Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kyselytutkimus: Suomalaiset skoolaavat kotimaisella oluella 100-vuotiaalle Suomelle

panimoliitto017n_netti2

Taloustutkimus selvitti, millä suomalaiset skoolaavat 100-vuotiaalle Suomelle ja suosituimmaksi juomaksi nousi kotimainen olut. Oluen taakse jäivät niin ranskalainen samppanja kuin espanjalainen kuohuviini cava. Suomen juhlavuosi käynnistyy vuoden 2017 alussa.

Olut on kuulunut eurooppalaiseen ruokavalioon kiinteästi jo tuhansia vuosia. Olut on osa suomalaista perinnettä ja kulttuuria mitä suurimmassa määrin. Suomi on olutmaa ja oluenvalmistuksella on pitkät perinteet. Noin puolet suomalaisten kuluttamasta alkoholista nautitaan mallasjuomana. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa juodaan olutta keskitason verran.

2016-12-30-12_13_42-liite-tiedotteeseen-suomi-100-pdf-nitro-reader-3

Maailman juoduin oluttyyppi on vaalea lager ja myös Suomessa lager on ylivoimaisesti myydyin olut. Laajentunut olutvalikoima kertoo kuitenkin suomalaisten makutottumusten muutoksista. Tummempia ja voimakkaamman makuisia oluita on nyt tarjolla selvästi aiempaa enemmän. Suomessa on meneillään olutbuumi ja se näkyy valikoiman laajentumisena. Kuluttajan saatavilla ei ole aiemmin ollut tällaista valikoimaa kotimaisia olutvaihtoehtoja.

”On hienoa huomata, että suomalaiset arvostavat kotimaista olutta ja valitsevat sen satavuotiaan Suomen juhlajuomaksi. Suomessa ovat vahvat olutperinteet ja voimme ylpeinä kohottaa maljan kotimaista olutta satavuotiaalle Suomelle”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen.

Kotimainen olut tulee läheltä, se kasvaa suomalaisesta pellosta. Korkealuokkainen ohra on erinomaisen maltaan ja siitä valmistettavan oluen perusta. Maltaaksi kelpaavaa ohraa viljellään Kymenlaaksosta Kokkolan korkeudelle asti. Mallasohran viljely on maatalouden yksi tukiranka. Maatalouden lisäksi kotimainen olut työllistää erityisesti ravintoloissa, kaupoissa ja kuljetuksissa.

Alueellinen ja paikallinen panimotoiminta on kasvanut viime vuosina ja tällä hetkellä olutta valmistaa noin 80 panimoa. Kotimaisen oluen valmistus tuo elannon tuhansille ketjussa pellolta pöytään. Toimiala tuottaa valtiolle verotuloja 2,0 miljardia euroa vuosittain. Oluen osuus tästä on 1,4 miljardia euroa eli lähes 70 %.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.−15.2.2016. Tutkimukseen vastasi 1069 suomalaista, jotka ovat iältään 18−79-vuotiaita. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3,2 %-yksikköä.

Kokkikartanon jouluruuat myyty jo lähes loppuun kaupoista ­– ”Kaikki minkä pystymme valmistamaan, viedään käsistä”

a450a69cd79b0014_800x800ar

Lanttulaatikko

Keravalainen Kokkikartano ei valmista jouluruokia syksyn mittaan varastoon, vaan kaikki joulusesongin herkut myydään aina tuoreina. Suurin osa Kokkikartanon tämän vuoden jouluruuista onkin jo käytännössä myyty kaupoissa loppuun ja viimeiset erät toimitetaan tänään torstaina.

– Emme pakasta ruokiamme missään vaiheessa ja se tarkoittaa sitä, että aloitamme jouluruokien tekemisen silloin, kun niiden kysyntäkin alkaa. Haluamme tarjota tuoretta juhlaruokaa joulupöytiin, ihan kuten kotonakin tehtäisiin, kertoo Kokkikartanon toimitusjohtaja Kati Rajala .

Vuosien saatossa Keravalla on opittu tietämään se hetki, kun esimerkiksi joululaatikot alkavat maistua suomalaisille. Muutamaa viikkoa ennen sitä käynnistyy tuotanto, kun raaka-aineet saapuvat keittiölle. Jouluruokia tehdään lyhyessä ajassa niin paljon kuin vain ehditään.

– Joulu on meillekin aivan erityistä aikaa. Valmistamme koko ajan myös muita tuotteitamme, mutta hetkellisesti meillä paiskitaan töitä ensisijaisesti juuri jouluruokien parissa. Pari viikkoa ennen joulua tuotantomme kasvaa 50 % ja vielä tänään torstaina (22.12.) meiltä lähtee viimeisiä eriä laatikoita kauppoihin, Rajala hymyilee.

