastanneista koki saavansa riittävästi tietoa lapsen kouluruokapalveluista. Puolet vanhemmista toivoo saavansa lisää tietoa kouluruokapalvelusta verkosta ja sähköisistä kanavista.

”Tämä avaa tarpeen miettiä sitä, miten ruokapalvelut tuotetaan ja asiakasvuoropuhelu toteutetaan – etenkin nyt kun ruokailu kouluissa on osa virallista opetussuunnitelmaa eli ruokakasvatusta”, Korhola toteaa.

Mitä enemmän vanhemmat kokivat saaneensa tietoa kouluruokailuun liittyvistä asioista, sitä paremmiksi he arvioivat kouluruokapalveluita kaikilla osa-alueilla.

Oppilaat mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden kouluruokia

Käynnissä olevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä pienien kuntien kyky tuottaa ruokapalveluita tulee haasteelliseksi, sillä ne eivät kuulu kuntien ydinpalveluihin. Samaan aikaan huoltajien odotukset ruoan laatua ja ravitsemusta kohtaan kasvavat.

Tulevaisuuden kouluruoassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ruoan maku (80%), toisena kotimaiset raaka-aineet (53%) ja kolmantena ruokahävikin vähentäminen (46%).

Kaksi kolmesta vastaajasta (64%) toivoi, että tulevaisuudessa lapset osallistettaisiin kouluruoan kehittämiseen ja ideoimiseen. Erityisesti pienempien lasten vanhemmat haluaisivat, että lapsi saa maistella ja kokeilla erilaisia ruokia, sekä oppia ruoan merkityksestä omalle hyvinvoinnille. Yläkoululaisten vanhemmat toivoivat parempaa lasten mielipiteen huomioimista kouluruokapalvelujen kehittämisessä.

Älä tuputa  rohkaise

Hyvä esimerkki Fazerin tekemästä ruokapalveluiden kehitystyöstä on nk. nudging eli töytäisy, jolla ravintolat voivat edistää koululaisia muuttamaan käyttäytymistään, kuten vähentämään lihankulutusta ja lisäämään kasvisten osuutta.

”Sen sijaan, että lapsia käskettäisiin muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan, heitä voidaan hienovaraisesti ohjata tekemään toisin. Tuputtamisen sijaan rohkaistaan hiukan – juuri sen verran että he ohjautuvat tekemään itse myönteisempiä valintoja”, Korhola kertoo.

Korholan mukaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä seikoista on varmistaa laadukkaiden kouluruokapalveluiden saanti myös jatkossa.

”Haluamme korostaa ruoan ravitsevuutta ja hyvinvointia tuottavaa vaikutusta. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota vastuulliseen hankintaan, kuten kotimaisiin raaka-aineisiin. Olemme panostaneet entistä enemmän myös toimintaan ruokahävikin torjumisessa”, hän sanoo.

Fazer selvitti koululaisten huoltajien näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen kouluruokailuun. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1004, joista alle kouluikäisten huoltajia oli noin 20%. Vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

R-kioski laajentaa välipalavalikoimaansa uusilla vegaanisilla tuotteilla

vegaaniset_valipalat

R-kioski vastaa kasvavaan vegaanisten tuotteiden kysyntään laajentamalla lounas- ja välipalavalikoimaansa vegaaneille sopivilla vaihtoehdoilla. Uudet täysin kasvipohjaiset tuotteet tulevat 200 R-kioskin valikoimiin 29.1. alkaen.

Suomen suurin kahvilaketju R-kioski toi viime syksynä markkinoille uuden raikkaan välipalatuoteperheen, joka sisältää muun muassa  salaatteja, täytettyjä leipiä ja kylmäpuristetuista hedelmistä valmistettuja shotteja ja mehuja. Nyt tuotevalikoima saa seuraa tabbouleh-linssisekoitusta ja hummusta sisältävästä salaatista, falafel-wrapista, sekä mangolla höystetystä kvinoapuddingista. Jokainen edellä mainittu tuote on vegaaninen. Välipalojen lisäksi valikoima saa potkua uudesta mustikka-omena-inkivääri-paleomehusta.

