Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Fazer avaa jo toisen myymäläleipomon Lappeenrantaan – käsin leivotulle artesaanileivälle on kysyntää

b91a4819a1191844_400x400ar

Tuoretta, käsin leivottua leipää ostetaan Suomessa yhä enemmän. Kotimaiset herkkuleivät ovat monelle esimerkiksi tiivis osa viikonloppujen herkkuaamiaisia. Fazerin artesaanileipiä saa nyt myös K-Citymarket Lappeenrannasta 21.3. alkaen. Myymäläleipomo on jo Lappeenrannan toinen. Artesaanileipää saa myös Lappeenrannan Prisman Fazer Myymäläleipomosta.

”Fazer Myymäläleipomoissa artesaanileivät leivotaan paikan päällä käsin oman myllymme kotimaisista jauhoista. Myymäläleipomot tunnistaa Fazer Leipurit -nimestä, ja ne sijaitsevat kaupan sisällä erillisinä leipomoina”, kertoo myymäläleipomoiden liiketoimintajohtaja Marika Hakala, Fazer Leipomot Suomi.

Tuoreet artesaanileivät erottuvat valikoimasta ja tuovat kuluttajalle kotimaisen ja herkullisen vaihtoehdon. Alusta alkaen käsintehdyn taikinan annetaan levätä pitkään, jolloin maku juurtuu ja kypsyy.

”Rohkea paisto synnyttää vahvan ja rapean kuoren, jonka ansiosta artesaanileipä säilyy pitkään ilman lisäaineita”, Hakala sanoo.

Erinomainen maku kaiken keskiössä

Fazer Leipurit -myymäläleipomoiden tuotekehitystä ohjaa aina erinomainen maku. Yhä useampi tuote on myymäläleipomoiden valikoimassa asiakkaiden toiveista.

“Esimerkiksi Cashew-karpalociabatta suunniteltiin vain viikonloppuisin myytäväksi, mutta kuluttajien toiveesta sitä leivotaan nyt päivittäin”, Hakala sanoo.

Myös kauran kultakausi näkyy Fazer Myymäläleipomoissa: kaksi ostetuinta leipää ovat kauraleipiä.

”Kauratuotteet saavat paljon kiitosta. Tällä hetkellä suosituimmat tuotteemme ovat Leipurimestarin Kaurapellavaleipä sekä Kauraleipä.”

Myös Lappeenrannan molemmat Fazer Myymäläleipomot on mukana myymäläleipomoiden Hävikkitalkoissa. Hävikin vähentämiseksi myymäläleipomosta voi ostaa aamupäivisin kolme edellispäivän leipää edulliseen kolmen euron hintaan.

Fazerilla on tällä hetkellä 67 myymäläleipomoa isoissa marketeissa. Ne työllistävät Suomessa noin 450 henkilöä.

Kivennäisvedet ja virvoitusjuomat sammuttivat suomalaisten janon 2018

pexels-photo-1097423

Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä 802,9 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti kasvoi 40,8 miljoonaa litraa eli 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ennätyksellisen paljon myytiin virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä.

Virvoitusjuomien myynti kasvoi 9,9 prosenttia 264,7 miljoonaan litraan ja kivennäisvesien myynti 20,6 prosenttia 90,8 miljoonaan litraan. Näin siitä huolimatta, että virvoitusjuomien ja kivennäisvesien valmistevero on Suomessa EU-maiden korkein.

-Se on mielestäni epäoikeudenmukaista. On hämmentävää, että kivennäisvettä ja jopa lähdevettä verotetaan. Lähes puolet panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden valmistamista tuotteista on alkoholittomia, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Oikeudenmukaisempi verotus toisi Suomeen lisää panimoteollisuuden työpaikkoja sekä kasvattaisi vero- ja vientituloja.

– Epäoikeudenmukainen valmistevero hillitsee kotimaan myyntiä, vaikka menestyksekkäät vientihankkeet vaativat vahvaa kotimarkkinaa ponnistelujen pohjaksi. Verotuksen on oltava tasapuolista myös virvoitusjuomien osalta, joten virvoitusjuomaverosta on makeisveron tapaan luovuttava, Pakarinen vaatii.

Alkoholiverotuksen ohjattava kulutusta miedompiin juomiin

Suomessa alkoholiverotuksen epäjohdonmukaisuus näkyy siinäkin, että se ohjaa juomaan väkeviä juomia. Sekä viinejä että väkeviä viinejä verotetaan kevyemmin kuin oluita ja siideriä.

-Verotuksen pitäisi ohjata kulutusta kohti miedompia juomia, mutta nyt tilanne on meillä päinvastainen. EU-maihin vertailtaessa Suomessa ohjautuvuus on kolmanneksi heikointa eli siirtymistä väkevistä juomista mietoihin ei verotuksella juurikaan tueta. Sen sijaan oluen ja siiderin valmistevero on EU-maiden korkein, Pakarinen sanoo.  

Viime vuoden maaliskuun alussa voimaan astunut alkoholilainsäädännön muutos toi päivittäiskauppoihin aiempaa vahvemmat oluet ja lonkerot sekä poisti valmistustaparajoituksen.

