Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Abballa vain vastuullista MSC-tonnikalaa

knife-and-fork-cutlery-cgi-scr

Abban tonnikalalla on MSC-merkki, joka kertoo vastuullisesta kalastuksesta ja jäljitettävyydestä. Abba haluaa olla mukana suojelemassa maailman kalakantoja. Tonnikalan alkuperää voi selvittää mereen asti.

Abban purkkitonnikalassa on syksystä lähtien käytetty vastuullista, sertifioitua tonnikalaa. MSC on kansainvälinen organisaatio, jonka sininen ympäristömerkki tuotteessa kertoo, että tonnikala on pyydetty kestävän kehityksen mukaisella tavalla ja sen alkuperä voidaan jäljittää.

”Sininen merkki on todiste siitä, että Abban tonnikala on eettisesti ja ekologisesti kestävä valinta. Ostamme kestävästi kalastettua kalaa voidaksemme varmistaa, että kaloja riittää tulevillekin sukupolville. MSC-merkintä tonnikalapurkissa kertoo kuluttajalle vastuullisuudesta, joka on monelle kuluttajalle osa laatua”, Orkla Suomen tuoteryhmäpäällikkö Lotten Lundén kertoo.

MSC-kirjainyhdistelmän takana on Marine Stewardship Council, joka on sitoutumaton, voittoa tavoittelematon organisaatio. Sen tavoitteena on huolehtia maailman luonnonkaloista estämällä liikakalastus ja suojelemalla meriekosysteemejä.

Sertifikaatti suojelee sekä luontoa että ihmisiä
Kestävä kalastus tarkoittaa montaa hyvää juttua. Kun sertifioitua tonnikalaa pyydetään, kalastusyritys varmistaa, että mereen jää kalastuksen jälkeenkin tarpeeksi kalaa.

”Mikä on hyväksi merelle, on hyväksi myös ihmisille. Liikalastus on haitallista sekä luonnolle että yrityksille. Jos kalastetaan liikaa, kalakannat pienenevät, eikä pitkän päälle jäisi enää kalastettavaa”, Lundén toteaa.

Sertifikaatti pitää myös huolta, että kalastuksella ei häiritä toisia eläinlajeja ja niiden elinympäristöä. Lisäksi MSC-merkintä takaa, että kalastuksesta riippuvaisten ihmisten elinkeino säilyy.

Tonnikalan alkuperän voi selvittää mereen asti

MSC-sertifioitujen kalastusyritysten tulee noudattaa lakeja ja sopeutua ympäristön muutoksiin. Sertifikaatti uusitaan viiden vuoden välein ja yritykset auditoidaan joka vuosi.

Lisäksi yrityksiltä vaaditaan toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Näin pidetään huolta, että yritykset täyttävät sertifikaatin vaatimukset jatkuvasti, eikä kyseessä ole tilapäinen ryhtiliike.

”Sertifioidun kalan matka merestä lautaselle on täysin läpinäkyvä. Purkissa olevan tonnikalan alkuperä voidaan jäljittää aivan alkulähteille asti: kalasta tiedetään pyyntipäivä, merialue ja jopa laivan ja sen kapteenin nimi. Sertifioitu kala ja äyriäiset pidetään erillään sertifioimattomasta saaliista aina merestä lautaselle asti”, Lundén jatkaa.

Kolme miljoonaa vastuullista tonnikalapurkkia vuodessa

Sertifioidun kalan käyttäminen on yrityksille vapaaehtoista. Abban siirtyminen MSC-tonnikalaan on merkittävä uudistus, sillä Abba on Suomen suosituimpia tuotemerkkejä. Abba myy vuosittain noin kolme miljoonaa tonnikalapurkkia.

Merenelävien suojelu on suomalaisille kuluttajille tärkeää. Sininen MSC-merkki onkin tuttu useammalle kuin joka toiselle kuluttajalle, ja jopa puolet kuluttajista suosittelisi merkkiä mielellään myös muille.

Abban laajassa valikoimassa on tonnikalatuotteita kaikenlaisiin eri tarpeisiin. Tonnikalaa on saatavilla vedessä, öljyssä tai tomaattikastikkeessa. Myös kaikissa Abban silleissä ja pasteijoissa sekä Kallen mätitahnassa käytetään sertifioitua kalaa.

Kalakeitto valloittaa Suomen 12. helmikuuta

fish-soup-3054627_1280

Helmikuun toisena tiistaina herkutellaan suomalaisten suosikkisopalla, monipuolisella ja maukkaalla kalakeitolla. Tänä vuonna Kansallinen kalakeittopäivä houkuttelee makumatkalle teemalla Kalakeittoa kaikista keittiöistä. Kalakeittopäivää vietetään tiistaina 12.2. työpaikoilla, ravintoloissa, kouluissa ja kodeissa ympäri Suomen. Myös maailmalla monissa Suomen edustustoissa tarjotaan päivän kunniaksi kalakeittoa.

”Kalakeitto on ehkä monipuolisin kalaruoka. Se onnistuu kalasta kuin kalasta ja sopii arkeen ja juhlaan. Arkiruokailussa kalakeitto on pikaruokaa parhaimmillaan, ja juhlavampaan keittoon pitkään haudutettu liemi antaa unohtumattomat aromit”, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sanoo.

Rakastetun ruokalajin oma teemapäivä on otettu ilolla vastaan. ”On ollut hienoa nähdä, että kalakeitto innostaa ja yhdistää suomalaisia. Kalakeittopäivään osallistuvat monet järjestöt ja yritykset. Kaupungeista kalasoppaa keittävät ainakin Helsinki, Espoo ja Rovaniemi. Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella on viritteillä opiskelijoiden vauhdikas kalakeittohaaste, ja monissa ravintoloissa kalakeitto komeilee tuolloin päivän lounaslistalla. Myös kauppojen kalatiskeillä on tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja teemapäivän keittoon”, Partanen kertoo.

Kalakeitto maustuu ja maistuu maailmalla

Tänä vuonna Kansallinen kalakeittopäivä vie makumatkalle maailman ympäri teemalla Kalakeittoa kaikista keittiöistä. Lähes joka maasta ja kulttuurista löytyy oma kalakeittonsa ranskalaisesta bouillabaissesta tuliseen afrikkalaiseen tai mausteiseen aasialaiseen makuversioon.

”Kalakeitosta on olemassa varmasti tuhansia eri variaatioita. Meille suomalaisille tutun ja rakkaan, kermaisen lohikeiton lisäksi kannattaa kokeilla uusia makuja, lainata vinkkejä muiden maiden keittiöistä tai kehitellä oma suosikkikalasoppa”, Partanen kannustaa.

Myös monissa Suomen edustustoissa tarjotaan kalakeittoa. Pro Kalan tekemän kyselyn mukaan edustustojen vieraille keitetään useimmiten perinteinen kermainen lohisoppa, joka saa yleensä ihastuneen vastaanoton. Kalakeittopäivänä 12.2. kalakeitolla herkutellaan monissa edustustoissa Singaporesta Astanaan.

Kokkaa ja postaa Kalakeittopäivänä!

Pro Kala ry kutsuu kaikki mukaan Kalakeittopäivään. ”Osallistuminen on helppoa. Valitse lounaslistalta kalakeittoa tai valmista oma suosikkikalakeittosi ja kutsu perhe ja ystävät herkuttelemaan yhdessä”, Partanen kannustaa.

Kasvis- ja sekaruokailijat suhtautuvat hyönteisten syöntiin myönteisesti, vegaaneille hyönteisruoka ei maistu

vegetable-plate-with-ham-871294081019eoK

Kasvisruokailijat ja sekaruokailijat ovat todennäköisiä ja potentiaalisia hyönteisten syöjiä tulevaisuudessa. Sitä vastoin vegaanit ovat hyvin epätodennäköisiä hyönteisten syöjiä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimus.

Vastaajat poikkesivat toisistaan merkitsevästi. Siinä missä kasvisruokailijat ja sekaruokailijat suhtautuivat hyönteisten syöntiin positiivisesti, oli vegaanien asenne hyönteisten syöntiä kohtaan jyrkin ja vähiten hyväksyvä.

Vegaanit olivat myös itsenäisempiä päätöksentekijöitä ja kokivat hallitsevan syömistään hyönteisistä valmistettujen elintarvikkeiden suhteen vahvemmin kuin muut. He olivat muita vähemmän halukkaita syömään hyönteisiä sisältävää ruokaa, vaikka ne todettaisiin ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi ja turvalliseksi ravinnoksi ja olisivat helposti valmistettavissa ruuaksi.

