Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Helsinkiin uudenlainen viinitapahtuma

8274f2f2-23e4-451b-9566-25e25ea0cabc

Toukokuun puolessa välissä ensimmäistä kertaa järjestettävä Suvilahti Wine Fest (SWF) on uusi laadukas ja viihdyttävä viinifestivaali kaikelle kansalle. Rentotunnelmaisen Suvilahti Wine Festin lipunmyynti alkaa tänään.

Helsingissä toukokuun 15.-16. päivä järjestettävä Suvilahti Wine Fest lähestyy viinin ympärille rakentuvaa tapahtumaa uudenlaisella ajattelutavalla. Suomalainen viinikulttuuri on muuttunut viime vuosina rennommaksi ja Helsinkiin haluttiin helposti lähestyttävä ja viihdyttävä viinitapahtuma, jonka ideoivat ja toteuttavat Suvilahden kulttuurikeskuksessa tapahtumakeskusta ja ravintolaa pyörittävä Suvilahti TBA ja Suomen suurin tapahtumajärjestäjä Live Nation Finland.

Festivaalipaikaksi valikoitui Suvilahden Energiakenttä, johon nousee tapahtuman ajaksi 3000 henkeä vetävä teltta esiintymislavoineen sekä näytteilleasettaja-ständeineen.
Lisäksi käytössä ovat Suvilahti TBA:n piha-alue ja sisätilat. Ensimmäisenä vuonna Suvilahti Wine Festiin odotetaan 11.000 kävijää.

“SWF ei ole pelkästään viinimessut, street food festival, konsertti, sirkusesitys tai alkukesän ulkoilmajuhlat. SWF on kaikkea tätä ja vielä paljon enemmän. SWF on valtavan suuri pop up -tapahtumaravintola ja huvipuisto kaikille aisteille! “, visioi Suvilahti TBA:n Mikko Hultman.

“Haluamme järjestää helposti lähestyttävät juhlat viinin, ruuan ja musiikin äärellä. Päästä mahdollisimman kauas messufiiliksestä. Suvilahden ympäristö itsessään tarjoaa mainiot puitteet rennolle viinitapahtumalle, jossa voi viihtyä pidempäänkin tai tulla vain pistäytymään”, jatkaa Live Nation Finlandin kaupallinen johtaja Anu Kauppi.

Suvilahti Wine Fest panostaa laadukkaaseen juoma- ja ruokatarjontaan. Jo tällä hetkellä mukana on kaikki suurimmat maahantuojat (mm. Altia, Arvid Nordquist Finland Oy, Bacardi-Martini Finland, Beverage Partners Finland Oy, Pernod-Ricard Finland Oy ja Solera Finland), jotka tuovat tapahtumaan yli 250 viinitalon edustuksen. SWF:ssä tulee kaiken kaikkiaan olemaan edustettuna yli 500 viinitaloa. Myös ruokapuolella panostetaan sekä laatuun että monipuolisuuteen.  Tarjolle tulee niin kylmää kuin lämmintäkin ruokaa, sekä maistelu- että ruoka-annoksina. Luvassa on laaja tarjonta makuja eri puolilta maailmaa.

Suvilahti Wine Festissä nautitaan ruuan ja juoman lisäksi musiikista. Tapahtuman DJ:nä tunnelmaan sopivaa musiikkia soittavat sekä DJ Bunuel että Sam Yaffa. Lisäksi tarjolla on muutama livekeikka. Toistaiseksi julkistettuja esiintyjiä ovat Don Johnson Big Band, Mariska, Iisa ja Jätkäjätkät. Isona osana ohjelmistoa ovat viihdyttävät tasting-tilaisuudet, joissa asiakkaan on mahdollista tutustua kyykkyviineistä hääviinimenuihin. Suvilahti Wine Festin tarkempi ohjelma sekä lisää esiintyjiä julkistetaan kevään kuluessa.

Suvilahti Wine Festin ikäraja on 18-vuotta, sillä koko tapahtuma on anniskelualuetta.

www.suvilahtiwinefest.fi

Instagram: @suvilahtiwinefest
Facebook: @suvilahtiwinefest

Liput: 
Nyt myynnissä Ticketmasterissa
Hinnat 17,50 € palvelumaksuineen

Helsinki Beer Festival 2020 teemana on Serbian pienpanimot

HBF 2020, Andres Teiss, Serbian pienpanimoliiton puheenjohtaja, pictures_ Dejan Smiljanic

Andres Teiss, Serbian pienpanimoliiton puheenjohtaja, kuvaaja: Dejan Smiljanic

Balkanilla on pantu olutta läpi maan vuosisataisen historian. Serbian pääkaupunki Belgrad oli tunnettu panimokaupunki jo paljon ennen Jugoslavian aikaa.