– Viime syksynä lanseeraamamme välipalatuotteet saivat innostuneen vastaanoton, ja halusimmekin tarjota hyviä lounas- ja välipalavaihtoehtoja myös vegaaneille. Tammikuun Vegaanihaasteen saama suosio ja vegaanituotteiden kasvava kysyntä kertovat, että yhä useampi suosii täysin kasvipohjaista ruokaa, vaikka kaikki eivät vegaaneja olisikaan, toteaa välipalojen kategoriapäällikkö Anu Heikkilä R-kioskilta.

Uusista vegaanituotteista mango-kvinoapudding sekä mustikka-inkivääri-paleomehu ovat myös gluteiinittomia. Vegaanisten tuotteiden lisäksi R-kioskeihin saapui tammikuussa myös uusi sähäkkä Chilitrim-shotti sekä kana-sriracha-wrap. Uuteen välipalavalikoimaan kuuluu myös banaani-kookos-tuorepuuro, joka on muuten kasvipohjainen, mutta sisältää hunajaa.

– Pyrimme jatkuvasti laajentamaan välipalavalikoimaamme. Etenkin syksyllä lanseeraamamme inkivääri- ja chilishotit herättivät paljon kiinnostusta.

Heikkilän mukaan erikoisruokavaliot ovat tätä päivää, ja moni suosiikin esimerkiksi vegaanista tai gluteiinitonta ruokaa.

– Haluamme tarjota jokaiselle jotain mieluista syötävää, jonka voi napata mukaansa R-kioskilta lounaaksi tai vaikka matkaevääksi, hän täydentää.

Valio palaa jäätelömarkkinoille

af70a6b566932437_800x800ar

Valio palaa jäätelömarkkinoille yli 10 vuoden tauon jälkeen tuomalla kauppoihin maaliskuussa uuden Valio Jäätelöfabriikki -tuoteperheen. Kuusi makua kattava herkuttelujäätelöiden sarja on markkinoiden ainoa kotimainen laktoositon tuoteperhe. Valion Oulun meijerissä valmistetut tuotteet tulevat myyntiin myös Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana.

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman suurimpia jäätelönystäviä, joille kylmä herkku maistuu vuoden ympäri. Tänä keväänä jäätelönystäville on luvassa iloisia uutisia, kun Valion jäätelöt palaavat kauppojen hyllyille ensimmäistä kertaa 14 vuoden jälkeen.

– Valion jäätelöillä on edelleen selkeä paikka suomalaisten sydämissä: yli 61 % mainitsee meidät spontaanisti mieleen tulevana jäätelömerkkinä.* Saamme myös jatkuvasti toiveita kuluttajilta jäätelöihin liittyen. Nyt voimme vihdoin vastata niihin, kategoriajohtaja Jussi Mattsson kertoo.

Uudet jäätelöt tuovat herkullisen vaihtoehdon viime vuosina kasvaneeseen super premium -herkuttelujäätelöiden kategoriaan. Valio Jäätelöfabriikki on markkinoiden ainoa laktoositon, kuuden maun jäätelösarja, jossa täyteläinen kermajäätelö yhdistyy runsaisiin kastike- ja hillopyörteisiin sekä herkullisiin keksien ja makeisten paloihin. Jännittävissä makuyhdistelmissä maistuvat pohjoismaiset suosikkiraaka-aineet, kuten mustikka, ruis, salmiakki ja kahvi.

– Valiolla on pitkät perinteet jäätelön valmistajana ja tunnemme suomalaisen jäätelömaun. Haluamme tarjota jäätelön ystäville jotain uutta ja maukasta, mutta monen suuhun sopivaa. Siksi kaikki Valio Jäätelöfabriikin jäätelöt ovat laktoosittomia ja makuyhdistelmissä on aina joku juju, Jussi Mattsson sanoo.

Valion jäätelöissä maistuu suomalainen osaaminen

Uudet jäätelöt valmistetaan Valion Oulun meijerissä Pohjois-Suomen valiolaisilta tiloilta kerätystä maidosta. Valtaosa jäätelöiden hilloista ja kastikkeista on kehitetty ja valmistettu Valion omalla hillotehtaalla Suonenjoella.