Perinteiset laatikot pitävät pintansa  

Kokkikartanon joulun menekkituotteisiin kuuluvat riisipuuro, perinteiset laatikot sekä karjalanpaisti. Laatikoista ainoastaan maksalaatikkoa valmistetaan myös muinakin vuodenaikoina.

– Kaikki kolme perinteistä joululaatikkoa tuntuvat pitävän pintansa. Peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa menee kaikkia miltei samat määrät, reilut 20 000 kg, Rajala kertoo.

Keravalla voidaan hyvin arvailla sitä, mikä suomalaiselle jouluna parhaiten maistuu:

– Kyllä se taitaa perunalaatikko olla. Sitä meillä tehdään joka vuosi kaikkein eniten. Ja mikäs siinä, onhan se todella hyvää, Rajala pohtii.

Näin suomalainen joulupöytä eroaa alueittain

9ac640168f405f55_800x800ar

Joulupöydässä on eri puolella Suomea selkeitä alueellisia eroja, selviää Lidlin teettämästä jouluruokatutkimuksesta. Mätiä ja äyriäisiä kuluu Etelä-Suomessa ja Uudellamaalla muuta maata enemmän, kun taas Pohjois-Suomessa joulupöydästä löytyy riistakäristystä ja Länsi-Suomessa lipeäkalaa. Itä-Suomessa jouluna nautitaan karjalanpaistia.

Joulukinkku, lanttulaatikko, joulutortut, porkkanalaatikko, joulupiparit ja rosolli olivat suosikkeja suomalaisessa joulupöydässä jo kymmenen vuotta sitten. Lista on kärkipään osalta pysynyt lähes samanlaisena tähän päivään saakka, ja nykyään noin kolme neljästä suomalaisesta joulupöydästä sisältää näitä ruokia – ainoastaan riisipuuro ja joulukonvehdit ovat ohittaneet rosollin. Jouluruokien suosiossa on Suomessa kuitenkin selkeitä eroja alueittain.

– Etelä-Suomessa keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat kylmä- ja lämminsavustettu lohi, silli, rosolli, peruna- ja bataattilaatikot, pähkinät sekä suklaakakku. 18–28-vuotiaista jopa lähes 60 prosenttia syö jouluna kylmäsavustettua lohta. Uudellamaalla maistuvat näiden ohella muuta maata yleisemmin erityisesti graavikala, mäti, kalkkuna, äyriäiset sekä ankka, Lidlin Helsingin seudun myyntipäällikkö Timo Tervo kertoo.

– Länsi-Suomessa taas keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat lipeäkala, perunalaatikko, maksalaatikko, joululimppu, juustot ja luumukiisseli. Jopa 80 prosenttia länsisuomalaisista vastaajista kertoi joululimpun kuuluneen jouluperinteeseen 10 vuotta sitten. Nykyäänkin se on alueella muuta maata noin 10 prosenttia suositumpaa, vaikka joululimpun suosio on Länsi-Suomessakin laskenut 67 prosenttiin, Lidlin Lahden alueen myyntipäällikkö Mikko Laanniemi sanoo.

Itä- ja Pohjois-Suomessa suositaan kotimaisuutta

Jouluna syödään enimmäkseen kotimaisista tuotteista ja raaka-aineista valmistettua ruokaa, mutta joulupöydästä löytyy myös ulkomaista alkuperää olevia tuotteita. Noin neljännekselle (24 %) suomalaisista joulupöytään kelpaa vain kotimainen ruoka.

– Pohjois- ja Itä-Suomesta löytyy muualla Suomessa asuviin verrattuna eniten heitä, jotka syövät jouluna ainoastaan kotimaista ruokaa. Lidlin valikoimasta löytyy jokaiselle jotakin: perinteisiä kotimaisia jouluruokia ja kansainvälisiä herkkuja, kertoo Pohjois-Suomen myyntipäällikkö Jussi Salla .

– Pohjois-Suomessa keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat graavikala, riista- tai poronkäristys, maksalaatikko, hernemuhennos, joulutortut, joulupiparit, joululimppu sekä rieska. Myös porkkana- ja lanttulaatikot maistuvat erityisesti pohjoissuomalaisille muuta maata yleisemmin. Pohjois-Suomessa jopa 43 prosenttia vastaajista kertoo tarjoavansa joulupöydässä rieskaa, kun muualla maassa näin tekee keskimäärin vain 15 prosenttia vastaajista, Salla jatkaa.