Serbian pienpanimotarjonta on esillä Helsinki Beer Festivalilla Kaapelitehtaalla 3.-4.4.2020.

Maan ensimmäiset uuden aallot pienpanimot näkivät päivänvalon kymmenisen vuotta sitten. Noin puolet uusista pienpanimoista on syntynyt parin kolmen viime vuoden aikana.

Tällä hetkellä rekisteröityjä pienpanimoita on 51. Niistä 29 on jäseninä Serbian pienpanimoiden liitossa SIBA:ssa.

Helsinki Beer Festivalin Markku Korhonen , Jyrki Peltonen ja Anna-Maija Immonen matkustivat sunnuntaina Serbiaan kokoamaan käsityöpanimoiden tarjonnasta edustavaa valikoimaa Kaapelitehtaalle.

“Olemme iloisesti yllättyneitä, että Helsinki Beer Festival valitsi Serbian tämän vuoden teemamaaksi.  Odotammekin jännittyneinä, minkälaisen vastaanoton eri puolilla Serbiaa valmistetut oluet saavat toisenlaisesta kulttuurista tulevilta pohjoisilta oluenystäviltä”, sanoo Serbian pienpanimoiden liiton johtaja ja The Black Turtle -panimon omistaja Dejan Smiljanić.

The Black Turtle aloitti toimintansa vuonna 2010. Se on maan käsityöpanimoista toiseksi vanhin. Panimolla on Belgradissa viisi olutbaaria, joiden hanoissa virtaa omia oluita.

Belgradilainen Dogma ja Sopotissa sijaitseva Kabinet ovat maan tunnetuimmat pienpanimot. Dogmalla on vientiä yli 20 maahan. Panimon toimitusjohtaja Vladimir Stojković kiertää jatkuvasti ympäri Eurooppaa esittelemässä oluitaan.

“Serbia on nykyaikainen olutmaa, ja tuotteemme ovat saaneet valtavasti ystäviä eri puolilta maailmaa. Olemme käynnistelleet vientiä myös Suomeen. Uskomme, että Helsinki Beer Festivalin myötä oluitamme on pikkuhiljaa saatavissa suomalaisista kaupoista ja Alkosta.”, Stojković sanoo.

Serbian Suomen suurlähetystö on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa teemamaata. Suurlähettiläs Saša Obradović kertoo, että serbialaiset ovat aitoa olutkansaa. Maan vanhin yritys on itse asiassa olutpanimo.

“Olemme ylpeitä ruoka- ja juomakulttuuristamme, johon olut kuuluu olennaisena osana. Uusia käsityöpanimoita on syntynyt ilahduttavan runsaasti maahamme. Me serbialaiset rakastamme olutta sekä ystäviä, jotka nauttivat sitä meidän kanssamme”, Obradovic sanoo.

Obradovic muistuttaa, että olut on maailman demokraattisin juoma, joka yhdistää rikkaat ja köyhät sekä eri kansat toisiinsa. Paikalliset ruoat ja juomat ovat tärkeä osa matkailua. Serbia on suomalaisille edullinen maa matkustaa.

“Viime kesänä avatun suoran lentoyhteyden ansiosta oluenystävät pääsevät nyt parissa kolmessa tunnissa Helsingistä paikan päälle Belgradiin olutravintolaan maistelemaan panimoidemme oluita sekä maukkaita ruokia, ja vieläpä kohtuuhintaan”, Obradovic muistuttaa.

Serbiasta saapuu paikanpäälle Helsinkiin useamman panimon edustajan seurue.

Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita.

Tapahtumassa on myös paikalla viisi Belgialaista panimoa edustajineen, sekä oluen painikkeeksi ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana.

Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuusoluita ja -siidereitä.

Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet.

Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu.

Helsinki Beer Festival 2020 ohjelmassa mm. oluttastingeja  ja jo perinteeksi muodostunut olutbingo, sekä tikanheittoa, pingistä ja olutaiheinen tietovisa.

Lauantaina Olutjooga, pitäjänä olutliiton puheenjohtaja Aniko Lehtinen.

Ruokatarjonta on laaja ja ruuan myyntipisteitä on kahdessa kerroksessa yhteensä viisi.

Iltoja vietetään kevyen musiikin parissa.

Helsinki Beer Festival on olutihmisten vuoden tärkein kohtaamispaikka, missä maahantuojat, panimot, kaupan ja ravintolan sisäänostajat  sekä lehdistö kohtaavat toisensa.