Selkeimmin lainsäädännön uudistuminen näkyi long drink -juomien myynnissä. Aiemmin vain Alkon valikoimissa olleiden juomasekoitusten päätyminen ruokakauppojen hyllylle kasvatti niiden myyntiä 50,7 miljoonaan litraan. Kasvua edellisvuodesta oli 37 prosenttia eli 13,7 miljoonaa litraa. Oluen ja siiderin myynti puolestaan jatkoi laskusuhdannettaan: olutta ja siideriä myytiin yhteensä 12,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin edellisvuonna.

Tilastot kertovat osaltaan suomalaisten juomatapojen muutoksesta. Alkoholin kulutus Suomessa on viime vuosikymmeninä vähentynyt, ja trendi näyttää edelleen laskevan.

-Alkoholilain uudistumiseen liitetyt uhkakuvat alkoholin välittömistä ja kielteisitä vaikutuksista eivät selvästikään toteutuneet. Suomalaiset käyttävät alkoholia aiempaa vastuullisemmin, erityisen iloinen olen nuorten juomatottumusten radikaalista muutoksesta, Pakarinen sanoo.

KOTIMAANMYYNTI 2018        
         
Juoma 2018 2017 Muutos  
                milj. litraa milj. litraa milj. litraa %
         
Olut 370,0 380,0 -10,0 -2,6
Siideri 26,6 29,1 -2,5 -8,5
Long drinkit 50,7 37,0 13,7 37,0
Virvoitusjuomat 264,7 240,7 24,0 9,9
Kivennäisvedet 90,8 75,2 15,5 20,6
Kokonaismyynti 802,9 761,9 40,8 5,3

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Hartwallin, Momentin Groupin, Olvin, Red Bullin, Saimaan Juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia.

Tutkimus: Sosiaalinen media nosti veganismin trendikkääksi

tomatoes-basil-food-tomato-1536133120iSk

Lihan ympäristövaikutukset, lihavero ja koulujen kasvisruokapäivä herättivät tunteita Ylen ensimmäisessä vaalitentissä. Mistä keskustelussa on kysymys ja miten kasvisruoka päätyi vaalitentteihin?

Sekä Suomessa että monissa muissa maissa veganismin ja kasvisruokavalioiden saama mediahuomio kasvoi 2010-luvulla, erityisesti vuodesta 2013 alkaen. Outona ja marginaalisena pidetystä veganismista tuli trendikästä – ainakin joissain väestöryhmissä, kertoo Tampereen yliopistossa valmistunut tutkimus.

– Voi sanoa, että liha on kriisiytynyt. Eläinperäisten tuotteiden ongelmia on viime vuosina tuotu esille terveyden, eläinten hyvinvoinnin, ilmaston, vesistöjen ja biodiversiteetin suhteen, kertoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.

Erilaiset tietoisuuskampanjat ja tehoeläinkasvatusta kuvaavat dokumentit, kuten Netflixin esittämä Cowspiracy ja YouTubessa julkaistut videot vaikuttivat etenkin nuoriin.

– Keskeistä nyt käynnissä olevassa vegebuumissa on kuitenkin, että näiden lihaa kritisoivien dokumenttien rinnalla meillä on ollut vegaanista ruokaa normalisoivia kampanjoita kuten Lihaton lokakuu ja Vegaanihaaste, kasvisruokiin keskittyviä ruokablogeja sekä herkutteluun ja vegaanisen syömisen monipuolisuuteen panostavia vegemessuja, muistuttaa Jallinoja.

Kiinnostavaa on myös, että vegaanisia tuotteita eivät valmista enää vain vaihtoehtoiseen ruokaan keskittyvät pientuottajat vaan suuret toimijat ovat lähteneet trendiin mukaan. Elintarviketeollisuus ja ravintolat ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä ja markkinoimassa vegaanituotteita.

– Yleinen yhteiskunnallinen keskustelu veganismin ympärillä saa myös yhä useamman sekasyöjän kokeilemaan vegaanisia annoksia, mikä osaltaan lisää taas niiden tarjontaa ja näin saadaan aikaiseksi positiivisuuden kehä, joka sitten taas hyödyttää vegaanejakin, toteaa yliopistonlehtori Markus Vinnari Helsingin yliopistosta.

Veganismi voi olla poliittista, yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää, tai pikemminkin omaan terveyteen ja makunautintoon keskittyvää.

– Vegaaninen ruokavalio tai ruoka voidaan nyt kehystää monilla eri tavoilla, ei vain kysymyksenä eläinoikeuksista. Veganismi resonoi monien pinnalla olevien megatrendien kanssa, kuten ilmastohuoli, terveellisyys, ruuan ja annosten esteettisyys ja “puhdas syöminen”, Jallinoja toteaa.

– Usein monenlaiset näkökulmat ja pyrkimykset myös yhdistyvät. Vegaaninen ruokavalio edistää eläinten oikeuksia ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä, mutta samalla se voi tuottaa syöjälleen muutenkin hyvää oloa, sanoo professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.

