Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Maailma juhlii maitoa huomenna

kolme-maitolasia

Kuvaaja: Margit Lindholm/Studio Elido

Huomenna 1.6. on Maailman maitopäivä.  Maito ja Terveys ry järjestää maitopäivän kunniaksi Maitoaamutilaisuuden “Maito 100-vuotiaassa Suomessa”. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avaa tilaisuuden. Hän on maidontuottaja Pertunmaalta.

Maito kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin

– Maito on ollut pitkään kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria ja pitää sitkeästi pintansa edelleen, toteaa ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

– Sellaisenaan suomalainen maito on suoranainen superfood ja aivan loistava raaka-aine monenlaisiin ruokiin. Syväniemi kertoo Maitoaamussa Maidosta ja maitovalmisteista ruokakulttuurissamme ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Ravitsemusterapeutilta kysytään maidosta

– Suomalaiset ovat tunnetusti maitokansaa, muistuttaa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Hän puhuu Maitoaamussa aiheesta “Maito ennen ja nyt – yksin ja yhdessä”. Hän kertoo maitovalmisteiden vaikutuksesta suomalaisten ravitsemukseen ennen ja valottaa, millaista maitokeskustelu on vastaanotolla 2000-luvun Suomessa.

– Maito ja maitovalmisteet puhututtavat kansaa nykyisin paljon. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kysytään viikoittain maidottomuuden ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Mitä hyvää maitovalmisteista löytyy ja kenen kannattaa maitovalmisteita vähentää?

Maitoaamussa julkistetaan Maitolähettiläs 2017

Maitoaamu-kutsutilaisuus järjestetään Maailman maitopäivän kunniaksi ravintola Töölönrannassa. Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja maidosta ja maitovalmisteista sekä julkistetaan, kuka on Maito ja Terveys ry:n Maitolähettiläs 2017.

Tapahtumia ympäri maailman

Maailman maitopäivää juhlistetaan kesän kynnyksellä ympäri maailman. Päivää vietetään muun muassa Zimbabwessa, Nepalissa, Japanissa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Kanadassa, USA:ssa, Chilessä ja meillä Suomessa.

Maitopäivän viettoa koordinoi FAO tänä vuonna 17. kertaa. Päivän vieton tarkoituksena on muistuttaa maidon tärkeästä osasta ihmisten ravitsemusta. Suomessa Maitopäivää vietettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1936.

#Maitopäivä #WorldMilkDay #Maitolähettiläs

Tapahtumista maailmalla Global Dairy Platformin sivuilla http://www.worldmilkday2017.com/

FAO:n sivuilla on tietoa edellisten vuosien Maailman Maitopäivän vietosta http://www.fao.org/economic/est/est-commodities/dairy/school-milk/15th-world-milk-day/en/

Kysely: ikäerot näkyvät suomalaisten juustomaussa

cheese

Halloumi ja sulatejuusto viehättävät eri ikäluokkia

Juusto maistuu suomalaisille. Jokainen meistä syö vuosittain keskimäärin 27 kiloa juustoa. Yli 60 prosenttia syö juustoa päivittäin ja kolmannes vähintään viikoittain. Vain kolme prosenttia ei syö lainkaan juustoa. Tämä käy ilmi Juustonvalmistajain Säätiön huhtikuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten makumieltymyksiä ja ostotottumuksia. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten edam, emmental ja kermajuustot. Erilaisia juustoja kuluu eniten leivän päällä, mutta niitä käytetään runsaasti myös ruoanvalmistuksessa ja salaateissa. Ostopäätös tehdään useimmiten maun, pakkauskoon ja hinnan perusteella. Vähärasvaisuutta vieroksutaan, eikä korealla pakkauksella ole suurta vaikutusta valintaan. Erot ikäluokkien välillä tulevat esiin muun muassa suhtautumisessa valmiiksi viipaloituihin juustosiivuihin ja sulatejuustoon. Ikä vaikuttaa myös juuston syönnin määrään.

