Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomi-Ruotsi -kasviskysely: suomalaiset arvostavat ruotsalaisia enemmän kasvisten kotimaisuutta

rmjz6rtyo854roab89jq

Apetit tutki suomalaisten ja ruotsalaisten kasvisten syöntiä. Tutkimuksessa ilmeni, että kasvisten kotimaisuus on suomalaisille merkittävästi tärkeämpää kuin ruotsalaisille. Myös kasvisten syömisessä suomalaiset erottuivat positiivisesti: suomalaisista 17 prosenttia kokee olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla tai kasvisruokavaliolla, kun ruotsalaisista vähintäänkin kasvispainotteisella ruokavaliolla on 10 prosenttia.

Etenkin suomalaiset suosivat vahvasti kotimaisia kasviksia. Suomalaisista 87 prosenttia suosii kotimaista kasvista, kun ruotsalaisille kotimainen on ensimmäinen valinta 80-prosenttisesti. Kotimaisuus nousee erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi peräti 31 prosentilla suomalaisista, kun taas ruotsalaisista erittäin tärkeänä kotimaisuutta pitää vain 15 prosenttia.

– Panostamme yrityksenä vahvasti kotimaiseen kasvistenviljelyyn, joten tämä on tietysti meille hyvä uutinen. Luonnollisesti se kertoo myös suomalaisten luottamuksesta meidän omaan tuotantoomme. Koetaan selvästi, että kotimaisessa tuotannossa on paljon positiivisia asioita, jonka vuoksi sitä kannattaa myös ostaa, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.

Suomalaisille ruotsalainen kasvis on ”toinen kotimainen” – Ruotsissa suomalainen yksi ulkomainen muiden joukossa

Kotimaisten kasvisten jälkeen suomalaiset kääntyvät toiseksi mieluiten ruotsalaisten kasvisten pariin: peräti 70 prosenttia suomalaisista ottaisi toiseksi mieluiten länsinaapurissa kasvatettuja kasviksia. Ruotsalaisista 40 prosenttia ottaisi toiseksi mieluiten suomalaisia kasviksia ja 39 prosenttia muita ulkomaisia kasviksia.

– Suomalaiset ovat ehkä tottuneet siihen, että Ruotsista tulee tänne esimerkiksi varhaisperunaa ennen omaa satoa. Toiseen suuntaan ajateltuna suomalaisia kasviksia ei niin paljoa ruotsiin edes viedä, Helenius arvioi.

Kolmasosa lisännyt kasvisten syöntiä ja kasvu jatkuu vahvana

Kasvisten syönti on selvästi nousussa, sillä molempien maiden kuluttajista noin kolmasosa on lisännyt kasvisten syöntiään viimeisen vuoden aikana. Vain neljällä prosentilla vastaajista kasvisten kulutus oli vähentynyt. Sekä suomalaisista että ruotsalaisista vastaajista yli puolet haluaisi myös lisätä omaa kasvisten syöntiään seuraavan vuoden aikana. Suomalaisista 84 prosenttia syö kasviksia päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas länsinaapurissa päivittäin tai lähes päivittäin kasviksia syö 82 prosenttia kuluttajista.

– Kasvisten lisäys kolmanneksella vastaajista on merkittävä luku. Varsinkin, kun sen lisäksi kaksinkertainen määrä kertoo tutkimuksessa jatkossakin lisäävänsä kasvisten syöntiä. Ylipäätään tuloksia katsellessa tuntuu, että suomalaiset syövät enemmän ja monipuolisemmin kasviksia – tämäkin kertoo kasvisbuumin tulosta, Helenius sanoo.

Ravitsemukseen ja ruoan terveysvaikutuksiin liittyvää keskustelua suomalaisista seuraa säännöllisesti tai silloin tällöin 83 prosenttia, kun taas ruotsalaisista keskustelua seuraa 80 prosenttia.

– Tuntuu, että suomalaiset kokevat olevansa enemmän kasvibuumin keskellä kuin ruotsalaiset. Suomalaiset kokevat tarvetta enemmän lisätä kasviksista, minkä lisäksi täällä ehkä puhutaan enemmän kasviksista kuin Ruotsissa, Helenius puntaroi.

