Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suuri kasvisruokakysely: suomalainen ei tartu lempiruokansa kasvisvaihtoehtoon

a023766038067325_800x800ar

Saarioisten teettämän kasvisruokakyselyn mukaan suurin osa suomalaisista olisi valmis syömään enemmän kasvisruokaa ja myös pitää siitä.  Suomalaisten lempiruokien, kuten pizzan ja lasagnen, kasvisversioita syödään silti vielä harvoin. Kannustaakseen suomalaisia kasvisruokien kokeiluun Saarioinen laittaa suomalaisten lempiruokien kasvisversiot tiukan raadin testiin Facebook-livelähetyksessä 15.5. kello 18.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kasvisruokaan, sillä 82 % vastaajista pitää kasvisruoasta ja 72 % haluaisi syödä kasvisruokaa nykyistä enemmän. Silti puolet suomalaisista valitsee kasvisruoan päivälliseksi vain harvoin tai ei koskaan. Kasvisruokaa päivälliseksi välttävien ryhmässä korostuvat keski-ikäiset (45–54-vuotiaat).

Kasvisruokasuosikkeja ovat tutut klassikot  

Kasvisruokasuosikkien kärki on selvä: suomalaisten lempikasvisruoka on pinaattikeitto (33 %), kärkipaikasta kisaa pinaattiohukaiset (29 %) ja kolmanneksi kirii kasvissosekeitto (23 %). Kolmen kärki maistuu ympäri Suomen, kaikissa ikäryhmissä.

Makutottumusten muutos on kuitenkin jo nähtävissä suomalaisten ruoanlaitossa käyttämien kasvisraaka-aineiden käytön monipuolistumisena. Vuoden 2016 vastaavaan tutkimukseen verrattaessa suosiotaan ovat nostaneet erityisesti pavut, linssit, inkivääri ja kurkuma. ”Kiinnostus kasvisruokia kohtaan näkyy myös tuotekehityksessämme, kehitämme jatkuvasti uusia kasvistuotteita tuttujen suosikkien rinnalle. Myös lihaa sisältävissä ruoissa kasvisten käyttö monipuolistuu, kertoo Mirja Lonka Saarioisilta.

Lempiruoista ei uskalleta valita kasvisversiota

Suomalaisten lempiruokiin kuuluvat pizzat, makaronilaatikko ja lasagne. Kasvisversioita kuitenkin väistellään, sillä yli puolet suomalaisista (55 %) kertoo syövänsä lempiruokansa kasvisversiota harvoin tai ei koskaan. Vain 18 % syö usein lempiruokansa kasvisversiona. Pizzasta kasvisversion valitsee joka neljäs, makaronilaatikosta ja lasagnesta joka kuudes.

Yleisimmin esteenä kasvisversion syömiselle on, ettei lempiruoan kasvisversiota ole löydetty, näin vastaa joka neljäs (26 %). Joka viides (22 %) puolestaan epäilee, ettei kasvisversio ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Joka viides (21 %) myös myöntää, ettei osaa itse valmistaa kasvisversiota.

Saarioisten kasvisruoat kriittisen raadin ruodittavaksi – haastaa myös kuluttajat maistamaan

”Saarioisten äidit tietävät, mikä suomalaisille maistuu. Vähittäiskauppavalikoimassamme on tällä hetkellä 148 kasvisruokavalioon sopivaa tuotetta, joista 78 sopii myös vegaaneille. Tarjoamme kasvisversiot suomalaisten lempiruoista, esimerkkeinä Vegepizza, Vegemakaronilaatikko ja Kasvislasagne. Herkullinen maku on aina kuluttajan ykköskriteeri, siksi laitamme tuotteemme tiukkaan makutestiin”, kertoo Tia Yrjölä Saarioisilta.

Saarioinen järjestää kriittisen kasvisraadin tiistaina 15. toukokuuta klo 18 livenä Facebook-sivuillaan. Raadilta kysytään, onko se samaa mieltä suomalaisten kanssa, ovatko perinteiset versiot kasvisversioita parempia? Raadissa vaikuttavat muun muassa liharuoan ystävä Jone Nikula, Tapparan pakki Otso Rantakari, ja jöötä raadissa pitää 5-vuotias päiväkotilainen Elle.

1 Saarioisten suuri kasvisruokakysely: Kasvisten rooli suomalaisessa syömisessä – yleisyys, suosikit ja muuttuvat trendit. Tiedot kerättiin online-kyselynä CINT:n paneelissa huhtikuussa 2018. Vastaajamäärä oli yli 1000, suomalaista väestöä edustavalla otoksella.

Vinkkejä hyvään ravitsemukseen Lautasella-tapahtumasta

fries-and-steak-on-plate-11291580870K5H

Uusi erityisruokavalioihin keskittyvä Lautasella 2018 -tapahtuma tarjoaa rautaisen annoksen tietoa free from- ja erityisruokavalioista. Lautasella 2018 -tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 27.–28.4.2018.