Juustonvalmistajain Säätiö teetti huhtikuussa 2017 laajan kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Kyselyn mukaan naiset ja miehet syövät juustoa lähes yhtä usein, mutta vanhimpien ja nuorimpien vastaajien kulutuksessa on nähtävissä selvä ero. Yli 60-vuotiaista 72 prosenttia kertoo syövänsä juustoa päivittäin, kun taas alle 30-vuotiaista juustoa syö päivittäin vain 54 prosenttia. Vastaavasti 13 prosenttia nuorimmista vastaajista syö juustoa kuukausittain tai harvemmin, mutta yli kuusikymppisistä näin harvoin juustoa syö vain 5 prosenttia.

Juusto on kiinteä osa arkea. Ylivoimaisesti eniten sitä syödään leivän päällä. Kyselyn vastaajista 59 prosenttia kertoo syövänsä juustoa leivän päällä päivittäin ja 28 prosenttia viikoittain. Seuraavaksi yleisimmin juustoa käytetään ruoan valmistuksessa ainesosana ja salaateissa ruokaisuutta antamassa.

– Suosituimpia ovat itse höylättävät juustot, kuten emmental, edam, gouda ja kermajuusto. Niitä syö päivittäin joka toinen vastaaja. Raejuusto, juustoraaste ja feta löytävät myös säännöllisesti tiensä suomalaisten ostoskoreihin. Tuorejuustot ovat naisille mieluisampia kuin miehille, kertoo Matti Tapaila Juustonvalmistajain Säätiöstä.

Ikä näkyy juustovalinnoissa
Valmiiksi viipaloidut juustosiivut ovat suosittuja helppoutensa vuoksi. Niillä on vakiintunut kannattajakuntansa: erityisesti yli 50- ja 60-vuotiaat kertovat suosivansa valmiiksi siivutettua juustoa. Alle 30-vuotiaat haluavat mieluummin tarttua höylään itse. Heistä joka viides kertoo, ettei koskaan syö valmiita juustosiivuja.

– Ikäerot tulevat näkyviin erilaisten juustojen kulutuksessa. Sulatejuusto ja leipäjuusto ovat hittejä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Tästä ikäryhmästä lähes 60 prosenttia kertoo syövänsä säännöllisesti, eli vähintään kuukausittain, sulatejuustoa ja puolet leipäjuustoa. Määrät poikkeavat huomattavasti vastausten keskiarvosta. Myös valkohome- ja sinihomejuustojen suosio näyttää kasvavan iän myötä, Tapaila kommentoi kyselyn tuloksia.

Halloumin ja mozzarellan kohdalla ikäjakauma on päinvastainen. Niitä suosivat eniten alle 30- ja 40-vuotiaat vastaajat, ja vierastavat eniten yli 50- ja 60-vuotiaat.

– Juustomakuun vaikuttaa paljon tottumus. Useimmat valitsevat juustoja, joita ovat aiemmin maistaneet. Makumieltymyksissä saattavat painaa lapsuudesta asti tutut maut. Toisaalta kyselyn mukaan lähes kolmannes alle 30- ja 40-vuotiaista käyttää juustoa korvaamaan lihaa ruoanlaitossa. Tämä voi osaltaan selittää uudempien, ruoanlaittoon hyvin taipuvien juustojen kulutusta tässä ikäryhmässä, Tapaila arvioi.

Vieraimpana vaihtoehtona pidetään vegaanista juustoa, jota 83 prosenttia suomalaisista ei syö koskaan. Positiivisinta suhtautuminen on alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Myös halloumia ja valkohomejuustoa ostetaan harvakseltaan.

Maku edellä ostopäätöksiin
Eniten ostopäätökseen juustohyllyllä vaikuttaa maku. Erityisesti naiset painottavat maun merkitystä. Juustohyllyllä vähärasvaisuus ei ole valttia, sillä kermaisempia juustoja pidetään kyselyn mukaan paremman makuisina. Seuraavaksi eniten valintaan vaikuttavat sopiva pakkauskoko ja edullinen hinta. Hinnalla on suurin merkitys alle 30-vuotiaille. Kotimaisuutta pidetään merkittävänä valintakriteerinä. Myös muiden perheenjäsenten makutottumuksia otetaan huomioon.