Muut kasvisruokailijat olivat kaikkein myönteisimpiä hyönteisten syöntiä kohtaan. Muut kasvisruokailijat ja sekaruokailijat olivat useammin kuin vegaanit samaa mieltä siitä, että hyönteisten syönti on viisasta ja voisi osaltaan ratkaista maailman ruokaongelmia liittyen riittävään proteiinin saantiin alati kasvavalle väestölle ja eläinperäisen ruuan tuottamisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Vegaanit puolestaan kokivat hyönteisten syönnin vastuuttomana ja moraalisesti vääränä.

– Tutkimustulos oli odotettu, sillä vegaanien tiedetään poikkeavan muista kasvisruokavaliota noudattavista ja sekaruokailijoista ruokakäyttäytymisessään. Vegaanit pääsääntöisesti ja odotetusti käsittivät hyönteiset eläviksi olennoiksi ja rinnastivat ne muihin eläimiin. Vegaanit myös korostivat, ettei hyönteisten massaviljely länsimaissa ratkaise ruokapulaa niin kauan kuin syötävää ruokaa heitetään hukkaan, summaa kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimustuloksia ei voida yleistää kaikkia tutkittuja ruokavalioita edustaviin suomalaisiin, sillä vastaajat valikoituivat oman vastaushalukkuutensa perusteella, jolloin hyönteissyönnille suosiollisten määrä voi olla aineistossa suurempi kuin koko väestössä. Lisäksi suurin osa vastaajista oli korkeasti koulutettuja naisia ja edustivat pääsääntöisesti kaupungissa asuvia. Vastaajia oli yhteensä lähes 600.

Hyönteisistä valmistettujen elintarvikkeiden käyttöä suositellaan, sillä niillä on pieni ekologinen jalanjälki, ja monipuolisen ravintoainesisältönsä ja runsaan proteiinipitoisuutensa vuoksi niitä voidaan pitää varteenotettavina proteiinivaihtoehtona myös länsimaisessa ruokavaliossa. Hyönteisten syönti ei kuitenkaan ole kuulunut länsimaiseen ruokakulttuuriin ja niiden hyväksyttävyyttä ruokana on rajoittanut hyönteisiä kohtaan tunnettu pelko ja vastenmielisyys.

Suomen Nestlé: Selvitys: Suomalaiset olisivat kiinnostuneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa

j94rpnouid7nqjv3ftrj

Täysjyvän lisääminen ruokavalioon kiinnostaa suomalaisia. Nestlén kyselytutkimuksessa* 78 prosenttia vastaajista kertoi, että he voisivat olla motivoituneita lisäämään täysjyvää ruokavalioonsa.

Eniten tähän valintaan rohkaisisivat täysjyvätuotteiden edullisemmat hinnat (42 prosenttia vastaajista), täysjyvätuotteiden laajempi valikoima (29 prosenttia vastaajia) ja tunnetut terveyshyödyt (29 prosenttia vastaajista).

Yksi täysjyvän keskeisistä terveyshyödyistä on, että se edistää suoliston hyvinvointia. Suoliston terveydestä huolehtiminen kuuluu viime vuosien tärkeimpiin ruokatrendeihin, ja aihetta on myös tutkittu aktiivisesti. Dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta kertoo, että etenkin suoliston mikrobien toiminnasta on runsaasti tuoretta tutkimustietoa.

”Paksusuolen mikrobisto voi tuottaa täysjyvästä hyviä aineenvaihduntatuotteita, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja. Tämä taas edistää suolen seinämän terveyttä. Jos suoliston seinämät ovat kunnossa, ravintoaineet imeytyvät elimistöön, mutta verenkiertoon ei siirry tekijöitä, jotka aiheuttavat matala-asteista tulehdusta”, Laitinen sanoo.

”Viime aikoina on tutkittu paljon myös sitä, kuinka elimistön matala-asteinen tulehdus edistää sydän- ja verisuonisairauksien, kakkostyypin diabeteksen ja jopa rasvamaksan syntyä.”

