Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Abban MSC-tonnikalan voi nyt jäljittää kalastusalukselle saakka

qsnuyxitykbvbbe8eya7

Abban MSC-merkityn tonnikalan ostaja voi nyt koodin perusteella jäljittää ostamansa tonnikalapurkin sisältämän tonnikalan kalastusalukselle saakka – aina kapteenin nimeä myöten. Jäjitettävät Abba-tonnikalapurkit ilmaantuvat kauppojen hyllyille kevään mittaan. Ne tunnistaa kannen Pacifical-logosta. 

Jäljittäminen toimii syöttämällä tonnikalapurkin kannesta löytyvä koodi Abban kotisivuilta löytyvään nettipohjaiseen palveluun. Jäljitettävyyssivustolta löytyy myös lisätietoa tonnikalalajista, kalastusalueista ja tonnikalan pakkaajasta.

MSC-tonnikalan täysi jäljitettävyys kalastusalukselle saakka on toteutettu yhteistyössä kestävän tonnikalanpyynnin puolesta toimivan Pacifical-yhtiön kanssa. Pacifical on Tyynenmeren saarivaltioiden (ns. PNA-maat) yhteistyöyritys.

MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille. Järjestön tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Tuotteen MSC-sertifikaatti siis tarkoittaa, että tonnikalan pyyntimenetelmät eivät tuota tarpeettomia sivusaaliita eikä kalakantojen kestävyys ole uhattuna. Sertifikaatti kattaa myös kalastuksen hallinnoinnin eli työntekijöiden työolot.

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

nv9nvgg61wme5u1yfjl5

Kuva: Orkla

Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa.

Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös kertovat liikkuvansa enemmän kuin muiden Pohjoismaiden vastaajat. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa, riippumatta siitä onko se matala, normaali vai korkea, ovat ruotsalaiset.

Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse.

Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin.

Suomalaisista puolet katsoo viranomaisten ravitsemussuositusten sopivan useimmille. Kaikkein eniten kaikissa maissa luotetaan kuitenkin omiin arvioihin ja kokemuksiin.

Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Vastaavasti naisista 67 % kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain 30 % on tätä mieltä.

Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2016 ja se tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain.

Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.

WWF:n Lihaopas kannustaa syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa

wwfn_lihaopasc_saara_tunturi_wwf

Saara Tunturi / WWF.

Maailma ei kestä nykyistä lihankulutustamme. Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään ensimmäistä kertaa suomessa Lihaoppaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Oppaan pääviesti on: ”vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa”.

Ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon ja minkälaista lihaa syömme. Siksi WWF on julkaissut Lihaoppaan. Opas löytyy osoitteesta wwf.fi/lihaopas.

”WWF:n Lihaopas opastaa suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Kannustamme suomalaisia korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Vältä, harkitse, kohtuudella – näin lihat on arvioitu

WWF:n Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.

Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.

”’Vältä’-merkinnän saaneilla tuotteilla on suurimmat haitalliset vaikutukset ympäristöön muun muassa siksi, että niiden tuottamisessa käytetään rehuna soijaa, ja valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettu. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Suurten ympäristövaikutusten vuoksi ”vältä”-kategoriassa on useita tuontituotteita, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”- merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita.

Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja.

”Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän merkinnän saaneita tuotteita. Jos et löydä vihreän merkinnän saaneita tuotteita kaupasta, kysy niistä kauppiaaltasi. Kauppiaat kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaiden toiveita valikoiman suhteen”, Höynälänmaa vinkkaa.

Esimerkiksi naudanlihoista ympäristöystävällisin valinta on luonnonlaidunliha. Kun eläimet laiduntavat perinneympäristöissä, ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita. Oppaassa luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka on tuotettu kotimaisen luonnonlaidunlihan tuotantokriteerien mukaan.

Suosi – ympäristön kannalta parhaat valinnat

”Ruokavalion ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Ympäristön näkökulmasta tämä ei yksinään riitä. Lihan kokonaiskulutusta on pakko myös vähentää”, Höynälänmaa toteaa.

Eri ruoka-aineiden tuotannon vaikutusta ympäristöön voidaan mitata monilla mittareilla. Sekä Suomen että globaalin ympäristön kannalta tärkeimpiä mittareita ovat luonnon monimuotoisuus-, ilmasto- ja vesistövaikutukset sekä torjunta-aineiden käyttö. Näillä kriteereillä on arvioitu oppaassa lihojen lisäksi juustot, kananmunat sekä valikoima kasviperäisiä tuotteita.

