Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

R-kioski laajentaa välipalavalikoimaansa uusilla vegaanisilla tuotteilla

vegaaniset_valipalat

R-kioski vastaa kasvavaan vegaanisten tuotteiden kysyntään laajentamalla lounas- ja välipalavalikoimaansa vegaaneille sopivilla vaihtoehdoilla. Uudet täysin kasvipohjaiset tuotteet tulevat 200 R-kioskin valikoimiin 29.1. alkaen.

Suomen suurin kahvilaketju R-kioski toi viime syksynä markkinoille uuden raikkaan välipalatuoteperheen, joka sisältää muun muassa  salaatteja, täytettyjä leipiä ja kylmäpuristetuista hedelmistä valmistettuja shotteja ja mehuja. Nyt tuotevalikoima saa seuraa tabbouleh-linssisekoitusta ja hummusta sisältävästä salaatista, falafel-wrapista, sekä mangolla höystetystä kvinoapuddingista. Jokainen edellä mainittu tuote on vegaaninen. Välipalojen lisäksi valikoima saa potkua uudesta mustikka-omena-inkivääri-paleomehusta.

– Viime syksynä lanseeraamamme välipalatuotteet saivat innostuneen vastaanoton, ja halusimmekin tarjota hyviä lounas- ja välipalavaihtoehtoja myös vegaaneille. Tammikuun Vegaanihaasteen saama suosio ja vegaanituotteiden kasvava kysyntä kertovat, että yhä useampi suosii täysin kasvipohjaista ruokaa, vaikka kaikki eivät vegaaneja olisikaan, toteaa välipalojen kategoriapäällikkö Anu Heikkilä R-kioskilta.

Uusista vegaanituotteista mango-kvinoapudding sekä mustikka-inkivääri-paleomehu ovat myös gluteiinittomia. Vegaanisten tuotteiden lisäksi R-kioskeihin saapui tammikuussa myös uusi sähäkkä Chilitrim-shotti sekä kana-sriracha-wrap. Uuteen välipalavalikoimaan kuuluu myös banaani-kookos-tuorepuuro, joka on muuten kasvipohjainen, mutta sisältää hunajaa.

– Pyrimme jatkuvasti laajentamaan välipalavalikoimaamme. Etenkin syksyllä lanseeraamamme inkivääri- ja chilishotit herättivät paljon kiinnostusta.

Heikkilän mukaan erikoisruokavaliot ovat tätä päivää, ja moni suosiikin esimerkiksi vegaanista tai gluteiinitonta ruokaa.

– Haluamme tarjota jokaiselle jotain mieluista syötävää, jonka voi napata mukaansa R-kioskilta lounaaksi tai vaikka matkaevääksi, hän täydentää.

Valio palaa jäätelömarkkinoille

af70a6b566932437_800x800ar

Valio palaa jäätelömarkkinoille yli 10 vuoden tauon jälkeen tuomalla kauppoihin maaliskuussa uuden Valio Jäätelöfabriikki -tuoteperheen. Kuusi makua kattava herkuttelujäätelöiden sarja on markkinoiden ainoa kotimainen laktoositon tuoteperhe. Valion Oulun meijerissä valmistetut tuotteet tulevat myyntiin myös Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana.

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman suurimpia jäätelönystäviä, joille kylmä herkku maistuu vuoden ympäri. Tänä keväänä jäätelönystäville on luvassa iloisia uutisia, kun Valion jäätelöt palaavat kauppojen hyllyille ensimmäistä kertaa 14 vuoden jälkeen.

– Valion jäätelöillä on edelleen selkeä paikka suomalaisten sydämissä: yli 61 % mainitsee meidät spontaanisti mieleen tulevana jäätelömerkkinä.* Saamme myös jatkuvasti toiveita kuluttajilta jäätelöihin liittyen. Nyt voimme vihdoin vastata niihin, kategoriajohtaja Jussi Mattsson kertoo.

Uudet jäätelöt tuovat herkullisen vaihtoehdon viime vuosina kasvaneeseen super premium -herkuttelujäätelöiden kategoriaan. Valio Jäätelöfabriikki on markkinoiden ainoa laktoositon, kuuden maun jäätelösarja, jossa täyteläinen kermajäätelö yhdistyy runsaisiin kastike- ja hillopyörteisiin sekä herkullisiin keksien ja makeisten paloihin. Jännittävissä makuyhdistelmissä maistuvat pohjoismaiset suosikkiraaka-aineet, kuten mustikka, ruis, salmiakki ja kahvi.

– Valiolla on pitkät perinteet jäätelön valmistajana ja tunnemme suomalaisen jäätelömaun. Haluamme tarjota jäätelön ystäville jotain uutta ja maukasta, mutta monen suuhun sopivaa. Siksi kaikki Valio Jäätelöfabriikin jäätelöt ovat laktoosittomia ja makuyhdistelmissä on aina joku juju, Jussi Mattsson sanoo.

Valion jäätelöissä maistuu suomalainen osaaminen

Uudet jäätelöt valmistetaan Valion Oulun meijerissä Pohjois-Suomen valiolaisilta tiloilta kerätystä maidosta. Valtaosa jäätelöiden hilloista ja kastikkeista on kehitetty ja valmistettu Valion omalla hillotehtaalla Suonenjoella.

Oulun jäätelönvalmistajien ja Valion tuotekehityksen hyppysissä on syntynyt kuusi jännittävää makua: kevyesti suolainen kreisi kinuski, raikas mansikka-basilika, perisuomalainen mustikka-ruis, mehevä porkkanakakku, lempeä macchiato-suklaa ja ärhäkämpi salmiakki-chili.

