Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Panimojuomien matkustajatuonti kaikkien aikojen huipussaan – kotimaanmyynti tasaista

90b7491b34b55af1_featured

Vuonna 2016 panimojuomien kotimaanmyynti pysyi lähes ennallaan. Oluen, siiderin ja long drink -juomien myynti laski yhteensä 1,6 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ei vauhdittanut alkoholijuomien myyntiä. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti kasvoi yhteensä 3,6 miljoonaa litraa eli 1,2 prosenttia. Vesien myynnin kasvu nosti kokonaismyynnin plussan puolelle. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Olvin, Red Bullin, Saimaan Juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Panimojuomia myytiin vuonna 2016 yhteensä 756 miljoonaa litraa. Kotimaanmyynti kasvoi 2,1 miljoonaa litraa eli 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kymmenessä vuodessa oluen, siiderin, long drink -juomien, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kotimaanmyynnistä on sulanut pois yli 90 miljoonaa litraa ja myynti on laskenut reilut 10 prosenttia.

Sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 -raportista selviää, että panimojuomien matkustajatuonti on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Vuonna 2016 matkustajat toivat olutta, siideriä ja long drink -juomia yhteensä 59,6 miljoonaa litraa. Panimojuomien tuonti kasvoi litroissa 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Pelkästään olutta tuodaan matkustajatuontina yli nelinkertainen määrä Alkossa myydyn oluen määrään nähden. Viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan Virosta tuodusta oluesta vain kolmannes on Suomessa valmistettua.

Viro on kaavaillut olutveroon 70 prosentin korotusta tulevana kesänä. Noston jälkeen Viron olutvero olisi edelleen alle puolet Suomen veron tasosta. Nykyisin Suomessa on EU:n korkein olutvero ja se on moninkertainen Viroon nähden. Suomen olutveroa on korotettu vuodesta 2008 lähtien viisi kertaa. Suomessa on myös Viroa korkeampi arvonlisävero ja juomien hintaeroa kasvattaa verojen lisäksi Suomen Viroa suurempi juomapakkausten pantti.

”Kotimaisen panimoelinkeinon toimintamahdollisuuksia on jatkuvasti heikennetty ja sen tuloksena kotimaanmyynti on laskenut pitkällä aikavälillä. Matkustajatuonnin hillitsemiseksi on pikaisesti saatava uusi alkoholilaki voimaan ja oluen, siiderin sekä lonkeron veroa laskettava”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa .

Uusi alkoholilaki on ollut tekeillä jo vuosia ja poliittisten linjausten tekemisestä tulee toukokuussa kuluneeksi vuosi. Alkoholilaki purkaa ylisääntelyä ja lailla on myönteinen vaikutus kansantalouteen. Laki lisää kilpailua kotimarkkinoilla ja kasvattaa kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella.

9e15ce417ef14b6e_800x800ar

KOTIMAANMYYNTI 2016

Juoma 2016 2015 Muutos Muutos
milj. l. milj. l. milj.l. %
Olut 382,9 384,7 -1,8 -0,5
Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5
Long drinkit 35,6 35,5 0,1 0,2
Virvoitusjuomat 234,8 236,7 -1,9 -0,8
Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2
Kokonaismyynti 756,0 753,9 2,1 0,3

 

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

Arla Luonto+ tuo markkinoille luonnollisesti terveelliset makuviilit – Helpottavat yhteisiä ruokailuhetkiä

949c562bd50ff562_400x400ar

Kuluttajien rakastama Arla Luonto+-sarja laajenee edelleen. Nyt vuorossa ovat makuviilit, joiden kevyeen makeutukseen on käytetty vain hedelmien ja marjojen omaa sokeria. Sekä aikuisille että lapsille maistuvat Arla Luonto+ -sarjan tuotteet kannustavat koko perhettä syömään yhdessä. 

Ruokailuhetki on usein päivän kohokohta, jota odottavat innolla sekä lapset että aikuiset. Arla Luonto+ -makuviilit helpottavat yhdessä syömistä niin aamiaisella, välipalalla kuin iltapalalla, sillä ne ovat luonnollisesti terveellisiä ja herkullisia. Arla Luonto+ -makuviileissä ei ole lainkaan tavallista, valkoista sokeria, vaan ne on makeutettu miedosti hedelmien ja marjojen omalla sokerilla.