Nestlén selvityksestä käy ilmi, että täysjyvästä kiinnostuneet suomalaiset etsivät tietoa ensisijaisesti tuotepakkauksista. 47 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi tutkivansa tuotepakkauksia kaivatessaan tietoa täysjyvästä. 38 prosenttia vastaajista ilmoitti hakevansa tietoa Wikipedian tapaisilta yleistietosivuilta, 32 prosenttia tuotemerkkien omilta sivuilta ja 23 prosenttia ravitsemusasiantuntijoilta.

Tuotepakkausten tutkimiseen kannustaa myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

”Tuoteselosteesta kannattaa katsoa, että esimerkiksi leivässä on kuitua enemmän kuin kuusi prosenttia. Herkkävatsaisille hyvä vaihtoehto on kauraleipä. Tutkimukset osoittavat, että sataprosenttisella kauralla on itse asiassa paljon enemmän terveysvaikutuksia kuin rukiilla”, Laatikainen toteaa.

Kirsi Laitinen ja Reijo Laatikainen ovat asiantuntijoina Nestlén täysjyväiltapäivässä 23. tammikuuta 2019.

Lisää tietoa Nestlén ravitsemussitoumuksista ja -tutkimuksesta:

https://www.nestle.fi/aboutus/randd

https://www.nestle.com/randd/nutrition

* Tutkimukseen Nestlélle toteutti YouGov Analysis Institute. Yhteensä 1 020 täysi-ikäistä suomalaista vastasi Internet-haastatteluihin (CAWI) 13.–20. joulukuuta 2018.

Jyväbroilerin kevään 2019 uutuudet: Fileet uudessa pakkauksessa

b9mqit4dontepvj0l8t1

Jyväbroiler-fileet saavat kevään korvalla ylleen uudet pakkaukset. Tuttua vihreää tunnusväriä korostavat pakkaukset tuovat esiin laadukkaiden broilerin fileiden parhaat puolet. Jyväbroiler-pakkauksiin uutena elementtinä lisättävä alueellinen jäljitettävyysmerkki allekirjoittaa takuun suomalaisesta alkuperästä. Uusi pakkaus avautuu siististi ja helposti jokaisesta kulmasta. Fileet on kätevä siirtää pakkauksesta paistumaan pannulle.

Tämän kevään Jyväbroiler-uutuudet tulevat kauppoihin helmikuun alussa.

Lue lisää tästä linkistä.

Suomalaiset pelastivat ennätysmäärän ruokaa hävikiltä viime vuonna

narbildmellanmal

Kuva: KG Z Fougstedt/Matsmart

Hävikkiruoan myyntiin erikoistuneen Matsmartin suomalaiset asiakkaat pelastivat yli 500 000 kiloa ruokaa hävikiltä viime vuonna, mikä on jopa 613 % enemmän kuin 2017.

“Matsmartin tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja suomalaisten asiakkaiden ansiosta yli puoli miljoonaa kiloa ruokaa sai viime vuonna uuden mahdollisuuden. Asiakkaamme ovat aitoja ympäristösankareita”, kertoo Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson.

Viime vuonna Matsmartin kautta pelastettiin 527 000 kiloa ruokaa Suomessa, mikä vastaa 811 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Saman verran CO2-päästöjä syntyy 758 edestakaisesta Helsinki—Lontoo-lennosta.

“Vähentämällä ruokahävikkiä asiakkaamme tekevät vaikutuksen ympäristöön ja säästävät rahaa. Samanaikaisesti autamme tuottajia myymään tuotteita, jotka muutoin päätyisivät hävikkiin”, jatkaa Karl Andersson.

Luonnonvarakeskus LUKE:n mukaan Suomessa tuhlataan vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, josta kotitalouksissa syntyvän hävikin osuus on 120–160 miljoonaa kiloa. Tästä ruoasta iso osa voitaisiin syödä, mikäli ruokaa käsiteltäisiin oikein. LUKE:n tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 eurolla vuodessa.

Suomessa ruokaketjun hävikin kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Karl Andersson kommentoi: “Tämä kertoo, miten suuresta ongelmasta on kyse. Onneksi kuitenkin entistä useampi ruoanvalmistaja ja kuluttaja haluaa vähentää hävikkiä. Matsmart on täyttänyt selvän aukon ruokaketjussa”.

Näin laskimme ruoan ilmastovaikutuksia:

  • 1 000 ruokakilon valmistaminen aiheuttaa noin 1 540 kg hiilidioksidipäästöt Naturvårdsverketin (Ruotsin ympäristöviranomainen) mukaan.

