Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Turulle kaksi ruokakulttuurilähettilästä – nyt lähetetään lentoon Eat my Turku -ilmiö

foodfunturku2015laurihannus

©LauriHannus

Visit Turku on nimittänyt Suomen ruokapääkaupunki Turkuun ensimmäistä kertaa ruoka- ja juomakulttuurilähettiläät, Food ambassador -nimikkeellä toimivat ruokatoimittaja Heli Niemisen ja baarimestari Tanja Raunion.

Ruokakulttuurin kehitys sekä Turussa että koko Varsinais-Suomessa on ollut viime vuosina huimaa, ja ruokakulttuurilla on valtava merkitys muun muassa matkailun vetovoimatekijänä. Yhä useampi saapuu Turkuun ruoka- ja juomakulttuurin vuoksi, ja niin syntyy elämyksiä, muistoja ja positiivisia kokemuksia, jotka halutaan jakaa myös muille.

Uusien Food Ambassadorien tehtävänä on tuoda esiin se, mitä Turusta ja koko seudulta löytyy jo valmiiksi.

– Varsinais-Suomi on koko Suomen vilja-aitta. Meiltä löytyy ruokaketjun koko pituus alkutuotannosta ruokateollisuuteen, lähiruoasta jalosteisiin, kouluruoasta ruokatapahtumiin, torikaupasta huippuravintoloihin ja osaamisesta elämyksiin asti. Ruokalähettiläiden avulla edistämme ruoka-alan verkostoja, uusia yhteistyökuvioita ja ennen kaikkea tietoisuutta Turusta vetovoimaisena hyvän ruoan kaupunkina, sanoo Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola.

Molemmat Food ambassadorit ovat työskennelleet pitkään turkulaisen ruoka- ja juomakulttuurin hyväksi oman työnsä kautta, ja jatkavat edelleen päätyössään. Uuden nimityksen kautta avautuu kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia, kun Food Ambassadorit tulevat työskentelemään yhteistyössä Visit Turun kanssa.

Suosikit löytyvät tunnisteella #eatmyturku

Turun seudun ruokakulttuuria tuodaan jatkossa näkyväksi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #eatmyturku, joka on sukua Visit Turun ja Turun kaupungin tunnetulle Kiss my Turku -brändille.

– Eat my Turku ja uudet food ambassadorimme jatkavat Kiss my Turku -ajatusta, jossa kaupunkilaiset suosittelevat toisilleen omia suosikkipaikkojaan. Näin löytyy uusia helmiä sekä alueen asukkaille että matkailijoille, sanoo matkailujohtaja Anne-Marget Hellén Visit Turusta.

Nieminen ja Raunio kutsuvat kaikki Turun alueen ihmiset mukaan luomaan #eatmyturku -ilmiötä.

– Käyttämällä tätä tunnistetta sosiaalisessa mediassa nostamme esiin alueemme rikasta ja monipuolista ruokakulttuuria, osaamista ja palveluita. Yhdessä voimme nostaa Turun kaikkien kulinaristien huulille, he hehkuttavat.

– Kertokaa, mistä löytyvät Turun parhaat torimyyjät, pullakahvit, drinkit, suoramyyntikojut, lihakaupat, makkaraperunat, vegaaniannokset, lasten listat – mitä ikinä. Lähetetään yhdessä Eat my Turku -ilmö lentoon ja luodaan Turusta ruokakaupunki, joka on vielä paljon enemmän kuin osiensa summa!

Heli Nieminen on Turun Sanomien ruokatoimittaja ja netistä löytyvän TS Ruoka -sivuston tuottaja. Hänet on valittu Suomen keittiömestareiden toimesta tänä vuonna Vuoden ruokatoimittajaksi. Nieminen on kirjoittanut kaksi turkulaista ruokakulttuuria käsittelevää Turku lautasella -kirjaa, joita on myyty yhteensä yli 20 000 kappaletta.

Tanja Raunio työskentelee The Old Bankin baarimestarina sekä ravintola-alan kouluttajana. Turun baarimestarien puheenjohtajana aiemmin pitkään toiminut Raunio kirjoittaa ruoka- ja juomakulttuuria käsittelevää blogia. Raunio on koulutukseltaan sekä restonomi että ammatillinen opettaja.

Altia lanseeraa Suomi100 -viinisarjan

zrhkyvxjkxmwzklkyjib

Altia lanseeraa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Wine Gallery -nimisen Suomi 100 -viinisarjan, johon kuuluvat samppanja, punaviini ja valkoviini. Altia on Suomen valtioneuvoston alaisuudessa toimivan Suomi 100 -juhlatoimikunnan virallinen yhteistyökumppani.