– Valio Jäätelöfabriikki tuo Valion jäätelöt takaisin myös Oulun meijeriin, missä jäätelöä on valmistettu viimeksi 1980-luvun alussa. Jäätelöiden tekeminen on ollut todella innostavaa meille, sillä ne valmistetaan aivan uudella reseptillä ja uusilla laitteilla, kertoo Oulun meijerin tehtaanjohtaja Martti Kimpimäki.

Paluu Venäjän jäätelömarkkinoille

Jäätelöt tulevat myyntiin Suomen lisäksi Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana. Jäätelö on yksi elintarvikkeista, joka ei kuulu Venäjän elintarvikevientiä koskevien pakotteiden piiriin. Vuodesta 2014 asti Valio on vienyt Suomesta Venäjälle mehuja, marjakeittoja ja Valio Baby® äidinmaitokorvikkeita. Lisäksi Valio myy Venäjällä tuotemerkkinsä alla paikallisesti valmistettuja juustoja ja tuoretuotteita kuten maitoja ja jogurtteja.

*Lähde: TNS Valion jäätelötutkimus 2015, N=1800

Lisäaineiden saanti enimmäkseen turvallisella tasolla

plated-sardines-and-lemon

Suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä, jonka mukaan myös suomalaisen teollisuuden käyttämät suurimmat pitoisuudet ovat usein matalampia kuin lisäaineasetuksen sallima enimmäismäärä.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta. Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo.

”Arviot altistuksesta perustuivat EU:n lisäaineasetuksessa määriteltyihin suurimpiin sallittuihin käyttömääriin. Lisäksi noin kolmasosasta tutkittuja lisäaineita pyydettiin elintarviketeollisuudelta todellisia käyttötietoja arvion tarkentamiseksi”, toteaa selvityksestä vastannut erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Satunnainen ylitys ei vaaraksi
ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.
Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

”Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa”, sanoo Suomi.

Hyötyä myös tuotekehittelyssä
Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään.

”Teollisuus voisi myös harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen lähitulevaisuudessa”, sanoo Suomi.

Laajempi haittakartoitus tarpeen
Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä ADI-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu. EU-tason lainsäädäntö sallituista enimmäismääristä ei ole vielä ehtinyt reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

”Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta”, Suomi arvioi.

Selvitys antaa pohjaa myös systemaattiselle lisäaineiden käytön ja saannin seurantajärjestelmälle.

Elintarvikkeiden lisäaineet -riskiprofiili 
Lue lisää elintarvikkeiden lisäaineista

Kansallista kalakeittopäivää vietetään 13.2. – teemana kalaa hyviin päätöksiin

1779735_662340583804225_1586314140_n

Kuva: Kerttu Vali

Suomalaiseen ruokavuoteen on tulossa odotettu teemapäivä helmikuussa, kun kansallista kalakeittopäivää vietetään ensimmäisen kerran 13.2.2018. Kalakeittopäivällä halutaan nostaa esiin kalaruoan merkitys ja terveysvaikutukset sekä kannustaa koko Suomi syömään kalakeittoa. Esimerkkiä näyttää eduskunta. Päivä järjestetään jatkossa vuosittain helmikuun toisena tiistaina. 

Ensimmäisen kalakeittopäivän teemana on Kalaa hyviin päätöksiin. Kalan pehmeät rasvat ovat aivojen superfoodia ja niiden tulisi olla mukana jokapäiväisessä päätöksenteossa. Kalakeittopäiväperinne aloitetaan päätöksenteon huipulta, eduskunnasta.

– On tärkeää, että kansanedustajat tekevät hyviä päätöksiä, joilla varmistetaan kotimaisen kalan saatavuus myös jatkossa. Kalaruoka on hyvää ja terveellistä, mikä edistää hyvien päätösten tekemistä. Siksipä aloitammekin kalakeittopäiväperinteen viettämisen eduskunnassa, kertoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Kalakeitto on suomalaisten suosikkiruoka

Kalakeitolla on pitkät perinteet. Tuhansien järvien maassa kalaa on kypsennetty liemessä jo historian alusta asti. Kalakeitosta löytyy erilaisia versioita jopa alueittain, aina saariston silakkasopasta kainuulaiseen muikkukeittoon.

Raaka-aineeksi soveltuu kala kuin kala. Keitto on helposti valmistettava arjen perusruoka sekä sesonkiruokaa parhaimmillaan. Jokaiselle vuodenajalle on helppo löytää sopiva kalalaji: alkuvuodesta voi syödä madekeittoa, keväällä ahvensoppaa ja syksyllä silakkaseljankaa.

– Haluamme houkutella suomalaiset syömään kalakeittoa.  Se on ruoka, joka maistuu koko perheelle. Herkullista keittoa on helppo valmistaa ja jokainen voi luoda siitä omannäköisensä version. Kaikesta kalasta saa toteutettua mahtavia makuelämyksiä, innostaa Partanen.
Kalansyönnillä runsaasti terveydelle positiivisia vaikutuksia

Kalaa kannattaa syödä paitsi maun, myös terveellisyyden vuoksi. Kala sisältää monia terveyttä edistäviä ravintoaineita. Se on tärkeä D-vitamiinin, pehmeän rasvan ja proteiinin lähde.

Erityisesti talviaikaan, kun D-vitamiini saanti auringosta on vähäistä, korostuu kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä. Jo yhdestä kala-ateriasta saa suositeltavan päivittäisen D-vitamiiniannoksen. Kala sisältää runsaasti hyviä pitkäketjuisia rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivoille ja keskushermostolle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Kalakeittopäivän idea on lähtöisin Pro Kalasta. Kuluttajille kalakeittopäivä tulee näkymään erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa voi jakaa kuvia kalakeitoista hashtagilla #kalakeittopäivä ja inspiroitua toisten ideoista.