Yli 70 näytteilleasettajan osastoilla voi perehtyä gluteenittomien ja vegaani- ja vegetuotteiden valmistajiin, maahantuojiin ja jälleenmyyjiin. Tapahtumasta saa tuotteiden lisäksi erinomaisia vinkkejä ruokavalioiden koostamiseen ja noudattamiseen sekä erityisruokavalioita jo noudattaville että niitä harkitseville. Terve.fi-luentosalin ja tietoiskulavan luentojen lisäksi tapahtuman näytöskeittiössä kokkaillaan tonton-ruokavalioihin sopivia herkkuja.

Kokonaan gluteeniton alue ja lounasbuffet

Tapahtuman Gluteeniton elämä -alueella gluteenitonta ruokavalioita noudattavat voivat tutustua huoletta osastoilla oleviin uutuustuotteisiin, muun muassa Moilas GF:n, Dr.Schärin, Semperin, kauppaketjujen ja useiden leipomojen herkullisiin gluteenittomiin tuotteisiin. Tapahtumassa palkitaan Vuoden 2017 Gluteeniton tuote ja yritys/palvelu. Messukeskuksen Eat & Meet -ravintola on tapahtuman ajan kokonaan gluteeniton.

Keliakialiiton osastolla ravitsemusterapeuteilta voi kysellä gluteenittomasta ruokavaliosta ja tutustua Gluteeniton suunta -verkkopalveluun sekä Gluteenittoman tuotteen ja palvelun merkkeihin.

Keliakiaan ja gluteenittomuuteen liittyviä puheenvuoroja Lautasella-tapahtumassa:

    • Vatsavaivat, voiko syynä olla gluteeniyliherkkyys? Mikä muu voi aiheuttaa vatsaoireita? | Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja Katri Kaukinen
    • Keliakian liitännäissairaudet | keliakiatutkija Kalle Kurppa
    • Miten ravintoloiden gluteenittomat asiakkaat ja ammattilaisten arki kohtaavat | ammatinopettaja Eija Lindberg
    • Painonhallinta ja gluteeniton ruokavalio | ravitsemusasiantuntija Patrik Borg
    • Perusasiat gluteenittomasta ruokavaliosta | ravitsemusterapeutti Sanna Arnala

Vegaanit, veget ja raakaruoat

Vegaaniruokavaliota noudattavat, raakaruoasta nauttivat ja vegeruokaa kokkailevat löytävät tapahtumasta ostoskoriinsa siemeniä, kasviproteiinilähteitä, superfoodeja ja raakaruokaa muun muassa Foodinin, Leader foodsin, Soyappetitin ja Risentan valikoimista. Valio tuo tapahtumaan uuden Oddlygood-kauratuotevalikoimansa ja MrPanini esittelee härkäpapu- ja vegepaninejaan. Lauantaina Messukeskuksen Cafe 5 tarjoaa vegebrunssia pitkälle iltapäivään. Näytöskeittiössä valmistetaan smoothieita, uuden aallon aamukahveja ja vihermehuja. Näytöskeittiön isäntä, kokki ja viiniasiantuntija Kalle Naatula tarjoilee hyvät viinivalinnat vegaaneille ja kevään juhliin. Parhaat vinkit vege-, raaka- ja vegaaniruokavalion koostamiseen:

  • Energiaa ja vireyttä elävästä ja raakaravinnosta | näyttelijä Satu Silvo
  • Vegaaniruokavalio – miten se sopii lapselle ja nuorelle? | ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm
  • FODMAP ja kasvissyönti | ravitsemusterapeutti Leena Putkonen
  • Vegaaniurheilijoiden ravitsemusvinkit | fitnessvalmentaja Ulrika Lillsunde
  • Kasvikunnan ravinnetiheimmät ruoat | Jaakko Halmetoja

Erityisruokavaliot ja allergiat

Tavallisimpia allergeeneja välttelevät löytävät tapahtumasta maidottomia, munattomia ja soijattomia vaihtoehtoja monista perusraaka-aineista. Pohjolan Peruna esittelee Mummon-tuoteperheen maidottomat, gluteenittomat ja soijattomat perunamuusi- ja perunatuotevaihtoehdot, Jokilaakson juusto kookosmaitopohjaiset maidottomat, soijattomat ja gluteenittomat ILO juusto- ja välipalavalmisteet ja Caminito maidottomia artesaanijäätelöitä.Allergia-, iho- ja astmaliiton erityisruokavalion ammattilaiset Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistyksestä antavat osastollaan ruoka-allergianeuvontaa. Osastolla voi myös tutustua uudistettuun Erimenu-erityisruokavalioverkkopalveluun.Allergioiden hoidosta puheenvuoroja ohjelmalavoilla:

  • Ruoka-allergioiden siedätyshoidon uudet tutkimustulokset | lastenlääkäri Marita Paassilta
  • Miten anafylaksian kanssa pärjää ja miten sitä voi hoitaa, kolme eri puheenvuoroa | lastentautien erikoislääkäri Péter Csonka, KM Marjo Lehtinen, keittiömestari Kari Aihinen
  • Erityisruokavaliot varhaiskasvatuksessa | dosentti Maijaliisa Erkkola
  • Miten viljat, maidon ja munan voi korvata ruoanlaitossa | dieettikokki Tuula Jokinen

Ravitsemusasiantuntijat käytettävissä

Ravistamo Oy:n laillistetut ravitsemusterapeutit ja ravitsemusasiantuntijat antavat ravitsemusneuvontaa ilman ajanvarausta. Ravitsemusterapeuttien blogikirjoituksia ruokavalioiden koostamiseen voi lukea lautasella.messukeskus.com -sivuilta. Ravitsemusterapeutit palvelevat myös monen järjestön osastolla erityisruokavalioihin liittyvissä kysymyksissä.