  • Suomessa 527 000 kiloa Matsmartin kautta pelastettua ruokaa vastaa 811 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä, mikä taasen vastaa 758 edestakaista yhden hengen lentoa Helsingistä Lontooseen (WWF:n ilmastolaskurin mukaan).

 

Lähteitä ruokahävikistä:

 

Matsmartista:

 

Matsmart on verkkokauppa, josta voi ostaa edullisesti tuotteita, jotka muutoin heitettäisiin pois johtuen esimerkiksi sesonkivaihteluista, ylituotannosta, pakkausten vaihtumisesta ja lähestyvistä tai umpeutuneista parasta ennen -päiväyksistä. Samalla ruokahävikki vähenee.

 

Vuoden 2019 luonnontuotteiksi karpalo, kangastatti ja maitohorsma

cranberries-on-a-plate

Arktiset Aromit ry on valinnut perinteisesti yhteistyössä Marttaliiton kanssa vuoden luonnontuotteet. Vuoden 2019 luonnonmarjaksi valittiin karpalo, sieneksi kangastatti ja yrtiksi maitohorsma. Valinnoilla nostetaan esiin erilaisia suomalaisen luonnon tarjoamia aarteita ja niiden käyttömahdollisuuksia. Puhtaassa luonnossamme kasvavat luonnontuotteet ovat terveellistä ja ekologista ravintoa. Käyttövinkkejä löytyy Arktiset Aromit ry:n sivuilta: https://www.arktisetaromit.fi/fi/reseptit/

Karpalo (Vaccinium oxycoccos, V. microcarpum)

Karpalo on hyvä C-vitamiinin ja kuidun lähde. Karpalon kirpeä maku johtuu erilaisista luontaisista hapoista: omena-, sitruuna- ja bentsoehaposta. Karpalolle tyypillisiä polyfenoliyhdisteitä ovat flavonolit, kuten kversetiini ja myrisetiini. Muita karpalon sisältämiä tutkittuja polyfenoleja ovat lignaanit ja proantosyanidiinit. Karpalo tunnetaan erityisesti virtsateiden terveyttä edistävistä ominaisuuksistaan.

Karpaloa käytetään marjakeittoihin, puuroihin, uuniruokiin ja leivonnaisiin ja siitä on saatavilla myös valmiita, helppokäyttöisiä tuotteita, kuten mehuja, jauheita ja hyytelöitä.

Kangastatti (Suillus variegatus)

Kuivahkoilla kankailla ja kalliomänniköissä kasvava kangastatti on satoisa, maukas ja helppokäyttöinen ruokasieni. Sienen lakin pinta on kuiva, himmeä ja väriltään kellanruskea. Pillistö on pienisuista, oliivinvihreää ja sinistyy kosketeltaessa usein. Malto on keltaista ja pehmeää ja leikattaessa sinistyvää. Kangastatin jalka on melko lyhyt, tukeva ja lakinvärinen.

Heinäkuusta lokakuun alkuun kasvava kangastatti sopii käytettäväksi sellaisenaan paistoksiin tai kastikkeisiin. Kuivattuna se on hyvää keitoissa ja sitä voidaan säilöä myös pakastamalla tai marinadeiksi.

Maitohorsma (Epilobium angustifolium)

Komea punakukkainen maitohorsma on koko Suomessa yleinen pioneerikasvi, joka valtaa nopeasti palo- ja hakkuuaukeat. Sen kukinta ajoittuu keskikesään. Maitohorsman lehdissä on merkittäviä määriä mm. ravintokuitua, fosforia, riboflaviinia, C- ja A-vitamiinia.

Monikäyttöistä maitohorsmaa voi hyödyntää koko kasvukauden ajan. Nuoret maitohorsman versot sopivat tarjottavaksi mm. parsan tapaan. Nuorista lehdistä tehty silppu antaa vaihtelua salaatteihin ja vihannespaistoksiin ja ne ovat erinomaista raaka-ainetta viherjauheeseen. Lehdet sopivat myös juoma-aineksiksi sekä sellaisenaan kuivattuina että hiostettuina, jolloin aromi voimistuu. Kukista voidaan valmistaa kauniinväristä juomaa.

