Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kourallinen lisää kasviksia

vegetable-medly

Syksyn saapuessa on helppoa lisätä kourallinen kotimaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ruokavalioon. Valikoimat ovat laajimmat, maut parhaimmillaan ja myös hinnat kohdillaan. Nyt monia kasviksia kannattaa säilöä myös talvea ajatellen.

Kesän kotimainen vihannes- ja marjasato on nyt runsaimmillaan niin valikoiman kuin määrän suhteen. Kesän marjoja on vielä tarjolla ja omenasatoa löytyy kaupoista. Kesävihannesten tarjontaa täydentävät pitemmän kasvukauden kasvikset kuten maissi ja kurpitsat. Kesän poikkeukselliset säät ovat tuoneet haasteita viljelyyn, mutta uusien kehittyneiden viljelytekniikoiden ansiosta monien kasvien satomäärät ovat hyviä. Tämänvuotisen loppukesän sateet ja lämpöaalto parantavat sekä sadon määrää että laatua.

Kourallinen tarpeeseen

Keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ei ole edelleenkään riittävästi terveellisiä kasviksia. Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500 – 800 grammaa päivässä, mutta kulutuksemme jää helposti alle 300 gramman. Lisäämällä kourallisen kasviksia päivän aikana ruokailuihin ja välipaloihin, kasvismäärä lisääntyy helposti noin 150 grammalla.

Kasvisten käytön lisäykseen on helpointa totutella juuri sadonkorjuuaikana, jolloin voimme opetella pysyviä terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä ruokailutottumuksia monipuolistamalla kasvisten osuutta ruokavaliossa, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Nyt kasviksia kannattaa lisätä jokaiseen ruokahetkeen ja erilaisiin ruokalajeihin. Kasvipohjaiset kastikkeet ja keitot maistuvat erityisen hyviltä, kun ne maustetaan tuoreilla yrteillä tai vaikkapa makuvihanneksilla kuten sipuleilla ja paprikoilla. Lihaa ja kalaa käytetään lisäkkeinä kasvisten ollessa ruokailun varsinainen ydin.

Ympäristö kiittää

Kasvisten tuotanto – varsinkin, kun ne tuotetaan lähellä – kuormittaa lihatuotantoa vähemmän ympäristöä. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen syötäviksi hyötyaineiksi, esimerkiksi hyödyllisiksi kuiduiksi. Kotimaisessa tuotannossa muun muassa kasvihuoneissa on siirrytty yhä ympäristöystävällisempiin tuotantomuotoihin, joten lähikasvisten suosiminen kannattaa niin ympäristön kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Suurimman hyödyn nappaa kuitenkin ruokailija, joka lisää kasviksia aterioihinsa!

Tehokas hyötysuhde

Kasvisten hyötyaineiden suhde niiden sisältämään energiamäärään suhteutettuna on ylivoimainen, mikä myös parantaa sekä ravitsemusta että vähentää ylipaino-ongelmia. Kun kasviksilla korvataan ruokavaliossa erityisesti rasvaa, sokeria ja muita hiilihydraatteja, saadaan ruokavaliosta kohtuullisen helposti maukasta, monipuolista ja terveellistä. Proteiinilähteillä kuten maitotaloustuotteilla, lihalla ja esimerkiksi kananmunilla saadaan kasvipainotteinen ruoka riittävän energiapitoiseksi ja ravitsemuksellisesti tasapainoiseksi, jolloin ruokavaliota ei tarvitse täydentää ravintolisillä.

Fazer lahjoittaa mustikkarahkapiirakoita vantaalaispäiväkodeille Suomen luonnon päivän kunniaksi

91f4747f0dc926b7_800x800ar

Suomen luonnon päivää vietetään 31.8.2019. Vantaalaisena yrityksenä Fazer haluaa kannustaa paikallisia päiväkoteja metsäretkelle Suomen luonnon päivää edeltävällä viikolla ja lahjoittaa 20:lle päiväkotiryhmälle retkievääksi Fazer Mustikkarahkapiirakat. Fazer Mustikkarahkapiirakoita riittää yhteensä 500:lle retkeilijälle. Suomen luonnon päivän virallinen herkku on mustikkapiirakka.

Suomalaisten päiväkotien harjoittamat metsäretket ovat osa hienoa kansallista perinnettämme, jossa lapset opetetaan nauttimaan luonnosta ja tekemään retkiä metsään pienestä pitäen.

