Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Minkälaista leipää suomalaiset syövät poikkeusoloissa?

9c9373d9196a7b70_800x800ar

Koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet. Ruoan verkkokaupat ovat ruuhkautuneet, kaupassa käydään totuttua harvemmin ja sitä myötä ostoksia suunnitellaan tarkemmin ja kotiin ostetaan kerralla enemmän ruokaa. Leivän kulutuksessa tämä näkyy niin, että säilyvämpien tuotteiden menekki on selvästi kasvanut ja suomalaiset suosivat nyt isompia pakkauksia, kun muuten pieniä pakkauksia on toivottu enemmän pienten kotitalouksien lisääntyessä.

”Tällä hetkellä valikoimastamme myydään eniten ruisleipiä, paahtoleipiä ja hampurilais- ja hot dog -sämpylöitä, jotka säilyvät pitkään hyvinä ja ovat loistavia välipala-alustoja. Ruisleipä myös sopii erinomaisesti pakastettavaksi ja sieltä suoraan paahtimen kautta nautittavaksi”, kertoo Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.

Vaasanin myyntitilastoissa vaaleassa vehnäleivässä ei ole poikkeusaikana näkynyt erityistä myyntipiikkiä, ja tämän tyyppistä leipää leivotaankin nyt paljon itse, kun ollaan enimmäkseen kotona. Paahto- ja ruisleipää sen sijaan on vaikeampi valmistaa itse. Kovassa nosteessa olevan kauraleivän myyntiluvut eivät ole muuttuneet poikkeustilan aikana juurikaan suuntaan tai toiseen.

”Street food -tuotteiden suosiota selittää varmasti se, että niistä saa helposti koko perheelle maistuvan ateriakokonaisuuden. Niiden avulla voi myös hyödyntää ruoantähteitä, sillä hampurilais- tai hodarisämpylän täytteeksi voi laittaa käytännössä mitä vain. Eilisen päivällisen tähteet on helppo hodariuttaa”, Cousins avaa. ”Myyntiluvuissamme näkyy kiinnostavia poikkeamia uuden arjen myötä. Esimerkiksi donitsien myynti on laskenut, kun koululaiset ovat jääneet kotiin. Donitsit ovat selkeästi haluttu eväs koulupäivän keskellä, mutta kotona välipalaksi syödään jotain muuta.”

Ruokahävikkiä torjutaan uudessa arjessa lähes huomaamatta

Aivan poikkeustilan alussa ihmiset ostivat suuria määriä suosikkileipiään varastoon, ja iltaisin kauppojen leipähyllyt olivat tyhjillään. Nyt tilanne on jo rauhoittunut, ja jokaisen suosikkileipiä pitäisi löytyä helpommin.

”Monella meistä on nyt runsain määrin suosikkileipiään pakastimessa. Pakastin onkin tuoreelle leivälle oiva säilytyspaikka ja hävikintorjuntaväline, sillä leipä säilyy pakkasessa hyvänä 2-3 kuukautta – kunhan ei pääse unohtumaan pakkaslaarin perukoille”, Cousins päättää.

Tämänhetkisessä arjessa meidän on itse asiassa helpompi tehdä pieniä arkisia ympäristötekoja keittiössä, kun vietämme niin paljon aikaa kotioloissa. Jääkaappiin kurkistetaan useammin, eivätkä yllättävät menot vaikeuta ateriasuunnittelua. Ruokahävikin torjuminen onnistuu tehokkaasti käyttämällä pakastinta järkevästi ja hyödyntämällä ruuantähteet.

Felix tuo markkinoille ensimmäisen täysin makeuttamattoman ketsupin

xcvkd8qtaxdk2mbxvu6h

Felix-ketsupit ovat vuodesta toiseen suomalaisten suosikkikastikkeita ja kiinteä osa etenkin lapsiperheiden päivällispöytää. Kiinnostus terveellisempiin ja sokeroimattomiin ruokiin kasvaa jatkuvasti, ja Felix vastaa haasteeseen tuomalla markkinoille ensimmäisen ketsupin, joka ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria tai makeutusaineita. Uutuusketsupille on myönnetty myös Sydänmerkki.