Oulun jäätelönvalmistajien ja Valion tuotekehityksen hyppysissä on syntynyt kuusi jännittävää makua: kevyesti suolainen kreisi kinuski, raikas mansikka-basilika, perisuomalainen mustikka-ruis, mehevä porkkanakakku, lempeä macchiato-suklaa ja ärhäkämpi salmiakki-chili.

– Valio Jäätelöfabriikki tuo Valion jäätelöt takaisin myös Oulun meijeriin, missä jäätelöä on valmistettu viimeksi 1980-luvun alussa. Jäätelöiden tekeminen on ollut todella innostavaa meille, sillä ne valmistetaan aivan uudella reseptillä ja uusilla laitteilla, kertoo Oulun meijerin tehtaanjohtaja Martti Kimpimäki.

Paluu Venäjän jäätelömarkkinoille

Jäätelöt tulevat myyntiin Suomen lisäksi Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana. Jäätelö on yksi elintarvikkeista, joka ei kuulu Venäjän elintarvikevientiä koskevien pakotteiden piiriin. Vuodesta 2014 asti Valio on vienyt Suomesta Venäjälle mehuja, marjakeittoja ja Valio Baby® äidinmaitokorvikkeita. Lisäksi Valio myy Venäjällä tuotemerkkinsä alla paikallisesti valmistettuja juustoja ja tuoretuotteita kuten maitoja ja jogurtteja.

*Lähde: TNS Valion jäätelötutkimus 2015, N=1800

Lisäaineiden saanti enimmäkseen turvallisella tasolla

plated-sardines-and-lemon

Suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä, jonka mukaan myös suomalaisen teollisuuden käyttämät suurimmat pitoisuudet ovat usein matalampia kuin lisäaineasetuksen sallima enimmäismäärä.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta. Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo.

”Arviot altistuksesta perustuivat EU:n lisäaineasetuksessa määriteltyihin suurimpiin sallittuihin käyttömääriin. Lisäksi noin kolmasosasta tutkittuja lisäaineita pyydettiin elintarviketeollisuudelta todellisia käyttötietoja arvion tarkentamiseksi”, toteaa selvityksestä vastannut erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Satunnainen ylitys ei vaaraksi
ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.
Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

”Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa”, sanoo Suomi.

Hyötyä myös tuotekehittelyssä
Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään.

”Teollisuus voisi myös harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen lähitulevaisuudessa”, sanoo Suomi.

Laajempi haittakartoitus tarpeen
Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä ADI-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu. EU-tason lainsäädäntö sallituista enimmäismääristä ei ole vielä ehtinyt reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

”Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta”, Suomi arvioi.

Selvitys antaa pohjaa myös systemaattiselle lisäaineiden käytön ja saannin seurantajärjestelmälle.

Elintarvikkeiden lisäaineet -riskiprofiili 
Lue lisää elintarvikkeiden lisäaineista

Kansallista kalakeittopäivää vietetään 13.2. – teemana kalaa hyviin päätöksiin

1779735_662340583804225_1586314140_n

Kuva: Kerttu Vali

Suomalaiseen ruokavuoteen on tulossa odotettu teemapäivä helmikuussa, kun kansallista kalakeittopäivää vietetään ensimmäisen kerran 13.2.2018. Kalakeittopäivällä halutaan nostaa esiin kalaruoan merkitys ja terveysvaikutukset sekä kannustaa koko Suomi syömään kalakeittoa. Esimerkkiä näyttää eduskunta. Päivä järjestetään jatkossa vuosittain helmikuun toisena tiistaina. 

Ensimmäisen kalakeittopäivän teemana on Kalaa hyviin päätöksiin. Kalan pehmeät rasvat ovat aivojen superfoodia ja niiden tulisi olla mukana jokapäiväisessä päätöksenteossa. Kalakeittopäiväperinne aloitetaan päätöksenteon huipulta, eduskunnasta.

– On tärkeää, että kansanedustajat tekevät hyviä päätöksiä, joilla varmistetaan kotimaisen kalan saatavuus myös jatkossa. Kalaruoka on hyvää ja terveellistä, mikä edistää hyvien päätösten tekemistä. Siksipä aloitammekin kalakeittopäiväperinteen viettämisen eduskunnassa, kertoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Kalakeitto on suomalaisten suosikkiruoka

Kalakeitolla on pitkät perinteet. Tuhansien järvien maassa kalaa on kypsennetty liemessä jo historian alusta asti. Kalakeitosta löytyy erilaisia versioita jopa alueittain, aina saariston silakkasopasta kainuulaiseen muikkukeittoon.