Oppaan ”suosi”-kategoriasta selviää, että esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkeästi merkittävin teko on vaihtaa osa lihasta kasviksiin ja kestävästi pyydettyyn kalaan.

”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna”, Höynälänmaa sanoo.

Suomessa lihantuotanto lisää Itämeren rehevöitymistä

Lihantuotannon aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle. Kasvavan lihankulutuksen kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi sademetsien ainutlaatuisessa luonnossa. Lisäksi lihantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Selkeästi suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla. Liiallinen lihankulutus vaikuttaa ympäristöön myös Suomessa. Suomen peltoalasta noin 70 prosenttia on lihantuotannon käytössä rehupeltoina ja laitumina.

”Lihantuotanto lisää Itämeren ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentäminen voisi merkittävästi parantaa Itämeren tilaa”, Höynälänmaa sanoo.

Lisätietoja:
WWF:n Lihaopas: www.wwf.fi/lihaopas

Ristorante-pizza valloitti Suomen 20 vuotta sitten

mozzarella-vanha

Vuonna 1997 Ristorante-pizza maksoi 20 markkaa

Dr. Oetkerin Ristorante-pizzat saapuivat Suomeen vuonna 1997. Suomi oli ensimmäinen Ristorante-Pohjoismaa, ja yksi ensimmäisistä koko maailmassa. 20 vuotta sitten Ristorantesta oli saatavilla neljä erilaista vaihtoehtoa ja nämä alkuperäiset löytyvät yhä edelleen pakastealtaista. Tänään Ristorante-valikoimassa on 18 eri vaihtoehtoa ja se on Suomen suosituin pakastepizza. Myös pizzojen kuningasmaana tunnetussa Italiassa Ristorante päihittää kilpailijansa.

Vuonna 1997 Suomessa oli nousukausi. Hartwall Areenaa avattiin, suomalaiset pääsivät Viroon ilman viisumia, Michael Jackson esiintyi stadionilla ja Radio Nova sekä Nelosen tv-kanava näkivät päivänvalon. Samaan aikaan kauppojen pakastealtaat järjesteltiin uusiksi. Herne-maissi-paprikan, kalapuikkojen ja peruna-sipuli -sekoituksen rinnalle ilmestyivät Dr. Oetkerin Ristorante-pizzat. Suomen valloitus aloitettiin neljällä eri vaihtoehdolla, ja ne olivat Mozzarella, Speciale, Quattro Stagioni ja Vegetale. Kokonaisuudessaan Suomessa on nyt tarjolla 18 erilaista Ristorante-pizzaa, sisältäen alkuperäiset makuvaihtoehdot.

Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, jonne Dr. Oetker toi Ristorante-pizzat. Tammikuussa 1997 Ristorante-pizzoja sai aina Helsingistä Sodankylään ja Ivaloon saakka. Kaksi vuosikymmentä sitten kaupan kenttä oli eri näköinen kuin tänään. Nykyisten toimijoiden lisäksi Ristorante-pizzoja löytyi esimerkiksi Elannon operoimasta Leppävaaran Maxista ja Spar-ketjun kauppojen pakastealtaista.

– Ensimmäiseksi kokosimme suomalaisen testiryhmän, joka pääsi maistelemaan uusia ja erilaisia pakastepizzoja. Useista eri vaihtoehdoista päädyttiin muutamaan suosikkiin, joilla lähdettiin liikkeelle heti vuoden 1997 alusta. Vaikka tuolloin ei oltu vielä sähköposteista tai some-systeemeistä kuultukaan, niin palautetta ja kysymyksiä sateli. Suomalaisia esimerkiksi ihmetytti tomaatti-mozzarella pizza ja kysyttiinkin: “Onko tästä unohtunut täytteet?”, Dr. Oetkerin Suomeen vuonna 1996 perustanut ja nykyäänkin toimitusjohtajana toimiva Pirkka Peltoniemi muistelee.

20 vuotta sitten 20 markkaa

Suomessa elettiin vielä 90-luvun lopussa vahvasti markka-aikaa. Ensimmäinen Ristorante-pizza maksoi silloin 20 markkaa. Noista ajoista pizzan hinta ei ole juurikaan noussut. Parhaissa tarjouksissa Ristorantea saa nykyään kaksi viidellä eurolla. Vaikka hintataso on pysynyt samana, on pizzassa tapahtunut paljon muutosta.