– Vaikka suomalaiset valitsevat useimmiten juustoja, joita ovat ennen maistaneet, he ovat kyselyn mukaan yhtä kiinnostuneita maistamaan uutuusjuustoja. Siksi vanhojen klassikkojen rinnalle mahtuu uusia juustomerkkejä. Uusia kotimaisia juustomakuja tuodaan Suomessa vuosittain myyntiin useita kymmeniä. Tänä vuonna näin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tarjontaa on enemmänkin, Tapaila toteaa.

Yli 60 prosenttia vastaajista kertoo haluavansa suosia lähellä tuotettuja juustoja. Yli puolet kiinnittää huomiota säilöntä- ja lisäaineiden määrään. Luomu-juustoja arvostaa reilu kolmannes suomalaisista. Nämä kolme ominaisuutta ovat kyselyn mukaan naisille tärkeämpiä valintakriteerejä kuin miehille.

Vähiten painoarvoa juuston valinnassa annetaan pakkauksen ulkonäölle. Visuaalisella puolella on enemmän merkitystä alle 30- ja 40-vuotiaille kuin vanhemmille vastaajille. Vähärasvaisuus ohjaa vain harvojen valintaa. Eniten sille antavat painoarvoa yli 60-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat. Naiset ajattelevat terveysasioita juustoa valitessaan jonkin verran miehiä enemmän.

Juuston perässä lähdetään kauemmas kauppaan
Lähikauppojen juustovalikoimiin ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Vain 2 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että erilaisten juustojen saatavuus omassa lähikaupassa on huono. Kauppojen valikoimien koetaan koostuvan tasapainoisesti kotimaisista ja ulkomaisista juustoista. Enemmän juustovaihtoehtoja omaan kauppaansa toivoo alle puolet suomalaisista. Hyvän ja sopivan hintaisen juuston perässä ollaan valmiita myös kulkemaan: 38 prosenttia kyselyn vastaajista kertoo, että ostaa juustoja mieluiten muusta kaupasta, kuin omasta lähikaupastaan. Juuston perässä eri kauppaan lähtevät erityisesti alle 30- ja 40-vuotiaat.

Nyhtökaura nousi Vuoden Suomalainen Elintarvike -kisan voittoon

nyhtokaura_nude_pakkaus-id-40197-500x9999,e=tif

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailun voiton nappasi Gold&Green Nyhtökaura™ 250 g nude. Voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä, jossa oli mukana seitsemän asiantuntijaraadin valitsemaa tuotetta.

Ennennäkemättömän ilmiön Suomessa luonut Nyhtökaura valmistetaan kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia, josta löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, ja lisäksi hyvää tekevää kauran ravintokuitua. Nyhtökauraa valmistaa Gold&Green Foods Ltd. Nuden lisäksi Nyhtökauraa saa kahtena muuna makuvaihtoehtona, ja myynnissä on myös kausimakuja.

–  Vuoden Suomalainen Elintarvike -palkinto on ikoninen, ja on erittäin suurta, että Nyhtökaura sai sen tänä vuonna, iloitsee teknologiajohtaja Reetta Kivelä Gold&Green Foodsilta.

– Se, että suomalaiset ovat ottaneet Nyhtökauran heti niin hyvin vastaan, on auttanut meitä juoksemaan kovempaa. Tuotekehityksen ohella töitä on tehty tuotantomäärien kasvattamiseksi ja nyt Nyhtökauraa on vihdoin saatavilla laajasti koko Suomesta. Seuraavaksi aiomme laajentaa toimintaa Ruotsiin, Kivelä jatkaa.

Kilpailun raati nimesi Gold&Green Nyhtökaura™ nuden finalistien superinnovaatioksi ja kuvaili tuotetta seuraavasti:

”Ohittamaton suomalainen ruokainnovaatio kuluttajalle maistuvassa muodossa. Taustalla teknologinen innovaatio ja pitkälle katsova visio uusista ja helppokäyttöisistä proteiinilähteistä. Nyhtökaura loi uuden tuoteryhmän ja madalsi myös kynnystä kokeilla uudenlaisia raaka-aineita ruuanlaitossa. Erityistä on myös, että tuote on suunniteltu alusta pitäen kansainvälisille markkinoille.”