– Olemme erittäin ylpeitä saadessamme olla mukana Suomen juhlavuodessa. Laadukkaat viinit ja kuohuvat ovat kuuluneet kautta historiamme suomalaiseen juhlapöytään, ja siksi halusimme lanseerata viiniperheen, joka sopii erinomaisesti niin laadultaan kuin tarinaltaan kaikkiin suomalaisten juhlahetkiin, Suomi 100 -projektista Altialla vastaava markkinointijohtaja Kaisa Uschanoff-Alasaari sanoo.

Suomi 100 -viinisarja julkistetaan muiden Altian Suomi 100 -tuotteiden kanssa 18. lokakuuta Helsingin Taidemuseossa, ja viinit ovat saatavilla Alkoista marraskuun 21. päivän jälkeen. Viinit tulevat myyntiin myös tax free -myymälöihin sekä Ruotsissa Systembolagetin tilausvalikoimaan.

Atria Leppäsavu Lenkki vuoden paras lenkkimakkara

11590_nelio

Atria Leppäsavu Lenkki vuoden paras lenkkimakkara

Akateeminen Kiuas-Seura r.y. (AKS) on valinnut jälleen vuoden parhaat makkarat. Arvioiduista lenkkimakkaroista parhaaksi valittiin Atria Leppäsavu Lenkki.

Kaikkiaan kuusi makkaraa palkitaan kunniakirjoilla AKS:n XXV vuosijuhlan yhteydessä 17. syyskuuta.

Raadin antama arvostelu Atria Leppäsavu Lenkistä:

“Hyvä kuori, lihaisa, lenkki napsuu kuin nakki kunnon kypsennyksen jälkeen, rakenne hyvä, sopisi hyvin hiillokselle kypsennettäväksi, savunmakua makkarassa jo valmiiltaan, jälkimaussa tulee esille myös pippuri.”

Atria Leppäsavu Lenkki 350 g on laadukas ja perinteinen luonnonkuorilenkki aikuisten makuun. Se sopii keittoihin, kastikkeisiin, munakkaisiin ja muihin makkararuokiin tuomaan täyteläistä makua. Lenkkiä voidaan käyttää sellaisenaan – maistuu myös kylmänä suoraan jääkaapista. Tuotteen suutuntuma on normaalia karkeampi. Sen lihapitoisuus on 79 %.

Suomalaisessa viinikulttuurissa korostuu mutkattomuus, käytännöllisyys ja yhdessäolo

2016-09-14-15_40_50-uutiset-altia

Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat, ja kuinka suomalainen viinikulttuuri eroaa muista Pohjoismaista? Altia kokosi yhteen teettämiensä kuluttajatutkimusten tuloksia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Punaviini on kaikissa näissä neljässä Pohjoismaassa eniten juoduin viinityyppi. Noin 8 000 pohjoismaista kuluttajaa (noin 2 000 vastaajaa/maa) arvioi viime vuonna toteutetuissa online-kyselyissä, kuinka heidän viinikulutuksensa jakautuu eri viinityyppien kesken. Yli puolet kaikesta viininkulutuksesta kohdistui punaviiniin.

Suomessakin punaviini on suosituin viini, mutta Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sen suosio on vielä suurempi. Suomalaiset taas juovat muita pohjoismaalaisia mieluummin kuohuviiniä ja valkoviiniä.

Muualla suosittu Amarone ei herätä Suomessa suurta innostusta

Kun kuluttajat saivat omin sanoin kertoa omasta suosikkiviinistään, suomalaisten yleisin maininta oli suoraviivaisesti ”punaviini”. Ruotsalaiset, tanskalaiset ja osin norjalaisetkin mainitsivat spontaanisti Amaronen lempiviinikseen, mutta suomalaisten maininnoissa tämä Veneton alueen täyteläinen punaviini jäi vähäisille maininnoille.

– Suomalaiset ovat positiivisen uteliaita ja mutkattomia viinin kuluttajia. Suomalaisilla on halu oppia lisää viineistä ja heittäytyä viinien maailmaan ilman turhaa pönötystä. Ruotsalaiset taas ovat suomalaisia imagohakuisempia viinivalinnoissaan, kertoo Altian Consumer Insight Manager Milla Sorsakivi.

Harrastajia ja käytännöllisyyttä

Suomesta löytyy silti hyvänkokoinen joukko viiniharrastajia. Ehkä jopa hieman yllättäen suomalaisista yhtä suuri osa kuin ruotsalaisista identifioituu viiniharrastajiksi. Suurta eroa harrastuneisuudessa eri maiden välillä ei ole.

