Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Uusi Benella Mäti on joulupöydän helmi

benella_mati_1

Benella Mädissä mojovasti omega-3-rasvahappoja

Tänä vuonna joulupöytä notkuu entistä vastuullisemmista valinnoista. Benella-tuoteperhe täydentyy joulukuussa Benella Mädillä, joka saadaan suomalaisten kasvattamista, luontoa säästävistä Benella Kirjolohista. Benella Mäti sisältää runsaasti sydänterveyttä edistäviä omega-3-rasvahappoja. Jo noin 20 grammasta Benella Mätiä saa päivittäisen suositellun EPA- ja DHA-annoksen.

– Mätiä voi syödä joulupöydässä nyt entistä paremmalla omallatunnolla. Uusi Benella Mäti tarjoaa mahdollisuuden päästä itse vaikuttamaan Itämeren tilaan omilla valinnoillaan, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo.

Benella Mädin lisäksi myös Benella-tuoteperheen muut tuotteet – kokonainen ja tuorefileenä myytävä Benella Kirjolohi sekä Benella Lämminsavufile – sopivat laatua ja vastuullisuutta arvostavan kuluttajan joulupöytään. Benella-kalaa ja -mätiä myydään muun muassa hyvin varustetuissa K-ryhmän myymälöissä ja Kalatukku E. Erikssonin myyntipisteissä. Benella Mäti on myynnissä heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Jos lähimmästä K-ryhmän myymälästä ei vielä löydy Benella-tuotteita, kauppiasta voi pyytää tilaamaan niitä.

Benella Mädin tuottaa alkuvaiheessa Mannerlohi ja jalostaa ensisijaisesti porilainen KalaValtanen. Pakkaamisen, myynnin ja jakelun hoitaa Kalatukku E. Eriksson. Benella Mätiä myydään 150 gramman pakasteena. Joulun aikaan sitä on mahdollista saada erikseen sovittuna myös tuoreena.

Syömällä Itämeri parempaan kuntoon
Benella-kalojen ruokinnassa hyödynnetään Raisioaquan ainutlaatuista rehuinnovaatiota, Baltic Blend -Itämerirehua. Baltic Blend -rehun raaka-aineena käytetään Itämeren  runsaskantaisesta silakasta ja kilohailista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Baltic Blend -rehun käyttö Benella Kirjolohien ruokinnassa vähentää Itämeren fosfori- ja typpikuormaa. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan lähirehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule Itämereen sen ulkopuolelta. Itämerirehulla Itämerestä poistuu enemmän fosforia kuin mitä kalankasvatus sitä kuormittaa.

Benella Kirjolohen rehuissa kalaöljy on korvattu osaksi rypsiöljyllä. Siten Benellan taustalla oleva ruokintakonsepti säästää myös maailman valtamerien hupenevia luonnonkalakantoja. Kalaöljyn käyttöä lisätään kasvatuksen loppuvaiheessa terveellisten rasvahappojen pitoisuuden nostamiseksi.

– Benella Mäti sisältää ainutlaatuisen ruokintakonseptin ansiosta runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja. Jo noin 20 grammaa Benella Mätiä päivässä riittää täyttämään EPA:n ja DHA:n sydän- ja verisuoniterveydelle edullisen saantisuosituksen, Kantola kertoo.

benella_mati_syvatty

Tuotetiedot
Benella Mäti, 150 gramman pakaste, hinta noin 6–8 euroa kaupasta riippuen

Luomuliiton puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Siiskonen

dsc03665-e1479400942854
Luomuliiton syyskokous valitsi hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Pirjo Siiskosen. Hän aloittaa tehtävässä ensi vuoden alussa. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin myös Brita Suokas ja Hannele Sippu sekä heidän varajäsenikseen Steve Nyholm ja Airi Timonen.
Luomuliitto on valtakunnallinen luomuviljelijöiden etujärjestö, joka julkaisee myös Suomen ainutta luomualan lehteä, Luomulehteä. Lisäksi liitolla on asiantuntijapalvelu, mentor-toimintaa ja se järjestää erilaisia tapahtumia. Syyskokous oli tänä vuonna Turussa valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä. Luomuliitto on perustettu vuonna 1985.
Pirjo Siiskonen on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä ja toimi vuosina 1989-2012 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön johtajana. Vuonna 2013 aloitti toimintansa Luomuinstituutti ja Siiskonen toimii sen johtajana tämän vuoden loppuun saakka.
Siiskosella on laaja luomualan ja sen toimijoiden tuntemus. Luomuinstituutin päätehtävä on tutkimus, mutta se on toteuttanut kehittämishankkeita koko luomuelintarvikeketjun toimijoiden kanssa viljelijöistä, ammattikeittiöihin ja kuluttajiin. Se on välittänyt tutkimukseen perustuvaa tietoa luomusta mm. Luomuliiton kanssa yhteistyössä järjestettävillä Luomupäivillä.
– Juuri päättyneillä Luomupäivillä tuli kiinnostavasti esiin luomuyrittämisen monipuolisuus. Ammattikeittiöt ovat potentiaalinen myyntikanava ja keruualueiden luomusertifiointi tuo uusia mahdollisuuksia, toteaa Pirjo Siiskonen.