Raaka-aineeksi soveltuu kala kuin kala. Keitto on helposti valmistettava arjen perusruoka sekä sesonkiruokaa parhaimmillaan. Jokaiselle vuodenajalle on helppo löytää sopiva kalalaji: alkuvuodesta voi syödä madekeittoa, keväällä ahvensoppaa ja syksyllä silakkaseljankaa.

– Haluamme houkutella suomalaiset syömään kalakeittoa.  Se on ruoka, joka maistuu koko perheelle. Herkullista keittoa on helppo valmistaa ja jokainen voi luoda siitä omannäköisensä version. Kaikesta kalasta saa toteutettua mahtavia makuelämyksiä, innostaa Partanen.
Kalansyönnillä runsaasti terveydelle positiivisia vaikutuksia

Kalaa kannattaa syödä paitsi maun, myös terveellisyyden vuoksi. Kala sisältää monia terveyttä edistäviä ravintoaineita. Se on tärkeä D-vitamiinin, pehmeän rasvan ja proteiinin lähde.

Erityisesti talviaikaan, kun D-vitamiini saanti auringosta on vähäistä, korostuu kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä. Jo yhdestä kala-ateriasta saa suositeltavan päivittäisen D-vitamiiniannoksen. Kala sisältää runsaasti hyviä pitkäketjuisia rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivoille ja keskushermostolle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Kalakeittopäivän idea on lähtöisin Pro Kalasta. Kuluttajille kalakeittopäivä tulee näkymään erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa voi jakaa kuvia kalakeitoista hashtagilla #kalakeittopäivä ja inspiroitua toisten ideoista.

Valio tuo markkinoille suomalaisesta kaurasta valmistetun Valio Oddlygood™-tuoteperheen

article

Valio tuo helmikuussa 2018 kauppoihin uudet kasvipohjaiset tuotteet. Lusikoitavat Valio Oddlygood™-gurtit ja -kaurajuoma on valmistettu suomalaisesta kaurasta Valio Riihimäen ja Turengin tehtailla. Maito tulee jatkossakin olemaan toimintamme keskiössä, ja uudet tuoteinnovaatiot täydentävät tarjontaamme.

Valio tuo maito-, hedelmä- ja marjapohjaisten tuotteidensa rinnalle alkuvuodesta uudenlaisia kasvipohjaisia tuotteita. Valio Oddlygood™ -gurtti on suomalaisesta kaurasta valmistettu, lusikoitava välipala. Valio Oddlygood™-kaurajuoma on sekin tehty kotimaisesta kaurasta ja sopii joko sellaisenaan jano- ja ruokajuomaksi, smoothien pohjaksi tai käytettäväksi kylmässä ja lämpimässä ruoanvalmistuksessa.

– Halusimme tuoda kasvipohjaisten tuotteiden kategoriaan tuoteperheen, joka on samaan aikaan maultaan ihmeellisen hyvä ja koostumukseltaan tavattoman täyteläinen. Tutkimusten mukaan kuluttajat kaipaavat kasvipohjaisten tuotteiden valikoimaan lisää hyvänmakuisia ja kotimaisia vaihtoehtoja. Kasvipohjaisia tuotteita käytetään Suomessa erityisesti vaihtelunhalusta. Tuotteet ovat maidottomia, joten ne sopivat myös maitoallergisille ja vegaaneille, liiketoimintapäällikkö Anne Arponen Valiolta kertoo.

Valio Oddlygood™ -tuotteisto sisältää laajan valikoiman tuttuja suosikkimakuja ja erilaisia pakkauskokoja. Lusikoitavan täyteläisen, jogurtinkaltaisen Valio Oddlygood™-gurtin maut ovat mango, vadelma, mansikka, mustikka ja vanilja. Maustamattoman kaurajuoman rinnalla makuvalikoimassa on myös tumma kaakao.

Valion menestys perustuu kuluttajien kuuntelemiseen ja tuoteinnovaatioihin

Valio on ruokatalo, joka on aina suhtautunut uteliaasti ja avoimesti erilaisiin raaka-aineisiin ja ruoka-alan ilmiöihin sekä tarttunut niihin kehittäen herkullisia vaihtoehtoja kuluttajille.