– Täällä Itä-Suomessa taas keskimääräistä suositumpia jouluruokia ovat karjalanpaisti, kylmäsavustettu lohi, karjalanpiirakat, punajuuriaurajuustovuoka ja riisipuuro sekä lipeäkala. Perinteet näyttävät siis pitävän täällä päin pintansa, mutta toisaalta tutkimuksen mukaan Itä-Suomesta löytyy myös muuta Suomea enemmän vaihtelua ja erikoisuuksia kaipaavia, sanoo Lidlin Joensuun aluepäällikkö Anne Pyykkö .

Länsi-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • perunalaatikko: 76 % (ka Suomi 68 %)
  • joululimppu: 68 % (ka Suomi 58 %)
  • juustot: 65 % (ka Suomi 62 %)
  • luumukiisseli: 42 % (ka Suomi 39 %)
  • maksalaatikko: 41 % (ka Suomi 29 %)
  • lipeä kala: 16 % (ka Suomi 13 %)

Itä-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • Joulukinkku: 92 % (ka Suomi 85 %)
  • riisipuuro: 86 % (ka Suomi 74 %)
  • karjalanpiirakat: 63 % (ka Suomi 25 %)
  • kylmäsavustettu lohi: 53 % (ka Suomi 53 %)
  • karjalanpaisti: 47 % (ka Suomi 18 %)
  • hedelmä-/ taatelikakku: 47 % (ka Suomi 37 %)
  • lipeä kala: 16 % (ka Suomi 13 %)
  • punajuuriaurajuustovuoka: 17 % (ka Suomi 11 %)

Pohjois-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • graavikala: 79 % (ka Suomi 66 %)
  • joulutortut: 88 % (ka Suomi 80 %)
  • joulupiparit: 85 % (ka Suomi 78 %)
  • joululimppu: 71 % (ka Suomi 58 %)
  • rieska: 44 % (ka Suomi 15 %)
  • maksalaatikko: 35 % (ka Suomi 29 %)
  • riista-/poronkäristys: 14 % (ka Suomi 5 %)
  • hernemuhennos: 7 % (ka Suomi 3 %)

Etelä-Suomessa muita alueita suositummat jouluruoat:

  • rosolli: 77 % (ka Suomi 72 %)
  • perunalaatikko: 75 % (ka Suomi 68 %)
  • kylmä- (61 %) ja lämminsavustettu lohi (47 %) (ka Suomi 54 %, 39 %)
  • silli: 60 % (ka Suomi 53 %)
  • pähkinät: 41 % (ka Suomi 37 %)
  • suklaakakku (tms. makea kakku): 27 % (ka Suomi 21 %)
  • bataattilaatikko: 23 % (ka Suomi 20 %)

Uudellamaalla muita alueita suositummat jouluruoat:

  • perunalaatikko: 76 % (ka Suomi 68 %)
  • graavikala: 71 % (ka Suomi 66 %)
  • mäti: 48 % (ka Suomi 32 %)
  • lämminsavustettu lohi: 43 % (ka Suomi 39 %)
  • pähkinät: 42 % (ka Suomi 37 %)
  • kalkkuna: 21 % (ka Suomi 17 %)
  • äyriäiset: 12 % (ka Suomi 8 %)
  • ankka: 5 % (ka Suomi 4 %)

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lidl selvitti: suomalainen käyttää jouluruokiin keskimäärin 175 euroa

b006bfe6fefb2de6_800x800ar

Tulevana jouluna suomalainen käyttää jouluruokiin keskimäärin 175 euroa, selviää tuoreesta Lidlin teettämästä tutkimuksesta. Miehet ja eläkeikäiset satsaavat ruokiin eniten. Miehet myös arvostavat naisia enemmän perinteisiä jouluruokia.

Miehet aikovat käyttää jouluruokiin rahaa naisia enemmän: naiset suunnittelevat kuluttavansa ruokiin jouluna noin 168 euroa ja miehet jopa yli 180 euroa. Nuoret käyttävät rahaa ikääntyneitä vähemmän. 18–28-vuotiaat aikovat kuluttaa jouluruokiin vain 74 euroa, kun taas eniten joulupöytään satsaavat 61–69-vuotiaat, jotka käyttävät joulupöydän antimiin jopa 232 euroa.

– Lidlistä pääsääntöisesti elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat ostavat eläkeikäisetaikovat käyttää jouluruokiin hieman keskivertoa vähemmän eli 164 euroa. Tämä johtunee edullisemmasta hintatasostamme, Lidlin osto-osaston johtajaThomas Heinrichs kertoo.