Tutkijoiden mielestä on kiinnostavaa nähdä, miten vegaaninen syöminen kehittyy lähivuosina ja kuinka kauan median mielenkiinto pysyy yllä. Ainakaan veganismin keskeiset ajurit – huoli ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuuttoaallosta ja eläinten oikeuksista – eivät ole heti katoamassa.

Piia Jallinoja, Markus Vinnari, Mari Niva: Veganism and plant-based eating. Analysis of Interplay between Discursive Strategies and Lifestyle Political Consumerism. Teoksessa: Boström Magnus, Micheletti Michelle, Oosterveer, Peter (toim.), Oxford Handbook of Political Consumerism. Oxford University Press.

K-ryhmä vastaa luomun kasvavaan kysyntään – Pirkka-luomutuotteiden määrä kasvaa lähes 200:aan

935197b104efe8d5_org

Luomuruoan suosio kasvaa niin Suomessa kuin koko Euroopassa. K-ryhmä tuo luomun tänä vuonna yhä useamman saataville, kun Pirkka-sarja kasvaa kymmenillä uusilla luomutuotteilla. Valikoimissa on jatkossa jopa taco- ja salsadippejä luomuna. 

”Ruoan eettisyys on noussut suomalaisten ruokavalinnoissa yhä tärkeämpään rooliin: esimerkiksi K:n Ruokailmiöt 2019 -tutkimuksen mukaan tiedostava kuluttaminen vaikuttaa arjen ruokavalintoihin jopa 55 prosentilla suomalaisista ja 18 prosenttia tiedostavista kuluttajista sanoo valitsevansa ostoskoriinsa tänä vuonna enemmän luomua”, tavarakaupan johtaja Harri Hovi K-ryhmästä kertoo.

Luomun suosion kasvu on näkynyt jo pitkään K-ruokakaupoissa, sillä luomuruoan myynti on lisääntynyt koko 2010-luvun ajan ja viime vuosina se on ollut 15–20 prosentin luokkaa.

Kasvulle on edelleen varaa, sillä Pro Luomun mukaan luomumyynnin osuus kaikesta päivittäistavarakaupan ruokamyynnistä on Suomessa 2,4 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa luomumyynnin osuus on 9 prosenttia ja Tanskassa 13 prosenttia.

”Ruotsi ja Tanska näyttävät meille hyvää esimerkkiä luomun kasvupotentiaalista. Vastuullisuus vaikuttaa yhä enemmän myös suomalaisten ruokavalintoihin. Luomuvalikoimien kehittyminen vaikuttaa paljon siihen, miten nopeasti luomun osuus kasvaa Suomessa”, Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila kertoo.

K-ryhmä vastaa luomun kasvavaan kysyntään ja tuo kuluvan vuoden aikana Pirkka-sarjaan uusia arkeen sopivia ja toivottuja luomutuotteita. Valikoima kasvaa nykyisestä lähes 120 tuotteesta lähes 200 tuotteeseen.

”Pirkka on kuluttajille tuttu brändi, joten sen avulla yhä useamman on helppo tutustua luomutuotteisiin. Kevään ja syksyn aikana sarjaan tulee kymmeniä uusia luomutuotteita, joiden joukossa on esimerkiksi kidneypapuja, kikherneitä, pähkinöitä, maissisnackseja, lastenruokia, kasviksia ja lihatuotteita. Texmex on suomalaisille jo arkiruokaa, joten luomuna saa jatkossa myös taco- ja salsadippejä”, kertoo omien brändien kehityspäällikkö Hayde Furubacka.

Samalla Pirkka-sarjan luomutuotteiden ilme uudistuu, joten tuotteet on entistä helpompi löytää kaupan hyllyltä.

Panostus laajentaa merkittävästi jo ennestään kattavaa K-ruokakauppojen luomuvalikoimaa.

”K-ryhmällä on erittäin laaja, yli 2 100 luomutuotteen valikoima. Valikoimat vaihtelevat kauppakohtaisesti ja moni kauppias ostaa esimerkiksi paikallisia luomuvihanneksia ja luomulihaa suoraan tuottajalta. Meiltä löytyvät valikoimiltaan Suomen suurimmat luomukaupat: K-Citymarket Kupittaalla Turussa on valikoimissaan yli 2 700 luomutuotetta, K-Citymarket Eastonissa Helsingissä ja K-Citymarket Isossa Omenassa Espoossa on puolestaan yli 1 800 luomutuotteen valikoimat. Useissa K-Supermarketeissakin on yli 1 000 luomutuotetta valikoimissa”, kertoo Hovi.