”Fazer haluaa vaalia suomalaislasten luontosuhdetta ja lahjoittaa Suomen luonnon päivän kunniaksi 20:lle päiväkotiryhmälle Fazer Mustikkarahkapiirakat elokuisella metsäretkellä nautittavaksi. Mukaan on kutsuttu vantaalaisia päiväkoteja, Fazerin ollessa vantaalainen yritys”, kertoo Anniina Niemistö, Fazer Leipomoiden viestintäjohtaja.

Ympäristöystävällisempiä pakkauksia

Fazer Marjapiirakat ovat klassikoita, joita on leivottu Vantaan leipomossa jo vuodesta 1971. Mustikkarahkapiirakka on perinteinen suomalainen herkku, jossa on marjaisen mustikkatäytteen keskellä ihanan pehmeä rahkasydän.

Marjapiirakoiden pakkauksia on tänä keväänä uudistettu ympäristöystävällisemmäksi. Pakkauksen aluspahvi on nyt valkaisematonta kartonkikuitua ja alumiininen kuppi on vaihdettu paperiseen. Molemmat voi lajitella ja kierrättää kartonkikeräyksessä. Pakkauksen kääre on valmistettu puusta. Se on uusiutuvasta luonnon biomateriaalista valmistettua sellofaania.

Fazer tekee jatkuvasti systemaattista työtä ympäristöystävällisempien pakkausmateriaalin löytämiseksi sekä muovin vähentämiseksi ja kierrättämiseksi. Fazer Leipomoiden pakkausmateriaaleista 99 % voidaan lajitella kierrätettäviksi. Viimeisetkin pakkausmateriaalit muuttuvat kierrätettäväksi lähitulevaisuudessa.

Useat suomalaiset kokevat lajittelun hankalaksi vaikeiden kierrätysmerkkien vuoksi. Moni ei tiedä miten eri materiaalit tulisi lajitella. Fazer Leipomot on alkanut muuttaa kierrätysmerkintöjään niin, että lajitteluohjeet on sanoitettu selkokielelle.

”Olemme saaneet uusista kierrätysohjeista suomalaisilta paljon kiitosta. Niitä pidetään selkeinä”, Niemistö jatkaa.
 

Fazerin lähestymistapa vastuullisuuteen

Vastuullisuus on oleellinen osa Fazerin strategiaa yhtiön uudistuessa moderniksi vastuulliseksi ruokayhtiöksi. Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, ja siksi tarkastelemme myös pakkaustemme kokonaisvaltaista ekotehokkuutta.

Fazer-konsernin vastuullisuustyön neljä kunnianhimoista tavoitetta ovat 1) 50 % vähemmän päästöjä 2) 50 % vähemmän ruokahävikkiä 3) 100 % vastuullisesti hankittua 4) enemmän kasvipohjaista.

Lisätietoja Fazer-konsernin neljästä kunnianhimoisesta vastuullisuustavoitteesta löytyy osoitteessa:

https://news.cision.com/fi/fazer-group/r/fazerin-vastuullisuustyolle-nelja-kunnianhimoista-tavoitetta,c2755550

#ruokaajollaonmerkitys #ratkaisujaruuasta #northernmagicmadereal

Lue lisää Suomen luonnon päivästä: https://www.suomenluonnonpaiva.fi

Lue lisää Fazer Mustikkarahkapiirakoista: https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/9059/fazer-mustikkarahkapiirakka-2kpl-140g/

Tutkimus: Suomalaiset odottavat kauraleivältä hyvin korkeaa kaurapitoisuutta

Kauramerkki

Vaasan laittaa kauramerkkinsä jakoon myös muille valmistajille

Yli puolet suomalaisista (56 %) olettaa, että kauraleivässä on vähintään 50 prosenttia kauraa, kertoo tuore tutkimus.* Valtaosa myös pitää korkeaa kaurapitoisuutta tärkeänä asiana (71 %). Todellisuudessa kauraleipien kaurapitoisuudet vaihtelevat arviolta 10­–100 prosentin välillä. Harva kuitenkaan huomaa sitä, sillä merkintäkäytännöt ovat kirjavat ja vain joka toinen meistä tarkistaa leivän kaurapitoisuuden kaupassa.

Suomalaiset syövät yhä enemmän kauraleipää ja suosivat mahdollisimman kaurapitoisia leipiä. Vaasanin kauraleivissä huiminta vauhtia kasvaa yli 50 prosenttia kauraa sisältävien leipien kulutus, jopa 59 % viime vuonna. Suomalaiset tuntevat kauran terveysvaikutukset hyvin: beetaglukaani alentaa kolesterolia ja on hyväksi sydämelle, ja kauran kuidut hellivät vatsaa. Siksi suomalaiset myös haluavat syödä mahdollisimman kaurapitoisia leipiä. Vaasanin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 71 prosentille kuluttajista kauraleivän mahdollisimman suuri kaurapitoisuus on tärkeä asia.

”Tutkimuksemme mukaan vain 52 prosenttia kuluttajista tarkastaa leivän kaurapitoisuuden ostaessaan. Yllätys voi olla melkoinen, jos kotona huomaa, että kauraleiväksi nimetyssä tuotteessa onkin vain muutama prosentti kauraa. Kaura on haastava leivottava, ja kauraleivissä on usein vehnää, jotta taikinaan saadaan sitkoa”, huomioi Vaasan Oy:n kaupallinen johtaja Minna Cousins.

Vaasan laittaa oman kauramerkkinsä jakoon

Yli puolet suomalaisista (56 %) olettaa, että kauraleivässä on vähintään 50 prosenttia kauraa. Tällaisia kauraleipiä on kahden suurimman ruoan verkkokaupan kauraleivistä alle puolet (40 %)**. Kauran ilmoitettu osuus käytetystä viljasta vaihtelee kauraleivissä noin 10 ja 100 prosentin välillä. Lisäksi kaupan hyllyltä löytyy useampi kauraleipä, jossa kaurapitoisuutta ei ole ilmoitettu kauran osuutena käytetystä viljasta, vain sen osuus koko leivän painosta. Ruokavirasto suosittaa, että kauran määrä ilmoitettaisiin myös painoprosentteina kauraleivän viljaraaka-aineesta. Vaasanin tutkimuksen mukaan jopa 68 % suomalaisista on sitä mieltä, että leipää, jossa on alle 50 % kauraa, ei voi kutsua kauraleiväksi.

”Otamme toiveet ja ohjeistukset vakavasti. Kauramerkkimme leipäpussin etupuolella kertoo leivän kaurapitoisuuden selkeästi yhdellä vilkaisulla, ja haluamme kannustaa muita toimijoita samaan avoimuuteen. Koko ala hyötyy läpinäkyvyydestä, jota kuluttajat toivovat. Siksi annammekin kauramerkkimme myös muiden halukkaiden valmistajien käyttöön. Kauramerkin painokelpoinen ja muokattava tiedosto on ladattavissa verkkosivuiltamme”, Cousins kannustaa.

Kauramerkin voi ladata täältä.

Paprikat vuoden 2020 vihanneksia

varikkaat-paprikat

Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle. Kuva: Timo Taulavuori

Värikkäät paprikat ovat vuoden 2020 vihanneksia

Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa. Eniten käytämme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta muutkin paprikatyypit tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille.

Paprikat kuuluvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin.  Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Väri- ja makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, sillä lempeän makeat paprikat raikastavat salaatteja, mutta tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä.

Liikennevaloja ruokapöytään

Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä.  Myös lempeän aromikas oranssi on suosittu.

Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon.  Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä.  Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore.

Terveyttä ja tulisuutta

Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita.  Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maito- ja viljatuotteiden kanssa.

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta.

Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä. Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

Tulevien vuosien vihannekset ovat vuonna 2021 kurpitsat ja vuonna 2022 tomaatit.

Lisätietoja: www.kasvikset.fi

Marianne täyttää 70 vuotta – syntymäpäivää juhlitaan Mariannen päivänä 15.8.2019

a664f2f76e8854d0_400x400ar

Punaisista ja valkoisista raidoistaan tunnettu Marianne-karamelli täyttää 70 vuotta. Karamellin valmistus aloitettiin vuonna 1949 Toijalassa, ja siitä tuli pian suosikki niin Suomessa kuin muuallakin Pohjoismaissa. Nykyään Marianne-tuotteet valmistetaan Fazerin makeistehtaassa Lappeenrannassa ja yli puolet karamelleista viedään Suomen ulkopuolelle. Juhlapäivää vietetään Mariannen päivänä 15.8.

