Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?

flag-2311833_640

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.

Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi

– Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sian- ja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Maidon kulutuksen lasku jatkui

Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Hedelmät ja vihannekset

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Tipo 0 -jauho ja taikinajuuri: Pizza Bakery on laatutietoisen herkkupizza

nyikci5hlzadjx2c8om2

Pizza Bakery on Grandiosan uusi premium-pizza, jonka pohja on ohut, ilmava ja rapea, ja täytteet moderniin makuun sopivia. Pohjan maun ja koostumuksen takaavat Tipo 0 -jauho ja aito taikinajuuri. Pizzat paistetaan kiviuunissa. 

Tipo 0 -jauhon salaisuus on sen normaalia hienompi jauhatus. Erikoisjauhon ansiosta pohjan voi kaulita ohueksi, jolloin valmiin pizzan pohja on sisältä ilmava ja kuoreltaan rapea.

Taikinajuuri tuo pohjan makuun sopivasti happamuutta, jota pizzakulinaristit osaavat arvostaa.

Pizza Bakery -pizzat paistetaan kiviuunissa. Kaupoista tätä premium-pizzaa on löytynyt maaliskuusta alkaen.

Makuvariantit:

Pizza Bakery Mozzarella & Basilika: Klassinen Margherita-pizza, 375 g

Pizza Bakery Chorizo & Mozzarella: Mausteisemman ystävälle, 400 g

Maitolähettiläs 2017 on Katri Rantanen

2017_katri_rantanen_sisa

Kuvaaja: Leena Markkanen

– Haluan luoda positiivisia mielikuvia maidosta, ilmoittaa Maito ja Terveys ry:n tuore Maitolähettiläs  Katri Rantanen.

– Maidolla on lukuisia hyviä terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet netissä vellovan päinvastaisen keskustelun varjoon. Maitolähettiläänä pääsen vaikuttamaan eri kanavissa ja tukemaan asiallisen ravitsemustiedon näkyvyyttä. Mielestäni tasapainoinen ruokavalio ja aktiivisen elämäntavan edistäminen ovat erityisen tärkeitä terveysvaikuttamisessa.

Maitolähettiläs astui tehtäväänsä tänään Maailman maitopäivänä Maitoaamutilaisuudessa. Maitolähettiläs Katri on ravitsemuksen asiantuntija. Hän on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Sitä ennen syntyperäinen vantaalainen suuntasi peruskoulun jälkeen maaseudulle ja suoritti rinnakkain ylioppilastutkinnon ja maatalousalan perustutkinnon Virolahdella.

– Navetta ja lehmät ovat tuttuja opinnoista. Maitotalous kuului opintoihini, joten olen työskennellytkin navetoissa, vauhdikas Maitolähettiläs kertoo.

Rasvatonta piimää ruokajuomaksi

Maitovalmisteet kuuluvat Katrin jokaiseen päivään.

– Juon rasvatonta piimää lämpimillä aterioilla. Lisäksi syön päivittäin jogurttia tai rahkaa. Kahviin lorautan mieluiten kermaa tai punaista maitoa.

Liikkuminen on elämäntapa

Maitolähettiläs on paitsi maidon myös terveiden elämäntapojen lähettiläs. Katri pitää liikunnallisuutta enemmänkin elämäntapana kuin harrastuksena. Hän on aktiivinen ulkoilija.

– Pyöräilen tai kävelen työmatkat aina kuin on mahdollista. Pidän myös patikoinnista esimerkiksi Nuuksiossa tai Sipoonkorvessa. Lisäksi myös lenkkeilen kesäisin ja hiihdän talvisin.

Aluksi vierailuja Ruokakouluissa

Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla Maitolähettiläs vierailee usealla 4H-yhdistyksen järjestämällä Ruokakoulu-kesäleirillä Etelä-Suomessa. Hän kertoo siellä lapsille maidosta, maitovalmisteista ja ravitsemuksesta sekä pitää hauskan liikuntatuokion. Ruokakoulu on 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu päiväleiri. Ruokailoa tarjoillaan tänä vuonna 38 leirillä kesäloman aikana. Kesään mahtuu myös Farmari-maatalousnäyttely ja muita kesän tapahtumia.

Syksyllä Maitolähettiläs käy puhumassa mm. koululaisille ja osallistuu yhdistyksen viestintään. Lähettiläällä on omat Facebook-sivut. Maitolähettilään työ on osa-aikainen. Seuraa Maitolähettilästä Facebookissa