Uuden ja perinteisen ruoan yhdistäjät käyttävät eniten rahaa

Yli puolet suomalaisista (52 %) arvostaa perinteisiä jouluruokia, mutta niiden lisäksi joulupöytään kaivataan myös vaihtelua. Kolmannes suomalaisista haluaa pitää jouluruokapöydän mahdollisimman perinteisenä. Heidän joukossaan on huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vaihtelua kaipaavat erityisesti naiset ja 61–79-vuotiaat sekä Uudellamaalla tai Itä-Suomessa asuvat.

Perinteisiin jouluruokiin kyllästyneet suomalaiset aikovat käyttää jouluruokiin selvästi vähemmän rahaa (144 euroa) kuin perinteisiä jouluruokia arvostavat (167 euroa). Eniten (192 euroa) rahaa jouluruokiin käyttävät he, jotka arvostavat ruokaperinteitä, mutta kaipaavat niihin myös jotakin vaihtelua.

Perinteisen jouluruokapöydän haluavia on pääsääntöisesti Lidlissä ruokaostoksensa tekevien keskuudessa muita merkittävästi vähemmän, vain 26 prosenttia. Elintarvikkeensa pääasiallisesti Lidlistä ostavista sen sijaan 59 prosenttia kaipaa joulupöydältä enemmän vaihtelua.

– Kokeilunhaluisille suosittelen jouluvalikoimastamme kinkun vaihtoehdoksi kalkkunaa, ankkaa tai strutsia ja laatikoksi chili-bataatti- tai punajuuri-ohralaatikkoa. Perinteitä arvostaville on tarjolla luomuraaka-aineista valmistetut porkkana-, peruna- ja lanttulaatikot, Heinrichs kertoo.

Jouluruokiin käytettävä raha

keskiarvo : 174,5 euroa
miehet : 181 euroa
naiset : 167,6 euroa

Kaikki vastaajat: (n=1242)

  • Ei lainkaan: 6 %
  • Alle 60 euroa: 11 %
  • 61–100 euroa: 13 %
  • 101–199 euroa: 9 %
  • 200–299 euroa: 15 %
  • 300–399 euroa: 7 %
  • 400 euroa tai enemmän: 7 %
  • Ei osaa sanoa: 32 %

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotimaisia ruokia ja juomia arvostetaan Suomessa yhä enemmän

1899-strawberries-in-a-bowl

Taloustutkimuksen tekemän Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan kotimaisuuden merkitys elintarvikkeiden valinnassa on vahvistunut. Kuluttajat arvostavat suomalaista ruokaa ja myös kotimaisen elintarviketuotekehityksen arvostus on nousussa.

– Tutkimustuloksista välittyy se, miten herkällä korvalla suomalaiset ruoka- ja juomavalmistajat kuuntelevat ihmisten arkea ja toiveita. Hienoa, että yhä useampi suomalainen on huomannut tämän, iloitsee viestintäjohtaja Sirpa Rinne Elintarviketeollisuusliitosta.

Kotimaisen elintarviketuotekehityksen taitoon tehdä kuluttajan toiveiden mukaisia tuotteita uskotaan vahvemmin kuin vuonna 2014. Vastaajista 68 prosenttia ilmoitti uskovansa tuotekehitykseen, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 59 prosenttia.

–  Ruoka- ja juomayritykset helpottavat parhaillaan suomalaisten jouluvalmisteluita. Kaikissa joulupöydän herkuissa tarvitaan tavalla tai toisella yritysten kehittämiä tuotteita, ja kotikokkien avuksi yritykset tarjoavat myös valtavasti inspiroivia jouluisia reseptejä, Rinne jatkaa.

Suomi syö -tutkimustulokset kertovat myös, että entistä useampi suomalainen, 73 prosenttia, pitää kotimaisen ruuan syömistä tärkeänä (65 prosenttia vuonna 2014). Vastaajista 63 prosenttia ilmoitti myös kiinnittävänsä aiempaa enemmän huomiota elintarvikkeen kotimaisuuteen ruokaostoksilla. Kotimaisilla elintarvikevalinnoilla halutaan ennen kaikkea tukea työllisyyttä ja elinkeinoa. Lähes puolet vastanneista ilmoitti näiden asioiden olevan tärkeä valintaperuste.

– Kotimaisten valintojen merkitys on hyvä muistaa myös jouluruokia ja -juomia hankkiessa. Jos jokainen meistä ostaa kotimaisia ruokia ja juomia yhdellä lisäeurolla kuukausittain, syntyy vuodeksi 1 500 työpaikkaa, Rinne muistuttaa.

