Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Lidlillä suurin osuus vastuullista MSC-sertifioitua kalaa omien tuotemerkkien valikoimissa

c8e43370-7a1f-44bf-a212-a5021003b0e1-w_960

83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Kuva: Lidl

Suomen kolmesta suurimmasta kauppaketjusta Lidlillä on suurin prosentuaalinen osuus MSC-sertifioituja kala- ja äyriäistuotteita ketjujen omien tuotemerkkien valikoimissa. Tämä käy ilmi Marine Stewardship Councilin (MSC) tammikuussa 2018 toteuttamassa vähittäiskaupan tutkimuksessa. Ketjujen omia tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Lidlin Ocean Sea, S-ryhmän Rainbow ja Keskon Pirkka. MSC-ympäristömerkki kertoo kuluttajille, että tuote on peräisin kestävästä kalakannasta ja jäljitettävissä merestä lautaselle.

”Suomalaisten kalankulutuksesta noin 70 % on tuontikalaa, josta noin puolet on kasvatettua ja puolet pyydettyä. Näin ollen suomalaisten kulutustottumuksilla on myös vaikutusta maailman merillä. WWF:n suositus on, että erityisesti pyydettyjen tuontikalojen kohdalla kauppojen ja ravintoloiden tulisi siirtyä MSC-sertifioituihin vaihtoehtoihin”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Lidlin vastuullinen kala- ja äyriäisvalikoima sisältää tuotteita tavallisista kalapuikoista aina MSC-sertifioituihin kampasimpukoihin. Lidlin tarjoamasta luonnonvaraisesta pyydetystä kalasta ja äyräisistä 63 % on MSC-sertifioitua. Toisaalta Lidlin kokonaisvalikoima kalan ja äyriäisten osalta on pienin ja Keskon suurin. Lidl Suomi on ensimmäisenä ketjuna Suomessa sitoutunut tarjoamaan ensisijaisesti ympäristösertifioitua kalaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoite koskee Lidlin omien merkkien pysyvässä valikoimassa olevaa tuorekalaa, pakastekalaa ja kalajalosteita.

”Kunnianhimoisella tavoitteella haluamme rohkaista koko kalan tuotantoketjua toimimaan vastuullisesti. Tavallisen ruokaostoksia tekevän ihmisen kannalta sininen MSC-merkki on arjessa helppo ja nopea tapa tunnistaa kestävä valinta”, Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntija Riikka Pöllänen perustelee.

Vuonna 2016 MSC toteutti kuluttajatutkimuksen, joka osoitti myös suomalaisten suosivan kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tutkimuksen mukaan 83 % suomalaisista ostaa kalaa säännöllisesti ja 76 % heistä katsoo, että kauppojen ja ravintoloiden tulisi tarjota ainoastaan vastuullisesti pyydettyä kalaa. Tämän lisäksi MSC-ympäristömerkin tunnettuus on kasvanut suomalaisten kuluttajien keskuudessa, sillä 37 % vastaajista tunnisti merkin ja 39 % ymmärtää sen liittyvän vastuulliseen kalastukseen. MSC toteuttaa uuden kuluttajatutkimuksen keväällä 2018.

”On hienoa nähdä, että Lidl on edelläkävijä sertifioitujen tuotteiden osuudessa. Toisaalta S-ryhmän omistamissa Stockmann Herkuissa on tällä hetkellä Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit, joista kuluttajat voivat ostaa tuoretta MSC-kalaa. MSC-tuotteiden määrä onkin tuplaantunut Suomen markkinoilla vuodesta 2014. Tämän lisäksi vuonna 2016 toteutetun tutkimuksen mukaan noin puolet kuluttajista valitsee ympäristömerkityn tuotteen aina kun mahdollista”, toteaa MSC Suomen edustaja Janne Posti.

Marine Stewardship Council (MSC)

MSC on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. MSC:n visio on elämää täynnä olevat valtameret ja turvattu merenelävien tuotanto nykyiselle ja tuleville sukupolville. Ympäristömerkintä- ja sertifiointiohjelmamme tunnistaa ja palkitsee kestävän kalastuksen käytännöt, ja on mukana luomassa kestävämpää kalataloutta.