Tutkimusten mukaan sokerin määrä on yksi tärkeimmistä ketsupin valintaan vaikuttavista tekijöistä heti ketsupin maun ja tomaattien määrän jälkeen. Kysyntä sokeroimattomille tuotteille on kova.

“Entistä terveellisemmät vaihtoehdot kiinnostavat kovasti myös ketsupeissa, ja haluamme Felixillä tarjota vaihtoehtoja kaikkien tarpeisiin ja makuihin. Tuotekehityksemme onnistui hienosti kehittämään täysin makeuttamattoman ketsupin lisäämällä tuoreiden, auringonkypsyttämien tomaattien määrää ja mausteita sopivassa suhteessa. Täydellisen reseptin luominen vaati yli 40 yritystä, ennen kuin osuimme nappiin. Maku on aivan erinomainen”, sanoo Felixin markkinoinnista vastaava Paula Pöntynen.

Felix on yksi Orkla-konsernin omistamista brändeistä, ja Orkla on sitoutunut vastuullisuusstrategiassaan vähentämään sokeria 15 % koko tuotteistostaan vuoteen 2025 mennessä. Myös Orkla Suomi antoi viime vuonna ravitsemussitoumuksen vähemmän tai ei lainkaan sokeria sisältävien tuotteiden tarjoamisesta kuluttajille.

Felix-ketsupit myös vastuullinen valinta

Felix on tehnyt viime vuosina isoja muutoksia tuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ketsuppipullojen tehdaskuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä pienennettiin 90 %, kun pullomateriaaleja ryhdyttiin kuljettamaan pieninä muovikapseleina tehtaalle, jossa ne puhalletaan muotoonsa tuotannon aikana. Lisäksi kaikissa Felix-ketsuppipulloissa pakkaukseen käytettävästä muovista 25 % on Clean-PET -kierrätysmuovia. Myös ketsuppien myyntierätarjottimet ja lavakulmat on tehty FSC Mix -sertifioiduista materiaaleista.

Terveellisyyteen on Felixillä kiinnitetty huomiota puolestaan jo ennen uutuusketsuppia. Terveelliset ruokailutottumukset muodostuvat aina kokonaisuudesta.

“Felix-ketsupit ovat säilöntäaineettomia ja sisältävät runsaasti auringon kypsyttämiä tomaatteja. Olemme tuoneet jo aiemmin perinteisten ketsuppien rinnalle luomuketsuppeja sekä ketsuppeja, joissa on vähennetty sokerin ja suolan määrää. Monelle Felixin ketsupille on myönnetty Sydänmerkki, joka kertoo, että tuote on terveyden kannalta parempi vaihtoehto tuoteryhmässään”, Pöntynen avaa.

Tuotetiedot: Felix Makeuttamaton ketchup 970 g

Panda Tehtaanmyymälä muuttui verkkokaupaksi – Vaajakosken herkkuja saa nyt tilattua kotiovelle

23231495_1870160829679258_6288956723821153628_n

Pandan makeistehtaan kupeessa sijaitseva suosittu tehtaanmyymälä siirtyi kivijalkamyymälästä verkkoon nopeassa tahdissa, jotta Pandan ystävät pääsevät nauttimaan Vaajakosken tuoreista lakritsi- ja suklaaherkuista suoraan kotiin toimitettuina.

Pandan makeistehtaalla on pitkät perinteet: se on toiminut Jyväskylän Vaajakoskella jo sadan vuoden ajan. Monen suomalaisen lomareissuihin ja mökkimatkoihin on kuulunut vierailu Pandan tehtaanmyymälään, ja myymälän tuoreet makeiset ja erikoiserät ovat ilahduttaneet myös paikallisia asukkaita. Tehtaanmyymälässä onkin vieraillut viikoittain tuhansia suomalaisia vauvasta vaariin.

Myymälä sulki ovensa toistaiseksi koronavirusepidemian vuoksi, mutta siirtyi vauhdilla verkkoon: perinteikäs tehtaanmyymälä teki digiloikan alle kahdessa viikossa. Osoitteesta pandatehtaanmyymala.fi löytyvät nyt tehtaanmyymälän herkulliset tuotteet ja tarjoukset.