Molemmissa maissa kasviksien syömisen tärkeimmät syyt olivat samoja; hyvä maku, tuoreus ja terveellisyys. Suomalaisille ruotsalaisia tärkeämpää olivat etenkin kasvisten kotimaisuus ja edullinen hinta.

Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset ovat korvanneet lihan käyttöä kasviksilla

Suomalaisista 47 prosenttia ja ruotsalaisista 53 prosenttia on korvannut lihan syöntiä kasviksilla ainakin jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Paljon lihan syöntiä kasviksilla on korvannut suomalaisista 12 ja ruotsalaisista 16 prosenttia. Paljon proteiinia sisältävillä kasviksilla lihan syöntiä on korvannut paljon tai jonkin 29 prosenttia suomalaisista ja 32 prosenttia ruotsalaisista. Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset korostuivat lihaa korvanneissa ryhmissä.

– Molemmissa maissa näkyy selkeästi trendi, jossa kasvisproteiinilla korvataan lihaa. Uusien tuotteiden vallatessa markkinoita osuudet voivat vielä edelleen kasvaa, Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan tuloksista on havaittavissa suuriakin linjoja.

– Kaikkia tuloksia yhteen ynnäillessä tulee mieleen, että suomalaisilla on nyt enemmän esillä sellainen elämäntaparemontti ja hyvinvoinnin parantaminen. Suomalaiset haluavat selkeästi muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan ja lisätä edelleen kasvisten syömistä.

Suomalaisista 15-24 -vuotiaista 16 prosenttia kertoi olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla, kun taas ruotsalaisista saman ikäisistä vastaajista ainoastaan 2 prosenttia on kasvispainotteisella ruokavaliolla. Saman ikäryhmän suomalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 68 prosenttia haluaisi vielä lisätä kasvisten syömistä seuraavan vuoden aikana.

– Molemmissa maissa terveellisyys selkeästi kiinnostaa ja siitä halutaan lisää tietoa – se on globaali trendi, joka on tullut varmasti jäädäkseen. Koska nuoretkin ovat niin kiinnostuneita kasvispainotteisesta syömisestä, voimme tulevaisuudessa nähdä, että terveellisesti syömisestä tulee uusi normi.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Apetit Ruoka Oy:n toimeksiannosta heinäkuussa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin kasvisten käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseen vastasi 1400 henkilöä, Suomesta 700 ja Ruotsista 700 vastaajaa.

Apetit: Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis

qcd00pnx265znthkpfut

Suomalainen heittää vuodessa roskiin keskimäärin noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 11.-17.9.2017. Hävikkiviikon tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Yhteensä 10-15 prosentin osuus kaikesta kotimaisesta ruokatuotannosta päätyy ruokahävikiksi. Noin 30 % hävikistä tulee kotitalouksissa. Maailmanlaajuisesti hävikki on jopa noin kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta, eli yhteensä 1,3 miljardia tonnia vuodessa.

– Suomessa tuotetusta ruoasta noin 450 miljoona kiloa menee hukkaan. Kaikista eniten ruokaan rahaa käyttävistä talouksista syntyy myös suurin hävikki. Ruokahävikki voi syntyä esimerkiksi suunnitelmallisuuden tai viitseliäisyyden puutteen vuoksi. Myös osaamattomuus keittiössä eri raaka-aineiden hyödyntämisessä aiheuttaa lisähävikkiä, Apetitin viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.

Apetit selvitti elokuussa 2016 kyselyllä suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin syitä ja määrää ruokahävikkitutkielmassa Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kanssa. Kyselyn mukaan ruokaa päätyy vuodessa roskiin 500 miljoonan euron edestä. Kotitalouksien hävikistä kolmannes muodostuu vihanneksista ja hedelmistä. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Suunnittelu ja oikeat pakkauskoot auttavat

Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin omalla käyttäytymisellään ruuan hankinnan ja hyödyntämisen eri vaiheissa. Ruokakaupassa asioidessa hyvä suunnittelu auttaa arvioimaan ostosten määrää, jolloin hävikki jää todennäköisesti pienemmäksi. Esimerkiksi käyttövalmiit kasvissekoitukset auttavat monipuolisen aterian valmistuksessa, pitäen kuitenkin hävikin pienenä.