Arla Luonto+ -makuviilit sisältävät acidophilus- ja bifidus maitohappobakteereja sekä D-vitamiinia. Tuotteet ovat myös lisäaineettomia ja laktoosittomia, joten viileistä voivat nauttia lähes kaikki erikoisruokavalioista huolimatta.

Herkullisen miedot maut mansikka, mustikka ja banaani ovat koko perheen mieleen. Purkkien kyljissä ilahduttavat jälleen myös muista Arla Luonto+ -tuotteista tutut, veikeät lintuhahmot.

”Kuten kaikki Arla Luonto+-sarjan tuotteet, myös uudet makuviilit on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Sen lisäksi, että viilit ovat mukavan nostalginen tuote, ne ovat helppo ja herkullinen valinta perheen yhteisiin ruokailuhetkiin”, Arla Luonto+ -sarjan Brand & Category manager Kati Janhunen sanoo.

Arla Luonto+:n vinkit mukaviin ruokailuhetkiin lasten kanssa:

1.     Varaa välipalaa

Säännölliset ateriat paitsi auttavat pitämään nälän loitolla, myös tuovat lapsen päivään ennakoitavuutta ja turvallisuudentunnetta.

2.     Hyödynnä aisteja

Ruoan suutuntuma on lapsille erityisen tärkeä. Kehota lasta syömään kaikilla aisteillaan. Onko ruoka pehmeää vai rouskuvaa? Kylmää vai kuumaa? Entä miltä se tuoksuu?

3.     Ota rennosti

Lapset aistivat helposti ruokapöydän jännittyneen tunnelman. Näytä heille esimerkkiä rauhoittumalla itse ruoan ääreen ilman älylaitteita ja suhtautumalla ruokaan rennosti. Ruokailu on iloinen juttu!

Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali järjestetään Helsingissä kolmatta kertaa

14368788_647974548705864_2491016796810114693_n

Suomen kahvikulttuuri on murroksessa ja pienpaahtimoita syntyy tiheään tahtiin

Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa Kaapelitehtaalla 21.-23.4.2017. Vuoden tärkein kahvitapahtuma kasvoi viime vuonna 40 prosenttia sekä kävijä- että näytteilleasettajamääriltään. Tapahtuma kerää yhteen paahtimot, laitevalmistajat, kahvilat ja muut kahviammattilaiset ja kasvaa edelleen. Suomessa on jo yli kolmekymmentä pienpaahtimoa, joista moni nähdään myös festivaaleilla.

Tänä vuonna festivaali panostaa yhä enemmän osallistavuuteen ja kävijät pääsevät tekemään laadukasta kahvia osastoilla itse sekä maistelemaan uusia kahveja ympäri maailman.

”Kehitämme tänä vuonna festivaalien ohjelmaa niin, että se on osallistavampi sekä syventävämpi. Yleisö pääsee tekemään omin käsin kahvia lab-osastoilla pavun jauhamisesta valmiiseen kupposeen. Saimme positiivista palautetta viime vuoden tapahtumasta erityisesti sen tunnelmasta – se on ainutlaatuinen. Intiimi ja rento tunnelma luodaan valaistuksella, DJ:llä ja lavastuksella”, kuvailee Maija Kestilä, Helsinki Coffee Festivalin järjestäjä.

Festivaaleilla panostetaan tunnelmaan ja elämyksellisyyteen.

”Tavoitteemme on tehdä maailman paras kahvitapahtuma ja Helsinki on siihen oivallinen paikka – se on varmasti yksi kuumimmista tapahtumakaupungeista tällä hetkellä”, Kestilä jatkaa.

”Mukana on ennätysmäärä näytteilleasettajia, niin uusia kuin edellisestä kerrasta tuttuja toimijoita. Tunnelman lisäksi tapahtumasta tekee erityisen se, että siellä pääsee maistelemaan huippulaatuisia kahveja ympäri maailman ja tutustumaan uusimpiin kahvilaitteisiin ja tuotteisiin”, kuvailee Kestilä.

Vuoden kahvi ja Suomen paras paahtimo

Festivaaleilla valitaan ensimmäistä kertaa vuoden kahvi, Suomen paras paahtimo sekä kahvila. Vuoden kahvin valitsee ruoka- ja kahvialan vaikuttajista koostuva raati, joka arvioi parhaimman suodatinkahvin ja espresson lauantaina 22.4. Suomen paras paahtimo ja kahvila valitaan yleisöäänestyksellä.