Helsinki Beer Festival 03. – 04.4.2020

Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki.

Aukioloajat:

 

Pe 3.4.         ammattilaistunnit klo 14.00 – 17.00

yleisötunnit klo 17.00 – 01.00

La 4.4           yleisötunnit klo 12.00 – 01.00

Uusi kaupunkikahvi vie makumatkalle Reykjavíkin upeisiin maisemiin!

df205ea8-1a8d-4ed8-a912-4f4cbb217af4

Reykjavík tarjoaa seikkailijalle elämyksiä ja luonnon ihmeitä. Maailman pohjoisimmassa pääkaupungissa on leppoisa tunnelma ja kaikkialle pääsee kävellen. Myös kahvikulttuuri kukoistaa tulen ja jään maassa, katujen ollessa täynnä pieniä kahviloita monipuolisine valikoimineen.

PAULIG CAFÉ REYKJAVÍK on saanut inspiraationsa satujen saaren värikkäästä, pienen kylän tunnelmaa huokuvasta pääkaupungista. Kahvi kuuluu luontoa rakastavien islantilaisten elämään niin kotona ja kahviloissa kuin ulkona henkeä salpaavien maisemien keskellä. Tämä keskitumma kahvisekoitus on paahdettu 100% arabica-pavuista ja sen hedelmäisen makeasta mausta voit löytää vivahduksen toffeeta.

Paulig Café Reykjavík

Paulig Café Reykjavík 450 g papu
Paulig Café Reykjavík 475 g
Paahtoaste:
3 – Keskitumma
Makuvivahde: Toffeinen

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä kasvoi vuonna 2019

supermarket-949913_1280

Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan Suomessa vedettiin elintarvikkeita pois markkinoilta 200 kertaa vuonna 2019. Määrä on 19 prosenttia edellisvuotta suurempi. Yleisin syy takaisinvetoon oli allergeenivirheet.

Takaisinvetojen määrä on kasvussa neljättä vuotta peräkkäin. Yhtä yksittäistä syytä kasvuun ei ole. Näyttää siltä, että kuluttajat ilmoittavat havaitsemistaan virheistä elintarvikkeissa entistä useammin. Myös yritysten omavalvonta on kehittynyt ja viranomaisvalvontaa kohdistetaan tarkemmin arvioidun riskin perusteella.

Allergisille vaaraa väärien pakkausmerkintöjen vuoksi

Elintarvikepakkauksiin kiinnitetyt väärät etiketit, toiseen tuotteeseen tarkoitettu pakkaus tai tarkoittamatta mukaan tullut allergeeniainesosa tai -jäämä aiheuttivat 54 takaisinvetoa viime vuonna. Nämä elintarvikkeet olivat laadullisesti moitteettomia, mutta aiheuttivat ruoka-aineallergisille terveysvaaraa. Tällaiset tuotteet voi antaa hyväntekeväisyyteen tai palauttaa myyntiin, jos pakkausmerkinnät korjataan ja kuluttajaturvallisuudesta huolehditaan.

Mikrobit elintarvikkeissa aiheuttivat 40 takaisinvetoa

Toiseksi yleisin syy takaisinvetoihin oli elintarvikkeista löytyneet bakteerit ja muut mikrobiologiset ongelmat. Esimerkiksi salmonellaa löytyi 15 elintarvikkeesta, joista useimmat olivat Euroopasta tuotua lihaa. Nestemäisistä elintarvikkeista löydettiin pakkausta pullistavaa käymistä, joka katsotaan mikrobiologiseksi virheeksi.

Tarkempia tietoja vuoden 2019 elintarvikkeiden takaisinvedoista löytyy Ruokaviraston internetsivuilta.

Brunbergin Suukko saa uuden pakkauksen juhlavuoden kynnyksellä

suukkopakkaus_iso_vanilija_2020-300x256

Brunberg uudistaa klassikkotuotteensa Suukon pakkauksen. Tuotteena Suukko on lajinsa ainoa Suomessa: näitä suklaakuorrutettuja vaahtomakeisia valmistetaan vain Brunbergin tehtaalla Porvoossa. Suukko tuli tuotantoon vuonna 1951 ja on ollut yksi Brunbergin tunnetuimmista tuotteista siitä lähtien.

Makeistehdas Brunberg on tehnyt pakkausuudistustyötä tuote kerrallaan viime vuosien aikana. Tavoitteena on pidetty kaikkien pakkausten uudistumista ennen yrityksen 150-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään ensi vuonna.

merge_from_ofoct

Näin perinteisen, jo useamman sukupolven muistoissa elävän tuotevalikoiman pakkausuudistus on tehtävä huolella ja harkiten, kertoo Brunberg Oy:n toimitusjohtaja Katarina Enholm.