Lidl myy jatkossa vain reiluja banaaneja – Reilun kaupan banaanien myynti Suomessa tuplaantuu

b0122702f14a6d50_800x800ar (1)

Lidl siirtyy myymään Suomessa ainoastaan Reilun kaupan banaaneja alkuvuoden 2019 aikana. Banaani on Suomen myydyin hedelmä ja Lidlin päätös tuplaa Reilun kaupan banaanien myynnin koko Suomessa.

Lidl Suomi myy hedelmäosastoillaan jatkossa vain Reilun kaupan banaaneja. Tähän asti myynnissä olleet Rainforest Alliance -sertifioidut banaanit korvautuvat Reilun kaupan banaaneilla asteittain tammi–helmikuun aikana kaikissa Lidl-myymälöissä ympäri Suomen.

Päätöksellä on merkittävä vaikutus, sillä banaani on Suomen myydyin hedelmä, jota myydään vuodessa noin 114  miljoonaa kiloa. Vuonna 2017 siitä lähes 12 miljoonaa kiloa oli Reilun kaupan banaaneja. Muuttamalla banaaninsa reiluiksi Lidl tuplaa Reilun kaupan banaanien myynnin Suomessa.

– Haluamme tehdä vastuullisuudesta valtavirtaa. Banaani on suomalaisten suosikkihedelmä, joten sen vaihtamisella reiluksi on iso vaikutus. Päätöksen myötä olemme suurin Reilun kaupan banaanien myyjä Suomessa, kertoo kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs.

Reilu kauppa tarkoittaa banaaninviljelyssä muun muassa kunnollista ja säännöllistä korvausta viljelijälle, työntekijöiden oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojellaan luontoa.

– Lidlin linjaus on merkittävä. Kauppaketjulla on suuri valta vaikuttaa kuluttajavalintoihin ja tämän linjauksen vaikutukset näkyvät suoraan lukuisten perulaisten, ecuadorilaisten ja kolumbialaisten yhteisöjen elämässä, toteaa Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Senteistä kertyy tärkeä virta

Reilun kaupan piirissä oleva viljelijäosuuskunta saa banaaneistaan aina vähintään takuuhinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset ja tuo turvaa maailmanmarkkinahintojen heilahteluilta. Etelä-Amerikassa viljelijöille maksettava parempi korvaus antaa paremmat mahdollisuudet työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönkin kannalta kestävien tuotantotapojen toteutumiseen.

– Koska banaania ostetaan niin paljon, tuottajayhteisöille kertyy Reilun kaupan lisästä ja banaanin takuuhinnasta merkittävä summa, joka mahdollistaa kestävän tuotannon, Heinrichs toteaa.

Lidlin Suomessa myymät banaanit tulevat Perusta, Ecuadorista ja Kolumbiasta.

– Paikalliset viljelijäosuuskunnat voivat suunnitella ja kehittää toimintaansa rauhassa, kun kauppa ostajana on sitoutunut Reilun kaupan tuotteisiin, Sivonen sanoo.

Reilun kaupan banaaneihin siirtyvät vuoden 2019 aikana myös Lidl Suomen sisaryhtiöt Ruotsissa ja Tanskassa.

Reilun kaupan banaanit Lidlissä

  • Kaikista Suomen Lidl-myymälöistä saa jatkossa vain Reilun kaupan banaaneja. Reilun kaupan banaanit korvaavat tavanomaiset banaanit tammikuun aikana.
  • Tarjolla on jatkossa kahdenlaisia banaaneja: Reilun kaupan banaaneja ja Reilun kaupan luomubanaaneja.
  • Banaanien alkuperämaita ovat Peru, Ecuador ja Kolumbia.

Reilun kaupan periaatteet

  • Reilun kaupan banaaneista maksetaan eteläamerikkalaisille viljelijäosuuskunnille takuuhinta ja Reilun kaupan lisä.
  • Työntekijöille maksetaan vähintään lakisääteistä palkkaa ja työehdot ovat oikeudenmukaiset.
  • Pakkotyö ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
  • Tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä työntekijöitä että luontoa.
  • Reilun kaupan sertifiointi takaa, että tuotanto-olosuhteita valvotaan ja kehitetään.
  • Lisätietoa Reilun kaupan hedelmistä löytyy Reilun kaupan sivuilta (https://reilukauppa.fi/tuotteet/hedelmat/).