Raadin puheenjohtajana toimi K-Citymarket-ketjun johtaja Johanna Kontio.

Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailuun osallistui yhteensä 50 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Apetit Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, HK Maakarit® Nürnbergin Günther grillimakkara, Hyvä Apaja uunivalmis, ruodoton kirjolohifilee paistopussissa (pippuri), Jyväjemmari-ruissiemenkuivaleipä, Kelkka-drinkkisekoitus ja Uunipaahdettu RuisLastu sour cream & onion.

Kilpailun voittaja julkistettiin tänään Elintarvikepäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Yleisö sai äänestää suosikkiaan finalisteista 13.–27. huhtikuuta. Kilpailussa annettiin reilut 5 200 ääntä.

Elintarviketeollisuusliiton järjestämä Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailu palkitsee vuosittain suomalaisen elintarviketeollisuuden valovoimaisimpia uutuustuotteita ja kannustaa yrityksiä tuotekehitykseen. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa kehitetyt ja valmistetut vähittäiskauppatuotteet, jotka ovat tulleet myyntiin edellisen vuoden aikana.

Tietoa Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailusta: www.etl.fi/vuoden-suomalainen-elintarvike

Kilpailu Facebookissa: www.facebook.com/maistasuomi

Vuoden Suomalainen Elintarvike Twitterissä: #vuodenelintarvike, www.twitter.com/etl_fi

Fazer Vatsaystävällinen Ruis voittoon kansainvälisessä NutraIngredients Awards 2017 -kilpailussa

96f5027f28eb47d0_400x400ar

Fazer Vatsaystävällinen Ruis voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisen NutraIngredients Awards 2017 -kilpailun kategoriassa ”Healthy Food of the Year”. Voittaja julistettiin Vitafoods Europe -seminaarin yhteydessä 10.5.2017 Genevessä. Fazer Vatsaystävällinen ruis on maailman ensimmäinen low-FODMAP* -ruisleipä.

Lempeä ruisleipä sitä kaipaaville

Yhä useampi kuluttaja noudattaa FODMAP-ruokavaliota ja jättää ruokavaliostaan kokonaan pois rukiin ja vehnän. Monet kuitenkin kaipaavat Suomen kansallisruuaksikin valittua ruisleipää.

”On hienoa, että vatsaystävällisen ruisleivän ainutlaatuisuus ja erinomainen maku on nyt huomioitu myös kansainvälisesti. Onhan Fazer Vatsaystävällinen Ruis maailman ensimmäinen low-FODMAP* -ruisleipä”, iloitsee palkinnon vastaanottanut Fazerin tutkimusjohtaja Jussi Loponen .

Innovatiivisuuden lisäksi kilpailussa arvioitiin muun muassa tuotteen hyödyllisyyttä kuluttajalle, kaupallista menestystä ja tieteellistä näyttöä.

Kilpailussa oli yhteensä 13 eri kategoriaa, joista jokaisesta valittiin voittaja.

Taustalla Fazerin kehittämä ainutlaatuinen taikinajuuri

Fazer Vatsaystävällinen Ruis on leivottu Fazerin kehittämään ainutlaatuiseen ruistaikinajuureen, jonka luontainen maitohappobakteeri pilkkoo pois taikinajuuren rukiin sisältämät imeytymättömät FODMAP-hiilihydraatit. FODMAP-pitoisuudet ovat pudonneet alle puoleen alkuperäisestä.

”FODMAP-ruokavaliota noudattavien kuidunsaanti on helposti liian vähäistä. Monet haluavat ruisleivän takaisin ruokavalioonsa paitsi maun myös kuidun vuoksi. Ruisleivällä on merkittävä rooli suomalaisten kuidunsaannissa. Vatsaystävällinen Ruis tarjoaa mahdollisuuden nauttia maukkaasta ruisleivästä osana monipuolista ruokavaliota”, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila .

Voittajaleivän valmistusmenetelmälle on haettu kansainvälistä patenttia

Täysjyvärukiista ja -kaurasta valmistettu Fazer Vatsaystävällinen ruisleipä tuli markkinoille Suomessa vuonna 2016. Se on maailman ensimmäinen low-FODMAP -ruisleipä.Valmistusmenetelmä perustuu Fazerin omaan innovaatioon ja sille on haettu kansainvälistä patenttia.

Fazerin tuotekehitystä ohjaavat kuluttajalähtöinen strategia, vahva ravitsemusosaaminen, teknologinen osaaminen sekä tieteellinen tutkimustyö yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa.

* FODMAP-hiilihydraateilla tarkoitetaan kasvikunnan tuotteissa esiintyviä nopeasti fermentoituvia hiilihydraatteja. FODMAP-nimi tulee englannin sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols. FODMAP-hiilihydraatteja on runsaasti muun muassa kaaleissa, palko- ja sipulikasveissa sekä viljatuotteissa.

Lue lisää NutraIngredients 2017 -kilpailusta http://www.nutraingredients-awards.com/

Silakasta sushia! Kotimainen kala uudistuu kuluttajan maun mukaiseksi

salmon-sushi

Turun yliopiston elintarviketutkimus on saanut rahoituksen EU:n kalatalouden innovaatio-ohjelmasta. Yliopisto kehittää uusia, korkean lisäarvon tuotteita kotimaisesta kalasta yhteistyössä VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kaksivuotisessa 1 miljoonan euron Blue Welfare Network -hankkeessa. Verkostoa koordinoi Aktion Österbotten -yhdistys  ja siihen kuuluu myös alan keskusjärjestöjä sekä yrityksiä

Suomi on Itämeren merkittävä kalastusvaltio, mutta kaupan altaassa on useimmiten viljeltyä ja tuotua kalaa. Erityisesti silakan ja särkikalojen hyödyntäminen on Suomessa vähäistä vain muutaman prosentin päätyessä lautasille.

– Kotimaisesta silakasta saa D-vitamiinia, hyviä rasvahappoja ja arvokkaita proteiineja. Silakan käyttö on kuitenkin romahtanut kun kehitystyö on unohtunut. Pelkkä silakkafilee ei myy, vaan tarvitaan kuluttajan maun mukaisia uutuuksia – vaikkapa silakkasushia!, sanoo Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen professori Baoru Yang.

– Hetki on oikea, sillä kotimaisuus ja lähiruoka vetävät, täydentää professori Anu Hopia Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. – Kehittämällä suomalaista jalostusta luotaisiin myös huomattavaa kansantaloudellista hyötyä, jota parhaiden uutuustuotteiden vientimahdollisuudet entisestään lisäävät.

Turun yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken ja VTT:n yhteishankkeessa kehitetään jalostusmenetelmiä kalan arvoaineiden eristämiseksi ja elintarvikkeiden valmistamiseksi.

– Teollisuudelle kalaöljy ja -proteiini ovat mielenkiintoisia raaka-aineita, joissa kotimaista tarjontaa ei ole. Tavallista kuluttajaa kiinnostavat lähikalasta tuotetut helppokäyttöiset elintarvikkeet. Monessa koulussa syötävät särkipihvit ovat hyvä esimerkki tuoteryhmästä, jota on mahdollisuus laajentaa, Yang ja Hopia kertovat.

Hankkeessa on vahva tehokkuusnäkökulma. Parhaita käytäntöjä haetaan ulkomaisilta partnereilta ja sovelletaan arvioinnin jälkeen kotimaiseen kalanjalostukseen, ja verkostoon kuuluvia yrityksiä aktivoidaan mukaan kehitystyöhön.

Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyy kesäkuussa 2017 ja jatkuu toukokuun 2019 loppuun. Tutkimuskonsortion saama 1 miljoonan euroa rahoitus on myönnetty osana Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää innovaatio-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on parantaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä yritysten mahdollisuuksia panostaa uusiin teknologioihin ja tuotteisiin.

Ohjelman rahoittava Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee suomalaisen kalatalouden uudistamista. Rahoitusta suunnataan korkean lisäarvon tuotteiden kehittämiseen, kalatuotteiden markkina-aseman parantamiseen ja viennin vauhdittamiseen sekä kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen.