Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Fazer tutki huoltajien näkemyksiä kouluruoasta – joka neljäs huolissaan lasten syömisestä

97968e700b75ed08_800x800ar

Fazerin tammikuussa tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten huoltajien mielikuvat kouluruoasta ovat pääosin hyviä. Huolta herättivät lasten riittävän monipuolinen syöminen sekä tiedon liikkumattomuus koulun ja kodin välillä.

Kysyttäessä kouluruokaan liitettäviä mielikuvia vastaajat nostivat esiin sen olevan monipuolista, terveellistä ja ravitsevaa. Samalla kustannushaaste tunnistetaan ja vanhemmat toivovat, että kouluruokaan käytettäisiin enemmän resursseja.

Koululaisten huoltajat pitävät kouluruoan tärkeimpänä tehtävänä antaa polttoainetta koulupäivän jaksamiseen (90%). Yläkouluikäisten huoltajien vastauksissa korostuivat myös makunautinnot ja sosiaalinen tauko. Ruoan maistuvuus, laadukkuus ja nousivat kriittisiksi tekijöiksi, sillä niiden tärkeys ja odotukset ruokapalvelulle eivät kohdanneet.

Vastaajat ovat kuitenkin huolissaan lapsen jaksamisesta koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Jopa joka neljäs (27%) oli erittäin huolissaan siitä, että lapsi ei syö riittävän monipuolisesti. Myös keskittymisestä sekä liikkumisen ja nukkumisen riittämisestä oli useampi kuin joka viides erittäin huolissaan.

”Tutkimus vahvisti meille sen, että on ensiarvoista jatkaa tärkeää työtämme kasvisruoan kehittämisessä. Haluamme myös tutkia syvällisemmin ruoan vaikutusta aivojen toimintaan eli koulujenkin kannalta tärkeisiin teemoihin kuten jaksamiseen, keskittymiseen ja oppimiseen”, kertoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.

Koulun ja kodin välistä yhteistyötä kaivataan

Fazerin tutkimuksen mukaan palveluiden tuottajan ja kodin välillä ei useinkaan ole minkäänlaista vuorovaikutusta. Lähes puolella vastaajista ei ole selkeää käsitystä siitä, miten lapsen kouluruokailu toimii tai, mitä lapsi syö vai syökö ollenkaan. Vain 40% vastanneista koki saavansa riittävästi tietoa lapsen kouluruokapalveluista. Puolet vanhemmista toivoo saavansa lisää tietoa kouluruokapalvelusta verkosta ja sähköisistä kanavista.

”Tämä avaa tarpeen miettiä sitä, miten ruokapalvelut tuotetaan ja asiakasvuoropuhelu toteutetaan – etenkin nyt kun ruokailu kouluissa on osa virallista opetussuunnitelmaa eli ruokakasvatusta”, Korhola toteaa.

Mitä enemmän vanhemmat kokivat saaneensa tietoa kouluruokailuun liittyvistä asioista, sitä paremmiksi he arvioivat kouluruokapalveluita kaikilla osa-alueilla.

Oppilaat mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden kouluruokia

Käynnissä olevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä pienien kuntien kyky tuottaa ruokapalveluita tulee haasteelliseksi, sillä ne eivät kuulu kuntien ydinpalveluihin. Samaan aikaan huoltajien odotukset ruoan laatua ja ravitsemusta kohtaan kasvavat.

Tulevaisuuden kouluruoassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat ruoan maku (80%), toisena kotimaiset raaka-aineet (53%) ja kolmantena ruokahävikin vähentäminen (46%).

Kaksi kolmesta vastaajasta (64%) toivoi, että tulevaisuudessa lapset osallistettaisiin kouluruoan kehittämiseen ja ideoimiseen. Erityisesti pienempien lasten vanhemmat haluaisivat, että lapsi saa maistella ja kokeilla erilaisia ruokia, sekä oppia ruoan merkityksestä omalle hyvinvoinnille. Yläkoululaisten vanhemmat toivoivat parempaa lasten mielipiteen huomioimista kouluruokapalvelujen kehittämisessä.

Älä tuputa  rohkaise

Hyvä esimerkki Fazerin tekemästä ruokapalveluiden kehitystyöstä on nk. nudging eli töytäisy, jolla ravintolat voivat edistää koululaisia muuttamaan käyttäytymistään, kuten vähentämään lihankulutusta ja lisäämään kasvisten osuutta.