Suomalaisten suosikkikaramelli, punavalkoraitaisesta asustaan tunnettu Marianne täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Karamellin valmistus sai alkunsa vuonna 1949 makeistehdas Chymoksen mestarien Aimo Martikaisen ja Antti Östermanin käsissä Toijalassa, jonne Chymos sijoitti uuden tehtaan sen jälkeen, kun Lappeenrannan tehdas oli sodan aikana viranomaisten määräyksestä evakuoitu. Karamellia myytiin aluksi irtotuotteena nimellä Chymos Piparminttusuklaakaramelli, mutta vuonna 1950 sitä ryhdyttiin pakkaamaan 175 gramman kartonkikoteloon.

Ankarien aikojen ja säännöstelyn jälkeen suomalaiset kaipasivat arkeensa kohokohtia ja makeiskauppa kasvoi. Oltiin myös suuren kaupan murroksen kynnyksellä. Suomen ensimmäinen valintamyymälä avattiin Poriin samana vuonna, kun Marianne tuotiin kauppoihin.

 

aceea2975e5d5ff1_800x800ar

Vuonna 1953 Piparminttusuklaakaramelli sai nimen Marianne, ja tehtaan nuoren pakkaussuunnittelijan Aimo Vuorisen ehdotuksesta karamelli käärittiin klassiseen punavalkoraidalliseen käärepaperiin. Vuorinen sai myöhemmin tehtäväkseen lisätä yksinkertaiseen raitakääreeseen hienostuneisuutta, ja hän kuvitti kääreen Ranskan kansallisneidon kuvalla. Uusi kääre ei kuitenkaan saanut kentältä hyvää palautetta. Neidon kuva poistettiin, raitakääre pääsi takaisin käyttöön, mutta nyt Marianne-logolla varustettuna. Mariannesta tuli Chymoksen kaikkien aikojen menestynein makeistuote. Chymos siirsi makeistenvalmistuksen takaisin Lappeenrantaan vuonna 1952, ja vuonna 1993 yritys myytiin Fazerille.

Syntymäpäivänä matkoilla

1980-luvulla Marianne kasvoi brändiksi Ruotsin markkinoilla ja muuallakin viennissä. Yksi erikoisimmista kampanjoista nähtiin Itävallassa. Mariannea mainostettiin ulkomainostauluilla Wienissä, Linzissä, Grazissa ja Weilsissä. Mainokseen oli kiinnitetty näyteastia, josta ohikulkijat saivat ottaa maistiaisen. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa Mariannea myytiin tuotemerkillä Scandies. 1990-luvun alkupuolella kaksi kolmasosaa valmistuksesta myytiin vientimarkkinoille. Nykyäänkin yli puolet Marianne-karamelleista myydään Suomen rajojen ulkopuolella.

Lappeenranta voi hyvällä syyllä kutsua itseään Suomen karkkipääkaupungiksi; makeistehdas työllistää 350 henkeä ja Mariannen lisäksi siellä valmistetaan kaikki Fazerin hedelmämakeiset, marmeladit, salmiakit ja lakritsit. Mariannea valmistetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa kiloa. Perinteinen Marianne on saanut seurakseen lukuisan joukon muita Marianne-tuotteita jäätelöstä suklaapatukkaan.

Mariannea juhlitaan 15.8.

Mariannen nimipäivä 15.8. on vakiintunut Marianne-karamellien juhlapäiväksi.

Marianne aloitti juhlimisen jo alkuvuodesta, kun myyntiin tuli erä karamellipusseja, joissa Mariannen nimen paikalla oli 50 suosittua, suomalaista naisen nimeä. Elokuussa Mariannea juhlitaan eri tapahtumissa sekä Toijalassa että Lappeenrannassa. Lisäksi Mariannea juhlitaan Fazer Experience -vierailukeskuksessa ja Fazer Café -kahviloiden valikoimaan tulee Marianne-kakku.

Lähde: 

Leena Kauria: Tähdenlento Toijalassa – Tarina Chymos-tehtaasta 1944-1952

Lisätietoja:

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/tuotemerkit/marianne/mariannen-tarina/

Fazer Café:
https://www.fazer.fi/fazer-cafe/