Lidl kysyi suomalaisilta jouluruoasta – kalat ja kasvisruoat nostavat suosiotaan

8e4570cb8bb609d8_800x800ar

Erilaiset kalat, äyriäiset ja kasvisruoat ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten joulupöydässä samalla kun lihatuotteiden syöntiä aiotaan vähentää. Vaikka suomalainen jouluruoka on keventymässä, perinteet pitävät pintansa ja kinkku on yhä joulupöydän ykkönen.

Suomalaiset arvostavat jouluruoassa perinteitä ja suomalaisen joulupöydän antimet ovat pysyneet viimeiset kymmenen vuotta melko samanlaisina. Lidlin Taloustutkimuksella teettämän jouluruokatutkimuksen mukaan muutosta kala- ja äyriäispainotteiseen suuntaan on kuitenkin tapahtunut.

– Kylmä- ja lämminsavustettu lohi ovat olleet ennenkin suosittuja, mutta niiden suosio on kasvanut kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Merenelävistä on tulossa yhä tärkeämpi osa suomalaisten jouluruokailua, sillä myös mädit ja äyriäiset ovat nostaneet suosiotaan, kertoo Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs .

Bataattilaatikko vakiinnuttaa paikkaansa suomalaisten joulupöydässä

Muita tutkimuksen mukaan suosiotaan nostattaneita jouluruokia ovat muun muassa vihersalaatti, bataattilaatikko, punajuuriaurajuustovuoka, juustot, sitrushedelmät ja pähkinät. Näistä bataattilaatikko on lähes seitsemän kertaa yleisempi joulupöydän osa nyt kuin kymmenen vuotta sitten.

– Tänä jouluna suomalaisista 31 prosenttia aikoo lisätä kasvispohjaisten ja 25 prosenttia kalaruokien käyttöä, sekä 13 prosenttia vähentää possun lihan käyttöä. Samalla uusia ruokia kokeillaan mieluiten kasviksista ja kalasta. Näiden tulosten perusteella voisi sanoa, että suomalainen jouluruoka on vähitellen keventymässä, Heinrichs sanoo.

Kinkku on yhä joulupöydän ykkönen

Monen perinteisen jouluruoan, kuten esimerkiksi kinkun, lanttu- ja porkkanalaatikon sekä joulutorttujen, suosio on laskenut keskimäärin noin 10 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka perinteisten ruokien suosio on laskussa, ovat ne silti yleisimpiä jouluruokia.

– Kinkku on osa suomalaista joulua ja tutkimuksen mukaan 84 prosenttia syö sitä jouluna. Samoin lanttu- ja porkkanalaatikkoja syö lähes 80 prosenttia vastanneista. Tuloksista myös huomaa, että miehet haluavat merkittävästi naisia enemmän perinteisen joulun vanhoine tuttuine jouluruokineen, Heinrichs sanoo.

Heinrichs näkeekin, että suomalainen joulupöytä on perinteinen, mutta siihen haetaan pieniä muutoksia ja uusia ruokalajeja rauhallisella tahdilla.

– Kauppojen valikoimassa täytyy olla jouluna kinkkua ja laatikoita, se on selvä. Samalla kuitenkin on tärkeää, että vaihtoehtoja ja kansainvälisiä makuja löytyy. Meiltä Lidlistä haetaankin usein perinteisten ruokien rinnalla kalatuotteita, kasviksia ja kansainvälisiä jouluherkkuja. Paras joulu tuntuu olevan perinteiden ja uusien tuulien sekoitus, Heinrichs summaa.

Mitä kuului joulupöytään kymmenen vuotta sitten ja nyt?

  •  Joulukinkku: nyt 85 %, ennen 93 %
  •  Lanttulaatikko: nyt 80 %, ennen 93 %
  •  Joulutortut: nyt 80 %, ennen 91 %
  •  Porkkanalaatikko: nyt 78 %, ennen 90 %
  •  Joulupiparit: nyt 78 %, ennen 89 %
  •  Riisipuuro: nyt 74 %, ennen 82 %
  •  Joulukonvehdit: nyt 74 %, ennen 79 %
  •  Rosolli: nyt 72 %, ennen 88 %
  •  Perunat tai muusi: nyt 69 %, ennen 77 %
  •  Perunalaatikko: nyt 68 %, ennen 77 %