Tilastojen mukaan K-ruokakauppojen asiakkaat ostavat useimmiten luomuna maitoa, kananmunia, banaaneja ja kahvia. Todennäköisimmin luomua ostoskoreihin valitaan Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vähiten luomua on ostoskoreissa Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.*

*K-ryhmän myyntidata 2018

K-ruokakauppojen asiakastyytyväisyydestä vastaavat K-ruokakauppiaat, joiden kanssa Keskon päivittäistavarakauppa toimii ketjuliiketoimintamallilla. K-ruokakauppojen ketjuja ovat K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K. K-ruokakaupat ovat alansa vastuullisimpia maailmassa. Lisäksi vahvuuksia ovat ylivoimaiset tuoreosastot, ammattitaitoinen palvelu, laajimmat valikoimat, suomalaiset tuotteet ja Pirkka. K-ruokakaupat ovat sekä laadukkaita että edullisia.

K – jotta kaupassa olisi kiva käydä.

Mämmi seuraa aikaansa – perinneherkku ja makukastikkeet trendikkäästi annospikareihin

0a1d4663-ccc8-4c8b-b0ec-8baeaa975c94-w_576_h_2000

Elintarvikepuolella nousevana ilmiönä on ollut valmisruokien tarjonnan kasvu ja erilaisten annospakkausten valikoiman laajentuminen. Uniikki perinneherkkumme mämmi on nyt myös kuluttajien saatavilla kätevässä annospikarissa kolmella kastikevaihtoehdolla. Perinteisen mämmin pakkauksessa on huomioitu kerman tarve; pikarin reunat ovat niin korkeat, että annoksen voi syödä suoraan pikarista. Ajan hermolla ovat myös mämmireseptit, joita Kymppi-Maukkaat Oy ja Valio ovat kehitelleet yhteistyössä.

Pikarimämmit suunniteltiin alun perin suurkeittiöiden tarpeisiin, josta ne jatkoivat hyvien kokemusten kautta vähittäiskaupan pakastealtaaseen.

– Viime pääsiäisen uutuusmaut mokka ja sitruuna ovat tuotekehityksemme tulosta. Makuraatina olivat meidän omat työntekijämme ja tuotantoon valittiin kaksi suosituinta, kertoo Kymppi-Maukkaat Oy:n markkinointipäällikkö Anna Mollberg. Mämminvalmistajien suosikkimaku on Mokka Kerrosmämmi. Kolmas makuvaihtoehto on mämmin klassikkokaveri vanilja.

Mämmin kylkiäiset löytyvät useimmiten maitohyllyltä: moni ottaa kermaa tai vaniljakastiketta, mutta maustettuja rahkojakin käytetään. Valmiissa annoskoossa olevan pikarimämmin voi napata pakastealtaasta mukaan herkutteluhetkiin, mutta rukiista valmistettu tuote sopii muihinkin tilanteisiin.

– Vaikka mämmi mielletään pääsiäisen ajan jälkiruuaksi, se on kuitupitoinen välipala ajankohdasta riippumatta, Mollberg vinkkaa.

Sesonki pääsiäisenä, kaupoissa ympäri vuoden

Pääsiäisen aikaan mämmejä myydään eniten, mutta rukiista herkkua on saatavilla muulloinkin kuin kevään sesonkina. Kymppi-Maukkaat on ainoa valmistaja, joka tekee mämmejä vuoden ympäri, joten roveita ja pikareita löytyy pakastealtaasta aina. Kymppi-Maukkaat on varautunut tuotteiden hyvään saatavuuteen sesongissakin, mutta kuluttaja voi varmistaa mämmin pääsiäispöytäänsä ostamalla sen pakastimeensa ennakkoon. Pikarimämmin voi sulattaa käyttöön muutamassa minuutissa mikrossa, rove vaatii hieman pidemmän sulamisajan.

Mämmimutakakusta tuli hitti

Valion ja Kymppi-Maukkaat Oy:n yhteistyössä on luotu jo useampana vuonna reseptilehtinen, joka inspiroi mämmin käyttämiseen ruoanlaitossa ja leivonnassa. Vuoden 2017 suosituin ohje oli mämmi-lakritsijälkkäri ja 2018 ihmiset rakastuivat mämmimutakakkuun.

– Se on kaikista mämmiohjeista toistaiseksi suosituin. Ohje luotiin Valion Koekeittiöllä ja todettiin hyväksi heti, mutta sen suosio on yllättänyt silti. Olen tehnyt sitä itsekin kotona, kertoo Valion Suomen markkinointipäällikkö Laura Vesterholm. Vuoden 2019 resepteistä hän kehottaa kokeilemaan mämmikahvikakkua, joka tuo monelle mieleen taatelikakun makumaailman tai rapeaa mämminäkkäriä, joka sopii hienosti juustojen kanssa.

Helppo Mämmirahka-resepti: www.lahiruokaamaalta.fi/reseptit/helppo-mammirahka

Mämmikahvikakku-resepti: www.lahiruokaamaalta.fi/reseptit/mammikahvikakku

K-ryhmä tuo asiakkailleen palvelun, joka kertoo ostosten kotimaisuustason

Online Large 1440x-Brändikuvat K-Citymarket Pirkkala 11

Uusi K-Ostokset-palvelu näyttää K-ryhmän asiakkaille heidän K-ruokakaupoista tekemänsä ostokset kokonaisuudessaan ja auttaa ymmärtämään ostosten vaikutuksia. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu kertoo asiakkaan ostosten kotimaisuustason ja auttaa lisäämään kotimaisten tuotteiden määrää ostoskorissa. Tulevaisuudessa palvelussa tarjotaan asiakkaille myös esimerkiksi vastuullisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä mittareita.

K-Ostokset näyttää havainnollisesti kaikki asiakkaan ruoka- ja päivittäistavaraostokset, jotka on rekisteröity Plussa-kortille. Lisäksi palvelu kertoo, kuinka paljon asiakkaan ostoskorissa on kotimaisia tuotteita verrattuna muihin samankaltaisiin asiakkaisiin. Tätä henkilökohtaisten ostosten kotimaisuustason kehitystä voi seurata. Palvelu myös laskee asiakkaalle realistisen tavoitteen ostosten kotimaisuustason nostamiseen sekä suosittelee tekoälyn avulla ostoskoriin sopivia tuotteita.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme tekemään omien arvojensa mukaisia valintoja. K-Ostosten avulla asiakkaamme voivat lähteä tavoittelemaan seuraavaa tasoa ostostensa kotimaisuudessa. Toivomme, että palvelu innostaa asiakkaitamme valitsemaan yhä enemmän suomalaisia tuotteita, kertoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

Kotimaisuustason lisäksi K-Ostokset tarjoaa kattavan kokonaiskuvan asiakkaan kulutustottumuksista. Palvelussa pääsee myös vertailemaan anonyymisti ostoksiaan ja niiden kotimaisuustasoa oman naapuruston ostoksiin. Mitä enemmän asiakas käyttää Plussa-korttia K-ruokakaupoissa asioidessaan, sitä tarkemman näkymän K-Ostokset tarjoaa asiakkaan kulutustottumuksiin ja niiden vaikutuksiin.

– K-Ostokset on vastaus asiakkaidemme toiveisiin. Asiakkaamme haluavat käyttöönsä datapohjaisia palveluita, joissa hyödynnetään asiakastietoa. Erityisesti asiakkaamme haluavat ymmärtää paremmin ostostensa vaikutuksia. Kotimaisuustaso on yksi näkökulma tähän, kuvailee Minna Vakkilainen, joka on K-ryhmän asiakastiedosta ja analytiikasta vastaava johtaja.

Konkreettinen teko suomalaisen ruoan arvostuksen nostamiseksi

Suomalainen ruoka ja kotimaiset tuotteet ovat suomalaisille merkityksellinen asia, ja ne muodostavat suurimman osan K-ruokakauppojen valikoimasta. K-ryhmä on sitoutunut tekemään konkreettisia tekoja suomalaisen ruoan ja tuotteiden arvostuksen nostamiseksi. K-Ostosten kotimaisuustaso on yksi teko suomalaisen ruoan puolesta.

Toistaiseksi K-Ostokset toimii osana K-Ruoka.fi-verkkopalvelua ja tulevaisuudessa se löytyy myös K-Ruoka-sovelluksesta, mikäli asiakkaat sitä toivovat. Palvelun voivat ottaa käyttöönsä kaikki Plussa-asiakkaat osoitteessa www.k-ruoka.fi/ostokset.

K-ryhmä suojaa aina asiakkaan yksityisyyden ja kaikki hänen K-ryhmälle antamat tietonsa. Halutessaan asiakas voi myös aina kieltää tietojensa käytön.

Nyt julkaistu K-Ostokset on palvelun ensimmäinen versio. Palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti, ja datapohjaisten palvelujen ominaispiirteiden mukaisesti myös palvelussa hyödynnettävä tieto kehittyy koko ajan.

K-Ostokset pähkinänkuoressa

  • K-Ostokset auttaa K-ryhmän asiakkaita näkemään ja ymmärtämään, mitä he ostavat K-ruokakaupoista ja millaiset vaikutukset heidän ostoksillaan on. Ostokset näytetään kokonaisuutena sekä selkeästi kategorioittain. Palvelu löytyy osoitteesta www.k-ruoka.fi/ostokset
  • Ensimmäisessä vaiheessa palvelu kertoo asiakkaalle hänen omien ostostensa kotimaisuustason eli sen, miten paljon kotimaisia tuotteita asiakkaan ostoskorista löytyy verrattuna samankaltaisiin asiakkaisiin. Kotimaisuustaso kuvataan viisiportaisella asteikolla, ja asteikoilla voi edetä myös puolikkain askelin.
  • Palvelussa asiakas voi verrata anonyymisti ostoksiaan ja niiden kotimaisuustasoa naapurustonsa ostoksiin.
  • Asiakas voi asettaa palvelussa tavoitteen ostostensa kotimaisuustason kasvattamiseksi. Palvelu laskee asiakkaan kulutukseen sopivan tavoitteen, jota asiakas voi lähteä tavoittelemaan.
  • K-Ostokset suosittelee tuotteita, joilla asiakas voi kasvattaa ostostensa kotimaisuustasoa. Suosittelu perustuu tekoälyyn, joka hyödyntää asiakkaan ostohistoriaa.
  • K-Ostokset huomioi kaikki ne asiakkaan henkilökohtaiselle Plussa-kortille rekisteröidyt elintarvikkeisiin ja päivittäistavaroihin liittyvät ostokset, jotka asiakas on tehnyt K-Marketeissa, K-Supermarketeissa, K-Citymarketeissa tai Neste K -asemilla. Palvelu huomioi niin kivijalassa kuin verkkokaupassakin tehdyt ostokset. Tässä vaiheessa palvelu kokoaa yhteen vain henkilökohtaiset tiedot, ei esimerkiksi talouskohtaisia ostoksia.
    • K-Ostokset huomioi päivittäistavaroista arjen kodintarvikkeet kuten wc-paperit, hygieniatuotteet ja siivoukseen liittyvät tuotteet.
  • K-Ostokset näyttää asiakkaan ostokset viimeisen vuoden ajalta sekä lyhyempinä ajanjaksoina: yksi kuukausi ja kolme kuukautta.
  • K-Ostokset näyttää tuotteiden hintatiedot arvonlisäveron huomioiden: palvelusta näkee kuhunkin tuoteryhmään ja tuotteeseen käytetyn kokonaissumman.

Fazer Yosa Kaurajäätelö syntyi ketterän innovaatiotyön ja kuluttajatrendien kohtaamisesta

bab654f24fccd92e_800x800ar

Fazer Yosa laajenee jäätelökategoriaan ja tuo ensimmäisenä Suomessa markkinoille fermentoidun kaurajäätelön. Raikkaan täyteläisiä makuvaihtoehtoja on kolme: tyrni, vanilja ja vadelma. Herkulliset uutuusjäätelöt on pakattu uudelleen suljettavaan puolen litran ja 1,36 desilitran käteviin kartonkipikareihin.

Idea kaurajäätelöstä sai alkunsa Fazerin sisäisessä innovaatiokilpailussa, johon kaikilla fazerilaisilla oli mahdollisuus osallistua. Fazerin tutkimustiimiä, Fazer Labia, edustavat innostuneet nuoret tutkijat osallistuivat kilpailuun ja voittivat sen uudenlaisilla, maitohappobakteereja sisältävillä kaurajäätelöillä. Tuotteiden makumaailmoja on hiottu ja testattu ja ainutlaatuiset uutuusjäätelöt saapuvat kauppoihin maaliskuussa 2019.

”Kun mietimme millä idealla osallistumme innovaatiokilpailuun, huomasimme, että jäätelöaltaasta puuttuvat raikkaat kasvipohjaiset kaurajäätelöt – jäätelöt, joita haluaisimme itse nauttia. Noin vuoden mittaisen tuotekehitysprojektin aikana olemme saaneet vahvistusta toiveellemme myös kaupan ja kuluttajien suunnalta. Fermentoidun kaurajäätelön kokoinen aukko jäätelöaltaassa on nyt täytetty”, kuvailevat Miia Viinamäki ja Katariina Rommi Fazer Labista.

Kaura on entistä suositumpaa ja sitä nähdään myös herkuttelutuoteryhmässä.

“Kuluttajat suosivat yhä enemmän kasvipohjaisia tuotteita, sekä luonnollisia makuja ja korkealuokkaisia raaka-aineita. Fazer Yosa Kaurajäätelössä yhdistyy täydellisesti nautinto ja terveellisyys, ainutlaatuinen pohjoismainen kaura ja Fazer Yosa -tuotteiden herkullinen makuprofiili”, kertoo Tiia Antila, brändi- ja kategoriajohtaja, Fazer Yosa, Fazer Lifestyle Foods.

Fazer Yosa Kaurajäätelön ainutlaatuisuus on sen sisältämissä elävissä maitohappobakteereissa

Uutuuskaurajäätelöt ovat fermentoituja ja ne sisältävät eläviä maitohappobakteereja, jotka säilyvät sellaisina pakastettunakin. Monet kuluttajat kokevat, että fermentoidut tuotteet edesauttavat ruuansulatusta ja edistävät vatsan normaalia toimintaa.

Nämä maitohappobakteerit pilkkovat fermentoinnin aikana kauran hiilihydraatteja tuottaen maitohappoa, joka tekee tuotteesta lempeästi happaman. Maitohappo ei nimestään huolimatta sisällä maidon ainesosia, vaan Fazer Yosa Kaurajäätelö on täysin kasvipohjaista.

Makuina uutuusjäätelöissä vanilja, vadelma ja tyrni

Kaurajäätelön koostumus on samettisen pehmeä ja marjaisat kastikkeet tuovat herkullisuutta kaurajäätelöön. Kaurajäätelöiden vadelma ja tyrni ovat aidoista marjoista ja kaurajäätelö vaniljassa on käytetty Tahitin vaniljaa. Tuotteet sisältävät eläviä maitohappobakteereja yli 80 milj. / 100 ml.

Jäätelöt sisältävät rasvaa noin 7 g / 100 g sekä sokeria 17 g / 100 g. Uutuusjäätelöt ovat maidottomia ja ne sopivat vegaaneille. Kaurajäätelöille on myönnetty Suomen Sydänliiton Sydänmerkki, ja ne ovat parempi valinta kategoriassaan.