Sininen MSC-merkki kala- tai äyriäistuotteen pakkauksessa tarkoittaa, että:

Tuote on peräisin luonnonvaraista kalaa pyytävästä kalastusyrityksestä, jonka puolueeton taho on sertifioinut MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia vasten (perustuu tieteelliseen neuvonantoon). Tuote on täysin jäljitettävissä kestävään lähteeseen.

Yli 300 kalastusyritystä 35 maassa on saanut MSC-sertifikaatin. Näiden toimijoiden yhteenlaskettu vuosittain saalis on lähes 9 miljoona tonnia, vastaten miltei 12 % koko maailman vuotuisesta pyyntimäärästä. Yli 20 000 kala- ja äyriäistuotteella on sininen MSC-ympäristömerkki. Lisätietoa: www.msc.org

Kasvisten jäljitettävyys ja merkinnät pääosin kunnossa

assorted-vegetables-for-sale

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoiman valvontahankkeen mukaan kasvisten pakkausmerkinnät ja jäljitettävyys olivat oikein yli 80 prosentissa tutkituista tuotteista. Yleisin puute pakkausmerkinnöissä oli elintarvike-erän tunnisteen tai pakkaajan tietojen puuttuminen. Ilman näitä tietoja kasvisten jäljitettävyyttä ja alkuperää ei voi varmentaa. 

Kasvisten alkuperän valvontahankkeeseen osallistui kesä-lokakuussa 2017 kaikkiaan 38 kunnallista elintarvikevalvontayksikköä ympäri Suomea. Yhteensä tehtiin 283 tarkastusta, jotka kohdistuivat suurimmaksi osaksi torimyyntiin ja liikkuviin huoneistoihin kuten esimerkiksi myyntiautoihin. Eniten tarkastettiin mansikka-, herne- ja varhaisperunaeriä. Hankkeessa selvitettiin kasvisten jäljitettävyyttä ja kehitettiin elintarvikevalvontaviranomaisten yhteistyötä alkuperävalvonnassa.

”Alkuperämaa, pakkaaja, laatuluokka ja elintarvike-erän tunnus löytyivät valtaosasta tutkittujen kasvisten myyntikylteistä tai pakkausmerkinnöistä, mutta parannettavaakin toki löytyi”, sanoo ylitarkastaja Niina Matilainen Evirasta.

Kasvispakkausten merkintäpuutteista yleisin oli pakkaajan nimen ja osoitteen puuttuminen. Useimmin pakkaajatieto puuttui perunalla ja omenalla.

Kasvisten jäljitettävyydessä puutteita

Lähes joka toisella tarkastuksella tai vastaavasti joka viidennestä tarkastetusta erästä havaittiin, että kasviserän pakkauksesta tai niihin liittyvästä asiakirjasta puuttui elintarvike-erän tunnus. Erän tunnus varmentaa kasviksen jäljittävyyttä ja alkuperää, kun elintarvike-erä ja sen mukana seuraava asiakirja kuten esimerkiksi hankinta-asiakirja voidaan tunnuksen avulla yhdistää.

”Jos kasviserän ja asiakirjan väliltä puuttuu yhdistävä linkki, kuten elintarvike-erän tunnus, eikä erän jäljitettävyys ei ole aukoton, voi syntyä epäily onko alkuperä se mitä väitetään” painottaa ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Irtomyynnissä olleiden kasvisten yleisimmät merkintäpuutteet olivat mansikan myyntiesitteestä puuttunut tieto laatuluokasta, puutteelliset merkinnät yleisesti, puuttuva alkuperämaatieto tai puuttuva lajiketieto. Vajaassa kymmenessä tapauksessa alkuperämaa oli ilmoitettu väärin. Esimerkiksi pensasmustikan alkuperämaaksi ilmoitettiin myyntikyltissä Espanja, vaikka oikea alkuperämaa oli Puola.

Elintarvikealan yrityksen tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan valvontaviranomaiselle. Tarkastuksissa tuli esiin 23 yrittäjää, jotka eivät olleet tehneet ilmoitusta toiminnastaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle tai joiden ilmoitus oli puutteellinen. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että elintarvikkeisiin liittyy elintarviketurvallisuusriskejä, koska yrityksen toimintaa ei ole voitu valvoa.

