Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Vältä vapun ”nakit ja muusi”-palo: ole huolellinen munkkirasvan kanssa äläkä kokkaa maistissa

unnamed

Vapun tienoilla keittiöpalojen riski kohoaa, kun kodeissa paistetaan munkkeja vapun kunniaksi. Kuumaa munkinpaistorasvaa salakavalampi paloriski liittyy kuitenkin öiseen juhlien jälkeiseen kokkailuun. Vaaratilanteet voi välttää huolellisuudella.

Varomattomuus kuuman munkinpaistorasvan kanssa sekä öinen kokkailu juhlista palatessa voivat aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja pahimmillaan tulipaloja.

”Munkkeja paistaessa tulipalon riskiin varaudutaan yleensä hyvin. Rasvaa tulee kuumentaa vähitellen ja seurata, ettei lämpötila pääse nousemaan liian korkeaksi. Tärkeintä on muistaa, ettei palamaan syttynyttä rasvaa saa sammuttaa vedellä, vaan liekki pitää tukahduttaa kattilan kannella tai sammutuspeitteellä. Kattilan kansi kannattaakin olla lähettyvillä, kun ryhtyy munkinpaistoon, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä kertoo.

Useimmin tulipalon keittiössä aiheuttaa päälle jäänyt liesi tai sille unohtunut ruoka. Pelastusalan ammattilaiset kutsuvat liedelle unohtuneesta ruoasta aiheutuneita paloja ”nakit ja muusi” -paloiksi. Taustalla nakit ja muusi -paloissa voi olla kiire, huolimattomuus tai esimerkiksi muistisairaus. Lapsiperheissä riskinä voi olla myös ns. moniajo eli monen asian tekeminen yhtä aikaa: vanhempi kokkaa, lapsi vaatii huomion – ja tilanne on valmis.

”Yksi syy etenkin yöllä alkaneille nakit ja muusi -paloille on kuitenkin yli muiden: alkoholi.Tyypillisesti maistissa oleva juhlija päättää kokata itselleen yöpalaa ennen nukkumaanmenoa. Uni kuitenkin vie voiton, ja käristynyt ruoka liedellä johtaa savuvahinkoihin ja pahimmillaan tulipaloon”, Koskela kertoo.

Siksi hyvä nyrkkisääntö on, että uunia tai liettä ei kannata käyttää juopuneena. ”Noutoruoka tai mikrossa lämmitettävä murkina ovat juhlailtoina turvallisia tapoja selättää nälkä.”

Kolmannes tulipaloista saa alkunsa keittiöstä

Noin kolmannes kotien tulipaloista saa alkunsa keittiöstä. Suuri osa keittiöpaloista saa alkunsa liedestä.

”Liedessä itsessään harvemmin on vikaa, vaan useimmiten syyllinen on lieden käyttäjä tai liesituuletin. Iso osa liesipaloista voitaisiin välttää liesihälyttimellä, joka hälyttää havaittuaan vaaratilanteen, tai liesivahdilla, joka hälytyksen lisäksi myös katkaisee automaattisesti virran liedestä”, Koskela kertoo.

Liesivahteja voi ostaa esimerkiksi Ifin turvakaupasta. Liesihälyttimiä myyvät esimerkiksi Motonetit. Koskela suosittelee liesivahdin tai -hälyttimen hankkimista etenkin senioreiden ja lapsiperheiden koteihin.

Pienen palon alun voi saada nujerrettua sammutuspeitteen tai käsisammuttimen avulla. Huolehdi, että molemmat ovat helposti saatavilla ja että jokainen perheenjäsen osaa käyttää niitä. Varmista myös säännöllisesti, että palovaroittimet toimivat.

Suomalaiset kuluttavat kahvia lähes kymmenen kiloa henkeä kohden

coffee-break-1454539196eJw

Kahvi on edelleen suomalaisen ruokakulttuurin keskeisimpiä kulmakiviä, eikä sen kulutusta Suomessa hevin hetkauteta. Suomalaiset joivat vuonna 2018 paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohden, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Suomalaisten kahvin kulutusmäärä on hyvin vakiintunut, mutta kahvivaihtoehtoja on tarjolla yhä enemmän. Kahvihyllyjä värittävät erilaiset alkuperämaakahvit moninaisine makuvivahteineen sekä runsastunut paahtoastevalikoima.