Pakkausuudistus aloitettiin Alku-tuoteperheestä ja Tryffeleistä. Iso Suukko-rasia oli viimeinen, mutta ei suinkaan vähäisin uudistus. Aikataulussa kuitenkin pysyttiin hyvin ja työ valmistuu juuri sopivasti juhlavuoden kynnyksellä.

Uusi rasia kauppoihin kevään aikana

Aiemmin uusitut pienet Suukko-rasiat otettiin Enholmin mukaan hyvin vastaan. Ison Suukko-rasian uudistaminen on ollut tärkeä ja pitkä prosessi. Brunbergilla ollaan hyvin tyytyväisiä uuteen pakkaukseen, joka valloittaa kauppojen hyllyt kevään aikana.

Rasiassa on jotain uutta, jotain vanhaa ja siitä henkii brändin ydin: perinteiden vaaliminen, porvoolaisuus ja hyvät makumuistot. Kuvituksessa on 1950-luvun Porvoo-maisemaa. Pakkauksen koko, värit ja materiaali ovat pysyneet samoina. Toimme myös hiukan lisää informatiivisuutta pakkaukseen: mausta kertova piktogrammi helpottaa oikean maun valintaa ja lajitteluohjeet kierrättämistä, Enholm kertoo.

Maltillista kasvua ja kehitystä

Brunberg on brändinä vahva ja vakaa, vaikka yritys ei olekaan lähtenyt kilpailemaan valtavalla kasvulla suurten makeisyritysten kanssa. Kasvua ja jatkuvaa kehitystä kuitenkin haetaan.

Maku on se, johon meillä panostetaan ja johon asiakkaamme ovat tottuneet luottamaan. Tuotekehitystyössä otetaan koko ajan enemmän huomioon erilaisia ruokavalioita noudattavien kuluttajien tarpeet ja toiveet niin, että jokaiselle löytyisi valikoimistamme jotain hyvää. Esimerkiksi Suukot ovat nykyään laktoosittomia, koska niin monet asiakkaat sitä toivoivat, toteaa Enholm.

Kotimaisen Goodion liiketoiminta laajenee jälleen – tällä kertaa luomusuklaat matkaavat naapuriin Venäjälle

ostm9pxnwmofjazisidf

Suomalainen suklaabrändi Goodio jatkaa maailman valloitustaan ja aloittaa myynnin Venäjän markkinalla lanseeratessaan suklaat Prisma Venäjällä. Vegaanisten luomusuklaiden myynti on käynnistynyt helmikuun aikana ketjun myymälöissä.

– Tosi hienoa saada tuotteet myyntiin myös Venäjälle, joka on perinteinen vientimarkkina suomalaisille tuotteille. Lisäksi on erityisen hienoa aloittaa yhteistyö juuri SOK:n kanssa, jonka kanssa olemme Suomen markkinoilla saaneet tehdä jo pitkään yhteistyötä, sanoo Goodion toimitusjohtaja Sami Nupponen

Goodio lanseeraa viisi tuotetta Love Letters– tuoteperheestä ja valikoimasta löytyy muun muassa suosikkimaut Licorice & Sea Buckthorn ja Wild Blueberry.

– Olemme aina iloisia voidessamme lisätä suomalaisten tuotemerkkien näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla ja tarjota suomalaisia tuotteita asiakkaillemme Pietarissa. PRISMA-asiakkaiden kiinnostus vegaanisiin ja luomutuotteisiin kasvaa, joten Goodion suklaasta tulee loistava lisäys valikoimaamme, kommentoi OOO PRISMA:n toimitusjohtaja Jarmo Paavilainen.

Uusi vuosikymmen on alkanut Goodiolla vauhdikkaasti. Suklaabrändin on laajentanut toimintaansa Venäjän lisäksi Kanadan markkinalle. Kanadassa yhteistyö on aloitettu jakelijan sekä maan suurimman kirjakauppaketju Indigon kanssa.

– Tästä on hyvä jatkaa kiireisen joulun jälkeen ja aloittaa vuosi avaamalla kaksi uutta markkinaa. Kansainvälisyys on ollut meille tärkeää alusta alkaen. Tätä kuvastaa hyvin se, että helmikuussa meidän 6 hengen myyntitiimistä jokainen on maailmalla ja meidän tiimi on läsnä samaan aikaan kolmella eri mantereella, Aasiassa, Euroopassa ja USA:ssa, jatkaa Nupponen.