Fazer Yosa Kaurajäätelöt ovat pakattu kartonkipakkauksiin ja ne voidaan lajitella kartonkikeräykseen. 1,36 desilitran kerta-annoskaurajäätelöpikareissa on mukana muovinen lusikka, jonka voi lajitella muovinkeräykseen. Uutuuskaurajäätelöt ovat myynnissä hyvin varustettujen ruokakauppojen pakastealtaissa.

Pohjoismainen kaura saa voimansa ainutlaatuisista kasvuolosuhteista

Pohjoismaissa 60. leveyspiirin pohjoispuolella kasvukausi on lyhyt mutta tehokas. Kaura kylvetään toukokuussa ja korjataan elo- ja syyskuussa. Keskiyön auringon tuoma poikkeuksellinen valoisuus kasvattaa kauran lyhyessä ajassa huippuunsa. Talvella maa on jäässä, mikä osaltaan selittää Pohjoismaiden maaperän ja luonnon puhtauden ja kauran huippulaadun.

Kasvipohjaisella ruokavaliolla on tutkitusti positiivinen vaikutus maapallon tulevaisuuteen, sillä kasvisten suosiminen auttaa muun muassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja veden kulutusta tuotannossa. Lisäksi Fazer on laatinut omat vastuullisen viljanviljelyn periaatteet yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

Maailman harvinaisinta suklaata taas saatavilla Fazerilla – Fazer Pure Ruby

fazer_pureruby_860x

Fazer on tuonut helmikuussa 2019 myyntiin uuden rajoitetun erän Fazer Pure Ruby -suklaata. Suklaan myynti alkaa keskiviikkona 13.2. ja sitä myydään niin kauan kuin tavaraa riittää. Ruby-suklaa on vuonna 2017 lanseerattu uusi suklaalaatu, joka perustuu erityisiin ruby-kaakaopapuihin ja ainutlaatuiseen valmistusmenetelmään. Fazer Pure Ruby -suklaalevyt valmistetaan Fazerin Vantaan suklaatehtaalla ja niitä on saatavilla vain Fazer Experience -vierailukeskuksesta, Fazer Café -kahviloista ja Fazer Candy Store -verkkokaupasta niin kauan kuin levyjä riittää.

UUTTA! Uusi rajoitettu erä Fazer Pure Ruby-suklaalevyjä on tullut myyntiin keskiviikkona 13.2.!

Ruby-suklaassa yhdistyvät tumman suklaan, maitosuklaan ja valkoisen suklaan ominaisuudet, mutta se on täysin oma suklaalajinsa. Ruby-suklaan kehitystyö kesti yli kymmenen vuotta ja se on patentoitu keksintö.

”Ruby-suklaan erityispiirteet ovat peräisin erityisistä ruby-kaakaopavuista. niistä tehty suklaa on luontaisesti vaaleanpunaista ja maistuu marjaisalta, mutta sitä ei ole värjätty eikä siihen ole lisätty makuaineita” kertoo Fazer Makeisten tuotekehitysjohtaja Tiina Karppinen. Ruby-suklaa tehdään Norsunluurannikolla, Brasiliassa ja Ecuadorissa kasvaneista, vastuullisesti tuotetuista kaakaopavuista.

Fazer toi myyntiin joulukuussa 2018 pienen erän Fazer Pure Dark Ruby -suklaata. Suklaa myytiin loppuun parissa päivässä.

Fazer Pure Ruby-suklaalevyjä on nyt valmistettu uusi rajoitettu erä. Suklaata on saatavilla vain Fazer Experience -vierailukeskuksesta Vantaalta, Fazer Café -kahviloista ja Fazer Candy Store -verkkokaupasta niin kauan kuin erää riittää. Myynti alkaa keskiviikkona 13.2.2019.

Ruby-suklaa on toistaiseksi loppuunmyyty verkkokaupastamme. Jos olet saanut maksettua tilauksen, on tilauksesi silloin otettu vastaan. Ruuhkasta johtuen tilausvahvistuksen lähetyksessä voi olla pientä viivettä. Jos tilausvahvistus ei saavu parin päivän kuluessa, olethan yhteydessä Fazer Candy Storen asiakaspalveluun sähköpostilla. Kiitos!

TILAA FAZER PURE DARK RUBY FAZER CANDY STORE -VERKKOKAUPASTA! TOIMITUKSET EU-ALUEELLE

OSTA FAZER PURE DARK RUBY LÄHIMMÄSTÄ FAZER CAFÉSTA

TULE FAZER EXPERIENCE-VIERAILUKESKUKSEEN JA OSTA FAZER PURE DARK RUBY

Fazer selvitti jälleen suomalaisten lempilounasruoat – lohiruokien suosio kasvussa

 

90d5f0b7780978c8_800x800ar

Lohiruokien suosio on kasvanut huomattavasti kahden vuoden takaisesta lempilounasruokakyselystä. Viiden kärjessä nähdään kestosuosikit lihapullat ja perunamuusi, lasagne ja paistetut muikut. Kasvisruoat pitävät paikkaansa kymmenen kärjessä. Lempiruokaviikkoja vietetään maalis-huhtikuussa Fazerin Amica-ravintoloissa ympäri Suomen.