– Kuuntelemme kuluttajia herkällä korvalla ja haluamme jatkuvasti tarjota uusia, kiinnostavia tuoteinnovaatioita. Tuotekehitysosaamisemme on huippuluokkaa, ja yli 100 vuoden aikana kertyneen innovaatio- ja teknologiaosaamisemme avulla voimme valmistaa laadukkaita tuotteita myös muista kuin pääraaka-aineestamme maidosta. Olemme jo vuosikymmenien ajan valmistaneet esimerkiksi mehuja ja marjakeittoja. Kuluttajat pääsevät nauttimaan hyvästä mausta jälleen uudessa tuotekategoriassa, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme summaa.

– Suomalaiset maitotilayrittäjät omistavat osuuskuntien kautta Valion, joten maito tulee jatkossakin olemaan toimintamme keskiössä. Uskomme laadukkaiden ja hyvänmakuisten maitotuotteiden menestykseen, ja uudet tuoteinnovaatiot täydentävät tarjontaamme. Valio ja valiolaiset yrittäjät menestyvät, kun kuuntelemme kuluttajaa ja tarjoamme monipuolisesti vaihtoehtoja eri käyttötilanteisiin, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto toteaa.

Valio Oddlygood™ -tuotteisto lanseerataan helmikuussa Suomen markkinalle ja kevään 2018 aikana myös Ruotsiin.

Kysely: ilman juustolautasta illanvieton tarjoilu on vajaa

wine-and-cheese

Linnan juhlissa haluttaisiin nähdä vain kotimaisia juustoja

Linnan juhlien menu paljastetaan pian. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna ruoan kotimaisuuden merkitys korostuu. Viime vuonna tarjolla oli muun muassa kotimaisten pienjuustoloiden juustoja. Ne edustavat osaltaan suomalaista ruokakulttuuria. Juustonvalmistajain Säätiön teettämän kyselyn mukaan 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Linnan juhlissa tulisi tarjota vain kotimaisia juustoja. Illanvietoissa juustot ovat useimmille mieluista tarjottavaa. Niihin ovat mieltyneet erityisesti naiset ja yli 50-vuotiaat. Kotimaisuutta pidetään tärkeänä valintakriteerinä, kun ostopäätöstä tehdään juustohyllyllä. Kyselyllä selvitettiin, kuinka moni oikeasti tarkistaa juuston alkuperän ja kuinka tarkasti asiaan paneudutaan.

Tarjotaanko Linnassa kotimaisia juustoja?
Suomen 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin. Juhlien tarjoilut herättävät vuosittain runsaasti kiinnostusta ja mielipiteitä. Juhlavuonna ruoan kotimaisuuden merkitys korostuu. Närkästystä ja kummastusta herätti esimerkiksi se, kun Alko valitsi 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi ulkomaisen vaihtoehdon.

– On mielenkiintoista nähdä, millaisia ruokia tänä vuonna on valittu Linnan juhlien menuun. Viime vuonna tarjolla oli muun muassa kotimaisten pienjuustoloiden juustoja ja tyrnituorejuustokakkua. Se kertoo siitä, että juustojen katsotaan edustavan suomalaista ruokakulttuuria. Kyselyssämme tämä väite allekirjoitettiin lähes yksimielisesti, kertoo Juustonvalmistajain Säätiön Matti Tapaila.

Juustonvalmistajain Säätiön teettämän kyselyn* mukaan 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Linnan juhlissa pitäisi tarjota 100-vuotisjuhlavuonna vain kotimaisia juustoja. Keskiarvoa painokkaammin tätä mieltä ovat Pohjois-Suomessa asuvat. Kotimaisten juustojen hinta-laatu-suhdetta pidetään sopivana vaihtoehtoina tasokkaaseen juhlatarjoiluun. Erillistä juustopöytää Linnan juhliin kannattaa 66 prosenttia vastaajista. Vajaa puolet haluaisi myös päästä äänestämään juhlien menusta.