Meneillään oleva joulusesonki on elintarviketeollisuuden tärkeimpiä sesonkeja. Sen valmistelut aloitetaan monessa yrityksessä jo useita kuukausia etukäteen. Esimerkiksi laatikoihin tulevat porkkanat ja lantut esikypsennetään jo aikaisemmin syksyllä, ja suklaatehtaalla konvehteja rivitetään rasioihin jo kesälomien jälkeen. Joulusesonkiin palkataan myös muutamia satoja kausityöntekijöitä erityisesti liha- ja valmisruokayrityksiin.

Suomi syö 2016 -tutkimus toteutettiin kesä-heinäkuussa 2016 ja siihen vastasi 2 384 suomalaista.

Joulukinkku on suomalaisten suosituin jouluruoka

Lidl-Logo_4c_OL [Konvertiert]

Joulukinkku on Taloustutkimuksen Lidlille tekemän tutkimuksen mukaan yhä suomalaisen joulupöydän suosituin ruoka: 85 prosenttia suomalaisista syö sitä jouluna. Kinkun suosio on kuitenkin laskenut kymmenen vuoden takaisesta ajasta, jolloin sitä söi jouluna jopa 93 prosenttia suomalaisista.

– Kinkku on suosion laskemisesta huolimatta yhä joulupöydän ykkönen. Miehistä jopa 90 prosenttia syö yhä kinkkua. Naiset taas suosivat miehiä enemmän luomukinkkuja, Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs sanoo.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 34 prosenttia valitsee joulupöytään 5–6 kilon kinkun. Tätä pienemmän joulukinkun valitsee 33 prosenttia ja suuremman 25 prosenttia suomalaisista. Tavallisimmin kinkku hankitaan ruokakaupasta, luuttomana ja valmiiksi suolattuna. Lisäksi suomalaisen joulupöydän kinkku on myös useimmiten kotimainen ja tavanomaisesti tuotettu. Vain 13 prosenttia suomalaisista hankkii kotiinsa luomukinkun. Eroja kuitenkin löytyy varsinkin alueittain.

– Pohjois-Suomessa suuret kinkut ovat muuta maata yleisimpiä, kun taas Etelä-Suomessa suositaan pienempiä kinkkuja ja luomua. Itä-Suomessa asuvat sen sijaan halua muita useammin potkalla varustettuja kinkkuja. Nämä tietysti ovat yleistyksiä ja joka puolella Suomea kaivataan useampia vaihtoehtoja kinkkuihin, Heinrichs kertoo.

Minkä kokoinen kinkku joulupöydässä yleensä on?

  • Etelä-Suomi: alle 3 kg 13 %, 3–4 kg 27 %, 5–6 kg 35 %, 7–9 kg 13 %, yli 9 kg 2 %
  • Länsi-Suomi: alle 3 kg 7 %, 3–4 kg 25 %, 5–6 kg 33 %, 7–9 kg 22 %, yli 9 kg 6 %
  • Itä-Suomi: alle 3 kg 8 %, 3–4 kg 23 %, 5–6 kg 36 %, 7–9 kg 20 %, yli 9 kg 4 %
  • Pohjois-Suomi: alle 3 kg 9 %, 3–4 kg 11 %, 5–6 kg 43 %, 7–9 kg 25 %, yli 9 kg 7 %

Minkälaisena jouluruokapöydässä nautittu kinkku yleensä ostetaan?

  • Etelä-Suomi: potkalla ja suolattu 28 %, luuton ja suolattu 58 %, valmiiksi kypsennetty 2 %, kypsennetty pala/siivuja 4 %, savustettu 0 %
  • Länsi-Suomi: potkalla ja suolattu 35 %, luuton ja suolattu 47 %, valmiiksi kypsennetty 4 %, kypsennetty pala/siivuja 5 %, savustettu 1 %
  • Itä-Suomi: potkalla ja suolattu 44 %, luuton ja suolattu 42 %, valmiiksi kypsennetty 2 %, kypsennetty pala/siivuja 8 %, savustettu 0 %
  • Pohjois-Suomi: potkalla ja suolattu 36 %, luuton ja suolattu 34 %, valmiiksi kypsennetty 12 %, kypsennetty pala/siivuja 7 %, savustettu 2 %

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin Taloustutkimukselta tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Suomalaisnuorten kauran kulutus kasvussa

a4440b7563b5272c_800x800ar

Valokuvaaja: Suomen kaurayhdistys

Suomen kaurayhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan nuoret syövät entistä enemmän kauraa. Kauran kysyntään on vaikuttanut ainakin kauratietoisuuden karttuminen ja erityisruokavalioiden suosion lisääntyminen.