Lohi on tehnyt selkeän nousun ensimmäiselle mitalisijalle Fazer Food Servicesin lempilounasruokakyselyssä. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, kestosuosikit lihapullat ja perunamuusi, paistetut muikut sekä lasagne löytyvät edelleen viiden kärjestä. Lohen lisäksi Kievin kana on lähtenyt nousuun ja havittelee nyt palkintosijoja. Kasvisruokien suosio näkyy edelleen, sillä ne pysyttelevät tiiviisti kymmenen suosikin listalla.

Lempilounasruoat 2019 TOP 10

  1. Lohi
  2. Lihapullat ja perunamuusi
  3. Paistetut muikut
  4. Kievin kana
  5. Lasagne
  6. Kalakeitto
  7. Kasvis- ja vegaaniruoat
  8. Tortillat
  9. Pinaattiletut
  10. Pizza

”Pitkään suosittujen pitsan ja tortillojen suosio on laskenut ja kotiruoan suosio on kasvanut. Pizzaa ja tortilloja mahdollisesti tehdään nykyään enemmän kotosalla, jonka takia kotiruoan suosio on noussut niiden ohitse. Asiakkaamme arvostavat hyvää kotiruokaa” pohtii Fazer Food Services Suomen gastronomia- ja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom.

”Kasvisruoat ovat vakiintuneet kymmenen kärkeen. Kievin kana on tällä hetkellä niin suosittu opiskelijoiden keskuudessa, että opiskelijoilla on somessa jopa ”oispa kievin kanaa” -sivut” kertoo Marianne Nordblom.

Amica.fi -sivuston lempilounasruokakyselyyn vastasi 14. – 27.1.2019 välisenä aikana 1670 vastaajaa ympäri Suomen. Vastaajille oli annettu muutamia valmiita vaihtoehtoja, jotka olivat nousseet aikaisemmin esiin Amica-ravintoloiden omissa ravintolakohtaisissa lempiruokakyselyissä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa jokin oma lempiruoka.

Supersuosittuja lempiruokaviikkoja vietetään jälleen Amica-ravintoloissa ympäri Suomen arkisin maalis-huhtikuussa. Lempiruokaviikoilla nautitaan kyselyssä esiin nousseita suosikkiruokia. Löydä kaikille avoimet Amica-ravintolat osoitteessa amica.fi.

Matsmart ja Panda pelastavat 5000 kiloa joulusuklaata

Pandan joulusuklaita Matsmartissa

Pandan suklaat ovat perinteisesti osa suomalaisperheiden joulunviettoa. Jotta voidaan olla varmoja, että suklaata riittää jokaiseen joulupöytään, voi sitä toisinaan jäädä myytäväksi myös joulun jälkeen.

Nyt 5000 kiloa Pandan joulusuklaata on mahdollista pelastaa verkkokauppa Matsmartin kautta, josta suomalaisasiakkaat voivat ostaa suklaita 60 prosentin alennuksella.

Vuositasolla Panda valmistaa noin 5 miljoonaa kiloa suklaata Vaajakosken makeistehtaalla.

“Joulusuklaamme on aivan yhtä hyvää nyt kuin joulunakin. Erinomaisen suklaan syömättä jättäminen, vaikka enää ei ole joulusesonki, ei olisi kenenkään edun mukaista. On erittäin hienoa tehdä yhteistyötä Matsmartin kanssa ja antaa siten uusi mahdollisuus 5000 kilolle joulusuklaatamme”, kertoo Pandan markkinointipäällikkö Vesa Vainio.

Matsmart myy edullisesti tuotteita, jotka muutoin heitettäisiin pois esimerkiksi pakkausten vaihtumisen, lähestyvien parasta ennen -päiväysten tai – kuten tässä tapauksessa – sesonkivaihteluiden takia.

“Matsmartin visio on maailma ilman ruokahävikkiä. Suomalaissiakkaillamme on mahdollisuus ostaa muun muassa edullista kotimaista joulusuklaata ja samalla tehdä positiivinen vaikutus ympäristöön. Valmistajat kuten Panda osoittavat vastuullisuutta pyrkimällä ratkaisemaan esimerkiksi sesonkivaihteluista johtuvia tilanteita”, kertoo Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson.

Matsmartin myynnissä olevan joulusuklaan parasta ennen -päiväys on vasta tulevana kesänä. Karl Andersson jatkaakin, että: “Vaikka suklaassa olisikin ympärillään joulukääre, ei se yhtään vähennä varsinaista suklaanautintoa!”

Matsmartista:

Matsmart on verkkokauppa, joka myy edullisesti tuotteita, jotka muutoin heitettäisiin pois esimerkiksi sesonkivaihteluiden, pakkausten vaihtumisen tai lähestyvien parasta ennen -päiväysten takia.