Festivaaleilla järjestetään viikonlopun aikana myös kaksi kahvialan suomenmestaruuskilpailua. Lauantaina 22.4. kisataan SCAE Suomi ry:n järjestämät suodatinkahvinvalmistuksen SM-finaali, Brewers Cup, ja sunnuntaina 23.4. mitellään suomenmestaruudesta Vuoden Barista -kilpailussa.

Kilpailujen lisäksi festivaalien ohjelma koostuu eri keskusteluista, kuten miten valmistaa laadukkaampaa kahvia, mitä direct trade eli suoraan viljelijältä ostaminen sekä jäljitettävyys tarkoittavat, mikä kahvipapu sopii millekin laitteelle, miten kahvi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kahvin eri vuosikymmenet. Festivaalivieraina on myös viljelijöitä Kolumbiasta ja Brasiliasta sekä kahviasiantuntijoita Indonesiasta.

www.helsinkicoffeefestival.com

Helsinki Coffee Festivalin liput ovat myynnissä Tiketissä: www.tiketti.fi/helsinkicoffeefestival Lipun hinta ennakkoon on 12 euroa/sessio (sis. Tiketin kulut).

Helsinki Coffee Festival 21.–23.4.2017 Kaapelitehtaalla, Helsingin Ruoholahdessa
Pohjoismaiden suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään kolmatta kertaa, Ruoholahden Kaapelitehtaalla. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvit, paahtimot, laitevalmistajat ja ammattilaiset. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailman ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com

Luomuliitto: Aloitetaan kunnissa viikoittainen luomuruokapäivä

tomatoes-1404988488hAD
Kevään kuntavaaleissa on mahdollisuus muuttaa kuntien elintarvikehankintoja kestävämmiksi ja tuoda koulujen, sairaaloiden ja vanhusten palvelutalojen ruokapöytiin lisää kotimaista luomua. Luomuliiton kevätkokous haastaa kuntavaaliehdokkaat ottamaan asiakseen, että kunnan julkisissa ruokaloissa vähintään yksi päivä viikossa on luomuruokapäivä.
Kuntavaaleissa on Luomuliiton mukaan erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ruokaa Suomessa syödään ja tuotetaan, sillä julkisissa ruokapalveluissamme syödään päivittäin 2 miljoonaa ateriaa. Luomuliiton mukaan julkisissa hankinnoissa tulee painottaa ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä viljelymenetelmiä, ottaa huomioon tuotantoeläinten hyvinvointi ja tukea paikallista ja kotimaista luomuruoantuotantoa. Hankintalain uudistuksen vuoksi näitä näkökulmia on jatkossa yhä helpompi käyttää hankintakriteereinä.
Julkisissa keittiöissä valmistetaan valtavia määriä ruokaa. Tuomalla viikoittaisen luomuruokapäivän periaate kuntiin tehdään palvelus sekä ruokailijoille että ympäristölle, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen.
Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2020 julkisten keittiöiden raaka-aineista 20% on luomua. Viikoittainen luomuruokapäivä on Luomuliiton mukaan realistista ja myös taloudellisesti mahdollista. Asiantuntijayksikkö EkoCentrian laskelmien mukaan luomun määrää julkisissa keittiöissä on mahdollista lisätä ilman lisäkustannuksia.
Kööpenhaminan kaupunki tarjoaa 90-prosenttisesti luomuruokaa. Viikoittainen luomuruokapäivä kaikissa Suomen kunnissa on poliittinen valinta ja tämän valinnan tekemiseen haastamme kaikki kuntavaaliehdokkaat mukaan, lisää Luomuliiton edunvalvontajohtaja Niina Ratilainen.
EkoCentrian laskelma: http://www.ekocentria.fi/luomun-kayttohintalaskelma

Suomalaisten rakastama hunajamarinadi täyttää 25 vuotta

kariniemen_kananpojan_fileesuikale_hunajamarinoitu_450g

Hunajamarinoidut broilerin suikaleet ovat olleet suomalaisten suosikkiruokaa jo 25 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt suomalaisten rakastama herkku on Suomen suosituin broilerituote yhä edelleen, ja myyntiluvut näyttävät vain kasvavan. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään joka päivä noin 14 000 pakettia.