Viranomaisten yhteistyö tiivistyi

Hanke toteutettiin kuntien kanssa yhteistyössä viiden aluehallintoviraston alueella, jolloin oli mahdollista parantaa valvontayksiköiden välistä tietojenvaihtoa ja yhteydenpitoa. Yhtenäiset tulkinnat ja linjaukset eri valvontayksiköiden kesken ovat tärkeitä, jotta elintarvikealan yritykset tulevat kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Evira järjestää yhteistä valmennusta sekä kuntien elintarvikevalvojille että kasvisalan yrityksille myöhemmin keväällä 2018.

Lue lisää:
Kasvisten alkuperän valvontahanke 2017 -raportti
Kasvisten merkintävaatimukset: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikeryhmat/kasvikset/tuoreet-hedelmat-ja-vihannekset/kasvisten-merkintavaatimukset/

Fazer kysyi omaisilta: Ruoan maku ja ruokahetken mielihyvä tärkeimmät tekijät senioreiden ruokailussa

a6d6ba87fcf11a28_800x800ar

Fazer kysyi tammikuussa senioreiden omaisten näkemyksiä läheisensä ruokailusta. Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi huolehtimista siitä, että seniorit syövät, kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja vanhusten kohtelua ihmisinä. Kolmannes vastaajista koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Tutkimuksen mukaan yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhusten ja vammaisryhmien lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita palvelutalossa tapahtuvaa ruokailua sekä kotiin toimitettavia ateriapalveluita kohtaan. Fazerin teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1000 senioreiden omaista.

Vain syöty ruoka ravitsee

Ruokailuhetken arvostus ja merkitys ovat korkealla tasolla: jopa 89 % arvioi ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki. Vanhusten kohdalla korostuivat ruuan ja ruokailutilanteen laadukkuus sekä inhimilliset tekijät kuten vanhusten kohtelu ja vaikutusmahdollisuudet. Omaisen huoli seniorin syömisestä kasvaa sitä mukaa, kun seniorin kunto tai terveys heikkenee.

Yksityisen ruokapalvelun piirissä olevien omaiset olivat selvästi kunnallisia palveluja saavia tyytyväisempiä kaikilla arvioiduilla osa-alueilla ja yksityiset ruokapalvelut koetaan kunnallisia laadukkaampina.

72 % nimesi maistuvan ruoan tärkeimmäksi ruokapalvelun valintatekijäksi, jos hintaa ei huomioida, 43 % nimesi ravitsemussuositukset täyttävän ruoan ja neljäsosa (25%) sen, että omainen ylipäätään syö.

”Tutkimus vahvistaa sen, että syömisessä on aina kyse muustakin kuin ravinnosta. Vain syöty ruoka ravitsee, pätee myös ikäihmisten osalta. Missiomme ´Ruokaa, jolla on merkitys´ tarkoittaa tässä yhteydessä juuri ruokailuhetkeen liittyvän syvemmän merkityksen ymmärtämistä ihmisen hyvinvoinnille. Ravitsemussuositukset antavat vahvan pohjan, mutta ruokaan ja syömiseen liittyvät tunnetekijät ja maku itsessään ovat avainasemassa”, kertoo Fazer Food Services Suomen kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto.

9226b06356fc7885_800x800ar

Kiireettömyyttä ja vanhuksen kohtaamista

Ruokapalveluiden kehittämisessä pidettiin tärkeänä ruoan maun lisäksi kiireettömyyttä, perinteistä kotiruokaa ja sen esille laittoa, vanhusten kohtelua ihmisinä ja huolehtimista siitä, että seniorit syövät.  Yli puolet vastaajista (58%) toivoo kotona asuvan tueksi myös muita kaupallisia palveluja, joissa korostuu erilaiset sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet. Useimmin mainittiin harrastusten ylläpitämiseen liittyvät palvelut arjen peruspalvelujen rinnalla.

”Haluamme tukea aktiivista seniorielämää ja uskomme, että ruualla on tärkeä merkitys kaikissa ikävaiheissa. Tutkimme tällä hetkellä Fazer Brainhow -ohjelmassa ravinnon, unen sekä psyykkisen ja fyysisen toiminnan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteemme on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja parantavat aivojen kapasiteettia ja vireyttä läpi elämän”, kertoo Hannu Rahnasto.