”Lautasella – gluteeniton, vege, vegaani, allergia, elävä- ja raakaravinto” on Messukeskuksen ja Keliakialiiton järjestämä uusi tapahtuma erityisruokavalioista 27.–28.4.2018. Tapahtuma esittelee tuotteita ja ratkaisuja ja tarjoaa runsaasti maksuttomia luentoja ruokavalioista. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto, Vegaaniliitto ja Elävä raakaravinto ry.

|#lautasella2018|lautasella.messukeskus.com | www.facebook.com/lautasellamessut|

Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi

Urtica-dioica--Emilian-Robert-Vicol--CC-BY

Robert Vicol, CC BY – 2.0

Arktiset Aromit ry valitsi kokouksessaan nokkosen vuoden 2018 luonnonyrtiksi. Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta silti vielä aivan liian vähän käytetty esimerkiksi pinaattiin verrattuna.

Nokkonen on erittäin runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja sisältävä luonnonyrtti. Se on monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa yleisesti koko maassa. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruokavalioon. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä A- ja E sekä K-vitamiineja.

Nokkosta käytetään ruokiin pinaatin tavoin,  myös yrttijuomissa ja smootheissa. Nokkosen käyttökohteita ovat mm. vihannespaistokset, kasvislisukkeet, kastikkeet, muhennokset, keitot, piiraat, ohukaiset, pannukakut, leivät ja sämpylät. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Myös nokkosen siemenet sopivat lähes minkä ruoan lisukkeeksi tahansa. Niitä voi ripotella mm. aamiaispuuron tai myslin päälle.

Nokkostuotteita valmistavat useat pienet yritykset eri puolilla Suomea. Yritykset tekevät nokkosesta mm. jauheita, rouheita, puristeita, juomia, uutteita ja tippoja sekä käyttävät nokkosta voiteissa, kylpy- ja kosmetiikkatuotteissa sekä hyvinvointituotteissa. Monia tuotteista on tilattavissa myös nettikauppojen välityksellä.

Elintarvikekaupan toivoisi ottavan laajemmin pakastenokkosen valikoimiinsa samaan tapaan kuin pakastepinaatin.  Kauppa ja ammattikeittiöt voisivat helposti korvata osan pinaattituotteista ja ruoista ravintorikkaamman nokkosen avulla. Tämä mahdollistaisi nokkoselle paljon nykyistä suuremman viljelyalan ja työllistäisi kotimaassa.

Lidlillä suurin osuus vastuullista MSC-sertifioitua kalaa omien tuotemerkkien valikoimissa

c8e43370-7a1f-44bf-a212-a5021003b0e1-w_960

83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Kuva: Lidl

Suomen kolmesta suurimmasta kauppaketjusta Lidlillä on suurin prosentuaalinen osuus MSC-sertifioituja kala- ja äyriäistuotteita ketjujen omien tuotemerkkien valikoimissa. Tämä käy ilmi Marine Stewardship Councilin (MSC) tammikuussa 2018 toteuttamassa vähittäiskaupan tutkimuksessa. Ketjujen omia tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Lidlin Ocean Sea, S-ryhmän Rainbow ja Keskon Pirkka. MSC-ympäristömerkki kertoo kuluttajille, että tuote on peräisin kestävästä kalakannasta ja jäljitettävissä merestä lautaselle.

”Suomalaisten kalankulutuksesta noin 70 % on tuontikalaa, josta noin puolet on kasvatettua ja puolet pyydettyä. Näin ollen suomalaisten kulutustottumuksilla on myös vaikutusta maailman merillä. WWF:n suositus on, että erityisesti pyydettyjen tuontikalojen kohdalla kauppojen ja ravintoloiden tulisi siirtyä MSC-sertifioituihin vaihtoehtoihin”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Lidlin vastuullinen kala- ja äyriäisvalikoima sisältää tuotteita tavallisista kalapuikoista aina MSC-sertifioituihin kampasimpukoihin. Lidlin tarjoamasta luonnonvaraisesta pyydetystä kalasta ja äyräisistä 63 % on MSC-sertifioitua. Toisaalta Lidlin kokonaisvalikoima kalan ja äyriäisten osalta on pienin ja Keskon suurin. Lidl Suomi on ensimmäisenä ketjuna Suomessa sitoutunut tarjoamaan ensisijaisesti ympäristösertifioitua kalaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite koskee Lidlin omien merkkien pysyvässä valikoimassa olevaa tuorekalaa, pakastekalaa ja kalajalosteita.

”Kunnianhimoisella tavoitteella haluamme rohkaista koko kalan tuotantoketjua toimimaan vastuullisesti. Tavallisen ruokaostoksia tekevän ihmisen kannalta sininen MSC-merkki on arjessa helppo ja nopea tapa tunnistaa kestävä valinta”, Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen perustelee.