Vaikka tummapaahtoisten kahvien osuus valikoimasta on arvioiden mukaan jo lähes 25 prosenttia, suomalaiset suosivat edelleen kansallista ylpeydenaihetta aromikasta vaaleapaahtoista kahvia. Yhä suurempi osuus valikoimasta on myös vastuulliseksi varmennettuja kahveja.

– Suodatinkahvi on yhä ylivoimaisesti suosituin kahvi Suomessa. Erilaiset kahvinvalmistustavat sekä uudentyyppiset mukaan otettavat ja kylmänä nautittavat kahvijuomat rikastuttavat kahvinkulutustapojamme ja tuovat siihen vaihtelua, kertoo Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä.

– On hauskaa, miten runsas kahvinjuonti nousee ulkomaalaisten silmissä usein yhdeksi suomalaisuutta kuvaavaksi piirteeksi. Kahvilla onkin tärkeä rooli ihmisten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kahvikupin äärellä yhdessä työkavereiden kanssa vietetyillä tauoilla on myös iso merkitys jaksamisessa hektisessä työelämässä, Tanhuanpää muistuttaa.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja suurkeittiöille pysyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna ollen 43,4 miljoonaa kiloa. Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna kasvoivat kolmella prosentilla edellisvuodesta lähes 55 miljoonaan kiloon.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta lähes 13 prosentilla reiluun 11 miljoonaan kiloon. Tuontimaista merkittävimmät olivat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa.

Paahdetun kahvin vienti Suomesta väheni 15 prosenttia edellisvuodesta 7,6 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui lähinnä Baltian maihin.

Suomeen tuotiin pikakahvia noin 1,4 miljoonaa kiloa, melko tarkkaan saman verran kuin edellisvuonna. Kahvikapseleina kahvia kulutettiin Suomessa 0,2 miljoonaa kiloa.

Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2018 reilut 61 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

  Paahtimoiden kotimaan myynti, tonnia Paahdetun kahvin tuonti, tonnia Paahdetun kahvin vienti, tonnia Raakakahvin tuonti, tonnia Kulutus henkeä kohden, kiloa/vuosi
2018 43 445 11 309 7 635 61 210 9,9
Muutos edellisvuodesta +1% +13% -15% -9% + 3%

Vaasan tutki: Kuluttajat heittävät aiempaa vähemmän leipää roskiin

public-domain-pictures-1494403345Ao9

Vaasanin tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalouksissa syntyvä leipähävikki on vähentynyt viimeisen vuoden aikana*. Muutos käyttäytymisessä on tärkeä, sillä leipä on yksi yleisimpiä roskiin päätyviä ruokia. Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa yhä merkittäviä määriä, mutta kuluttajat ovat aiempaa halukkaampia torjumaan hävikkiä, ja sen hallinta myös koetaan entistä helpommaksi.

Lähes puolet kuluttajista heittää yhä ruokaa roskiin vähintään viikoittain (45 %). Uusi, alkuvuonna saatu luku on täsmälleen sama kuin vuoden 2017 lopussa. Eniten ruokaa heitetään roskiin lapsiperhetalouksissa (68 % vähintään viikoittain), ja vähiten iäkkäämpien vastaajien kodeissa. Leivän roskiin heittäminen on kuitenkin vähentynyt. Vaasanin tuoreessa hävikkikyselyssä joka viides vastaaja (20 %) ilmoitti heittävänsä leipää roskiin vähintään viikoittain, kun reilu vuosi takaperin samaa sanoi hieman yli joka neljäs vastaaja (26 %).

”Muutos on merkittävä, sillä leipä on yksi yleisimpiä hävikkiin päätyviä ruokia. Olemme viime vuosina nostaneet ruokahävikkiä ja sen vaikutuksia esille hyvin vahvasti, ja nyt näemme, että keskustelun lisääntyminen on todella herättänyt suomalaisia tekoihin”, iloitsee Vaasan Oy:n brändi- ja viestintäjohtaja Mari Dunderfelt. ”Meille yhteisissä hävikkitalkoissa on kyse leivän ja ruuan arvostuksen kasvattamisesta sekä ympäristön vaalimisesta”, Dunderfelt jatkaa.