Kauran suosio vaikuttaa kasvavan vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomessa syötiin keskimäärin kuusi kiloa kauraa asukasta kohti * . Nyt kaurasta ovat innostuneet myös nuoret. Tuoreen, Suomen kaurayhdistyksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa 21 prosenttia 13–16-vuotiaista nuorista on käyttänyt tänä vuonna enemmän kauraa ja marjoja välipaloissaan edellisvuoteen verrattuna.

Kasvanut kulutus synnyttää tuoteinnovaatioita

Varsinkin erityisruokavalioiden yleistyminen on siivittänyt kauran suosioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton ja oiva proteiinin lähde, joten se on suosittu erityisesti keliaakikkojen sekä gluteenitonta ja kasvisruokavaliota noudattavien parissa.

Myös maitotuotteita korvataan usein kauravalmisteilla, kuten kauramaidolla. Lisäksi kaura pitää hyvin nälän poissa, tasapainottaa verensokeria ja on lempeää vatsalle.

”Markkinoille on tullut lukuisia uusia kauratuotteita. Kauraa on lisätty enenevässä määrin ainesosana myös muihin elintarvikkeisiin kohentamaan niiden ravintoarvoa. Miedon makuinen, lievästi pähkinäinen kaura sopii moneen tarkoitukseen”, Suomen kaurayhdistyksen koordinaattori Päivi Tähtinen kertoo.

Nuorten kauratietoisuus lisääntynyt merkittävästi

Suomen kaurayhdistys käynnisti yhdessä jäsenyrityksiensä kanssa viime vuonna Powerfood-kampanjan, jonka tarkoituksena oli lisätä yläkouluikäisten kaura- ja marjatietämystä. Tietoutta kartutettiin muun muassa tuottamalla kotitalousopettajille opetusmateriaaleja ja kohdistamalla nuorille sosiaalisen median kokkauskampanja, jonka keulakuvana toimi rap-artisti Musta Barbaari.

Instagramissa toteutettu kampanja oli suuri menestys: nuoret toteuttivat yli tuhat kaura-marja- annoskuvaa. Lisäksi kyselytutkimus paljasti, että jopa 45 prosenttia 13–16-vuotiaista nuorista oli törmännyt kaura- ja marjaresepteihin kotitaloustunneillaan.

”Suomen kaurayhdistys on tyytyväinen kampanjan vaikutuksiin. On iloinen asia, jos nuoret saadaan kiinnostumaan terveellisistä vaihtoehdoista välipalavalinnoissaan. Yhdistyksen jäsenet ovat ehdottaneet kampanjan jatkamista myös vuonna 2017”, Tähtinen sanoo.

Kaurayhdistyksen projektin alkukartoituksessa, jonka toteutti tutkimustoimisto 15/30, nuorten kaura- ja viljatietämys oli melko heikkoa. Nyt, vuosi kampanjan jälkeen, jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kertoi osaavansa valmistaa itselleen välipaloja kauraa ja marjoja käyttäen.

FAKTAA KAURASTA:

  • Kaura alentaa kolesterolia.
  • Kaura tekee hyvää vatsalle.
  • Kaura tasaa verensokeria ja pitää hyvin nälän poissa.
  • Kaura on luonnostaan gluteeniton, joten se sopii niin keliaakikoille kuin gluteenittoman ruokavalion noudattajille.
  • Kauratuotteilla voi korvata myös maitovalmisteita.
  • Kaurassa on paljon proteiineja, vitamiineja ja antioksidantteja, jonka vuoksi se on myös kasvissyöjien suosiossa.

*Luonnonvarakeskuksen ravintotase 2015

Tutkimuksen toteutti YouGov Finland Suomen kaurayhdistyksen toimesta. Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11.– 11.11.2016 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu yli 20 000 suomalaista. Vastauskutsu lähetettiin vanhemmille, joilla on yläkouluikäisiä lapsia (13–16 v.). Lopullinen vastaajamäärä oli 203 lasta. Kokonaistuloksissa (n=203) keskimääräinen luottamusväli on ±6 prosenttiyksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).

FINNWATCH: Lidl ylivoimainen voittaja joulukonvehtien vastuullisuusvertailussa

b395417b80fc2550_800x800ar

Lidl ylivoimainen voittaja joulukonvehtien vastuullisuusvertailussa

Myös Stockmann pärjää tänä vuonna paremmin vertailussa. Muiden ketjujen tulos on huomattavasti edellisvuosia heikompi.

Finnwatch varoittaa kuluttajia siitä, että vastuullisuussertifioitujen suklaakonvehtien määrä on painunut Suomen joulumarkkinoilla laskuun. Suurin muutos on nähtävissä S-ryhmän joulusesonkitarjonnassa, jossa on tänä jouluna tarjolla vain yksi sertifioitu suklaakonvehtirasia. Tämä vastaa vain noin kahta prosenttia koko valikoimasta. Vielä viime jouluna S-ryhmän valikoimista löytyi kahdeksan sertifioitua konvehtirasiaa.