Valio tuo markkinoille suomalaisesta kaurasta valmistetun Valio Oddlygood™-tuoteperheen

article

Valio tuo helmikuussa 2018 kauppoihin uudet kasvipohjaiset tuotteet. Lusikoitavat Valio Oddlygood™-gurtit ja -kaurajuoma on valmistettu suomalaisesta kaurasta Valio Riihimäen ja Turengin tehtailla. Maito tulee jatkossakin olemaan toimintamme keskiössä, ja uudet tuoteinnovaatiot täydentävät tarjontaamme.

Valio tuo maito-, hedelmä- ja marjapohjaisten tuotteidensa rinnalle alkuvuodesta uudenlaisia kasvipohjaisia tuotteita. Valio Oddlygood™ -gurtti on suomalaisesta kaurasta valmistettu, lusikoitava välipala. Valio Oddlygood™-kaurajuoma on sekin tehty kotimaisesta kaurasta ja sopii joko sellaisenaan jano- ja ruokajuomaksi, smoothien pohjaksi tai käytettäväksi kylmässä ja lämpimässä ruoanvalmistuksessa.

– Halusimme tuoda kasvipohjaisten tuotteiden kategoriaan tuoteperheen, joka on samaan aikaan maultaan ihmeellisen hyvä ja koostumukseltaan tavattoman täyteläinen. Tutkimusten mukaan kuluttajat kaipaavat kasvipohjaisten tuotteiden valikoimaan lisää hyvänmakuisia ja kotimaisia vaihtoehtoja. Kasvipohjaisia tuotteita käytetään Suomessa erityisesti vaihtelunhalusta. Tuotteet ovat maidottomia, joten ne sopivat myös maitoallergisille ja vegaaneille, liiketoimintapäällikkö Anne Arponen Valiolta kertoo.

Valio Oddlygood™ -tuotteisto sisältää laajan valikoiman tuttuja suosikkimakuja ja erilaisia pakkauskokoja. Lusikoitavan täyteläisen, jogurtinkaltaisen Valio Oddlygood™-gurtin maut ovat mango, vadelma, mansikka, mustikka ja vanilja. Maustamattoman kaurajuoman rinnalla makuvalikoimassa on myös tumma kaakao.

Valion menestys perustuu kuluttajien kuuntelemiseen ja tuoteinnovaatioihin

Valio on ruokatalo, joka on aina suhtautunut uteliaasti ja avoimesti erilaisiin raaka-aineisiin ja ruoka-alan ilmiöihin sekä tarttunut niihin kehittäen herkullisia vaihtoehtoja kuluttajille.

– Kuuntelemme kuluttajia herkällä korvalla ja haluamme jatkuvasti tarjota uusia, kiinnostavia tuoteinnovaatioita. Tuotekehitysosaamisemme on huippuluokkaa, ja yli 100 vuoden aikana kertyneen innovaatio- ja teknologiaosaamisemme avulla voimme valmistaa laadukkaita tuotteita myös muista kuin pääraaka-aineestamme maidosta. Olemme jo vuosikymmenien ajan valmistaneet esimerkiksi mehuja ja marjakeittoja. Kuluttajat pääsevät nauttimaan hyvästä mausta jälleen uudessa tuotekategoriassa, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme summaa.

– Suomalaiset maitotilayrittäjät omistavat osuuskuntien kautta Valion, joten maito tulee jatkossakin olemaan toimintamme keskiössä. Uskomme laadukkaiden ja hyvänmakuisten maitotuotteiden menestykseen, ja uudet tuoteinnovaatiot täydentävät tarjontaamme. Valio ja valiolaiset yrittäjät menestyvät, kun kuuntelemme kuluttajaa ja tarjoamme monipuolisesti vaihtoehtoja eri käyttötilanteisiin, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto toteaa.

Valio Oddlygood™ -tuotteisto lanseerataan helmikuussa Suomen markkinalle ja kevään 2018 aikana myös Ruotsiin.

Kysely: ilman juustolautasta illanvieton tarjoilu on vajaa

wine-and-cheese

Linnan juhlissa haluttaisiin nähdä vain kotimaisia juustoja

Linnan juhlien menu paljastetaan pian. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna ruoan kotimaisuuden merkitys korostuu. Viime vuonna tarjolla oli muun muassa kotimaisten pienjuustoloiden juustoja. Ne edustavat osaltaan suomalaista ruokakulttuuria. Juustonvalmistajain Säätiön teettämän kyselyn mukaan 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Linnan juhlissa tulisi tarjota vain kotimaisia juustoja. Illanvietoissa juustot ovat useimmille mieluista tarjottavaa. Niihin ovat mieltyneet erityisesti naiset ja yli 50-vuotiaat. Kotimaisuutta pidetään tärkeänä valintakriteerinä, kun ostopäätöstä tehdään juustohyllyllä. Kyselyllä selvitettiin, kuinka moni oikeasti tarkistaa juuston alkuperän ja kuinka tarkasti asiaan paneudutaan.

Tarjotaanko Linnassa kotimaisia juustoja?
Suomen 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin. Juhlien tarjoilut herättävät vuosittain runsaasti kiinnostusta ja mielipiteitä. Juhlavuonna ruoan kotimaisuuden merkitys korostuu. Närkästystä ja kummastusta herätti esimerkiksi se, kun Alko valitsi 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi ulkomaisen vaihtoehdon.