Valtaosa haluaa ja osaa torjua hävikkiä, mutta se ei vielä riitä

Hävikkitutkimuksen tulosten mukaan keinoja ruokahävikin torjuntaan on löytynyt selvästi aiempaa enemmän. Kun vuoden 2017 lopussa vielä 37 % ilmoitti hävikin hallitsemisen olevan vaikeaa, tänä vuonna samaa mieltä oli enää reilusti alle kolmannes vastaajista (29 %). Leipähävikin pienentämisessä onnistumisen avaimina mainittiin pakastimen hyödyntäminen, parempi ostosten suunnittelu ja jämäpäivä.

Myös motivaatio hävikin torjumiseksi on kasvanut kuluneen vuoden aikana. Reilu vuosi sitten 76 % kertoi haluavansa vähentää taloutensa ruokahävikkiä, ja tänä vuonna samaa sanoi jo 84 % vastaajista.

”Tietoisuuden lisääminen ruokahävikin ympäristövaikutuksista on avaintekijä hävikin taltuttamiseksi. Keinot ovat kuitenkin lopulta yksinkertaisia. Syömäkelpoisen ruuan haaskaaminen on yksi suurista ilmastonmuutoksen vauhdittajista. Kun ruokaa heitetään roskiin, on sen tuottamisen aiheuttama ilmastokuorma syntynyt turhaan”, Mari Dunderfelt päättää.

*IRO Research Oy, Vaasan Oy:n 1000 suomalaista -kuluttajatutkimukset 10–11/2017, n=1000 ja 1–2/2019, n=1000

Suomi syö yrttejä etenkin pääsiäisenä – Tuoreen rosmariinin myynti moninkertaistuu

91cf6d0f98ea1b5d_org

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia yrteistä ja sekä syövät että kasvattavat niitä ahkerasti. Yrttien osalta erityisen tärkeä sesonki on pääsiäinen. Tärkeimpänä yrttisesonkina perinteiset suosikit tilli ja persilja väistyvät ja erityisesti rosmariinin, timjamin, mintun ja basilikan kysyntä kasvaa.

Kaikkein suosituimmat yrtit ovat tilli, persilja ja basilika. Tärkeimpiä yrttisesonkeja ovat juhlapyhät – etenkin pääsiäinen. Pääsiäisenä erityisesti rosmariinin, timjamin, mintun ja basilikan kysyntä kasvaa.

”Pääsiäisenä suomalaisten ostoskoreihin päätyy eri yrttejä kuin muina aikoina vuodesta, esimerkiksi rosmariinin myynti jopa kaksin- tai kolminkertaistuu. On poikkeuksellista, että neljän eri yrtin kysyntä kasvaa yhtenä sesonkina merkittävästi: esimerkiksi jouluna ja juhannuksena korostuu eniten vain tilli”, K-ryhmän vihannesten osto- ja myyntipäällikkö Liisa Eronen kertoo.

Kestosuosikkiyrtit tilli, persilja ja basilika ovat pitäneet sijoituksensa vuosia, mutta viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti korianteri ja rosmariini. Niiden myynninkehitys oli 11–12 prosenttia vuonna 2018.

”Suosiotaan kasvattavien yrttien joukossa on selvästi näkyvissä kasvava mieltymys aasialaisiin makuihin. Aasia-trendin myötä thaibasilikan myynti on kasvanut voimakkaasti korianterin lisäksi. Erilaiset mintut ovat suosittuja etenkin kesäsesongin juomissa”, Eronen kertoo

8cb9ac5f67063670_800x800ar

 

Yrttien suosiossa alueellisia eroja

K-ryhmän myyntidatan mukaan suomalaisten yrttisuosikit vaihtelevat pääsiäisenä. Rosmariini korostuu ruokakauppojen ostoskoreissa Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Timjami päätyy ostoskoreihin todennäköisimmin lännempänä: Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla. Minttu on pääsiäisen suosikki Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Uudellamaalla valitaan ostoskoreihin basilikaa ja varsinaissuomalaiset luottavat aasialaisiin makuihin myös pääsiäisenä, jolloin ostoskoreissa korostuu voimakkaimmin thaibasilika. Sen sijaan Lapissa, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla yrttejä ostetaan muuta maata vähemmän vuodenajasta riippumatta, näillä alueilla myydään eniten tilliä.