Myös Keskolla on viime joulua vähemmän vastuullisia konvehtirasioita – kymmenen kappaletta, kun viime vuonna niitä oli yhteensä 14 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että vajaa kahdeksan prosenttia suklaakonvehtirasioista on sertifioitu. Keskolle siirtyneiden Siwojen ja Valintatalojen valikoimassa on tänä vuonna yksi sertifioitu konvehtirasia. Tämä vastaa kymmentä prosenttia koko valikoimasta. Siwojen ja Valintatalojen valikoima vaihtelee kauppakohtaisesti, eikä jokaisesta liikkeestä välttämättä löydy sertifioitua konvehtirasiaa.

Vuoden petraajat ovat Lidl ja Stockmann. Lidl on jo useana vuonna tarjonnut eniten vastuullisuussertifioituja sesonkisuklaatuotteita. Tänä vuonna Lidlin kaikki oman merkin konvehtirasiat ovat sertifioituja, ja koko konvehtirasiavalikoimasta jopa 24 tuotetta, eli 52 prosenttia on sertifioitu.

Stockmannin jouluvalikoimasta löytyy 13 vastuullisuussertifioitua rasiaa. Stockmannin laajimmassa, Helsingissä sijaitsevassa tavaratalossa tämä vastaa vajaata 10 prosenttia kaikista myynnissä olevista konvehtirasiatuotteista. Viime vuonna yrityksen laajassa valikoimassa oli vain kuusi sertifioitua konvehtirasiaa. Stockmann kertoi Finnwatchille panostavansa vastuullisuussertifioidun suklaan hankintaan, ja yritys on päättänyt ottaa käyttöön UTZ-sertifioitua kaakaota Stockmannin oman merkin Choco-suklaissa.

Ensimmäistä kertaa Finnwatchin sesonkisuklaiden vastuullisuutta vertailevassa kyselyssä mukana olevan Tokmannin valikoimista löytyy seitsemän sertifioitua suklaakonvehtirasiaa. Luku vastaa noin yhdeksää prosenttia yrityksen koko konvehtivalikoimasta.

Kaakaon tuotannossa erityisesti Länsi-Afrikassa on merkittäviä ihmisoikeusriskejä kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä. Yritykset voivat torjua riskejä käyttämällä tuotteissaan kolmannen osapuolen vastuullisuussertifioimaa kaakaota.

Viime vuonna nähty trendi yritysvetoisten vastuullisuusohjelmien käytöstä sertifikaattien sijaan näkyy entistä voimakkaammin Finnwatchin kyselyn tuloksissa. Finnwatch pitää kehityssuuntaa huolestuttavana ja kehottaa kuluttajia varovaisuuteen.

Finnwatch kritisoi jo edellisjouluna muun muassa Marabou-tuotemerkin omistavan Mondelez-yhtiön Cocoa Life -vastuullisuusohjelmaa. Cocoa Life on yrityksen oma ohjelma, eikä sen vuoksi vastaa kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmää. Ohjelmaa ei esimerkiksi valvota kolmannen osapuolen tekemien kriteerien ja akkredoitujen auditointien kautta. Lisäksi ohjelman tuotantoa raamittavissa viidessä osa-alueessa sivuutetaan muun muassa työelämän oikeudet ja kaakaon ostohinnat.

– Yritysten omat vastuullisuusohjelmat eivät ole läpinäkyviä, ja niissä käytettävät kriteerit ovat epäselviä. Yritysten omat vastuullisuusohjelmat ovat tervetulleita sertifiointien vaikuttavuutta lisäävinä lisätoimenpiteinä. Ne eivät kuitenkaan voi korvata uskottavaa sertifiointia, kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Finnwatch toivoo, että ketjut eivät korvaisi vastuullisuussertifioituja suklaatuotteita yritysomisteisten vastuullisuusohjelmien piiriin kuuluvilla tuotteilla. Vain kolmannen osapuolen valvonta mahdollistaa vastuullisen suklaatuotannon varmistamisen.

– Suklaan vastuullisuuden lisäämisessä kuluttaja on avainasemassa. Kehotamme ketjujen asiakkaita jättämään sertifioimattomat suklaatuotteet kauppaan, Vartiala sanoo.

Maitolähettiläs Katja Mäkelä: Jouluperinteisiini kuuluu piimäjuusto

kotijuusto

Kuvaaja: Studio Piquant/Antti Hallakorpi

Piimä- tai kotijuusto on perinneruoka, mikä kuuluu monen jouluun. Niin myös Maitolähettiläs Katja Mäkelän joulupöytään.