Ensimmäiset hunajamarinoidut tuotteet tulivat kauppoihin helmikuussa 1992

Vasta 1980-luvun puolen välin jälkeen suomalaisilla oli mahdollisuus ostaa tuoretta broilerin lihaa. Siihen asti jouduimme tyytymään lähinnä kokonaisiin pakastettuihin broilereihin. Tuoretuotteet yleistyivät nopeasti, kun teollisuudessa ryhdyttiin investoimaan paloittelu- ja pakkauskoneisiin.

–          1990-luvun laman aikoihin ryhdyimme pohtimaan, miten saisimme suomalaiset syömään broilerin lihaa viikoittain tai jopa päivittäin. Maustamattomien tuotteiden lisäksi oli tarjolla vain yhtä ”punaista perusmarinadia”. Se ei mielestämme tarjonnut vielä tarpeeksi vaihtoehtoja suomalaisten ruokapöytään. Halusimme kehittää jotain aivan uutta, muistelee Kariniemen markkinointipäällikkö Vesa Saarenmaa.

Samaan aikaan kun olohuoneissamme alkoi pyöriä Kauniit ja Rohkeat, ruokakauppojemme hyllyille ilmestyi Kariniemen hunajamarinoidut broilerin fileesuikaleet.

–          Löysin tuotekehitysryhmän muistiinpanoista kirjauksen 19.12.1991: ”Hunajamarinadin maku on nyt kohdallaan, väriin tarvitaan vielä muutoksia.” Väri oli todella neon-keltainen ja se ikävällä tavalla sottasi leikkuulaudan. Yritimme saada muutettua väriä niin, ettei maku olisi kärsinyt. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten pitäydyimme herkullisessa maussa. Onhan tuosta väristä tullut näiden vuosien aikana jonkun verran palautetta, naurahtaa Saarenmaa.

Hunajamarinadin kehittivät tuoteryhmäpäällikkönä tuolloin toiminut Vesa Saarenmaa, tuotekehittäjä Mari Laihonen ja markkinointijohtaja Kari Lampinen. 15.1.1992 uutuus esiteltiin myynnille hotelli Ellivuoressa ja heti helmikuun alussa 1992 se tuli kauppoihin. Suursuosikki oli syntynyt.

Kariniemen hunajamarinoidut suikaleet mullistivat arkiruokailun

Kariniemen hunajamarinadin tuotekehityksen lähtökohtana oli löytää lapsiperheille sopiva herkku. Jauhelihan rinnalle haluttiin kehittää jotain uutta, helppoa ja nopeaa arkiruokaa.

–          Hunajan maku todettiin sopivan loistavasti broileriin. Oikeaa hunajatasoa säädimme pitkään. Silloin, ja yhä edelleen, sopivaksi marinadin hunajatasoksi osoittautui noin 5 %. Resepti on pysynyt kaikki nämä vuodet lähes ennallaan. Suolan määrää olemme vähentäneet kylläkin huomattavasti ja natriumglutamaatti on jätetty kokonaan pois, kertoo Saarenmaa.

Samaan aikaan lanseerattiin myös mandariini- ja vuotta myöhemmin valkosipulimarinadi, jotka olivat markkinoilla aina 2010-luvulle asti. Valkosipulimarinoidut suikaleet lanseerattiin tänä keväänä uudelleen.

Viisi miljoonaa pakettia vuodessa

Kariniemen Kananpojan Hunajamarinoituja fileesuikaleita myydään nykyään viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Broilerin kulutus on ollut kovassa kasvussa. Myös hunajamarinoitujen broileriherkkujen myynti näyttää yhä kasvavan.

–          Olihan se valtava suosio aluksi jopa hämmentävän suurta. Vähintään yhtä hämmentävää on se, että hunajamarinadi on edelleen Suomen suosituin maku. Kaikista broilerituotteista hunajamarinoitujen tuotteiden osuus on nykyään 35 %. Vuosikasvu vuonna 2016 oli huikeat 28 %. Kyllä voi sanoa, että alkuperäinenkin tavoite on hyvin saavutettu, koska broileria syödään nyt suomalaisissa perheissä viikoittain tai jopa päivittäin, toteaa Saarenmaa tyytyväisenä.

Kariniemen Kananpoika on aina suomalaista broilerin lihaa, joka tuotetaan sopimustiloilla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Kariniemen kotitiloilla linnut kasvavat terveinä hyvissä olosuhteissa.