Eniten yleistyneet jouluruuat viimeisen kymmenen vuoden aikana:

  •  Bataattilaatikko: nyt 20 %, ennen 3 %
  •  Vihersalaatti: nyt 61 %, ennen 50 %
  •  Punajuuriaurajuustovuoka: nyt 12 %, ennen 4 %
  •  Juustot: nyt 62 %, ennen 54 %
  •  Lämminsavustettu lohi: nyt 54 %, ennen 48 %
  •  Kylmäsavustettu lohi: nyt 54 %, ennen 48 %
  •  Suklaakakku tai muu makea kakku: nyt 21 %, ennen 14 %
  •  Joulukalkkuna: nyt 17 %, ennen 13 %
  •  Äyriäiset: nyt 8 %, ennen 4 %
  •  Mäti: nyt 32 %, ennen 29 %

Tutkimustiedot perustuvat Lidlin tilaamaan jouluruokatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä tutkimus toteutettiin lokakuussa 2016 ja siihen vastasi 1242 joulua viettävää 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Luomukinkkujen kysyntä kasvaa

kinkku-590x235

Luomukinkuille odotetaan tänä jouluna kasvavaa kysyntää. Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulee markkinoille arviolta noin 115 000 kiloa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Enemmänkin myytäisiin, jos olisi mitä myydä.

Päivittäistavarakauppa odottaa, että luomukinkkuja myydään tänä jouluna noin 5–10 % enemmän kuin viime vuonna. Myynti voisi nousta enemmänkin, mutta luomukinkkujen heikko saatavuus rajoittaa kasvua.

Luomuliha-alan yrityksistä kerrotaan, että kotimaisia luomukinkkuja ei ole tarjolla Suomen markkinoille läheskään niin paljon kuin mitä menisi kaupaksi. Tänä vuonna kaupat eivät ole ottaneet ulkomaisia luomukinkkuja valikoimiinsa.

Luomun osuus kaikista kotimaisista joulukinkuista on alle 2 %. Suomessa on vain 14 luomusikatilaa, ja niiden tuotantomäärä on lisääntynyt vain vähän viime vuosina.

Tarjolla tavallisissa ruokakaupoissa

Suurin osa luomukinkun ostajista hankkii kinkkunsa tavallisesta ruokakaupasta. Kauppojen pakastealtaista löytyy jo harmaasuolattuja luomukinkkuja sekä -kinkkurullia ja -juhlakinkkuja. Lähempänä joulua tarjolle tulee myös tuoresuolattuja luomukinkkuja.

Luomukinkkuja on myynnissä ympäri maata niin S-ryhmän kuin K-ryhmän myymälöissä sekä Stockmann Herkuissa. Tänä vuonna suomalaisia luomukinkkuja myy ensimmäistä kertaa myös Lidl.

K-ryhmän kaupoista luomukinkun löytää varmimmin K-citymarketeista ja K-supermarketeista.

– Luomukinkun voi halutessaan tilata myös muista K-kaupoista. Ihmiset tilaavat sen monesti jo marras-joulukuun vaihteessa, kertoo ostopäällikkö Jarmo Hyvönen Keskolta.

S-ryhmän kaupoista luomukinkun löytää kaikista Prismoista ja isoimmista S-marketeista.

– Oman kaupan kinkkuvalikoimat ja hinnat voi kätevästi tarkistaa www.foodie.fi-palvelusta, muistuttaa valikoimapäällikkö Sari Miettunen SOK:lta.

Luomukinkkuja voi tiedustella myös kauppahalleista, pikkupuodeista ja nettikaupoista. Suoraan luomutilalta, REKO-ringistä tai ruokapiiristä luomukinkkunsa hankkivat ovat yleensä tilanneet sen jo kesällä.

Onnellisin sika ulkoilee ja tonkii

Luomukinkku eroaa luomuttomasta kinkusta elintarvikkeena siten, että se ei sisällä lainkaan fosfaatteja eikä arominvahventeita. Luomusäädökset kieltävät niiden käytön luomulihajalosteiden valmistuksessa.

Luomusiat ovat viettäneet onnellisimman sianelämän. Luomusäädökset takaavat luomusioille lähes tuplasti enemmän karsinatilaa kuin mitä laki vaatii luomuttomille lajitovereille. Väljistä tiloista nauttivat myös luomuemakot, joita ei suljeta ns. porsimishäkkiin niiden synnyttäessä pikkupossuja.

Lisäksi luomusiat pääsevät ulkoilemaan touko-lokakuussa, ja ulkona ne saavat vapaasti käyttäytyä sikamaisesti esimerkiksi tonkimalla maata. Monilla luomusioilla on myös mahdollisuus toteuttaa itseään rypemällä liejussa.