Onko väliä mitä viljaa syöt?

kaura-ja-ruisleipa

Pitäisikö syödä aina ruisleipää, jos haluaa parhaan mahdollisen terveysvaikutuksen? Vai olisiko kauraleipä sittenkin vielä terveellisempää?

Kaikilla kotimaisilla viljoilla on täysjyväisinä lähes samanlaiset ravintoarvot: niissä on paljon kuitua, kivennäisaineita, jonkin verran vitamiineja (erityisesti B-ryhmän) sekä antioksidantteja. Ne ovat hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta myös proteiinin lähteenä täysjyvävilja on erityisesti kasvisruokailijoille merkittävä. Rasvaa viljoissa on vähän, kaurassa eniten ja sekin kaikki hyvää kasvirasvaa. Tiettyjä erityispiirteitä eri viljoilla kuitenkin on. Leipien valinnassa on kaksi hyvää mittaria, joiden avulla löytää helposti terveellisemmän vaihtoehdon: kuitupitoisuus ja täysjyväisyys.

Jokaisella viljalla on omat hyvät ominaisuutensa

Vehnä on maailman merkittävin leipävilja paitsi viljelyalan myös leivontaominaisuuksiensa vuoksi. Leipäviljan ainutlaatuisuus perustuu sen sitkoproteiineihin. Sitko muodostaa leipätaikinassa verkkomaisen kalvorakenteen, joka pidättää nostatusvaiheessa hiivan toiminnan seurauksena syntyvän kaasun. Näin leivästä tulee korkea ja kuohkea. Muut viljat eivät voi muodostaa vehnän kaltaista sitkoa erilaisen proteiinikoostumuksen vuoksi. Vehnän huono maine on turha, sillä täysjyväisenä sillä on samat hyvät terveysvaikutukset kuin muillakin täysjyväviljoilla.

Suomalaiset syövät eniten ruista maailmassa, jopa 16 kg/as/v. Ravintokuidun korkea saanti Suomessa on suurelta osin seurausta ruisleivän käytöstä. Kuidun saantia tukee myös se, että Suomessa ruis jauhetaan pääosin täysjyväjauhoksi. Ruis ei muodosta sitkoa taikinaa sekoitettaessa, vaan sen leivontaominaisuudet perustuvat hiilihydraattien vedensidontakykyyn ja tärkkelyksen liisteröitymisominaisuuksiin. Täysjyväruis on terveysvaikutuksiltaan erinomainen. Rukiilla on muiden viljojen lisäksi myös ns. X-faktori, jolla tarkoitetaan kuidusta riippumattomia pienyhdisteitä, joita ei kaikkia vielä edes tunneta. Mutta mitä enemmän ruista tutkitaan, sitä enemmän terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä löydetään. Lisäksi ruisleivän rakenteessa on jotain, jonka terveyshyödyt eivät tutkijoiden mukaan siirry ruiskuitua lisättäessä esim. vehnäleipään.

Ohra oli merkittävin ruokaviljamme, kunnes ruis syrjäytti sen 1800-luvulla. Ohran käyttö leipäviljana on tänä päivänä varsin vähäistä. Kaiken kaikkiaan ohran kulutus muihin suomalaisiin viljoihin verrattuna on pientä. Pohjois-Suomessa ohraa käytetään muuta maata enemmän, kuuluuhan pohjoisen ruokakulttuuriin olennaisena osana ohrarieska. Ohrajauhojen terveellisyys riippuu niiden hionta-asteesta. Jos ohran ytimen leseet on hiottu kokonaan pois, tuote ei ole niin terveellinen kuin esimerkiksi täysjyvähiutaleet. Monikaan ei tiedä, että ohra sisältää myös beetaglukaania, jolla on kolesterolia alentava vaikutus.

Kaura on viime aikoina ollut paljon otsikoissa, eikä syyttä. Se on terveysvaikutuksiltaan ja vatsaystävällisyydessään todella hyvä raaka-aine esimerkiksi leipään. Leipomoteollisuus on onnistunut tuotekehityksessään luomaan uudentyyppisen leivän, 100% kauraleivän. Kuluttaja ovat ottaneet sen omakseen ja erilaisia vaihtoehtoja on leipähyllyillä runsaasti. Kauran kuiduista fruktaaneja on todella vähän, mikä tekee siitä herkkävatsaisille sopivan tuotteen. Fruktaani kuuluu ns. FODMAP-hiilihydraatteihin. Se ei pilkkoudu paksusuolessa, vaan tuottaa kaasua ja aiheuttaa näin epämukavia tuntemuksia.  Kaurassa on paljon liukoista beetaglukaania, joka alentaa kolesterolia ja tasaa verensokeria. Täysjyväisenä kaura onkin siis erittäin terveellinen ja vatsaystävällinen syötävä.