–          Me Kariniemellä huomioimme myös ympäristöasiat ketjun joka vaiheessa, jatkaa Saarenmaa.

Vaikka suikaleet ovatkin suosituin hunajamarinoiduista tuotteista, niin vaihtoehtoja suosikkimaussa on tarjolla runsaasti. Tällä hetkellä myynnissä ovat:

Kariniemen Kananpojan Minuuttipihvi hunaja 770 g
Kariniemen Kananpojan Ohuen ohut fileepihvi hunaja 500 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 600 g
Kariniemen Kananpojan fileepihvi hunaja 1 kg
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 300 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 450 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja 650 g
Kariniemen Kananpojan fileesuikale hunaja pintamaustettu 300 g
Kariniemen Kananpojan paistisuikale hunaja 800 g
Kariniemen Kananpojan Hunajasiivet 700 g
Kariniemen Kananpojan Hunaja-nuggetit 200 g

Suikaleet lanseerattiin 1992 Kariniemen brändillä. Vuodet 1993 – 1995 suikaleet myytiin Kokki-nimellä, kunnes taas Kariniemen merkki palasi takaisin.

Kuukauden maitojuoma: Kuuma maitokaakao lämmittää ulkoilun jälkeen

2626601487138519144

Maito ja Terveys ry:n kuukauden maitojuoma on kuuma maitokaakao. Katso videolta, miten valmistus sujuu 10-vuotiaalta koululaiselta.

Kuuma kaakao lämmittää sopivasti ulkoilun jälkeen ja sopii hyvin välipalaksi voileivän ja hedelmän kera. Talvilomalaiselle maitokaakao on hyvä juoma mm. hiihtolenkin, luistelun tai pulkkamäen jälkeiseen palautumiseen.

Jo alakouluikäinen osaa valmistaa maitokaakaon itse. Se on helppo kuumentaa mikroaaltouunissa, tosin ihan pientä koululaista on hyvä auttaa kuuman mukin nostamisessa.

Kaakaota voi myös maustaa. Kokeile vaikka kanelia, kardemummaa tai tulisuuden ystävälle chiliä. Juhlavamman kaakaon saa, kun vaahdottaa rasvatonta maitoa tai kermaa kaakaon pinnalle.

Maitokaakao on paitsi hyvän makuista myös ravitsevaa. Siitä saa kaikki maidon hyvät ravintoaineet. Siinä on mm. proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, kalsiumia, D-vitamiinia, jodia.

Abban MSC-tonnikalan voi nyt jäljittää kalastusalukselle saakka

qsnuyxitykbvbbe8eya7

Abban MSC-merkityn tonnikalan ostaja voi nyt koodin perusteella jäljittää ostamansa tonnikalapurkin sisältämän tonnikalan kalastusalukselle saakka – aina kapteenin nimeä myöten. Jäjitettävät Abba-tonnikalapurkit ilmaantuvat kauppojen hyllyille kevään mittaan. Ne tunnistaa kannen Pacifical-logosta. 

Jäljittäminen toimii syöttämällä tonnikalapurkin kannesta löytyvä koodi Abban kotisivuilta löytyvään nettipohjaiseen palveluun. Jäljitettävyyssivustolta löytyy myös lisätietoa tonnikalalajista, kalastusalueista ja tonnikalan pakkaajasta.

MSC-tonnikalan täysi jäljitettävyys kalastusalukselle saakka on toteutettu yhteistyössä kestävän tonnikalanpyynnin puolesta toimivan Pacifical-yhtiön kanssa. Pacifical on Tyynenmeren saarivaltioiden (ns. PNA-maat) yhteistyöyritys.

MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. Järjestön tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Tuotteen MSC-sertifikaatti siis tarkoittaa, että tonnikalan pyyntimenetelmät eivät tuota tarpeettomia sivusaaliita eikä kalakantojen kestävyys ole uhattuna. Sertifikaatti kattaa myös kalastuksen hallinnoinnin eli työntekijöiden työolot.

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

nv9nvgg61wme5u1yfjl5

Kuva: Orkla

Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa.

Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös kertovat liikkuvansa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden vastaajat. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa, riippumatta siitä onko se matala, normaali vai korkea, ovat ruotsalaiset.

Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse.

Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin.

Suomalaisista puolet katsoo viranomaisten ravitsemussuositusten sopivan useimmille. Kaikkein eniten kaikissa maissa luotetaan kuitenkin omiin arvioihin ja kokemuksiin.

Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Vastaavasti naisista 67 % kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain 30 % on tätä mieltä.

Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja se tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain.

Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.

WWF:n Lihaopas kannustaa syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa

wwfn_lihaopasc_saara_tunturi_wwf

Saara Tunturi / WWF.

Maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään ensimmäistä kertaa suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Oppaan pääviesti on: ”vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa”.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme. Siksi WWF on julkaissut Lihaoppaan. Opas löytyy osoitteesta wwf.fi/lihaopas.

”WWF:n Lihaopas opastaa suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Kannustamme suomalaisia korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Vältä, harkitse, kohtuudella – näin lihat on arvioitu

WWF:n Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.

Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.

”’Vältä’-merkinnän saaneilla tuotteilla on suurimmat haitalliset vaikutukset ympäristöön muun muassa siksi, että niiden tuottamisessa käytetään rehuna soijaa, ja valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettu. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Suurten ympäristövaikutusten vuoksi ”vältä”-kategoriassa on useita tuontituotteita, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”- merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.

Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja.

”Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän merkinnän saaneita tuotteita. Jos et löydä vihreän merkinnän saaneita tuotteita kaupasta, kysy niistä kauppiaaltasi. Kauppiaat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaiden toiveita valikoiman suhteen”, Höynälänmaa vinkkaa.

Esimerkiksi naudanlihoista ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita. Oppaassa luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on tuotettu kotimaisen luonnonlaidunlihan tuotantokriteerien mukaan.

Suosi – ympäristön kannalta parhaat valinnat

”Ruokavalion ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Ympäristön näkökulmasta tämä ei yksinään riitä. Lihan kokonaiskulutusta on pakko myös vähentää”, Höynälänmaa toteaa.

Eri ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Sekä Suomen että globaalin ympäristön kannalta tärkeimpiä mittareita ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Näillä kriteereillä on arvioitu oppaassa lihojen lisäksi juustot, kananmunat sekä valikoima kasviperäisiä tuotteita.

Oppaan ”suosi”-kategoriasta selviää, että esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa lihasta kasviksiin ja kestävästi pyydettyyn kalaan.

”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna”, Höynälänmaa sanoo.

Suomessa lihantuotanto lisää Itämeren rehevöitymistä

Lihantuotannon aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Kasvavan lihankulutuksen kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi sademetsien ainutlaatuisessa luonnossa. Lisäksi lihantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Selkeästi suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla. Liiallinen lihankulutus vaikuttaa ympäristöön myös Suomessa. Suomen peltoalasta noin 70 prosenttia on lihantuotannon käytössä rehupeltoina ja laitumina.

”Lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa”, Höynälänmaa sanoo.

Lisätietoja:
WWF:n Lihaopas: www.wwf.fi/lihaopas

Ristorante-pizza valloitti Suomen 20 vuotta sitten

mozzarella-vanha

Vuonna 1997 Ristorante-pizza maksoi 20 markkaa

Dr. Oetkerin Ristorante-pizzat saapuivat Suomeen vuonna 1997. Suomi oli ensimmäinen Ristorante-Pohjoismaa, ja yksi ensimmäisistä koko maailmassa. 20 vuotta sitten Ristorantesta oli saatavilla neljä erilaista vaihtoehtoa ja nämä alkuperäiset löytyvät yhä edelleen pakastealtaista. Tänään Ristorante-valikoimassa on 18 eri vaihtoehtoa ja se on Suomen suosituin pakastepizza. Myös pizzojen kuningasmaana tunnetussa Italiassa Ristorante päihittää kilpailijansa.

Vuonna 1997 Suomessa oli nousukausi. Hartwall Areenaa avattiin, suomalaiset pääsivät Viroon ilman viisumia, Michael Jackson esiintyi stadionilla ja Radio Nova sekä Nelosen tv-kanava näkivät päivänvalon. Samaan aikaan kauppojen pakastealtaat järjesteltiin uusiksi. Herne-maissi-paprikan, kalapuikkojen ja peruna-sipuli -sekoituksen rinnalle ilmestyivät Dr. Oetkerin Ristorante-pizzat. Suomen valloitus aloitettiin neljällä eri vaihtoehdolla, ja ne olivat Mozzarella, Speciale, Quattro Stagioni ja Vegetale. Kokonaisuudessaan Suomessa on nyt tarjolla 18 erilaista Ristorante-pizzaa, sisältäen alkuperäiset makuvaihtoehdot.

Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, jonne Dr. Oetker toi Ristorante-pizzat. Tammikuussa 1997 Ristorante-pizzoja sai aina Helsingistä Sodankylään ja Ivaloon saakka. Kaksi vuosikymmentä sitten kaupan kenttä oli eri näköinen kuin tänään. Nykyisten toimijoiden lisäksi Ristorante-pizzoja löytyi esimerkiksi Elannon operoimasta Leppävaaran Maxista ja Spar-ketjun kauppojen pakastealtaista.

– Ensimmäiseksi kokosimme suomalaisen testiryhmän, joka pääsi maistelemaan uusia ja erilaisia pakastepizzoja. Useista eri vaihtoehdoista päädyttiin muutamaan suosikkiin, joilla lähdettiin liikkeelle heti vuoden 1997 alusta. Vaikka tuolloin ei oltu vielä sähköposteista tai some-systeemeistä kuultukaan, niin palautetta ja kysymyksiä sateli. Suomalaisia esimerkiksi ihmetytti tomaatti-mozzarella pizza ja kysyttiinkin: “Onko tästä unohtunut täytteet?”, Dr. Oetkerin Suomeen vuonna 1996 perustanut ja nykyäänkin toimitusjohtajana toimiva Pirkka Peltoniemi muistelee.

20 vuotta sitten 20 markkaa

Suomessa elettiin vielä 90-luvun lopussa vahvasti markka-aikaa. Ensimmäinen Ristorante-pizza maksoi silloin 20 markkaa. Noista ajoista pizzan hinta ei ole juurikaan noussut. Parhaissa tarjouksissa Ristorantea saa nykyään kaksi viidellä eurolla. Vaikka hintataso on pysynyt samana, on pizzassa tapahtunut paljon muutosta.

Terveys ja hyvinvointi on yksi maailman megatrendeistä ja se näkyy myös pizzamarkkinassa. Ristorante-pizzoissa on tänä päivänä 22 prosenttia vähemmän suolaa kuin 10 vuotta sitten. Kasvisvaihtoehtojen lisäksi gluteenittomat kiinnostavat suomalaista pizzansyöjää. Dr. Oetkerin gluteenittomat pizzat tulivat markkinoille viime syksynä ja ovat osoittautuneet menestykseksi.

– Tutkimme jatkuvasti maailman trendejä. Olemme nyt tunnistaneet kymmenen trendiä, joilla on vaikutusta ihmisten ruokakäyttäytymiseen. Osaltaan nämä ohjaavat myös tuotekehitystä ja uusien makuvaihtoehtojen rakentamista. Trendien perässä juokseminen ei kuitenkaan yksistään ratkaise. Pidämme huolta myös perinteistä ja jatkossakin suomalaisten suosikit löytyvät valikoimistamme, Peltoniemi lupaa.

Ristorante on Italian suosituin pakastepizza

Maissa on eroja myös pizzojen kohdalla. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomi on erilainen pizzamaa. Ruotsissa on enemmän kulmapizzerioita ja ulkona syöminen on tavallisempaa kuin Suomessa. Pakastepizzamarkkina onkin meillä moninkertaistunut kuluneen 20 vuoden aikana ja on suurempi kuin Ruotsissa. Suomessa Ristorante on kokoluokassaan markkinajohtaja.

Ehkä hieman yllättävä tieto on se, että Ristorante-pizza on myös maailman johtavan pizzamaan eli Italian suosituin pakastepizza. Dr. Oetkerilla uskotaan, että Italian johtoasemaan on päästy kehittämällä kaikkia aisteja tyydyttävä pizza.

– Maku on pizzassa tärkein tekijä. Mutta yksin se ei riitä. Pizzan pitää myös tuoksua hyvältä ja sen pitää ehdottomasti näyttää hyvältä. Lisäksi pizzasta pitää kuulua juuri oikeanlainen ääni, kun sitä haukkaa. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä tekijänä tulee suutuntuma. Ei liian kova, ei missään nimessä liian pehmeä ja juuri sopivan rapea sekä täyteläiseltä tuntuvat täytteet. Täydellinen pizza on viiden aistin kokonaisuus, kiteyttää uransa aikana jo tuhansia pizzoja syönyt Pirkka Peltoniemi.