Vuonna 2016 MSC toteutti kuluttajatutkimuksen, joka osoitti myös suomalaisten suosivan kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Tämän lisäksi MSC-ympäristömerkin tunnettuus on kasvanut suomalaisten kuluttajien keskuudessa, sillä 37 % vastaajista tunnisti merkin ja 39 % ymmärtää sen liittyvän vastuulliseen kalastukseen. MSC toteuttaa uuden kuluttajatutkimuksen keväällä 2018.

”On hienoa nähdä, että Lidl on edelläkävijä sertifioitujen tuotteiden osuudessa. Toisaalta S-ryhmän omistamissa Stockmann Herkuissa on tällä hetkellä Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit, joista kuluttajat voivat ostaa tuoretta MSC-kalaa. MSC-tuotteiden määrä onkin tuplaantunut Suomen markkinoilla vuodesta 2014. Tämän lisäksi vuonna 2016 toteutetun tutkimuksen mukaan noin puolet kuluttajista valitsee ympäristömerkityn tuotteen aina kun mahdollista”, toteaa MSC Suomen edustaja Janne Posti.

Marine Stewardship Council (MSC)

MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. MSC:n visio on elämää täynnä olevat valtameret ja turvattu merenelävien tuotanto nykyiselle ja tuleville sukupolville. Ympäristömerkintä- ja sertifiointiohjelmamme tunnistaa ja palkitsee kestävän kalastuksen käytännöt, ja on mukana luomassa kestävämpää kalataloutta.

Sininen MSC-merkki kala- tai äyriäistuotteen pakkauksessa tarkoittaa, että:

Tuote on peräisin luonnonvaraista kalaa pyytävästä kalastusyrityksestä, jonka puolueeton taho on sertifioinut MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia vasten (perustuu tieteelliseen neuvonantoon). Tuote on täysin jäljitettävissä kestävään lähteeseen.

Yli 300 kalastusyritystä 35 maassa on saanut MSC-sertifikaatin. Näiden toimijoiden yhteenlaskettu vuosittain saalis on lähes 9 miljoona tonnia, vastaten miltei 12 % koko maailman vuotuisesta pyyntimäärästä. Yli 20 000 kala- ja äyriäistuotteella on sininen MSC-ympäristömerkki. Lisätietoa: www.msc.org

Kasvisten jäljitettävyys ja merkinnät pääosin kunnossa

assorted-vegetables-for-sale

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoiman valvontahankkeen mukaan kasvisten pakkausmerkinnät ja jäljitettävyys olivat oikein yli 80 prosentissa tutkituista tuotteista. Yleisin puute pakkausmerkinnöissä oli elintarvike-erän tunnisteen tai pakkaajan tietojen puuttuminen. Ilman näitä tietoja kasvisten jäljitettävyyttä ja alkuperää ei voi varmentaa. 

Kasvisten alkuperän valvontahankkeeseen osallistui kesä-lokakuussa 2017 kaikkiaan 38 kunnallista elintarvikevalvontayksikköä ympäri Suomea. Yhteensä tehtiin 283 tarkastusta, jotka kohdistuivat suurimmaksi osaksi torimyyntiin ja liikkuviin huoneistoihin kuten esimerkiksi myyntiautoihin. Eniten tarkastettiin mansikka-, herne- ja varhaisperunaeriä. Hankkeessa selvitettiin kasvisten jäljitettävyyttä ja kehitettiin elintarvikevalvontaviranomaisten yhteistyötä alkuperävalvonnassa.

”Alkuperämaa, pakkaaja, laatuluokka ja elintarvike-erän tunnus löytyivät valtaosasta tutkittujen kasvisten myyntikylteistä tai pakkausmerkinnöistä, mutta parannettavaakin toki löytyi”, sanoo ylitarkastaja Niina Matilainen Evirasta.

Kasvispakkausten merkintäpuutteista yleisin oli pakkaajan nimen ja osoitteen puuttuminen. Useimmin pakkaajatieto puuttui perunalla ja omenalla.

Kasvisten jäljitettävyydessä puutteita

Lähes joka toisella tarkastuksella tai vastaavasti joka viidennestä tarkastetusta erästä havaittiin, että kasviserän pakkauksesta tai niihin liittyvästä asiakirjasta puuttui elintarvike-erän tunnus. Erän tunnus varmentaa kasviksen jäljittävyyttä ja alkuperää, kun elintarvike-erä ja sen mukana seuraava asiakirja kuten esimerkiksi hankinta-asiakirja voidaan tunnuksen avulla yhdistää.

”Jos kasviserän ja asiakirjan väliltä puuttuu yhdistävä linkki, kuten elintarvike-erän tunnus, eikä erän jäljitettävyys ei ole aukoton, voi syntyä epäily onko alkuperä se mitä väitetään” painottaa ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Irtomyynnissä olleiden kasvisten yleisimmät merkintäpuutteet olivat mansikan myyntiesitteestä puuttunut tieto laatuluokasta, puutteelliset merkinnät yleisesti, puuttuva alkuperämaatieto tai puuttuva lajiketieto. Vajaassa kymmenessä tapauksessa alkuperämaa oli ilmoitettu väärin. Esimerkiksi pensasmustikan alkuperämaaksi ilmoitettiin myyntikyltissä Espanja, vaikka oikea alkuperämaa oli Puola.