Kotona asuvien senioreiden määrä kasvussa

Kolmannes vastaajista (28 %) koki saavansa liian vähän tietoa omaisensa syömisestä. Vastaavasti kolmannes vastaajista (32 %) ei tiedä omaisensa ruokapalvelujen tuottajaa. Omaiset myös kokivat, ettei senioreiden mielipidettä kysytä ruokapalvelujen kehittämisessä.

Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrän on arveltu kasvavan noin 820 000:een. Fazerin asiakkaita seniorisektorilla ovat kunnat ja yksityiset yritykset.  Fazer toimittaa ikääntyville räätälöityjä maukkaita ja terveellisiä kotiaterioita Seniori Ateria -tuotemerkillä.

”Asiakkaamme vastaavat palvelutaloissa asuvien ruokapalveluista, mutta tulevaisuudessa vastaamme myös yhä enemmän kotona asuvien seniorikansalaisten ruokapalveluista. Jatkossa Suomen senioriväestöstä yhä useampi asuu pidempään kotona ja haluamme tarjota heidän hyvinvointinsa tueksi laadukasta ja maukasta kotiruokaa, jossa yksilölliset tarpeet on otettu huomioon”, kertoo Hannu Rahnasto.

Fazer selvitti senioreiden lähiomaisten näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen omaistensa ruokapalveluista. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1000 ja vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselyyn vastanneiden läheinen on ruokapalvelun piirissä tai todennäköisesti tulee olemaan seuraavan kahden vuoden kuluessa.Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

Runeraati valitsi 2018 parhaaksi Cafe Postresin runebergintortun

tortut rivissa 2018

© Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki

Runeraati valitsi Cafe Postresin runebergintortun vuoden 2018 parhaaksi

Runebergin kodissa järjestettiin keskiviikkona 31.1.2018 klo 14–15 yleisötapahtuma, jossa etsittiin vuoden 2018 herkullisinta porvoolaista runebergintorttua. Nelihenkinen Runeraati maistoi sokkotestissä torttuja viidestä porvoolaiskahvilasta: Café Cabriole, PetriS Chocolate Room, Cafe Postres, Ani’s Cafe ja Vanhan Porvoon Glassikko. Voittajaksi nousi Cafe Postres.

voittaja_postres_2018

Voittaja: © Sanna-Mari Niemi / Porvoon kaupunki

Nelihenkisessä asiantuntijaraadissa olivat yrittäjä Birgitta Palmqvist, Porvoon museon museonjohtaja Marina Catani, ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutziger ja koululainen, torttuekspertti Walter Kovanen. Birgitta Palmqvist tiivisti raadin kommentteja Cafe Postresin voittoisan tortun ansioista seuraavasti: “torttu on innovatiivinen, rohkea ja erittäin kaunis. Ennen kaikkea siinä on todella hyvä ja ‘runebergiläinen’ taikina ja maku.”  Raati kehui myös hilloa, jonka päällä oli aitoja vadelmanpaloja. Postresin tortussa oli tutun sokerikuorrutuksen sijaan voikreemi. Myös muut kisaan osallistuneet runebergintortut keräsivät raadilta kiitoksia, joten kilpailu oli tiukka.

Runeraati-tapahtuman juontaja Jenny Törnroos kertoi yleisölle myös runebergintortun ja Runebergin päivän historiaa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy ja sillä haettiin näkyvyyttä Runebergin päivän juhlinnalle, Runebergin kodille sekä Porvoon ainutlaatuisen rikkaalle leivoskulttuurille.

Tapahtuman ideoineet Runebergin kodin museonhoitajat Maria Kovanen ja Sanna-Mari Niemi toivovat, että nyt ensimmäistä kertaa pidetystä Runeraadista muodostuu Porvoossa uusi perinne. Runebergintorttu on todellinen klassikko, jota tarjoiltiin kahviloissa jo runoilijan elinaikana. Niin kondiittori Lars Asteniuksella kuin Fredrika Runebergillakin oli siihen oma reseptinsä. Samoin nykypäivän leipurimestareilla on usein se oma salainen ainesosansa, joka tekee heidän runebergintortustaan erityisen.