– Yleisesti hyvä neuvo on suosia oman kotitalouden tarpeisiin sopivia pakkauskokoja. Pakasteiden etu puolestaan on, että ne säilyvät pakastimessa pitkään ravintoarvoja menettämättä. Pakasteet myös helpottavat pitkän säilyvyytensä ansiosta ruoanlaittohetkien suunnittelua ja tuovat huolettomuutta keittiöön, kun niitä voi käyttää kerralla vain todellisen tarpeen mukaan, Merisaari sanoo.

Harkinta kaupassa ja kekseliäisyys kotikeittiöissä auttavat ruokahävikin vähentämisessä ja varmistavat kasvisten terveellisten ainesosien hyödyntämisen.

– Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis.

Apetit haluaa kannustaa vahvasti kuluttajia panostamaan ruokahävikin vähentämiseen. Apetitin tuotteista pakasteiden lisäksi esimerkiksi käyttövalmiit kasvis- ja hedelmäsekoitukset Tuorekset auttavat vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä.

Katso myös:

Lisää tietoa ruokahävikistä Hävikkiviikon verkkosivuilta

Apetitin vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen

Väitös: Ei vain hippien heiniä – Beyoncé muutti veganismin muotidieetiksi

outi-lundahl

Outi Lundahl

Vielä jokin aika sitten veganismin ajateltiin sopivan vain äärimmäisille eläinoikeusaktivisteille ja hipeille. Nyt veganismi nähdään trendikkäänä ja terveellisenä. Muutama vuosi aiemmin vastuullinen kulutus koki samanlaisen imagon muutoksen. Mistä tällaiset muutokset kuluttajien mielipiteissä oikein kumpuavat?

KTM Outi Lundahl osoittaa markkinoinnin alan väitöskirjassaan, että julkkikset ovat yksi muutoksen tärkeistä ajureista. Hän tarkastelee tutkimuksessaan kehysanalyysin kautta, miten ja miksi julkkikset ja media edistävät marginaalisen kulutustavan nousemista yleisön suosioon.

– Keskityin aluksi tutkimuksessa vastuullisen kulutuksen saamaan korkean statukseen, mutta käänsin sitten mielenkiintoni veganismin nousuun Britanniassa, kun jotain odottamatonta tapahtui: Joulukuussa 2013 pop-diiva Beyoncé ja hänen aviomiehensä, räppäri Jay Z päättivät ryhtyä vegaaneiksi 22 päivän ajaksi. Kiinnostuin ilmiöstä, kun mielenkiinto veganismia kohtaan näytti räjähtävän julkkisten kokeilun ansiosta, selittää perjantaina Vaasan yliopistossa väittelevä Lundahl.

– Erityisen mielenkiintoista oli, että Beyoncé ja Jay Z eivät näyttäneet soveltavan veganismia moraalisena eetoksena.  Se kun edellyttäisi, ettei eläinperäisiä tuotteita käytettäisi lainkaan, Lundahl jatkaa.

– Näyttävin esimerkki tästä oli, kun vegaaniravintolassa vierailleella Beyoncélla oli päällään nahkaa ja turkiksia. Tämä tietysti ärsytti eläinoikeusliikettä ja nostatti kysymyksiä hänen vegaanitietämyksestään.

Lundahl esittääkin väitöksessään, että kun julkkikset Gwyneth Paltrowsta ja Jennifer Lopezista Bill Clintoniin ja Mike Tysoniin ryhtyivät vegaaneiksi, veganismiin liittyvät merkitykset muuttuivat radikaalisti. Näin julkkikset muuttivat veganismin poliittisesta ja moraalisesta elämäntavasta terveyteen ja painonpudotukseen tähtääväksi dieetiksi.