Pois vanha mustavalkoisuus

Viime vuosiin asti täysjyväisyys on tarkoittanut useimmiten ruisleipää, sillä täysjyvävehnästä tai -kaurasta ei ole osattu tehdä jauhoa, jolla olisi ollut tyydyttävät maku- ja leipomisominaisuudet. Mylly- ja leipomoteollisuuden innovaatioiden myöt kauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan herkullisempia kaura- ja täysjyvävehnäleipiä. Täysjyväisten vehnä- ja kauraleipien maihinnousu tarkoittaa sitä, että on aika haudata mustavalkoinen ”vain tumma leipä on terveellistä” -ajattelutapa. Eri viljoilla on omat erityisominaisuutensa, mutta voidaan sanoa, että kaikki täysjyvävilja on terveydelle hyväksi.

Atkinsin ja muiden vähähiilihydraattisten dieettien synnyinmaassa Yhdysvalloissa vaaleakin leipä on ollut perinteisesti suomalaista vehnäleipää puhdistetumpaa ja siten ravitsemuksellisesti köyhempää. Vähän kuitua sisältävän ydinvehnäjauhosta leivotun leivän voi jättää terveyden kannalta pois, mutta täysjyväistä ei kannata.

Kaupan leipähyllyllä kannattaa lukea pakkausmerkintöjä. Tuote on runsaskuituinen, jos siinä on kuitua yli 6 g/100 g, ja kuitupitoinen, jos kuitua on vähintään 3 g. Myös täysjyväpitoisuus ilmoitetaan paketissa. Pakkauksia pitää vain jaksaa tutkia tarkasti.

 

Ruoan kotimaisuusaste kasvanut julkiskeittiöissä, lähiruoan osuus pysynyt samana

finland-4178916_1280

Kyselyn perusteella omasta maakunnasta ostetaan keskimäärin 16 prosenttia julkiskeittiöiden elintarvikkeista, mikä on suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2013 (15 %). Toisaalta kotimaisuusasteessa on koko maan tasolla havaittavissa selvästi suurempaa muutosta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti uusi vuoden 2019 syksyllä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella aikaisemmin vuonna 2013 toteutetun valtakunnallisen kyselyn suomalaisille julkisen sektorin hankintarenkaille ja -yksiköille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa elintarvikehankintojen alueellista jakautumista, julkisen sektorin näkemyksiä lähiruuasta ja koettuja esteitä sen hankinnalle. Lisäksi selvitettiin, onko lähiruuan käytössä tapahtunut muutoksia vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna.

Kyselyn tulosten perusteella lähiruoan käytön osuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta vuosien 2013 ja 2019 välillä. Kotimaisuusaste puolestaan on noussut noin 78 prosentista vuonna 2013 noin 83 prosenttiin vuonna 2019.

  • Olen ilahtunut kotimaisuusasteen noususta julkisissa ruokapalveluissa, mutta lähiruuan käytön osalta julkiskeittiöt näyttävät junnaavan paikoillaan. Tarvitaan vielä pitkäjänteistä työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Raportti nostaa esiin kehittämiskohteita, joista tuottajien ja lähiruokayrittäjien on nyt otettava tosissaan koppia kuten tuotevalikoimien laajentaminen, volyymien kasvattaminen ja toimitusvarmuus, kommentoi erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lähiruokaa hankitaan melko vaihtelevasti eri maakunnissa

Omasta maakunnasta hankittujen elintarvikkeiden osuus vaihtelee tuoreen kyselyn perusteella maakunnittain yhdestä prosentista 47 prosenttiin. Vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin verrattuna alueelliset erot lähiruokahankinnoissa ovat kasvaneet, sillä lähiruuan osuudet vaihtelevat maakunnittain nyt selkeästi enemmän kuin aikaisemmin. Omasta maakunnasta yleisimmin hankituissa tuotteissa korostuvat melko samat tuotteet kuin aikaisemmin, eli leipä ja muut leipomotuotteet, kasvikset ja marjat, mutta myös liha- ja maitotuotteet. Kotimaisuusaste vaihtelee maakunnittain noin 70 prosentista 95 prosenttiin.

Kaikissa maakunnissa ollaan pääosin sitä mieltä, että lähiruoan käyttöä tulisi julkiskeittiöissä lisätä. Monissa maakunnissa sen myös uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Suurimmiksi esteiksi lähiruoan käytölle kuitenkin mainittiin muun muassa vähäinen tai epätasainen tarjonta sekä tuotteiden soveltumattomuus julkiskeittiön tarpeisiin esimerkiksi liian alhaisen esikäsittelyasteen takia.

Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa onnistuneet parhaiten lähiruoan lisäämisessä

Korkeimmat oman maakunnan osuudet elintarvikehankinnoissa löytyvät Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta, joissa myös kotimaisuusaste on korkeimpien joukossa, yli 90 prosenttia. Satakunnassa noin 47 prosenttia elintarvikkeista hankitaan omasta maakunnasta. Tämä tarkoittaa selvää kasvua vuoden 2013 kyselyn mukaiseen tilanteeseen, jolloin oman maakunnan osuus oli noin 28 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla on päästy selvään kasvuun oman maakunnan elintarvikkeiden käytössä, sillä lähiruoan osuus on noussut noin 23 prosentista 40 prosenttiin vuosien 2013 ja 2019 välillä.

Julkiskeittiöiden elintarvikehankintojen kohdistamisella on vaikutuksensa muun muassa alueiden talouteen ja työllisyyteen. Sekä Satakunnassa että Etelä-Pohjanmaalla julkiskeittiöiden lähiruuan käytön kasvun arvioidaan tarkoittaneen miljoonien eurojen ja kymmenien henkilötyövuosien suuruisen myönteisen vaikutuksen alueen talouteen ja työllisyyteen.

Julkaisu:

Viitaharju Leena, Kujala Susanna, Hakala Outi ja Trogen Ada.  (2020). Lähiruoka puheissa ja teoissa – Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 201

Ruokatrendit tieviittoina kestävämpään tulevaisuuteen

spinach-leaves-1461774375kTU

Suomalaisten ruokailutottumukset ovat nyt myllerryksessä, kun hiilipihi, terveellisempi ravinto nostaa jatkuvasti kurssiaan. Tutkimusjohtaja Suvi Luoma Foodwest Oy:stä katsoo, että ruokailutottumuksissa koetaan nyt kenties historiallisia muutoksia.

”Kriittisyys lihankäyttöä kohtaan on yksi asia, joka nousee esille lähes jokaisessa kuluttajatutkimuksessa. Ihmiset etsivät vaihtoehtoja lihalle ja vähentävät sen käyttöä”, toteaa Luoma, jolla on 20 vuoden kokemus alalta.

Ihmisten ruokakoreissa ja jääkaapeissa on nyt näkymättömänä ainesosana vastuullisuus. Luoman mukaan vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat globaaleja megatrendejä, jotka lyövät väistämättä leimansa myös ruokateollisuuteen.

”Yritysten on pystyttävä vastaamaan kuluttajien odotuksiin ja vaatimuksiin, mikä ei aina ole helppoa.”

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) syyskuinen ennuste antaa lisäpontta Luoman sanoille: PTT:n mukaan lihan kokonaiskulutus kääntyy tänä vuonna laskuun Suomessa, yhtenä syynä kasvisten kulutuksen lisääntyminen ja kasvipohjaisten lihankorvikkeiden ilmestyminen markkinoille.

Lisäksi PTT katsoo, että terveys- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita varsin vilkkaasti.

Valmisruokaa terveyskärjellä

Tiedostavankaan kuluttajan vuorokauteen ei silti mahdu enempää kuin 24 tuntia. Ajasta on krooninen puute, mikä taas ohjaa ruokailutottumuksia kohti ”helpompaa ja nopeampaa”, toteaa Luoma. Mutta siinä missä ennen käsi hamusi lihapiirakkaa tai pizzalättyä, nyt myös valmisruoka voi olla terveellistä elämäntapaa tukevaa.

”Kuluttajien käytöksessä on sisäänrakennettua ristiriitaa siinä mielessä, että he arvostavat aitoutta ja lähiruokaa, mutta toisaalta suosivat myös helppoa ja nopeaa einestä.”

Ristiriita selittyy sillä, että nykykuluttajan tarpeet ja fiilikset vaihtelevat tilanteesta toiseen. ”Tällöin ostetaan sitä tuotetta, joka sopii juuri siihen hetkeen.”

Jos kerran kuluttaja on näin arvaamaton toimija, miten kummassa ruokatoimiala voi ennakoida, mitä markkinassa tapahtuu seuraavaksi? – Luoma myöntää, että kuluttajatottumusten pirstaloituminen heittää ison haasteen alan teollisuudelle.

”Arvaamattomuutta lisää sekin, että auktoriteettien perinteisiä ravintosuosituksia ei aina enää kuunnellakaan, vaan ihmiset uskovat olevansa itse oman hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita. Puhutaan niin sanotusta täsmähyvinvoinnista.”