Elintarvikealan yrityksen tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan valvontaviranomaiselle. Tarkastuksissa tuli esiin 23 yrittäjää, jotka eivät olleet tehneet ilmoitusta toiminnastaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle tai joiden ilmoitus oli puutteellinen. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että elintarvikkeisiin liittyy elintarviketurvallisuusriskejä, koska yrityksen toimintaa ei ole voitu valvoa.

Viranomaisten yhteistyö tiivistyi

Hanke toteutettiin kuntien kanssa yhteistyössä viiden aluehallintoviraston alueella, jolloin oli mahdollista parantaa valvontayksiköiden välistä tietojenvaihtoa ja yhteydenpitoa. Yhtenäiset tulkinnat ja linjaukset eri valvontayksiköiden kesken ovat tärkeitä, jotta elintarvikealan yritykset tulevat kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Evira järjestää yhteistä valmennusta sekä kuntien elintarvikevalvojille että kasvisalan yrityksille myöhemmin keväällä 2018.

Lue lisää:
Kasvisten alkuperän valvontahanke 2017 -raportti
Kasvisten merkintävaatimukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikeryhmat/kasvikset/tuoreet-hedelmat-ja-vihannekset/kasvisten-merkintavaatimukset/

Fazer kysyi omaisilta: Ruoan maku ja ruokahetken mielihyvä tärkeimmät tekijät senioreiden ruokailussa

a6d6ba87fcf11a28_800x800ar

Fazer kysyi tammikuussa senioreiden omaisten näkemyksiä läheisensä ruokailusta. Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi huolehtimista siitä, että seniorit syövät, kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja vanhusten kohtelua ihmisinä. Kolmannes vastaajista koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Tutkimuksen mukaan yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhusten ja vammaisryhmien lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita palvelutalossa tapahtuvaa ruokailua sekä kotiin toimitettavia ateriapalveluita kohtaan. Fazerin teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1000 senioreiden omaista.

Vain syöty ruoka ravitsee

Ruokailuhetken arvostus ja merkitys ovat korkealla tasolla: jopa 89 % arvioi ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki. Vanhusten kohdalla korostuivat ruuan ja ruokailutilanteen laadukkuus sekä inhimilliset tekijät kuten vanhusten kohtelu ja vaikutusmahdollisuudet. Omaisen huoli seniorin syömisestä kasvaa sitä mukaa, kun seniorin kunto tai terveys heikkenee.

Yksityisen ruokapalvelun piirissä olevien omaiset olivat selvästi kunnallisia palveluja saavia tyytyväisempiä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla ja yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

72 % nimesi maistuvan ruoan tärkeimmäksi ruokapalvelun valintatekijäksi, jos hintaa ei huomioida, 43 % nimesi ravitsemussuositukset täyttävän ruoan ja neljäsosa (25%) sen, että omainen ylipäätään syö.

”Tutkimus vahvistaa sen, että syömisessä on aina kyse muustakin kuin ravinnosta. Vain syöty ruoka ravitsee, pätee myös ikäihmisten osalta. Missiomme ´Ruokaa, jolla on merkitys´ tarkoittaa tässä yhteydessä juuri ruokailuhetkeen liittyvän syvemmän merkityksen ymmärtämistä ihmisen hyvinvoinnille. Ravitsemussuositukset antavat vahvan pohjan, mutta ruokaan ja syömiseen liittyvät tunnetekijät ja maku itsessään ovat avainasemassa”, kertoo Fazer Food Services Suomen kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto.

9226b06356fc7885_800x800ar

Kiireettömyyttä ja vanhuksen kohtaamista

Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja sen esille laittoa, vanhusten kohtelua ihmisinä ja huolehtimista siitä, että seniorit syövät.  Yli puolet vastaajista (58%) toivoo kotona asuvan tueksi myös muita kaupallisia palveluja, joissa korostuu erilaiset sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet. Useimmin mainittiin harrastusten ylläpitämiseen liittyvät palvelut arjen peruspalvelujen rinnalla.

”Haluamme tukea aktiivista seniorielämää ja uskomme, että ruualla on tärkeä merkitys kaikissa ikävaiheissa. Tutkimme tällä hetkellä Fazer Brainhow -ohjelmassa ravinnon, unen sekä psyykkisen ja fyysisen toiminnan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteemme on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja parantavat aivojen kapasiteettia ja vireyttä läpi elämän”, kertoo Hannu Rahnasto.

Kotona asuvien senioreiden määrä kasvussa

Kolmannes vastaajista (28 %) koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Vastaavasti kolmannes vastaajista (32 %) ei tiedä omaisensa ruokapalvelujen tuottajaa. Omaiset myös kokivat, ettei senioreiden mielipidettä kysytä ruokapalvelujen kehittämisessä.

Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän on arveltu kasvavan noin 820 000:een. Fazerin asiakkaita seniorisektorilla ovat kunnat ja yksityiset yritykset.  Fazer toimittaa ikääntyville räätälöityjä maukkaita ja terveellisiä kotiaterioita Seniori Ateria -tuotemerkillä.

”Asiakkaamme vastaavat palvelutaloissa asuvien ruokapalveluista, mutta tulevaisuudessa vastaamme myös yhä enemmän kotona asuvien seniorikansalaisten ruokapalveluista. Jatkossa Suomen senioriväestöstä yhä useampi asuu pidempään kotona ja haluamme tarjota heidän hyvinvointinsa tueksi laadukasta ja maukasta kotiruokaa, jossa yksilölliset tarpeet on otettu huomioon”, kertoo Hannu Rahnasto.

Fazer selvitti senioreiden lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen omaistensa ruokapalveluista. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1000 ja vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselyyn vastanneiden läheinen on ruokapalvelun piirissä tai todennäköisesti tulee olemaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

Runeraati valitsi 2018 parhaaksi Cafe Postresin runebergintortun

tortut rivissa 2018

© Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki

Runeraati valitsi Cafe Postresin runebergintortun vuoden 2018 parhaaksi

Runebergin kodissa järjestettiin keskiviikkona 31.1.2018 klo 14–15 yleisötapahtuma, jossa etsittiin vuoden 2018 herkullisinta porvoolaista runebergintorttua. Nelihenkinen Runeraati maistoi sokkotestissä torttuja viidestä porvoolaiskahvilasta: Café Cabriole, PetriS Chocolate Room, Cafe Postres, Ani’s Cafe ja Vanhan Porvoon Glassikko. Voittajaksi nousi Cafe Postres.

voittaja_postres_2018

Voittaja: © Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki

Nelihenkisessä asiantuntijaraadissa olivat yrittäjä Birgitta Palmqvist, Porvoon museon museonjohtaja Marina Catani, ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutziger ja koululainen, torttuekspertti Walter Kovanen. Birgitta Palmqvist tiivisti raadin kommentteja Cafe Postresin voittoisan tortun ansioista seuraavasti: “torttu on innovatiivinen, rohkea ja erittäin kaunis. Ennen kaikkea siinä on todella hyvä ja ‘runebergiläinen’ taikina ja maku.”  Raati kehui myös hilloa, jonka päällä oli aitoja vadelmanpaloja. Postresin tortussa oli tutun sokerikuorrutuksen sijaan voikreemi. Myös muut kisaan osallistuneet runebergintortut keräsivät raadilta kiitoksia, joten kilpailu oli tiukka.

Runeraati-tapahtuman juontaja Jenny Törnroos kertoi yleisölle myös runebergintortun ja Runebergin päivän historiaa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy ja sillä haettiin näkyvyyttä Runebergin päivän juhlinnalle, Runebergin kodille sekä Porvoon ainutlaatuisen rikkaalle leivoskulttuurille.

Tapahtuman ideoineet Runebergin kodin museonhoitajat Maria Kovanen ja Sanna-Mari Niemi toivovat, että nyt ensimmäistä kertaa pidetystä Runeraadista muodostuu Porvoossa uusi perinne. Runebergintorttu on todellinen klassikko, jota tarjoiltiin kahviloissa jo runoilijan elinaikana. Niin kondiittori Lars Asteniuksella kuin Fredrika Runebergillakin oli siihen oma reseptinsä. Samoin nykypäivän leipurimestareilla on usein se oma salainen ainesosansa, joka tekee heidän runebergintortustaan erityisen.

Fazer tutki huoltajien näkemyksiä kouluruoasta – joka neljäs huolissaan lasten syömisestä

97968e700b75ed08_800x800ar

Fazerin tammikuussa tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten huoltajien mielikuvat kouluruoasta ovat pääosin hyviä. Huolta herättivät lasten riittävän monipuolinen syöminen sekä tiedon liikkumattomuus koulun ja kodin välillä.

Kysyttäessä kouluruokaan liitettäviä mielikuvia vastaajat nostivat esiin sen olevan monipuolista, terveellistä ja ravitsevaa. Samalla kustannushaaste tunnistetaan ja vanhemmat toivovat, että kouluruokaan käytettäisiin enemmän resursseja.

Koululaisten huoltajat pitävät kouluruoan tärkeimpänä tehtävänä antaa polttoainetta koulupäivän jaksamiseen (90%). Yläkouluikäisten huoltajien vastauksissa korostuivat myös makunautinnot ja sosiaalinen tauko. Ruoan maistuvuus, laadukkuus ja nousivat kriittisiksi tekijöiksi, sillä niiden tärkeys ja odotukset ruokapalvelulle eivät kohdanneet.

Vastaajat ovat kuitenkin huolissaan lapsen jaksamisesta koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Jopa joka neljäs (27%) oli erittäin huolissaan siitä, että lapsi ei syö riittävän monipuolisesti. Myös keskittymisestä sekä liikkumisen ja nukkumisen riittämisestä oli useampi kuin joka viides erittäin huolissaan.