Trendidieetti voi unohtua helposti

Veganismilla on Lundahlin mukaan monia hyötyjä. Esimerkiksi YK:n mukaan kasviperäiset ruokavaliot ovat erittäin tärkeitä ympäristön kannalta, sillä lihantuotanto muodostaa lähes kolmanneksen globaaleista kasvihuonepäästöistä. Vegaaneilla on yleensä myös alhaisempi painoindeksi, ja dieetillä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös eläinperäisistä tuotteista kieltäytymisen eettiset puolet.

– Jos veganismiin liittyvät merkitykset kuitenkin muuttuvat niin, että veganismia hyödynnetään vain joulunjälkeiseen painonpudotukseen, tai jos siihen ryhdytään vain halusta kopioida julkkiksia, on oletettavaa, että ruokavalio unohdetaan pian, Lundahl sanoo. Veganismi jäisi näin vain yhdeksi lyhytaikaiseksi trendidieetiksi Atkinsin dieetin ja gluteenittoman ruokavalion rinnalle.

Lundahlin mukaan tästä syystä veganismin muistakin hyödyistä tulisi keskustella julkisuudessa nyt, kun veganismi on pinnalla. Tällä tavoin veganismia arvostettaisiin kokonaisvaltaisemmin elämäntapana. Medialla on toki roolinsa veganismitietämyksen lisääjänä, mutta myös valtio voisi Lundahlin mukaan ottaa osaa keskusteluun. Kouluruokailussa voitaisiin esimerkiksi tukea enemmän niitä oppilaita ja opiskelijoita, jotka haluavat auttaa muutoksessa.

– Se olisi ympäristön, kansanterveyden ja eläintenoikeuksien vuoksi toivottavaa, Lundahl sanoo.

Lundahlin väitöskirja osoittaa, että laskeva trendi on jo nähtävissä vastuullisen kulutuksen kohdalla. Vaikka vastuullinen kulutus nähtiin hyvin trendikkäänä vielä muutama vuosi sitten, ja monet julkkikset edistivät sitä, suuntaus jäi lyhytaikaiseksi.

– Institutionaalista tukea siis tarvitaan, jotta samoin ei kävisi veganismille, sanoo Lundahl.

Vaikka Lundahlin tutkimus keskittyykin veganismin nousuun Britanniassa, hän pitää myös suomalaista Sipsikaljavegaanit Facebook-ryhmää mielenkiintoisena ilmiönä.

– Toisin kuin päämediat, Sipsikaljavegaanit hehkuttavat herkullisia ja jopa runsaskalorisia vegaaniruokia. Vaikka he keskittyvät veganismiin dieettinä, ja vaikka eläinoikeudet tai ympäristölliset näkökulmat eivät saa näkyvyyttä ryhmässä, mielestäni on hienoa, että veganismi saadaan näin näyttäytymään herkullisena, hauskana ja helppona ruokavaliona. Toivottavasti tällä tavoin veganismin imago äärimmäisenä ja tiukkana ruokavaliona häviää.

Hämeenlinnassa vuonna 1984 syntynyt Outi Lundahl on suorittanut IB-tutkinnon Tampereen lyseon lukiossa. Hän valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi Manchesterin yliopistosta vuonna 2007 ja kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistossa vuonna 2012. Lundahl työskentelee nykyisin yliopistonlehtorina Maastrichtin yliopistossa Hollannissa.

Julkaisun tiedot:

Lundahl, Outi (2017) From a moral consumption ethos to an apolitical consumption trend: The role of media and celebrities in structuring the rise of veganism. Acta Wasaensia 381. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf: http://bit.ly/2wjoZWv

Väitöstilaisuus

KTM Outi Lundahlin markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus “From a Moral Consumption Ethos to an Apolitical Consumption Trend: The Role of Media and Celebrities in Structuring the Rise of Veganism” tarkastetaan perjantaina 8.9.2017 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Johanna Moisander (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena professori Harri Luomala (Vaasan yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Kulinaristien messut Turussa

4f1bd79a-d7c2-4c96-8674-3011b9b18e79-w_960

Turun Ruoka- ja Viinimessuilla opitaan kokkaamaan herkkuja ja nähdään tähtikokkeja. Ravintoloita messuilla on mukana enemmän kuin koskaan, ja viinialue on varsinainen runsaudensarvi viininystävälle.