Viljapohjaisen rehun lisäksi luomusiat saavat päivittäin jotain muutakin pureksittavaa, kuten heinää, ruohoa tai juureksia. Myös rehut on kasvatettu luomuna, joten esimerkiksi muuntogeeninen soijavalkuainen ei kuulu luomusian ruokavalioon.

Aamukahvitutkimus: 70 % suomalaisista juo aamukahvia – ilman kahvia on vaikea saada päivä käyntiin

3052c1bf-99c1-48e3-9da5-8a9d6f765d88-original

Kahvinjuojille erityisesti aamukahvi on tärkeä, ja siihen liittyy voimakkaita tunteita. Jos aamukahvi jää saamatta, on olotila väsynyt tai vihainen. Suomalaiset ovatkin valmiita luopumaan monesta asiasta, kuten sanomalehdestä, netin selailusta, suihkusta tai hampaiden pesusta saadakseen kahvia heti aamusta.

Aamukahvista haetaan piristystä tai omaa rauhallista hetkeä ennen päivän tulevia kiireitä. Perinteinen suodatinkahvi on edelleen suosituin aamukahvi Suomessa. Tutkimukseen vastanneista 63 % juo vaaleapaahtoista aamukahvia, mutta sen rinnalle ovat nousseet viime vuosina myös tummapaahtoiset vaihtoehdot, kuten Pauligin lokakuussa lanseeraama Juhla Mokka Tosi Tumma.

Aamukahvi nautitaan useimmiten tutusta, hauskasta mukista kotona. Take away -kahvikulttuuri on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja 15–25-vuotiaista jo 21 % nauttii aamukahvinsa työ- tai koulumatkan varrelta mukaan otettuna. Tutkimukseen vastanneista 20 % nauttii aamukahvin vasta työpaikalla tai koulussa.

Useita erilaisia tapoja ja tyylejä nauttia aamukahvi

Aamukahvin luottokumppani on maito, sillä suurin osa suomalaisista (70 %) käyttää kahvissaan maitoa. Aamuisin kahvin kanssa syvennytään edelleen sanomalehteen tai selataan nettiä. Aamukahvilla asu on vapaa. Miehet juovat sen naisia useammin alasti tai alusvaatteissa. Naiset taas nauttivat aamukahvinsa useammin pyjamassa tai aamutakissa.

“Me suomalaiset olemme maailman innokkain kahvikansa, ja tutkimus kertoo rakkaudestamme aamukahviin. Aamukahvi käynnistää päivän ja sen eteen ollaan valmiita tekemään myös pieniä uhrauksia. Esimerkiksi 7 % naisista on valmiita luopumaan seksistä saadakseen aamukahvin. Nuoret taas jättäisivät mieluummin väliin aamupalan tai sanomalehden lukemisen, ja vanhemmat skippaisivat netin selailun. Noin 30-vuotiaat olisivat muita useammin valmiita luopumaan suihkusta ja hampaiden pesusta. Aamukahvi on siis usein kaikki kaikessa!” Pauligin Paula, Maija Niemi summaa aamukahvitutkimuksen tuloksia.

Aamukahvitutkimus 2016 toteutettiin syyskuussa ja siihen vastasi yli tuhat 15–79-vuotiasta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan koko Suomea. Tutkimus on seurantatutkimus vuosina 2012 ja 2014 tehdyille kyselyille.

Norjalaisen lohen kulutus pieneni ja kotimaisen kirjolohen kasvoi

kirjolohi-2-600x400

Kuva: Pro Kala Ry

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2015 asukasta kohti kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus pieneni hieman edellisvuodesta. Tiedot käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.

Kotimaisista kaloista eniten syötiin kirjolohta (1,3 kiloa) ja ulkomaisista kaloista kasvatettua lohta. Ulkomaisen lohen kulutus oli yhtä suuri kuin kotimaisten kalojen kokonaiskulutus (4,1 kiloa).

Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,58 kiloa). Seuraavina olivat ahven ja hauki (0,45 kiloa), kuha (0,34 kiloa), silakka (0,30 kiloa) ja siika (0,24 kiloa).

”Kotimaisesta elintarvikkeeksi päätyneestä kalasta kasvatettua oli kolmasosa ja ammattikalastajien pyydystämää neljäsosa. Vapaa-ajankalastajien osuus oli 42 prosenttia”, kertoo yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta.

Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella. Kotimaisista lajeista ainoastaan kuhan kulutus on kasvanut 2000-luvun alkuun verrattuna.

Kotimaisen kalan kulutuksen vähentyessä tuontikalan määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja Norjasta tuodun lohen käyttö on jopa nelinkertaistunut.

Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja –valmisteita, kasvatettua kirjolohta, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.

Tilasto perustuu ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saalistilastoihin, kalanviljelyn tuotantotilastoon sekä kalan ulkomaankauppatilastoon.