”Tutkimus vahvisti meille sen, että on ensiarvoista jatkaa tärkeää työtämme kasvisruoan kehittämisessä. Haluamme myös tutkia syvällisemmin ruoan vaikutusta aivojen toimintaan eli koulujenkin kannalta tärkeisiin teemoihin kuten jaksamiseen, keskittymiseen ja oppimiseen”, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Koulun ja kodin välistä yhteistyötä kaivataan

Fazerin tutkimuksen mukaan palveluiden tuottajan ja kodin välillä ei useinkaan ole minkäänlaista vuorovaikutusta. Lähes puolella vastaajista ei ole selkeää käsitystä siitä, miten lapsen kouluruokailu toimii tai, mitä lapsi syö vai syökö ollenkaan. Vain 40% vastanneista koki saavansa riittävästi tietoa lapsen kouluruokapalveluista. Puolet vanhemmista toivoo saavansa lisää tietoa kouluruokapalvelusta verkosta ja sähköisistä kanavista.

”Tämä avaa tarpeen miettiä sitä, miten ruokapalvelut tuotetaan ja asiakasvuoropuhelu toteutetaan – etenkin nyt kun ruokailu kouluissa on osa virallista opetussuunnitelmaa eli ruokakasvatusta”, Korhola toteaa.

Mitä enemmän vanhemmat kokivat saaneensa tietoa kouluruokailuun liittyvistä asioista, sitä paremmiksi he arvioivat kouluruokapalveluita kaikilla osa-alueilla.

Oppilaat mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden kouluruokia

Käynnissä olevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä pienien kuntien kyky tuottaa ruokapalveluita tulee haasteelliseksi, sillä ne eivät kuulu kuntien ydinpalveluihin. Samaan aikaan huoltajien odotukset ruoan laatua ja ravitsemusta kohtaan kasvavat.

Tulevaisuuden kouluruoassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ruoan maku (80%), toisena kotimaiset raaka-aineet (53%) ja kolmantena ruokahävikin vähentäminen (46%).

Kaksi kolmesta vastaajasta (64%) toivoi, että tulevaisuudessa lapset osallistettaisiin kouluruoan kehittämiseen ja ideoimiseen. Erityisesti pienempien lasten vanhemmat haluaisivat, että lapsi saa maistella ja kokeilla erilaisia ruokia, sekä oppia ruoan merkityksestä omalle hyvinvoinnille. Yläkoululaisten vanhemmat toivoivat parempaa lasten mielipiteen huomioimista kouluruokapalvelujen kehittämisessä.

Älä tuputa  rohkaise

Hyvä esimerkki Fazerin tekemästä ruokapalveluiden kehitystyöstä on nk. nudging eli töytäisy, jolla ravintolat voivat edistää koululaisia muuttamaan käyttäytymistään, kuten vähentämään lihankulutusta ja lisäämään kasvisten osuutta.

”Sen sijaan, että lapsia käskettäisiin muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan, heitä voidaan hienovaraisesti ohjata tekemään toisin. Tuputtamisen sijaan rohkaistaan hiukan – juuri sen verran että he ohjautuvat tekemään itse myönteisempiä valintoja”, Korhola kertoo.

Korholan mukaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä seikoista on varmistaa laadukkaiden kouluruokapalveluiden saanti myös jatkossa.

”Haluamme korostaa ruoan ravitsevuutta ja hyvinvointia tuottavaa vaikutusta. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota vastuulliseen hankintaan, kuten kotimaisiin raaka-aineisiin. Olemme panostaneet entistä enemmän myös toimintaan ruokahävikin torjumisessa”, hän sanoo.

Fazer selvitti koululaisten huoltajien näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen kouluruokailuun. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1004, joista alle kouluikäisten huoltajia oli noin 20%. Vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

R-kioski laajentaa välipalavalikoimaansa uusilla vegaanisilla tuotteilla

vegaaniset_valipalat

R-kioski vastaa kasvavaan vegaanisten tuotteiden kysyntään laajentamalla lounas- ja välipalavalikoimaansa vegaaneille sopivilla vaihtoehdoilla. Uudet täysin kasvipohjaiset tuotteet tulevat 200 R-kioskin valikoimiin 29.1. alkaen.

Suomen suurin kahvilaketju R-kioski toi viime syksynä markkinoille uuden raikkaan välipalatuoteperheen, joka sisältää muun muassa  salaatteja, täytettyjä leipiä ja kylmäpuristetuista hedelmistä valmistettuja shotteja ja mehuja. Nyt tuotevalikoima saa seuraa tabbouleh-linssisekoitusta ja hummusta sisältävästä salaatista, falafel-wrapista, sekä mangolla höystetystä kvinoapuddingista. Jokainen edellä mainittu tuote on vegaaninen. Välipalojen lisäksi valikoima saa potkua uudesta mustikka-omena-inkivääri-paleomehusta.

– Viime syksynä lanseeraamamme välipalatuotteet saivat innostuneen vastaanoton, ja halusimmekin tarjota hyviä lounas- ja välipalavaihtoehtoja myös vegaaneille. Tammikuun Vegaanihaasteen saama suosio ja vegaanituotteiden kasvava kysyntä kertovat, että yhä useampi suosii täysin kasvipohjaista ruokaa, vaikka kaikki eivät vegaaneja olisikaan, toteaa välipalojen kategoriapäällikkö Anu Heikkilä R-kioskilta.