Terveys ja hyvinvointi on yksi maailman megatrendeistä ja se näkyy myös pizzamarkkinassa. Ristorante-pizzoissa on tänä päivänä 22 prosenttia vähemmän suolaa kuin 10 vuotta sitten. Kasvisvaihtoehtojen lisäksi gluteenittomat kiinnostavat suomalaista pizzansyöjää. Dr. Oetkerin gluteenittomat pizzat tulivat markkinoille viime syksynä ja ovat osoittautuneet menestykseksi.

– Tutkimme jatkuvasti maailman trendejä. Olemme nyt tunnistaneet kymmenen trendiä, joilla on vaikutusta ihmisten ruokakäyttäytymiseen. Osaltaan nämä ohjaavat myös tuotekehitystä ja uusien makuvaihtoehtojen rakentamista. Trendien perässä juokseminen ei kuitenkaan yksistään ratkaise. Pidämme huolta myös perinteistä ja jatkossakin suomalaisten suosikit löytyvät valikoimistamme, Peltoniemi lupaa.

Ristorante on Italian suosituin pakastepizza

Maissa on eroja myös pizzojen kohdalla. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomi on erilainen pizzamaa. Ruotsissa on enemmän kulmapizzerioita ja ulkona syöminen on tavallisempaa kuin Suomessa. Pakastepizzamarkkina onkin meillä moninkertaistunut kuluneen 20 vuoden aikana ja on suurempi kuin Ruotsissa. Suomessa Ristorante on kokoluokassaan markkinajohtaja.

Ehkä hieman yllättävä tieto on se, että Ristorante-pizza on myös maailman johtavan pizzamaan eli Italian suosituin pakastepizza. Dr. Oetkerilla uskotaan, että Italian johtoasemaan on päästy kehittämällä kaikkia aisteja tyydyttävä pizza.

– Maku on pizzassa tärkein tekijä. Mutta yksin se ei riitä. Pizzan pitää myös tuoksua hyvältä ja sen pitää ehdottomasti näyttää hyvältä. Lisäksi pizzasta pitää kuulua juuri oikeanlainen ääni, kun sitä haukkaa. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä tekijänä tulee suutuntuma. Ei liian kova, ei missään nimessä liian pehmeä ja juuri sopivan rapea sekä täyteläiseltä tuntuvat täytteet. Täydellinen pizza on viiden aistin kokonaisuus, kiteyttää uransa aikana jo tuhansia pizzoja syönyt Pirkka Peltoniemi.

 

Fazer selvitti suomalaisten lempilounasruoat − kasvisruoat nousussa

vegetables-1368139088c4z

Kasvisruoan suosion kasvu näkyy ensimmäistä kertaa Fazerin lempilounasruokakyselyn tuloksissa. Kestosuosikkien lasagnen ja paistettujen muikkujen rinnalle kärkeen kiilasivat kasvis- ja vegaaniruoat. Nyt alkavalla Lempiruokaviikolla asiakkaiden valitsemia ruokia nautitaan Fazerin Amica-henkilöstöravintoloissa ympäri Suomen.

Lasagne, lihapullat ja perunamuusi sekä paistetut muikut löytyivät jälleen kärkiviisikosta Fazer Food Servicesin lempilounasruokakyselyssä. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn kasvisruokien suosion kasvu näkyy kuitenkin selkeästi, sillä uusina tulokkaina viiden kärkeen ovat nousseet kasvis- ja vegaaniruoat sekä pinaattiletut.

Lempilounasruoat 2017 TOP 10

  1. Lasagne
  2. Paistetut muikut
  3. Kasvis- ja vegaaniruoat
  4. Lihapullat ja perunamuusi
  5. Pinaattiletut
  6. Kalakeitto
  7. Tortillat
  8. Lohiruoat
  9. Pitsa
  10. Kievin kana

”Lempilounaskyselyn perusteella olemme onnistuneet Fazerilla tuomaan uudenlaisia houkuttelevia kasvisvaihtoehtoja, jotka ovat nousseet jopa suosikkiruokien mitalisijoille. Fleksitarismi eli joustava kasvissyönti on noussut vahvaksi ruokatrendiksi Suomessa” toteaa Fazer Food Services Suomen gastronomia- ja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom.

Amica.fi-sivuston lempilounasruokakyselyyn vastasi 19.−29.1. välisenä aikana 1869 suomalaista eri puolilta Suomea. Vastaajille oli annettu valmiiksi muutamia vaihtoehtoja, jotka olivat nousseet esiin Amica-ravintoloiden omissa ravintolakohtaisissa lempiruokakyselyissä. Mukana oli myös ELO-säätiön organisoiman Suomen Kansallisruoka -äänestyksen finalisteja. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa jokin oma lempiruoka.