– On mielenkiintoista nähdä, millaisia ruokia tänä vuonna on valittu Linnan juhlien menuun. Viime vuonna tarjolla oli muun muassa kotimaisten pienjuustoloiden juustoja ja tyrnituorejuustokakkua. Se kertoo siitä, että juustojen katsotaan edustavan suomalaista ruokakulttuuria. Kyselyssämme tämä väite allekirjoitettiin lähes yksimielisesti, kertoo Juustonvalmistajain Säätiön Matti Tapaila.

Juustonvalmistajain Säätiön teettämän kyselyn* mukaan 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Linnan juhlissa pitäisi tarjota 100-vuotisjuhlavuonna vain kotimaisia juustoja. Keskiarvoa painokkaammin tätä mieltä ovat Pohjois-Suomessa asuvat. Kotimaisten juustojen hinta-laatu-suhdetta pidetään sopivana vaihtoehtoina tasokkaaseen juhlatarjoiluun. Erillistä juustopöytää Linnan juhliin kannattaa 66 prosenttia vastaajista. Vajaa puolet haluaisi myös päästä äänestämään juhlien menusta.

Juustotarjotin on illanviettojen hitti
Juhlahetkiin ostetaan eri juustoja kuin arkena. Kyselyssä 66 prosenttia vastaajista kertoo toimivansa näin. Kun arjessa juustoa syödään tavallisimmin leivän päällä tai käytetään ruoanlaitossa, juhliessa juustoja nautitaan muillakin tavoin. Esimerkiksi valko- ja sinihomejuustojen käyttö lisääntyy juhlapyhien aikaan, kuten myös muiden niin sanottujen erikoisjuustojen.

– Herkuttelussa suosittu yhdistelmä ovat suolattomien, suolaisten ja makeiden keksien päällä nautitut juustot. Myös viini ja juustot ovat klassinen yhdistelmä, jonka arvostus nousee iän myötä. Lähes puolet alle 30-vuotiaista nauttii juustonsa ja viininsä mieluummin erikseen. Juhlapöytään sopivat myös esimerkiksi juustolla höystetyt salaatit, juustoiset piiraat ja tuorejuustokakut, Tapaila kommentoi.

Juustot ovat sellaisenaan hyviä tarjottavia illanvietoissa. Tätä mieltä on 83 prosenttia suomalaisista. Erityisen mieluista tarjottavaa juustot ovat naisille ja yli 50-vuotiaille. He myös kertovat panostavansa juhlahetkien juustotarjoiluihin muita enemmän.

– Juhlien järjestäjälle juustot ovat kätevä tarjoiluvaihtoehto, sillä niiden esillepano sujuu nopeasti, eikä ruoanlaittoon mene aikaa. Illanistujaisiin varataan yhteensä 150–200 grammaa juustoja henkeä kohti. Kypsytetyt juustot ja homejuustot kannattaa nostaa huoneenlämpöön temperoitumaan noin 1–2 tuntia ennen tarjoilua. Näin niiden maut ja aromit pääsevät parhaiten esiin. Tuorejuustot nostetaan pöytään vasta juuri ennen tarjoilua, Tapaila neuvoo.

Jokaiselle juustolle katetaan oma veitsi, etteivät maut sekoitu. Niiden seurana voi tarjota esimerkiksi hillokkeita, hedelmiä, pähkinöitä, leipiä, keksejä ja korppuja. Ne täydentävät juustojen makua. Varsinkin joulun aikaan sinihomejuustojen kanssa maistuvat piparit. Suolattomat keksit tuovat juustojen oman maun paremmin esiin.

Juuston kotimaisuus kiinnostaa erityisesti naisia
– Suomalaisten juustojen valtteja ovat aitous, puhtaus ja turvallisuus. Täällä asiat ovat niin hyvin, että näitä seikkoja pidetään itsestäänselvyyksinä, mutta monissa maissa elintarvikkeiden väärennökset ovat arkipäivää. Maailmalla suomalaisia juustoja arvostetaan niiden laadun ja puhtauden vuoksi. Juusto on useana vuonna ollut vientiarvoltaan suurin elintarvikkeemme, Tapaila muistuttaa.

Yhteensä 67 prosenttia kyselyn vastaajista pitää kotimaisuutta itselleen tärkeänä valintakriteerinä juustoja ostaessa. Erityisesti sitä arvostavat naiset ja yli 50-vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneimpia juustojen alkuperän selvittämisestä. Samat ryhmät arvostavat eniten juuston käyttöä ruoanlaitossa.

Ostopäätöstä tehdessä 17 prosenttia kertoo tarkistavansa aina, että juusto on kotimaista. Lisäksi kotimaisuuden tarkistaa välillä 41 prosenttia ja harvoin joka kolmas. Vain 15 prosenttia vastaajista ei koskaan kiinnitä huomiota juuston valmistusmaahan.

Nimi on suomalaisille tärkein kotimaisuudesta kertova tieto juustoja valitessa. 88 prosenttia tunnistaa kotimaisen juuston nimen perusteella. Tarkempaa varmuutta alkuperästä haetaan pakkausmerkintöjä lukemalla. Valmistajan nimen tarkistaa aina joka neljäs ja välillä 43 prosenttia vastaajista. Elintarvikkeissa käytettävää Hyvää Suomesta -merkkiä etsii aina joka kymmenes ja välillä joka kolmas vastaaja.

* Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 48,6 % oli miehiä ja 51,4 % naisia.

Matsmart tutki: Suomalaiset heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin ja kokevat siitä huonoa omaatuntoa

lataus

Kolmannes suomalaisista heittää parasta ennen -päiväyksen ohittaneet ruuat pois

Joka kolmas (33%) suomalainen heittää ruokaa pois, jos tuotteen parasta ennen -päiväys on mennyt, selviää hävikkiruokaa pelastavan verkkokaupan Matsmartin Kantar TNS:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.