”Sen sijaan, että lapsia käskettäisiin muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan, heitä voidaan hienovaraisesti ohjata tekemään toisin. Tuputtamisen sijaan rohkaistaan hiukan – juuri sen verran että he ohjautuvat tekemään itse myönteisempiä valintoja”, Korhola kertoo.

Korholan mukaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä seikoista on varmistaa laadukkaiden kouluruokapalveluiden saanti myös jatkossa.

”Haluamme korostaa ruoan ravitsevuutta ja hyvinvointia tuottavaa vaikutusta. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota vastuulliseen hankintaan, kuten kotimaisiin raaka-aineisiin. Olemme panostaneet entistä enemmän myös toimintaan ruokahävikin torjumisessa”, hän sanoo.

Fazer selvitti koululaisten huoltajien näkemyksiä, odotuksia ja toiveita liittyen kouluruokailuun. Kyselytutkimus toteutettiin kuluttajaverkkopaneelilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 1004, joista alle kouluikäisten huoltajia oli noin 20%. Vastaajat edustivat tilastollisesti Suomen väestöä. Kyselytutkimuksen toteutti Fazer Food Servicesille Innolink tammikuussa 2018. 

R-kioski laajentaa välipalavalikoimaansa uusilla vegaanisilla tuotteilla

vegaaniset_valipalat

R-kioski vastaa kasvavaan vegaanisten tuotteiden kysyntään laajentamalla lounas- ja välipalavalikoimaansa vegaaneille sopivilla vaihtoehdoilla. Uudet täysin kasvipohjaiset tuotteet tulevat 200 R-kioskin valikoimiin 29.1. alkaen.

Suomen suurin kahvilaketju R-kioski toi viime syksynä markkinoille uuden raikkaan välipalatuoteperheen, joka sisältää muun muassa  salaatteja, täytettyjä leipiä ja kylmäpuristetuista hedelmistä valmistettuja shotteja ja mehuja. Nyt tuotevalikoima saa seuraa tabbouleh-linssisekoitusta ja hummusta sisältävästä salaatista, falafel-wrapista, sekä mangolla höystetystä kvinoapuddingista. Jokainen edellä mainittu tuote on vegaaninen. Välipalojen lisäksi valikoima saa potkua uudesta mustikka-omena-inkivääri-paleomehusta.

– Viime syksynä lanseeraamamme välipalatuotteet saivat innostuneen vastaanoton, ja halusimmekin tarjota hyviä lounas- ja välipalavaihtoehtoja myös vegaaneille. Tammikuun Vegaanihaasteen saama suosio ja vegaanituotteiden kasvava kysyntä kertovat, että yhä useampi suosii täysin kasvipohjaista ruokaa, vaikka kaikki eivät vegaaneja olisikaan, toteaa välipalojen kategoriapäällikkö Anu Heikkilä R-kioskilta.

Uusista vegaanituotteista mango-kvinoapudding sekä mustikka-inkivääri-paleomehu ovat myös gluteiinittomia. Vegaanisten tuotteiden lisäksi R-kioskeihin saapui tammikuussa myös uusi sähäkkä Chilitrim-shotti sekä kana-sriracha-wrap. Uuteen välipalavalikoimaan kuuluu myös banaani-kookos-tuorepuuro, joka on muuten kasvipohjainen, mutta sisältää hunajaa.

– Pyrimme jatkuvasti laajentamaan välipalavalikoimaamme. Etenkin syksyllä lanseeraamamme inkivääri- ja chilishotit herättivät paljon kiinnostusta.

Heikkilän mukaan erikoisruokavaliot ovat tätä päivää, ja moni suosiikin esimerkiksi vegaanista tai gluteiinitonta ruokaa.

– Haluamme tarjota jokaiselle jotain mieluista syötävää, jonka voi napata mukaansa R-kioskilta lounaaksi tai vaikka matkaevääksi, hän täydentää.

Valio palaa jäätelömarkkinoille

af70a6b566932437_800x800ar

Valio palaa jäätelömarkkinoille yli 10 vuoden tauon jälkeen tuomalla kauppoihin maaliskuussa uuden Valio Jäätelöfabriikki -tuoteperheen. Kuusi makua kattava herkuttelujäätelöiden sarja on markkinoiden ainoa kotimainen laktoositon tuoteperhe. Valion Oulun meijerissä valmistetut tuotteet tulevat myyntiin myös Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana.