Fazerilla luodaan herkullisia kasvisvaihtoehtoja

Viime vuosina Fazerilla on kannustettu kasvisten lisäämiseen ravintoloissa ruokalistan, kampanjoiden ja esillepanon kautta sekä kehitetty uudenlaisia herkullisia kasvisreseptejä myös kotikäyttöön.

”Tarjoamme päivittäin 130 000 lounasta ympäri Suomen 600 ravintolassamme – asiakkaina on suomalaisia lapsista työikäisiin ja senioreihin. Haluamme uudistaa suomalaisten lounaskokemusta niin maun, palvelun kuin miljöön osalta. Tänä vuonna pääteemojamme ovat kasvisten lisääminen ja yhdessä syömiseen kannustaminen, kertoo Marianne Nordblom.

Asiakkaiden pyynnöstä viikolla 6 vietetään jälleen Lempiruokaviikkoa Amica-henkilöstöravintoissa ympäri Suomen maanantaista perjantaihin. Lempiruokakyselyn perusteella lounaslistalle on nostettu ravintolan toivotuimmat lempiruoat, maanantaista perjantaihin. Löydä kaikille avoimet Amica-ravintolat osoitteessa amica.fi.

Fazer sitoutuu sertifioidun soijan käyttöön

a4bc50438472e492_800x800ar

Fazer sitoutuu siihen, että kaikki sen käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua ja sertifioitua vuoteen 2020 mennessä. Kaikki Fazer Food Servicesin ravintoloiden aterioissa käytetty soija on jo nyt sertifioitua. Soijaa päätyy ruokapöytiin myös epäsuorasti lihan, kalan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn eläinrehun kautta.

Fazerin sitoumus siirtyä käyttämään vain sertifioitua soijaa vuoteen 2020 mennessä kattaa Fazerin kaikki liiketoiminnot. Kaikki tuotantoketjussa suoraan tai epäsuoraan käytetty soija täyttää silloin RTRS- (The Roundtable on Responsible Soy) tai ProTerra-sertifioinnin vaatimukset. Fazer raportoi edistymisestään vuosittain.

”Käyttämällä sertifikaatteja haluamme taata sen, että tuotantoketjussamme käytetty soija täyttää vastuullisen tuotannon vaatimukset”, sanoo Fazer Food Services Finlandin toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Maailmanlaajuisesti noin 70 prosenttia soijasta käytetään eläinrehuun. Fazer käyttää soijaa sekä ruoan raaka-aineena, että epäsuorasti lihan, kalan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannossa käytetyn eläinrehun kautta. Soijan vastuuton tuotanto on liitetty haitallisiin ympäristövaikutuksiin, kuten metsäkatoon ja monimuotoisuuden vähenemiseen.

Fazer liittyy tavoitteen myötä suomalaiseen soijasitoumukseen, jonka ovat perustaneet Kesko, HK Scan Finland, Arla Suomi ja Unilever Finland yhteistyössä WWF Suomen kanssa.

Enemmän kasviksia ja kotimaista lihaa Fazer Food Servicesin-ravintoloissa

Soijasitoumus jatkaa Fazerin työtä vastuullisen tarjoaman luomiseksi.  Ruokatrendeissä on nähtävissä kasvisten suosio ja kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan. Fazer haluaa tukea kasvavaa mielenkiintoa kasvisruokaa kohtaan ja nostaa kasvisruoan johtavaksi teemaksi ravintoloissaan.

”Ihmiset syövät yhä enemmän kasviperäistä ruokaa, ja kiinnittävät huomiota ruoan alkuperään ja lihan määrään. Kaikki Fazerin ravintoloissa tarjoiltava broileri on kotimaista ja vähintään 90 prosenttia kaikesta lihasta on aina suomalaista”, Jaana Korhola kertoo.

Ruokaretki.fi tavoittaa lähiruoasta kiinnostuneet herkkusuut

ruokaretki.fi-paljastaa-lahiruoan-mansikkapaikat

Suomen suosituin luontomatkailumedia Retkipaikka.fi on saanut rinnalleen lähiruokaan ja ruokamatkailuun keskittyvän valtakunnallisen Ruokaretki.fi -palvelun.

Ruokaretki.fi kertoo ruoantuottajista, tapahtumista, ravintoloista ja kahviloista, joilla lähiruoka on lähellä sydäntä. Makunystyröitä kutkuttava sivusto auttaa löytämään uusia paikallisia herkkuja ja tarjoaa lähiruoan ammattilaisille yhteisen kanavan tarjontansa esittelyyn.