”Noin miljardi ihmistä kärsii kroonisesta nälästä samalla, kun kolmasosa koko maailman ruokatuotannosta joutuu hävikkiin. Me haluamme osaltamme olla vähentämässä ruokahävikkiä ja resurssien tuhlaamista sekä kannustaa jokaista kiinnittämään asiaan huomiota”, kommentoi Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson .

Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa (61%) kokee huonoa omaatuntoa ruuan pois heittämisestä.

“On harmittavaa, että täysin käyttökelpoista ruokaa päätyy roskiin Suomessa. Esimerkiksi riisi, oliiviöljy tai mysli ei ole syömäkelvotonta, vaikka parasta ennen -päiväys olisi mennyt. Tutkimuksemme myös osoittaa, että ihmiset eivät haluaisi heittää pois ruokaa. Saammekin asiakkailtamme paljon positiivista palautetta, joka osoittaa heidän halunsa säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä”, jatkaa Andersson.

Epätietoisuus päiväysmerkinnöistä voi olla yksi syy siihen, miksi ruokaa heitetään pois. Parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin pakkaushetkellä. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä puolestaan tarkoittaa, että tuotteen käyttäminen viimeisen käyttöpäivän jälkeen voi olla haitallista.

Matsmartin ideana on pelastaa elintarvikkeita ja tuotteita, jotka olisivat muuten jääneet myymättä johtuen esimerkiksi lähestyvästä parasta ennen -päiväyksestä, ylituotannosta tai sesonkivaihtelusta. Tuotteiden hinnat ovat 20-90% normaalia edullisempia, ja toimitus tapahtuu koko Suomeen.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna Kantar TNS:n toimesta. Tutkimukseen osallistui 500 suomalaista marraskuussa 2017.

###

Lisää tutkimustuloksia: 

  • Tutkimuksen mukaan ruuhkavuosia elävistä, 25-34-vuotiaista suomalaisista puolet sanoo heittävänsä parasta ennen -päiväyksen ohittaneet ruuat roskiin.
  • Naisista jopa 71% potee huonoa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois.

 

Kysely: juusto on lähes joka kotikokin vakimauste

cheese-and-crackers

Kotimaiset valmistajat panostavat nyt vähäsuolaisuuteen ja erikoisjuustoihin

Juuston kulutuksella on ollut nouseva trendi Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Sen syöntitavat ovat kuitenkin muuttuneet. Kulutustottumuksissa nousussa ovat nyt vähäsuolaisuus, tuore- ja raejuustot sekä monipuolisempi käyttö ruoanlaitossa. Monet kotimaiset juustonvalmistajat ovat siirtyneet eurooppalaistyylisten erikoisjuustojen tuotantoon perinteisten kypsytettyjen juustojen sijaan. 2000-luvun pienjuustolabuumi on tuonut alalle runsaasti uusia toimijoita, jotka ovat laajentaneet tarjontaa. Vaikka suomalaisten maku muuttuu, on edelleen yksi ruokalaji, jonka lähes kaikki haluavat syödä juustolla. Juustonvalmistajain Säätiö selvitti kuluttajakyselyllä, miten suomalaiset käyttävät juustoa ruoanlaitossa.

Vähäsuolaisuus nousussa, vähärasvaisuus laskussa
– Kotimaisten juustojen tarjonta on murroksessa. Perinteisten kypsytettyjen juustojen kuten edamin ja emmentalin osalta valmistusmäärät ovat laskeneet, kun taas kermajuustot ovat kuluttajien silmissä pitäneet hyvin pintansa. Perinteisten tilalle on tullut uusia juustotyyppejä ja makuja, niin ulkomailta kuin ilahduttavasti myös kotimaasta. Bulkkijuustojen merkitys on teollisuudelle tärkeä, mutta kuluttajat haluavat nyt enenevässä määrin myös uusia makuja ja niihin liittyviä tarinoita, kertoo Juustonvalmistajain Säätiön Matti Tapaila.

Kermajuustot ovat tällä hetkellä ohittaneet suosiossa edamin, joka oli vuosikymmenien ajan suomalaisten lempijuusto. Edamin osuus on laskenut sitä mukaa, kun juustoa on alettu käyttää ruoanlaitossa monipuolisemmin kuin vain leivän päällä. Tuorejuustot ovat kasvattaneet vahvasti osuuttaan. Proteiini-innostuksen vuoksi myös raejuuston ja rahkan kulutus jatkaa kasvuaan.

– Vähäsuolaisuuden arvostus on alkanut näkyä juustojen kysynnässä. Kotimaiset juustonvalmistajat ovat vastanneet tähän lisäämällä vähäsuolaisten juustojen tarjontaa. Tuontijuustoissa suolapitoisuus on usein kovempi kuin kotimaisissa. Vähärasvaisten tuotteiden kysyntä koki harppauksen vuosituhannen vaihteessa, mutta tämä trendi on hiipunut viime vuosina, Tapaila toteaa.

Mihin suomalaiset käyttävät juustoja?
Eniten juustoa syödään edelleen perinteisesti leivän päällä. Siksi aamu- ja iltapalahetket ovat tavallisimpia juuston syöntihetkiä. Juusto on kuitenkin otettu monipuolisesti osaksi arjen ruoanlaittorutiineja useimmissa kodeissa: 46 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä juustoja ruoanlaitossa vähintään viikoittain, osa jopa päivittäin. Kuukausittain juustoja käyttää kokatessaan lisäksi 36 prosenttia vastaajista. Tämä käy ilmi Juustonvalmistajain Säätiön teettämästä kuluttajakyselystä.*

Juustoisena ruokana yksi ruokalaji on ylitse muiden: pizzaan juusto kuuluu lähes kaikkien mielestä. Vain kolme prosenttia vastaajista syö pizzansa ilman juustoa. Seuraavaksi mieluiten juustoa lisätään erilaisiin uuniruokiin, salaattien lisukkeeksi, suolaisten tai makeiden keksien päälle sekä texmex-ruokiin. Tuorejuustojen myötä juustoja on alettu lisätä enemmän myös leivonnaisiin, kastikkeisiin, pataruokiin ja keittoihin. Juustoa, erityisesti raejuustoa, syödään lisäksi valmiin ruoan lisukkeena.