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman suurimpia jäätelönystäviä, joille kylmä herkku maistuu vuoden ympäri. Tänä keväänä jäätelönystäville on luvassa iloisia uutisia, kun Valion jäätelöt palaavat kauppojen hyllyille ensimmäistä kertaa 14 vuoden jälkeen.

– Valion jäätelöillä on edelleen selkeä paikka suomalaisten sydämissä: yli 61 % mainitsee meidät spontaanisti mieleen tulevana jäätelömerkkinä.* Saamme myös jatkuvasti toiveita kuluttajilta jäätelöihin liittyen. Nyt voimme vihdoin vastata niihin, kategoriajohtaja Jussi Mattsson kertoo.

Uudet jäätelöt tuovat herkullisen vaihtoehdon viime vuosina kasvaneeseen super premium -herkuttelujäätelöiden kategoriaan. Valio Jäätelöfabriikki on markkinoiden ainoa laktoositon, kuuden maun jäätelösarja, jossa täyteläinen kermajäätelö yhdistyy runsaisiin kastike- ja hillopyörteisiin sekä herkullisiin keksien ja makeisten paloihin. Jännittävissä makuyhdistelmissä maistuvat pohjoismaiset suosikkiraaka-aineet, kuten mustikka, ruis, salmiakki ja kahvi.

– Valiolla on pitkät perinteet jäätelön valmistajana ja tunnemme suomalaisen jäätelömaun. Haluamme tarjota jäätelön ystäville jotain uutta ja maukasta, mutta monen suuhun sopivaa. Siksi kaikki Valio Jäätelöfabriikin jäätelöt ovat laktoosittomia ja makuyhdistelmissä on aina joku juju, Jussi Mattsson sanoo.

Valion jäätelöissä maistuu suomalainen osaaminen

Uudet jäätelöt valmistetaan Valion Oulun meijerissä Pohjois-Suomen valiolaisilta tiloilta kerätystä maidosta. Valtaosa jäätelöiden hilloista ja kastikkeista on kehitetty ja valmistettu Valion omalla hillotehtaalla Suonenjoella.

Oulun jäätelönvalmistajien ja Valion tuotekehityksen hyppysissä on syntynyt kuusi jännittävää makua: kevyesti suolainen kreisi kinuski, raikas mansikka-basilika, perisuomalainen mustikka-ruis, mehevä porkkanakakku, lempeä macchiato-suklaa ja ärhäkämpi salmiakki-chili.

– Valio Jäätelöfabriikki tuo Valion jäätelöt takaisin myös Oulun meijeriin, missä jäätelöä on valmistettu viimeksi 1980-luvun alussa. Jäätelöiden tekeminen on ollut todella innostavaa meille, sillä ne valmistetaan aivan uudella reseptillä ja uusilla laitteilla, kertoo Oulun meijerin tehtaanjohtaja Martti Kimpimäki.

Paluu Venäjän jäätelömarkkinoille

Jäätelöt tulevat myyntiin Suomen lisäksi Moskovassa ja Pietarissa kevään aikana. Jäätelö on yksi elintarvikkeista, joka ei kuulu Venäjän elintarvikevientiä koskevien pakotteiden piiriin. Vuodesta 2014 asti Valio on vienyt Suomesta Venäjälle mehuja, marjakeittoja ja Valio Baby® äidinmaitokorvikkeita. Lisäksi Valio myy Venäjällä tuotemerkkinsä alla paikallisesti valmistettuja juustoja ja tuoretuotteita kuten maitoja ja jogurtteja.

*Lähde: TNS Valion jäätelötutkimus 2015, N=1800

Lisäaineiden saanti enimmäkseen turvallisella tasolla

plated-sardines-and-lemon

Suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä, jonka mukaan myös suomalaisen teollisuuden käyttämät suurimmat pitoisuudet ovat usein matalampia kuin lisäaineasetuksen sallima enimmäismäärä.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta. Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo.