Retkipaikka nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi retkeilyblogiksi. Nyt haluamme tehdä saman lähiruoalle ja sen parissa toimiville, kertoo Antti Huttunen, yksi sivuston perustajista.

Ruokaretken sisällön tuottaa lähiruoasta ja ruokamatkailusta innostuneiden bloggaajien valtakunnallinen verkosto. Myös lukijat voivat osallistua sivuston tekemiseen antamalla vinkkejä kiinnostavista kohteista ja tapahtumista. Ruokaretki lupaa paljastaa lähiruoan mansikkapaikat.

Ruoka ja matkailu liikuttavat suomalaisia varmasti yhtä tehokkaasti kuin luonto ja retkeily. Seuraaviksi askeliksi olemme suunnitelleet jo karttapohjaista sovellusta sekä Retkipaikan ja Ruokaretken yhdistävää verkkokauppaa. Retkemme on vasta alussa, nyt on hyvä hetki hypätä mukaan, kannustaa Antti.

Pirkanmaa valittiin Ruokaretken pilottialueeksi, ja edustava otos maakunnan lähiruokatuottajien ja makujen parhaimmistoa löytyy nyt palvelusta. Pirkanmaan lisäksi herkullisten kohteiden ketju ulottuu jo Etelä-Suomesta Lappiin.

Ruokahalu kasvaa sivustoa kehitettäessä, mukaan on tulossa paikallisia ruokareseptejä, tapahtumia sekä lähiruoan ja matkailun yhdistäviä reittejä, Huttunen valottaa tulevia suunnitelmia.

 

www.ruokaretki.fi

 

Suomen kansallisruoka on ruisleipä

ruispalat

Kuva: Myllärin 

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko.

Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016. Äänestykseen saatiin noin 40 000 ääntä, joista reilut sata saapui perinteisellä postikortilla.

Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

36ca54a5-bf7e-460e-b6e0-f99d6a993ccd-w_960

Kansa ja raati samaa mieltä

Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita  muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.

Kansallisruoka valittiin kansanäänestyksellä. Äänestyksen tukena toimineen raadin tehtävänä oli varmistaa, että kilpailun finalistit edustavat monipuolisesti suomalaista ruokakulttuuria tarinoiltaan, raaka-aineiltaan ja valmistustavoiltaan. Raadin oma suosikki oli sesonkeihin soveltuva kalakeitto, joka sopii tarjoiltavaksi aina ruisleivän kanssa.

Suomi100 –juhlavuosi on ruisleivän vuosi – millainen on sinun ruisleipäsi?

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.

Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Äänestys todisti ruisleivän ikonisen aseman suomalaisten sydämissä. Jokaisella meistä on siihen oma suhteemme ja tarinanne. Rukiin ympärillä tehtävä työ raaka-aineen kotimaisuuden varmistamiseksi sekä Suomen vahva osaaminen terveysvaikutuksista yhdessä uudentyyppisten napostelutuotteiden kehittämisen kanssa ennustavat rukiille hyvää tulevaisuutta. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.

Käy katsomassa raadin jäsenen tarinoita aiheesta ”Minun ruisleipäni”, ja jaa oma tarinasi tai kuvasi hashtagilla #minunruisleipäni.

ELO-säätiö yhteistyökumppaneineen nostaa jokaisen 12:sta ruoka-aarteesta esiin omana nimikkokuukautenaan. Käy katsomassa www.kansallisruoka.fi sivuilta.

Kyselytutkimus: Suomalaiset skoolaavat kotimaisella oluella 100-vuotiaalle Suomelle

panimoliitto017n_netti2

Taloustutkimus selvitti, millä suomalaiset skoolaavat 100-vuotiaalle Suomelle ja suosituimmaksi juomaksi nousi kotimainen olut. Oluen taakse jäivät niin ranskalainen samppanja kuin espanjalainen kuohuviini cava. Suomen juhlavuosi käynnistyy vuoden 2017 alussa.

Olut on kuulunut eurooppalaiseen ruokavalioon kiinteästi jo tuhansia vuosia. Olut on osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria mitä suurimmassa määrin. Suomi on olutmaa ja oluenvalmistuksella on pitkät perinteet. Noin puolet suomalaisten kuluttamasta alkoholista nautitaan mallasjuomana. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa juodaan olutta keskitason verran.