– Teen piimäjuuston itse riippumatta siitä, vietänkö joulua kotonani tai vanhemmillani. Se on perinne. Joulun piimäjuuston teen aina täysmaitoon, vaikka muutoin suosinkin rasvatonta maitoa.

Monen muunkin perinteisen jouluruuan valmistukseen kuluu maitoa tai muita maitovalmisteita. Muun muassa joulupuuro keitetään maitoon, joululaatikoihin käytetään maitoa tai kermaa ja rosollin kastike valmistetaan kermasta ja värjätään punajuurella.

Katjan piimäjuusto

2 litraa täysmaitoa
1 litra piimää
2 kananmunaa
suolaa

Kuumenna maito kattilassa melkein kiehuvaksi välillä hyvin sekoittaen. Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja sekoita piimän joukkoon. Kaada seos kuumaan maitoon kattilaan. Katkaise lämpö ja anna juustoainesten olla levyllä lämpimässä noin puolen tunnin ajan, kunnes juustomassa ja hera erottuvat.

Kostuta sideharso ja vuoraa sillä puinen juustokehä tai kahvinkeittimen suodatinsuppilo. Nostele juustomassa reikäkauhalla kehään. Ripottele joukkoon suolaa. Peittele juustomassa sideharsolla ja aseta päälle paino. Anna heran valua viileässä seuraavaan päivään.

Kumoa juusto tarjolle. Heran voi käyttää sämpylätaikinaan.

Kuluttaja haluaa tietää joulukinkun alkuperän

 

2016-12-12-11_58_09-kuluttaja-haluaa-tietaa-joulukinkun-alkuperan-atria-oyj

Suomalainen kinkku on säilyttänyt asemansa joulupöydän kunkkuna ja joulun tärkeimpänä ruokalajina. Atria Perhetilan joulukinkut ovat olleet tämän joulun myyntimenestys, sillä suomalainen kuluttaja arvostaa entistä enemmän joulukinkun jäljitettävyyttä tilalle saakka.

Tänä jouluna Atria toimittaa myyntiin vajaa 3 miljoonaa kiloa kinkkua. Atria on palkannut noin 70 kiireapulaista joulusesongiksi varmistamaan, että perheiden joulupöytiin saataisiin taatusti kotimainen Atrian joulukinkku.

Pakastettujen kinkkujen valmistus aloitetaan jo ajoissa, mutta tuoresuolattujen kinkkujen kysynnän kasvuun pystytään vastaamaan aikarajojen puitteissa. Tuoresuolattuja kinkkujen tuotanto aloitetaan itsenäisyyspäivän tienoilla ja niiden tekemistä jatketaan jouluviikolle saakka.

Atria Perhetilan joulukinkut myyntimenestys

Atria toi tilamerkityt joulukinkut myyntiin jo jouluna 2013. Atria Perhetilan joulukinkkujen jäljitettävyys on viety niin pitkälle, että ostaja näkee tuottajatilan nimen kinkun pakkauksesta. Atrian kinkut tuotetaan suomalaisilla perhetiloilla, joissa eläimiä kasvatetaan erittäin vastuullisesti.

“Atria Perhetilan joulukinkut ovat olleet tämän joulun menestys ja kysyntä on ylittänyt odotuksemme. Ensi vuonna pystymme vastaamaan jäljitettävien joulukinkkujen kysyntään entistä tehokkaammin Nurmon uuden sikaleikkaamon valmistumisen myötä. Olemme todella ylpeitä siitä, että suomalaiset arvostavat kotimaista lihaa”, kertoo Atria Suomen varatoimitusjohtaja Jari Leija.

Lihatiedotuksen teettämän Joulukinkun ostoaikomukset 2016 -tutkimuksen mukaan seitsemään kotitalouteen kymmenestä aiotaan ostaa kinkku. Määrä ei ole muuttunut viime vuodesta. Kinkun ostavista talouksista 85 prosenttia ostaa kotimaisen kinkun. Ulkomainen kinkku hankitaan vain yhteen prosenttiin talouksista.*

Kinkunpaistopäivystys Atrian Facebookissa

Kinkunpaisto on jokajouluinen haaste kotikokkaajalle, mutta hätäapua saa nopeasti Atrian Facebookista jo vuosia jatkuneen perinteen tapaan. Atria Mestari Tomi Nevala päivystää Atrian Facebookissa jouluaatonaattona 23.12. klo 18-23 ja neuvoo kinkunpaistajia koko illan.

*Lähde: Lihatiedotus. Joulukinkun ostoaikomukset 2016 -tutkimus.