Itsekasvatuksen suosio kasvussa – basilika suosituin

Suomalaisia kiinnostaa entistä enemmän myös yrttien ja vihannesten itsekasvatus. Itse kasvatettavien yrttien siemenistä suosituin on ollut basilika. Vaikka esikasvatus tehdään yleensä alkukeväästä, yrttien siemenet ehtii hyvin istuttaa vielä pääsiäisenäkin.

”Itsekasvatus on suosittua erityisesti nuorten keskuudessa ja ilmiö näkyy myös parvekeviljelyn suosion kasvussa. Toki parvekkeella viljellään myös muutakin kuin yrttejä, esimerkiksi amppelitomaatin ja erilaisten kurkkujen siemenet ovat tänä keväänä olleet suosittuja. Minikasvihuoneet ja kasvatuslaatikot ovat kysyttyjä, sillä ne mahtuvat myös parvekkeelle. Moni viljelee myös kukkaruukussa yrttejä, K-ryhmän piha ja puutarha -tuotelinjan tuoteryhmäpäällikkö Outi Lehto toteaa.

Lähde: K-ryhmän myyntidata 03/2018

Lapissa, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla ostetaan yrttejä muuta maata vähemmän, eikä mikään yrttilajike korostu näiden alueiden ostoskoreissa. Näiden osalta karttaan on valittu alueen myydyin yrtti.

Ruisleipä on kuitulähteiden kuningas

erilaisia-ruisleipia

Suomalaiset saavat ruokavalion kuiduista noin neljänneksen rukiisista tuotteista. Etenkin ruisleipä on todella merkittävä yksittäinen elintarvike suomalaisten kuidun saannille. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta FinRavinto 2017 -tutkimuksesta, jossa on selvitetty Suomessa asuvan aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Sen mukaan miehistä 30 % ja naisista 21 % saa kuitunsa ruisleivästä.

Viljatuotteet ovat suomalaisten ravitsemuksessa pääasiallinen kuidun lähde. Yksittäisistä elintarvikkeista ruisleipä on kuidunlähteenä ehdoton ykkönen: naisten kuiduista 21 % ja miesten 30% tulee rukiisesta leivästä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että muista hyvistä kuidunlähteistä (palkokasveista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista) miehet saavat YHTEENSÄ vähemmän kuitua (25%) kuin yksin ruisleivästä. Naisten runsaampi kasvisten kulutus näkyy myös niiden suurempana osuutena kuidun saannissa: kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus on naisilla kokonaiskuidunsaannista 39 %.

Kuidut edesauttavat ruoansulatusta sekä ehkäisevät monia sairauksia. Kuitupitoinen ruokavalio alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin.

Suomalaisten tulisi lisätä ruokavaliossaan täysjyväviljan ja kasvisten käyttöä. Näin olisi mahdollista päästä suositeltuun päivittäiseen kuitutavoitteeseen 25-35 g päivässä. Tällä hetkellä suomalaiset saavat kuitua keskimäärin vain 21 g. Kasviksia tulisi syödä päivittäin vähintään puolen kilon annos. Tämä määrä mahtuu lautaselle tällä hetkellä vain 22% naisista ja 14% miehistä.

VUODEN OLUT 2019 ON TAAS VALITTU!

Kukko-Pils-45-slk12

Helsinki Beer Festival valloittaa Merikaapelihallin jo 21. kerran.  Tällä kertaa HBF:n teemana ovat slovakialaiset oluet. Perjantaina arvovaltainen raati palkitsi upeita juomia useamman sadan ehdokkaan joukosta.

Helsinki Beer Festivaalin asettamat arvovaltaiset raadit ovat palkinneet parhaimmistoa yli sadan oluen ja lähes 30 siiderin kavalkadista. Sarjojen palkitut löytyvät liitetiedostosta.

Vuoden olueksi valittiin Vaaleat lagerit alle 6% -sarjan voittaja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Vahva Pils.

Vuoden olutravintola, oululainen Roosters, on palkittu perinteisellä sahtihaarikalla. Kyseinen palkinto on tähän mennessä koristanut jo 13:a olutravintolaa.

Muut palkitut juomat löytyy sivulta www.helsinkibeerfestival.fi.

Yleisö pääsee viikonlopun aikana valitsemaan omia suosikkejaan 600 oluen joukosta. Lisäksi on mahdollista tutustua erilaisiin siidereihin ja viskeihin. Slovakian suurlähettilään avaamassa tapahtumassa on mukana panimomestareita, maahantuojia ja oluen ystäviä.