Kuluttajakyselyn mukaan yleisin syy juustojen käyttöön ruoanlaitossa on, että niillä halutaan antaa hyvää lisämakua ruokaan. Juustoa käytetään maustamiseen ja makuyhdistelmien rakentamiseen. Maun lisäksi korostuu rakenteen merkitys: 87 prosenttia vastaajista kertoo pitävänsä siitä, miltä juuston rakenne tuntuu suussa. Eniten juuston rakennetta vieroksuvat nuorimmat vastaajat.

– Ikäerot tulevat selvästi esiin juustojen kulutuksessa. Valtaosa yli 50- ja yli 60-vuotiaista vastaajista kertoo syövänsä juustoa, koska se on terveellistä. Juustoa pidetään tärkeänä kalsiumin ja proteiinin lähteenä. Myös juuston napostelu ja sen yhdistäminen herkutteluhetkiin korostuvat vanhemmissa ikäpolvissa. Eniten jälkiruokiin ja naposteluun juustoja kaipaavat 50–59-vuotiaat, kommentoi Tapaila kyselyn tuloksia.

Vanhemmat vastaajat ovat myös avoimempia juuston erilaisille käyttötarkoituksille, jopa sille, kuinka juustoja voi yhdistää erilaisiin salaatteihin. Vain ajatus juustosta texmex-ruokaan yhdistettynä saa vanhemmat vastaajat varautuneeksi.

Nuoremmat käyttävät juustoja lihan korvikkeena
Alle 40-vuotiaat ja erityisesti alle 30-vuotiaat käyttävät juustoa harvemmin ja osin eri tavoin kuin kyselyn vanhemmat vastaajat. Nuoremmat korostavat maun merkitystä, eivätkä perustele valintojaan terveyssyillä. Noin kolmannes käyttää juustoa lihan korvikkeena ruoanlaitossa. Vajaa viidennes alle 30-vuotiaista vastaajista on vähentänyt juuston syöntiä eettisten syiden vuoksi. Hinnalla on tässä ryhmässä silti suurempi vaikutus juuston käytön määrään.

Viiniä ja juustoja ei pidä hyvänä makuyhdistelmänä jopa 42 prosenttia alle 30-vuotiaista. Tämän klassisen yhdistelmän arvostus kasvaa tasaisesti vastaajien iän myötä. Sen sijaan valmiit juustoraasteet vetoavat muita enemmän kyselyn nuorimpiin vastaajiin. Vähiten valmisraasteita kaipasivat yli 50-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat vastaajat.

Puolesta kilosta länsimaiden kärkikastiin
Suomi ja Islanti pitävät tasaväkistä kakkossijaa heti Ranskan jälkeen tilastossa, joka mittaa juuston kulutusta länsimaissa**. Eroa ranskalaisten ja suomalaisten välillä on vain noin kilon verran vuodessa. Ruotsi, joka piti pitkään etumatkaa Suomeen, on jäänyt seitsemännelle sijalle.

Muutos viimeisen sadan vuoden aikana on ollut dramaattinen. Nykyisin jokainen suomalainen syö noin 27 kiloa juustoa vuosittain. Määrään lasketaan juustotuotteiksi luettavien rahkan ja raejuuston kulutus. 1900-luvun alussa juusto oli ylellisyystuote, jota syötiin noin puoli kiloa vuodessa.

– Vielä 1950-luvulla Suomessa syötiin juustoa noin 1,5 kiloa vuodessa. Sen jälkeen määrää lähes tuplaantui aina kymmenen vuoden välein 1990-luvulle asti, jolloin kulutus oli 13,8 kiloa vuodessa. Siitä kasvu on jatkunut tasaisena ja vaikuttaisi jatkuvan edelleen, Tapaila toteaa.

Muutokset kulutuksessa näkyvät muun muassa siinä, kuinka juustot ovat siirtyneet kaupan palvelutiskistä juustohyllyyn ja valmiisiin pakkauksiin. Sopivat pakkauskoot ja helppokäyttöisyys ovat kasvattaneet valmiiksi viipaloitujen ja pienempinä paloina myytävien juustojen kysyntää sekä tarjontaa.

Lisätietoja kotimaisesta juuston valmistuksesta:

–  Suomessa on noin 7300 maitotilaa, jotka tuottavat noin 2300 miljoonaa litraa maitoa vuodessa.
–  Tästä määrästä noin 55 miljoonaa litraa on luomumaitoa.
–  Suomessa tuotetaan juustoa noin 84 miljoonaa kiloa: kypsytettyjä juustoja noin 57 miljoonaa kiloa ja tuorejuustoja noin 27 miljoonaa kiloa.
–  Vuonna 2016 Suomessa oli 68 juustoalan laitosta. Näistä suuria juustonvalmistajia on 10 ja pienempiä toimijoita 58. Lukuun sisältyvät yritykset, jotka valmistavat sulatejuustoja sekä paloittavat, raastavat ja pakkaavat juustoja.
–  Kotimaisten juustojen valikoimaa rikastuttavat pienjuustolat, joista monet ovat perheen voimin toimivia maatilayrityksiä.
–  Pienjuustolabuumi alkoi vuoden 1995 jälkeen ja huipentui vuonna 2000, jolloin pienjuustoloiden määrä oli korkeimmillaan 82 kappaletta. Sen jälkeen osa on lopettanut toimintansa tai kasvattanut kokoaan isommaksi toimijaksi.
–  Juustoalalle valmistavaa maidonjalostuksen ammatillista koulutusta järjestetään muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulussa (bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma) ja Hämeen ammatti-instituutissa (meijeristin koulutusohjelma). Linjoilta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin.

* Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 48,6 % oli miehiä ja 51,4 % naisia.
** Juuston kulutusta maailmalla mittaavaa tilasto, lähde: Maito & Terveys ry.

Korvapuusti on nyt tutkitusti Suomen suosituin pulla

korvapuusti

Kuvaoikeudet: Helsingin Mylly Oy

Kun tuhannelta vastaajalta kysyttiin, mikä herkku kuuluu ehdottomasti suomalaiseen kahvipöytään, nousee pulla selvästi ykkösvalinnaksi.

Suomalaisen kahvipöydän suosituin herkku on ylivoimaisesti pulla. Toiseksi sijoittuvat pikkuleivät ja kolmanneksi kuivakakku.

Pullista suosituimmaksi nousee korvapuusti, kun suurin osa valitsee korvapuustin omaksi lempipullakseen (45%). Toiselle sijalle nousee voisilmäpulla (26 %) ja kolmanneksi vaniljakierrepulla (15 %).

– Korvapuusti on todellakin oman merkkipäivänsä ansainnut. Kansallista korvapuustipäivää juhlitaan 4. lokakuuta. Korvapuusti ja kanelikierrepulla ovat kirkkaasti myös kaikkien myyntitilastojen kärjessä. Siksi valitsimme esimerkiksi Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjaan pullaksi juuri roosalla raesokerilla koristellun korvapuustin, Lantmännen Unibaken Trade Marketing Manager Kaisa Kivistö kertoo.

Pulla maistuu etenkin iltapäivällä 

Pulla maistuu Suomessa erityisesti iltapäivällä, sillä 62 % vastaajista mainitsee sen lempiajankohdakseen pullahetkelle. Lähes joka viidennen mielestä pulla maistuu kuitenkin hyvältä mihin aikaan vaan. Iltapäivällä pullaan tartutaan varmimmin Itä-Suomessa, kun Pohjois-Suomessamoni saattaa aloittaa jo aamunsa pullalla.

– Pulla on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. 41 % kyselyyn vastanneista ilmoittaa syövänsä pullaa vähintään viikoittain ja 72 % tarttuu pullaan vähintään kerran kuukaudessa. Vain neljä prosenttia ei syö pullaa, Kivistö sanoo.

Pullaa syödään kyselyn mukaan silloin, kun tekee mieli herkkua (49 %) tai koska sitä tarjotaan (38 %). Parhaimmalta pulla maistuu perheen parissa (46 %) tai ystävien kanssa (26 %).

– Perhe ja ystävät olivat parasta pullaseuraa, mutta kannattaa muistaa myös pullahetket työpaikalla. Nykymaailman kiireisessä työkulttuurissa pysähtyminen hetkeksi perinteisten pullakahvien ääreen tekee työyhteisölle oikein hyvää, Kivistö pohtii.

Pullaa ei puoliteta

Yli puolet vastaajista koki, ettei pullaa sovi puolittaa. Kolmasosa kuitenkin hyväksyisi puolittamisen.

– Kyselyn perusteella en lähtisi Itä-Suomessa pullaa puolittamaan. Siellä lähes 70 prosenttia sanoo yksittäisen pullan jakamiselle tiukasti ei, Kivistö hymyilee.

Pullan kanssa suomalaisille maistuu parhaiten tavallinen suodatinkahvi (61 %), maito (20 %) ja tee (6 %).

#roosapulla tekee hyvää

Keskiviikkona 4.10. vietetään jälleen Kansallista Korvapuustipäivää. Juhlan kunniaksi voi herkutella hyvää tekevällä Vaasan Roosa pullalla. Jokaisesta myydystä pullasta Lantmännen Unibake ohjaa 2 senttiä Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen.

Inspiraatiota omiin pullahetkiin voi käydä hakemassa esimerkiksi osoitteessa vaasan.fi/roosanauha. Sivustolla julkaistaan pitkin syys-lokakuuta videoita, joissa Anni Hautala tutkii suomalaista pullakulttuuria yhdessä Kummelista tuttujen Heikki Silvennoisen ja Timo Kahilaisen kanssa. Kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa #roosapulla.

Pullakyselyyn vastasi 1 000 vastaajaa Suomessa Synointin internet-paneelin kautta kesä-heinäkuussa. Otos oli demografisesti edustava. Kyselyn tilasi Lantmännen Unibake.

Suomi-Ruotsi -kasviskysely: suomalaiset arvostavat ruotsalaisia enemmän kasvisten kotimaisuutta

rmjz6rtyo854roab89jq

Apetit tutki suomalaisten ja ruotsalaisten kasvisten syöntiä. Tutkimuksessa ilmeni, että kasvisten kotimaisuus on suomalaisille merkittävästi tärkeämpää kuin ruotsalaisille. Myös kasvisten syömisessä suomalaiset erottuivat positiivisesti: suomalaisista 17 prosenttia kokee olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla tai kasvisruokavaliolla, kun ruotsalaisista vähintäänkin kasvispainotteisella ruokavaliolla on 10 prosenttia.