“Olen todella ylpeä ja iloinen siitä, että Vaajakosken tehtaanmyymälä jatkaa toimintaansa, vaikka fyysiset ovet joudutaankin tilapäisesti sulkemaan. Pystyimme reagoimaan poikkeukselliseen tilanteeseen pikavauhdilla, ja tehtaanmyymälän henkilöstö pyörittää nyt myymälää verkossa. Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni Panda-fani löytäisi uuden verkkokauppamme”, kertoo Orkla Suomen myyntijohtaja Jussi Tolvanen.

Panda Tehtaanmyymälän verkkokaupan valikoimiin kuuluu muun muassa makeistehtaan erikoiseriä, jättipusseja, monipakkauksia, Pandan suklaalevyjä sekä irtomakeisrasioita. Avajaistarjouksena verkkokauppa tarjoaa ilmaisen toimituksen yli 35 euron tilauksiin. Tarjous on voimassa toukokuun loppuun asti.

Tervetuloa tekemään makeita löytöjä Vaajakosken nopeimmin pystytettyyn verkkokauppaan pandatehtaanmyymala.fi!

Kahvin kulutus pysynyt vakaana Suomessa

coffee-cup-1350307722Zz7

Suomalaiset nauttivat viime vuonna paahdettua kahvia edellisvuoden tapaan 9,9 kg eli noin 1 100 kupillista henkeä kohden. Kahvin asema ruokakulttuurissamme on kiistaton. Suosituinta on edelleen vaaleapaahtoinen aromikas suodatinkahvi, mutta kahvikulttuuri monipuolistuu uusien tuotteiden myötä.

Jos on suomalaisten kuluttaman kahvin määrä vakiintunut, myös kulutustavat ja makutottumukset muuttuvat hitaasti. Kahvimaailman erikoisuus, vaaleapaahtoinen suodatinkahvi, on edelleen suomalaisten ylivoimainen suosikki.

Uudet tuotteet ja valmistustavat kuitenkin monipuolistavat kahvikulttuuria ja -käyttötapoja. Valikoimaan on tullut runsaasti paahtoasteiltaan erilaisia kahveja ja kahvijuomia, kuten suoraan tölkistä nautittavia kylmiä maitokahvijuomia. Tummapaahtoisten kahvien osuus kulutuksesta on noin 25 prosenttia. Viime vuosina muun muassa luomukahvit sekä erilaiset erikoissekoitukset ja alkuperämaakahvit ovat kiinnostaneet kuluttajia sekä monipuolistaneet suomalaista kahvitarjontaa.

– Vakiintuneisiin kulutustapoihin tuovat vaihtelua erilaiset kahvinvalmistustavat. Jotkut haluavat jauhaa pavut itse kotona ja iloita huumaavasta tuoksusta ennen makunautintoa. Joillekin hartaudella ja pitkällä kaavalla erilaisilla laitteistoilla valmistettu kupillinen jaloa juomaa on päivän kohokohta, kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä tietää.

– Kahvin sosiaalisen ulottuvuuden huomaa muun muassa siitä, että näinä poikkeuksellisina korona-aikoina etätöissä kokoonnutaan virtuaalisiin kahvihetkiin, joissa vaihdetaan kuulumisia ja esitellään omia lempikahvikuppeja, Tanhuanpää kertoo.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja food service -toimijoille pysyivät viime vuonna ennallaan 43,3 miljoonassa kilossa edellisvuoteen verrattuna. Myös paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan lukien olivat ennallaan noin 55 miljoonassa kilossa.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttia 11,5 miljoonaan kiloon. Vakiintuneet tuontimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Paahdetun kahvin vienti puolestaan väheni kaksi prosenttia 7,5 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui Baltian maihin.

Suomeen tuotiin viime vuonna pikakahvia noin 1,3 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raakakahvia tuotiin 75 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin edelleen Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

Lue lisää kahvista:
kahvi.fi
kahvijaterveys.fi