Uusista vegaanituotteista mango-kvinoapudding sekä mustikka-inkivääri-paleomehu ovat myös gluteiinittomia. Vegaanisten tuotteiden lisäksi R-kioskeihin saapui tammikuussa myös uusi sähäkkä Chilitrim-shotti sekä kana-sriracha-wrap. Uuteen välipalavalikoimaan kuuluu myös banaani-kookos-tuorepuuro, joka on muuten kasvipohjainen, mutta sisältää hunajaa.

– Pyrimme jatkuvasti laajentamaan välipalavalikoimaamme. Etenkin syksyllä lanseeraamamme inkivääri- ja chilishotit herättivät paljon kiinnostusta.

Heikkilän mukaan erikoisruokavaliot ovat tätä päivää, ja moni suosiikin esimerkiksi vegaanista tai gluteiinitonta ruokaa.

– Haluamme tarjota jokaiselle jotain mieluista syötävää, jonka voi napata mukaansa R-kioskilta lounaaksi tai vaikka matkaevääksi, hän täydentää.

Valio palaa jäätelömarkkinoille

af70a6b566932437_800x800ar

Valio palaa jäätelömarkkinoille yli 10 vuoden tauon jälkeen tuomalla kauppoihin maaliskuussa uuden Valio Jäätelöfabriikki -tuoteperheen. Kuusi makua kattava herkuttelujäätelöiden sarja on markkinoiden ainoa kotimainen laktoositon tuoteperhe. Valion Oulun meijerissä valmistetut tuotteet tulevat myyntiin myös Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana.

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman suurimpia jäätelönystäviä, joille kylmä herkku maistuu vuoden ympäri. Tänä keväänä jäätelönystäville on luvassa iloisia uutisia, kun Valion jäätelöt palaavat kauppojen hyllyille ensimmäistä kertaa 14 vuoden jälkeen.

– Valion jäätelöillä on edelleen selkeä paikka suomalaisten sydämissä: yli 61 % mainitsee meidät spontaanisti mieleen tulevana jäätelömerkkinä.* Saamme myös jatkuvasti toiveita kuluttajilta jäätelöihin liittyen. Nyt voimme vihdoin vastata niihin, kategoriajohtaja Jussi Mattsson kertoo.

Uudet jäätelöt tuovat herkullisen vaihtoehdon viime vuosina kasvaneeseen super premium -herkuttelujäätelöiden kategoriaan. Valio Jäätelöfabriikki on markkinoiden ainoa laktoositon, kuuden maun jäätelösarja, jossa täyteläinen kermajäätelö yhdistyy runsaisiin kastike- ja hillopyörteisiin sekä herkullisiin keksien ja makeisten paloihin. Jännittävissä makuyhdistelmissä maistuvat pohjoismaiset suosikkiraaka-aineet, kuten mustikka, ruis, salmiakki ja kahvi.

– Valiolla on pitkät perinteet jäätelön valmistajana ja tunnemme suomalaisen jäätelömaun. Haluamme tarjota jäätelön ystäville jotain uutta ja maukasta, mutta monen suuhun sopivaa. Siksi kaikki Valio Jäätelöfabriikin jäätelöt ovat laktoosittomia ja makuyhdistelmissä on aina joku juju, Jussi Mattsson sanoo.

Valion jäätelöissä maistuu suomalainen osaaminen

Uudet jäätelöt valmistetaan Valion Oulun meijerissä Pohjois-Suomen valiolaisilta tiloilta kerätystä maidosta. Valtaosa jäätelöiden hilloista ja kastikkeista on kehitetty ja valmistettu Valion omalla hillotehtaalla Suonenjoella.

Oulun jäätelönvalmistajien ja Valion tuotekehityksen hyppysissä on syntynyt kuusi jännittävää makua: kevyesti suolainen kreisi kinuski, raikas mansikka-basilika, perisuomalainen mustikka-ruis, mehevä porkkanakakku, lempeä macchiato-suklaa ja ärhäkämpi salmiakki-chili.

– Valio Jäätelöfabriikki tuo Valion jäätelöt takaisin myös Oulun meijeriin, missä jäätelöä on valmistettu viimeksi 1980-luvun alussa. Jäätelöiden tekeminen on ollut todella innostavaa meille, sillä ne valmistetaan aivan uudella reseptillä ja uusilla laitteilla, kertoo Oulun meijerin tehtaanjohtaja Martti Kimpimäki.

Paluu Venäjän jäätelömarkkinoille

Jäätelöt tulevat myyntiin Suomen lisäksi Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana. Jäätelö on yksi elintarvikkeista, joka ei kuulu Venäjän elintarvikevientiä koskevien pakotteiden piiriin. Vuodesta 2014 asti Valio on vienyt Suomesta Venäjälle mehuja, marjakeittoja ja Valio Baby® äidinmaitokorvikkeita. Lisäksi Valio myy Venäjällä tuotemerkkinsä alla paikallisesti valmistettuja juustoja ja tuoretuotteita kuten maitoja ja jogurtteja.

*Lähde: TNS Valion jäätelötutkimus 2015, N=1800