Etenkin suomalaiset suosivat vahvasti kotimaisia kasviksia. Suomalaisista 87 prosenttia suosii kotimaista kasvista, kun ruotsalaisille kotimainen on ensimmäinen valinta 80-prosenttisesti. Kotimaisuus nousee erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi peräti 31 prosentilla suomalaisista, kun taas ruotsalaisista erittäin tärkeänä kotimaisuutta pitää vain 15 prosenttia.

– Panostamme yrityksenä vahvasti kotimaiseen kasvistenviljelyyn, joten tämä on tietysti meille hyvä uutinen. Luonnollisesti se kertoo myös suomalaisten luottamuksesta meidän omaan tuotantoomme. Koetaan selvästi, että kotimaisessa tuotannossa on paljon positiivisia asioita, jonka vuoksi sitä kannattaa myös ostaa, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.

Suomalaisille ruotsalainen kasvis on ”toinen kotimainen” – Ruotsissa suomalainen yksi ulkomainen muiden joukossa

Kotimaisten kasvisten jälkeen suomalaiset kääntyvät toiseksi mieluiten ruotsalaisten kasvisten pariin: peräti 70 prosenttia suomalaisista ottaisi toiseksi mieluiten länsinaapurissa kasvatettuja kasviksia. Ruotsalaisista 40 prosenttia ottaisi toiseksi mieluiten suomalaisia kasviksia ja 39 prosenttia muita ulkomaisia kasviksia.

– Suomalaiset ovat ehkä tottuneet siihen, että Ruotsista tulee tänne esimerkiksi varhaisperunaa ennen omaa satoa. Toiseen suuntaan ajateltuna suomalaisia kasviksia ei niin paljoa ruotsiin edes viedä, Helenius arvioi.

Kolmasosa lisännyt kasvisten syöntiä ja kasvu jatkuu vahvana

Kasvisten syönti on selvästi nousussa, sillä molempien maiden kuluttajista noin kolmasosa on lisännyt kasvisten syöntiään viimeisen vuoden aikana. Vain neljällä prosentilla vastaajista kasvisten kulutus oli vähentynyt. Sekä suomalaisista että ruotsalaisista vastaajista yli puolet haluaisi myös lisätä omaa kasvisten syöntiään seuraavan vuoden aikana. Suomalaisista 84 prosenttia syö kasviksia päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas länsinaapurissa päivittäin tai lähes päivittäin kasviksia syö 82 prosenttia kuluttajista.

– Kasvisten lisäys kolmanneksella vastaajista on merkittävä luku. Varsinkin, kun sen lisäksi kaksinkertainen määrä kertoo tutkimuksessa jatkossakin lisäävänsä kasvisten syöntiä. Ylipäätään tuloksia katsellessa tuntuu, että suomalaiset syövät enemmän ja monipuolisemmin kasviksia – tämäkin kertoo kasvisbuumin tulosta, Helenius sanoo.

Ravitsemukseen ja ruoan terveysvaikutuksiin liittyvää keskustelua suomalaisista seuraa säännöllisesti tai silloin tällöin 83 prosenttia, kun taas ruotsalaisista keskustelua seuraa 80 prosenttia.

– Tuntuu, että suomalaiset kokevat olevansa enemmän kasvibuumin keskellä kuin ruotsalaiset. Suomalaiset kokevat tarvetta enemmän lisätä kasviksista, minkä lisäksi täällä ehkä puhutaan enemmän kasviksista kuin Ruotsissa, Helenius puntaroi.

Molemmissa maissa kasviksien syömisen tärkeimmät syyt olivat samoja; hyvä maku, tuoreus ja terveellisyys. Suomalaisille ruotsalaisia tärkeämpää olivat etenkin kasvisten kotimaisuus ja edullinen hinta.

Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset ovat korvanneet lihan käyttöä kasviksilla

Suomalaisista 47 prosenttia ja ruotsalaisista 53 prosenttia on korvannut lihan syöntiä kasviksilla ainakin jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Paljon lihan syöntiä kasviksilla on korvannut suomalaisista 12 ja ruotsalaisista 16 prosenttia. Paljon proteiinia sisältävillä kasviksilla lihan syöntiä on korvannut paljon tai jonkin 29 prosenttia suomalaisista ja 32 prosenttia ruotsalaisista. Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset korostuivat lihaa korvanneissa ryhmissä.

– Molemmissa maissa näkyy selkeästi trendi, jossa kasvisproteiinilla korvataan lihaa. Uusien tuotteiden vallatessa markkinoita osuudet voivat vielä edelleen kasvaa, Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan tuloksista on havaittavissa suuriakin linjoja.

– Kaikkia tuloksia yhteen ynnäillessä tulee mieleen, että suomalaisilla on nyt enemmän esillä sellainen elämäntaparemontti ja hyvinvoinnin parantaminen. Suomalaiset haluavat selkeästi muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan ja lisätä edelleen kasvisten syömistä.

Suomalaisista 15-24 -vuotiaista 16 prosenttia kertoi olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla, kun taas ruotsalaisista saman ikäisistä vastaajista ainoastaan 2 prosenttia on kasvispainotteisella ruokavaliolla. Saman ikäryhmän suomalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 68 prosenttia haluaisi vielä lisätä kasvisten syömistä seuraavan vuoden aikana.

– Molemmissa maissa terveellisyys selkeästi kiinnostaa ja siitä halutaan lisää tietoa – se on globaali trendi, joka on tullut varmasti jäädäkseen. Koska nuoretkin ovat niin kiinnostuneita kasvispainotteisesta syömisestä, voimme tulevaisuudessa nähdä, että terveellisesti syömisestä tulee uusi normi.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Apetit Ruoka Oy:n toimeksiannosta heinäkuussa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin kasvisten käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseen vastasi 1400 henkilöä, Suomesta 700 ja Ruotsista 700 vastaajaa.