Messujen näytöskeittiötä isännöivät ja emännöivät televisiosta tutut ruokamaailman tähdet. Perjantain isäntänä toimii Kari Aihinen, joka on tunnettu mm. Roster-ravintoloiden isänä. Lauantaina näytöskeittiötä emännöi kymmenen keittokirjaa julkaissut monitoiminainen Sikke Sumari. Sunnuntain isäntänä häärii ruokastylisti Alex Nurmi.

Opi huippuopissa ruoanlaitto

Messukävijät puolestaan pääsevät tositoimiin suosituissa kokkikouluissa. Osaava keittiö -kokkikouluissa opitaan niksit muun muassa pihvien, smoothieiden ja sushin valmistamiseen. Messujen pihvikoulusta vastaa Länsikeskus CM, smoothie-koulusta Smooth´It ja sushi-koulusta Wiklund.

Paikallisia ravintoloita nähdään messuilla tänä vuonna aiempaakin enemmän. Messuisäntä Kari Aihisen Roster Turku on tietenkin paikalla, ja mukana on myös mm. Ravintola Hus Lindman, Bistro Julienne ja Bryggman´s Restaurant & Deli, Ravintola Gustavo, Naughty Brgr Oy, Restel Ravintolat Oy, Kalaliike S. Wallin ja Ravintola Tårget.

Viiniä maistamaan

Messujen viinialue on tänä vuonna erittäin laaja, ja viininystävät pääsevätkin maistelemaan hyvin monipuolisesti erilaisten viinien vivahteita. Mukana on esimerkiksi kotimaista tilaviiniä valmistava huittislainen Mattilan Marjatila. Muita viinialueen toimijoita ovat mm. Arvid Nordquist Finland Oy, BB Wines, Chateau Carsin/ S.A.R.L Carsin Wines, Nice to Do Finland, Pernod Ricard, Solera Finland, Uniq Drinks, Vindirekt Finland Oy ja Vinum Import.

Lähiruoka valloittaa jälleen messuilla omalla teema-alueellaan. Ensi vuoden lähiruokamakuja maistellaan jo nyt kun vuonna 2018 vietetään pavun vuotta, ja salolainen Karviaisten tila tuo messuille omat härkäpaputuotteensa.

Ruokamessuilla paitsi maistellaan syksyn herkullisimpia makuja myös puhutaan ruokamaailman ilmiöistä.

Mehiläishoitajat esittelevät hunajan saloja, ja myös hyönteisten monikäyttöisyyttä ihastellaan messuilla.

Ruokaa kalevalaiseen tapaan

Turun Ruoka- ja Viinimessuilla myös julkistetaan Ruoka-Kalevala -kirja. Teokseen on kerätty kalevalaisessa hengessä suomalaisten omia ruokamuistoja, ja sen ovat yhdessä koonneet Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, TOK ja Marttaliitto. Ruokalavalla julkistettavasta Ruoka-Kalevalasta saapuu kertomaan teoksessa mukana tekijänä oleva kirjailija Outi Pakkanen.

Kirja à la Carte – Book à la Carte -palkinto jaetaan toistamiseen

Messuilla jaetaan nyt toisen kerran Kirja à la Carte – Book à la Carte -palkinto. Turun Kirjamessut sekä Turun Ruoka- ja viinimessut perustivat vuonna 2016 yhteisen tunnustuspalkinnon. Palkinnossa yhdistyvät molempien messutapahtumien ydinalueet, kirja ja ruoka. Tunnustus jaetaan kirjailijalle, jolta on vuotuisten messujen väliaikana ilmestynyt fiktiivinen teos, joka palkintoraadin mielestä parhaiten käsittelee ruokateemaa. Viime vuonna jaettu palkinto meni herkullisista dekkareistaan tunnetulle kansainväliselle kirjailijalle Donna Leonille.

#turunruokamessut
IG: #turunmessukeskus
www.facebook.com/TurunRuokamessut