Juustotarjotin on illanviettojen hitti
Juhlahetkiin ostetaan eri juustoja kuin arkena. Kyselyssä 66 prosenttia vastaajista kertoo toimivansa näin. Kun arjessa juustoa syödään tavallisimmin leivän päällä tai käytetään ruoanlaitossa, juhliessa juustoja nautitaan muillakin tavoin. Esimerkiksi valko- ja sinihomejuustojen käyttö lisääntyy juhlapyhien aikaan, kuten myös muiden niin sanottujen erikoisjuustojen.

– Herkuttelussa suosittu yhdistelmä ovat suolattomien, suolaisten ja makeiden keksien päällä nautitut juustot. Myös viini ja juustot ovat klassinen yhdistelmä, jonka arvostus nousee iän myötä. Lähes puolet alle 30-vuotiaista nauttii juustonsa ja viininsä mieluummin erikseen. Juhlapöytään sopivat myös esimerkiksi juustolla höystetyt salaatit, juustoiset piiraat ja tuorejuustokakut, Tapaila kommentoi.

Juustot ovat sellaisenaan hyviä tarjottavia illanvietoissa. Tätä mieltä on 83 prosenttia suomalaisista. Erityisen mieluista tarjottavaa juustot ovat naisille ja yli 50-vuotiaille. He myös kertovat panostavansa juhlahetkien juustotarjoiluihin muita enemmän.

– Juhlien järjestäjälle juustot ovat kätevä tarjoiluvaihtoehto, sillä niiden esillepano sujuu nopeasti, eikä ruoanlaittoon mene aikaa. Illanistujaisiin varataan yhteensä 150–200 grammaa juustoja henkeä kohti. Kypsytetyt juustot ja homejuustot kannattaa nostaa huoneenlämpöön temperoitumaan noin 1–2 tuntia ennen tarjoilua. Näin niiden maut ja aromit pääsevät parhaiten esiin. Tuorejuustot nostetaan pöytään vasta juuri ennen tarjoilua, Tapaila neuvoo.

Jokaiselle juustolle katetaan oma veitsi, etteivät maut sekoitu. Niiden seurana voi tarjota esimerkiksi hillokkeita, hedelmiä, pähkinöitä, leipiä, keksejä ja korppuja. Ne täydentävät juustojen makua. Varsinkin joulun aikaan sinihomejuustojen kanssa maistuvat piparit. Suolattomat keksit tuovat juustojen oman maun paremmin esiin.

Juuston kotimaisuus kiinnostaa erityisesti naisia
– Suomalaisten juustojen valtteja ovat aitous, puhtaus ja turvallisuus. Täällä asiat ovat niin hyvin, että näitä seikkoja pidetään itsestäänselvyyksinä, mutta monissa maissa elintarvikkeiden väärennökset ovat arkipäivää. Maailmalla suomalaisia juustoja arvostetaan niiden laadun ja puhtauden vuoksi. Juusto on useana vuonna ollut vientiarvoltaan suurin elintarvikkeemme, Tapaila muistuttaa.

Yhteensä 67 prosenttia kyselyn vastaajista pitää kotimaisuutta itselleen tärkeänä valintakriteerinä juustoja ostaessa. Erityisesti sitä arvostavat naiset ja yli 50-vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneimpia juustojen alkuperän selvittämisestä. Samat ryhmät arvostavat eniten juuston käyttöä ruoanlaitossa.

Ostopäätöstä tehdessä 17 prosenttia kertoo tarkistavansa aina, että juusto on kotimaista. Lisäksi kotimaisuuden tarkistaa välillä 41 prosenttia ja harvoin joka kolmas. Vain 15 prosenttia vastaajista ei koskaan kiinnitä huomiota juuston valmistusmaahan.

Nimi on suomalaisille tärkein kotimaisuudesta kertova tieto juustoja valitessa. 88 prosenttia tunnistaa kotimaisen juuston nimen perusteella. Tarkempaa varmuutta alkuperästä haetaan pakkausmerkintöjä lukemalla. Valmistajan nimen tarkistaa aina joka neljäs ja välillä 43 prosenttia vastaajista. Elintarvikkeissa käytettävää Hyvää Suomesta -merkkiä etsii aina joka kymmenes ja välillä joka kolmas vastaaja.

* Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 48,6 % oli miehiä ja 51,4 % naisia.