Tee parempia valintoja

Freshin markkinointipäällikkö Arja Sarre toteaa, että hyvinvointi ja helppous ovat nyt teemoja, jotka löytyvät monen alan toimijan strategiapapereista.

”Tähän kuuluu vahvasti se, että lihan kulutusta halutaan vähentää ja kasvisten lisätä. Myös hävikkiin puututaan nyt tiukemmin”, Sarre arvioi.

Sarre ei kuitenkaan usko, että kuluttajaa mollaamalla ja syyllistämällä saadaan aikaan haluttuja muutoksia. Hänen mukaansa ihmisten hyviä pyrkimyksiä pitää edesauttaa niin kotona kuin töissäkin, vaikka jokainen ravintoon liittyvä valinta ei menisikään nappiin.

”Oleellista on edistää kasvisten osuuden kasvua arjen ruokavalinnoissa. Hyvinvointi on myös mielen hyvinvointia ja herkuillakin on oma osansa elämässä.”

Individualismi ohjaa elämän rytmejä

Sarre katsoo, että myös perinteinen ruokailurytmi on nyt paineessa eli ikiaikainen aamiainen-lounas-päivällinen-iltapala-kvartetti on vaarassa muuttua katoavaksi kansanperinteeksi. Esimerkiksi sinkut tai lapsettomat pariskunnat voivat syödä milloin huvittaa, sen paremmin kelloon tai sivuilleen vilkuilematta. Välipalaistuminen on jatkuvasti vahvistuva ja syventyvä trendi, Sarre arvioi.

”Ei ole enää yhtä muottia, joka sopii kaikille, mutta ruoan terveellisyydestä ja monipuolisuudesta ollaan sen sijaan laajasti kiinnostuneita.”

Sarren mukaan valmiit ja puolivalmiit raaka-aineet ovat vahvoilla markkinassa, joka korostaa helppokäyttöisyyttä ja nopeutta – mutta tällöinkin laatu ratkaisee.

”Tuoreus on erittäin tärkeä ajuri”, hän toteaa.

Yksi askel kerrallaan

Freshin markkinointi- ja TK-päällikkö Kristiina Niemi uskoo hänkin pienten askelten pelikirjaan, jossa tietoisuutta nostamalla vaikutetaan ihmisten valintoihin.

”Jatkuvasti pinnalla olevat ilmastoasiat ja lisääntynyt kiinnostus omasta hyvinvoinnista johtavat parempiin valintoihin ruokakaupassa”, hän uskoo.

Alan toimijoiden on vastattava tähän tarpeeseen muutenkin kuin bulkkisalaattia vyöryttämällä:

”Kuluttaja etsii ruokaelämyksiä ja kokeilee mielellään uusia makuja. Myös tuotteen visuaalisuus merkitsee paljon.”

Miehet mukaan!

Niemen mukaan nuoret, koulutetut kaupunkilaisnaiset ovat pitkälti muutoksen veturina, mutta myös miehet ovat nostaneet profiiliaan tällä saralla. Esimerkiksi uudenlainen ”bioinsinööri”-miestyyppi voi hyvinkin vyöttää itsensä sykemittareilla ja punnita ruokaansa osana hyvin omakohtaista t&k-projektia.

Hyvinvoinnista puhuttaessa onkin hyvä muistaa, että erilaisiin kohderyhmiin vetoavat erilaiset teemat ja termit.

”Tarve tehdä omia, yksilöllisiä valintoja on suuri – ja oma terveys arvotetaan korkealle”, toteaa Niemi, joka hänkään ei usko nihilistiseen, herkuttomaan linjaan.

”Ravintoasioissa kokonaisuus ratkaisee, niin kuin elämässä yleensäkin.”

Vegemessut valtaa Kaapelitehtaan tulevana viikonloppuna

Vegemessut1-990000079e04513c

Vegemessut on Suomen suurin kasvisruokatapahtuma. Vuonna 2020 Vegemessut järjestetään 24.-26.1. Kaapelitehtaalla Helsingissä.

Vegemessut tuovat vegevaihtoehdot helposti saataville ja näyttävät, kuinka helppoa ja herkullista kasvissyönti on. Saman katon alle on koottu niin kiinnostavimmat uutuudet, arkea helpottavat klassikot kuin ainutlaatuinen ohjelmakin. Vegemessut on täysin vegaaninen tapahtuma.

Uutuutena on ammattilaispäivä perjantaina 24.1. Ammattilaispäivään ei voi ostaa lippuja, vaan päivään akkreditoidutaan Ammattilaispäivä-sivulla. Sivu aukeaa joulukuussa.

#wearewinning

https://www.vegemessut.fi/