”Arviot altistuksesta perustuivat EU:n lisäaineasetuksessa määriteltyihin suurimpiin sallittuihin käyttömääriin. Lisäksi noin kolmasosasta tutkittuja lisäaineita pyydettiin elintarviketeollisuudelta todellisia käyttötietoja arvion tarkentamiseksi”, toteaa selvityksestä vastannut erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Satunnainen ylitys ei vaaraksi
ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.
Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

”Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa”, sanoo Suomi.

Hyötyä myös tuotekehittelyssä
Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään.

”Teollisuus voisi myös harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen lähitulevaisuudessa”, sanoo Suomi.

Laajempi haittakartoitus tarpeen
Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä ADI-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu. EU-tason lainsäädäntö sallituista enimmäismääristä ei ole vielä ehtinyt reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

”Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta”, Suomi arvioi.

Selvitys antaa pohjaa myös systemaattiselle lisäaineiden käytön ja saannin seurantajärjestelmälle.

Elintarvikkeiden lisäaineet -riskiprofiili 
Lue lisää elintarvikkeiden lisäaineista

Kansallista kalakeittopäivää vietetään 13.2. – teemana kalaa hyviin päätöksiin

1779735_662340583804225_1586314140_n

Kuva: Kerttu Vali

Suomalaiseen ruokavuoteen on tulossa odotettu teemapäivä helmikuussa, kun kansallista kalakeittopäivää vietetään ensimmäisen kerran 13.2.2018. Kalakeittopäivällä halutaan nostaa esiin kalaruoan merkitys ja terveysvaikutukset sekä kannustaa koko Suomi syömään kalakeittoa. Esimerkkiä näyttää eduskunta. Päivä järjestetään jatkossa vuosittain helmikuun toisena tiistaina. 

Ensimmäisen kalakeittopäivän teemana on Kalaa hyviin päätöksiin. Kalan pehmeät rasvat ovat aivojen superfoodia ja niiden tulisi olla mukana jokapäiväisessä päätöksenteossa. Kalakeittopäiväperinne aloitetaan päätöksenteon huipulta, eduskunnasta.

– On tärkeää, että kansanedustajat tekevät hyviä päätöksiä, joilla varmistetaan kotimaisen kalan saatavuus myös jatkossa. Kalaruoka on hyvää ja terveellistä, mikä edistää hyvien päätösten tekemistä. Siksipä aloitammekin kalakeittopäiväperinteen viettämisen eduskunnassa, kertoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.
Kalakeitto on suomalaisten suosikkiruoka

Kalakeitolla on pitkät perinteet. Tuhansien järvien maassa kalaa on kypsennetty liemessä jo historian alusta asti. Kalakeitosta löytyy erilaisia versioita jopa alueittain, aina saariston silakkasopasta kainuulaiseen muikkukeittoon.

Raaka-aineeksi soveltuu kala kuin kala. Keitto on helposti valmistettava arjen perusruoka sekä sesonkiruokaa parhaimmillaan. Jokaiselle vuodenajalle on helppo löytää sopiva kalalaji: alkuvuodesta voi syödä madekeittoa, keväällä ahvensoppaa ja syksyllä silakkaseljankaa.

– Haluamme houkutella suomalaiset syömään kalakeittoa.  Se on ruoka, joka maistuu koko perheelle. Herkullista keittoa on helppo valmistaa ja jokainen voi luoda siitä omannäköisensä version. Kaikesta kalasta saa toteutettua mahtavia makuelämyksiä, innostaa Partanen.
Kalansyönnillä runsaasti terveydelle positiivisia vaikutuksia

Kalaa kannattaa syödä paitsi maun, myös terveellisyyden vuoksi. Kala sisältää monia terveyttä edistäviä ravintoaineita. Se on tärkeä D-vitamiinin, pehmeän rasvan ja proteiinin lähde.

Erityisesti talviaikaan, kun D-vitamiini saanti auringosta on vähäistä, korostuu kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä. Jo yhdestä kala-ateriasta saa suositeltavan päivittäisen D-vitamiiniannoksen. Kala sisältää runsaasti hyviä pitkäketjuisia rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivoille ja keskushermostolle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Kalakeittopäivän idea on lähtöisin Pro Kalasta. Kuluttajille kalakeittopäivä tulee näkymään erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa voi jakaa kuvia kalakeitoista hashtagilla #kalakeittopäivä ja inspiroitua toisten ideoista.