2016-12-30-12_13_42-liite-tiedotteeseen-suomi-100-pdf-nitro-reader-3

Maailman juoduin oluttyyppi on vaalea lager ja myös Suomessa lager on ylivoimaisesti myydyin olut. Laajentunut olutvalikoima kertoo kuitenkin suomalaisten makutottumusten muutoksista. Tummempia ja voimakkaamman makuisia oluita on nyt tarjolla selvästi aiempaa enemmän. Suomessa on meneillään olutbuumi ja se näkyy valikoiman laajentumisena. Kuluttajan saatavilla ei ole aiemmin ollut tällaista valikoimaa kotimaisia olutvaihtoehtoja.

”On hienoa huomata, että suomalaiset arvostavat kotimaista olutta ja valitsevat sen satavuotiaan Suomen juhlajuomaksi. Suomessa ovat vahvat olutperinteet ja voimme ylpeinä kohottaa maljan kotimaista olutta satavuotiaalle Suomelle”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen.

Kotimainen olut tulee läheltä, se kasvaa suomalaisesta pellosta. Korkealuokkainen ohra on erinomaisen maltaan ja siitä valmistettavan oluen perusta. Maltaaksi kelpaavaa ohraa viljellään Kymenlaaksosta Kokkolan korkeudelle asti. Mallasohran viljely on maatalouden yksi tukiranka. Maatalouden lisäksi kotimainen olut työllistää erityisesti ravintoloissa, kaupoissa ja kuljetuksissa.

Alueellinen ja paikallinen panimotoiminta on kasvanut viime vuosina ja tällä hetkellä olutta valmistaa noin 80 panimoa. Kotimaisen oluen valmistus tuo elannon tuhansille ketjussa pellolta pöytään. Toimiala tuottaa valtiolle verotuloja 2,0 miljardia euroa vuosittain. Oluen osuus tästä on 1,4 miljardia euroa eli lähes 70 %.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista, jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,2 %-yksikköä.

Kokkikartanon jouluruuat myyty jo lähes loppuun kaupoista ­– ”Kaikki minkä pystymme valmistamaan, viedään käsistä”

a450a69cd79b0014_800x800ar

Lanttulaatikko

Keravalainen Kokkikartano ei valmista jouluruokia syksyn mittaan varastoon, vaan kaikki joulusesongin herkut myydään aina tuoreina. Suurin osa Kokkikartanon tämän vuoden jouluruuista onkin jo käytännössä myyty kaupoissa loppuun ja viimeiset erät toimitetaan tänään torstaina.

– Emme pakasta ruokiamme missään vaiheessa ja se tarkoittaa sitä, että aloitamme jouluruokien tekemisen silloin, kun niiden kysyntäkin alkaa. Haluamme tarjota tuoretta juhlaruokaa joulupöytiin, ihan kuten kotonakin tehtäisiin, kertoo Kokkikartanon toimitusjohtaja Kati Rajala .

Vuosien saatossa Keravalla on opittu tietämään se hetki, kun esimerkiksi joululaatikot alkavat maistua suomalaisille. Muutamaa viikkoa ennen sitä käynnistyy tuotanto, kun raaka-aineet saapuvat keittiölle. Jouluruokia tehdään lyhyessä ajassa niin paljon kuin vain ehditään.

– Joulu on meillekin aivan erityistä aikaa. Valmistamme koko ajan myös muita tuotteitamme, mutta hetkellisesti meillä paiskitaan töitä ensisijaisesti juuri jouluruokien parissa. Pari viikkoa ennen joulua tuotantomme kasvaa 50 % ja vielä tänään torstaina (22.12.) meiltä lähtee viimeisiä eriä laatikoita kauppoihin, Rajala hymyilee.

Perinteiset laatikot pitävät pintansa  

Kokkikartanon joulun menekkituotteisiin kuuluvat riisipuuro, perinteiset laatikot sekä karjalanpaisti. Laatikoista ainoastaan maksalaatikkoa valmistetaan myös muinakin vuodenaikoina.

– Kaikki kolme perinteistä joululaatikkoa tuntuvat pitävän pintansa. Peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa menee kaikkia miltei samat määrät, reilut 20 000 kg, Rajala kertoo.

Keravalla voidaan hyvin arvailla sitä, mikä suomalaiselle jouluna parhaiten maistuu:

– Kyllä se taitaa perunalaatikko olla. Sitä meillä tehdään joka vuosi kaikkein eniten. Ja mikäs siinä, onhan se todella hyvää, Rajala pohtii.