– Suomessa on paljon myös pragmaattisia viininkuluttajia, joille valinnan helppous on tärkeää, ja joille eri tilanteisiin sopivat pakkausvaihtoehdot ovat tärkeässä roolissa, Sorsakivi kertoo.

Yhdellä kertaa nautitaan keskimäärin 1-2 lasillista

Enemmistö suomalaisista viininkuluttajista (45 % vastaajista) kertoi nauttivansa yhdellä kertaa keskimäärin kaksi lasillista viiniä. Runsas neljännes kertoi juovansa yhdellä kertaa keskimäärin yhden lasillisen. Kerrallaan nautitut viinimäärät olivat hyvin samakaltaisia kaikissa neljässä tutkitussa maassa.

Viini kuuluu sosiaalisiin tilanteisiin

Suomalaisten viininjuonti on sosiaalista, ja viini kuuluu illanistujaisiin ja juhliin. Useimmiten sen kanssa tarjotaan myös ruokaa, mutta ei aina. Tyypillisesti Suomessa viiniä nautitaan osana rentoa juhlaa tai illanviettoa (55 % vastaajista), silloin tällöin viikonloppuna lasillinen kotona (55 % vastaajista) sekä päivällisen tai muun aterian yhteydessä kotona (53 % vastaajista).

– Suomessakin viini ja ruoka kuuluvat yhteen, mutta ruuan ja viinin täydellinen yhdistely ei ole kaikille tärkeää. Tärkeämpää on ilmapiiri ja seura, hauskuus ja viihtyminen, Sorsakivi sanoo.

Tutkimuskooste

Tuloksia on koostettu seuraavista tutkimuksista:

  • Altia Consumer Segmentation, noin 4 000 pohjoismaalaisen kuluttajan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) online-kysely v. 2014
  • Brand Health Study 2015, noin 8 000 pohjoismaalaisen kuluttajan (noin 2 000 vastaajaa kustakin maasta, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) online-kysely v. 2015
  • + Viinimaan lukijoille kesällä 2016 tehdyt kyselyt (ainoastaan Suomi)

Orkla Foods Finland vahvistaa asemaansa kasvisruoissa

Anamma_print

Vegaanibrändi Anamma siirtyy Orkla Foods Finlandin tuotevalikoimiin 1.9.2016 alkaen. Anamman tuotteet ovat soijaproteiinipohjaisia vegaanituotteita, sellaisenaan käyttövalmiita pakasteita. 

Anamman tuotteet siirtyvät Orkla Foods Finlandin valikoimiin Makrobios Oy:ltä yrityskaupan myötä Orkla Foods Sverigen ostettua Anamma Foodsin heinäkuussa 2015. Anamma Foodsista tulee osa Orkla Foods Sverigeä 1.9.2016.

-Kuluttajat kiinnittävät jatkuvasti enemmän huomiota vastuullisuuteen, ympäristön ja eläinten hyvinvointiin sekä ruoan tuotannon vaikutukseen hiilijalanjälkeen. Kasvis- tai vegaanista ruokavaliota noudattavien kuluttajien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan, mikä lisää vaihtoehtoisten proteiinilähteiden kysyntää, toteaa Orkla Foods Finlandin markkinointijohtaja Jarkko Leskinen.

Leskisen mukaan tavoitteena on pitkällä tähtäimellä myös kasvattaa ja kehittää tuotesarjaa yhteistyössä Orkla Foods Sverigen kanssa.

Orkla Foods Finland toi 2015 suurkeittiöpuolelle Felix Smart Mat -konseptin kasvistuotteet; pihvit ja nugetit. Smart Mat on hyvänmakuista ja ravitsemuksellisesti taspainoista kasvisruokaa.

Anamma-tuotteet valmistetaan Etelä-Ruotsissa Simrishamnissa ja Vadensjössä. Tuotantolaitokset toimivat tuulivoimalla. Tuotteiden valmistuksessa ei käytetä geenimuunneltua soijaa.

Valikoimiin tulee viisi tuotetta: Kasvismureke 325 g, Basilikakiekot 300 g,Kasvispalat 300 g, Kasvispyörykät 300 g, Kasvispihvit 300 g, Bombaypihvi 300 g ja Kasvisfilee 260 g. Tuotteet myydään pakasteesta.

http://www.anamma.fi/

 

Suomalaisten rakkaus leipään on yhä vahva – Erilaiset vatsavaivat suurin syy leivän välttämiselle

8f36a0f8c526ae14_800x800ar

Leipä on edelleen tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Lähes 80 % suomalaisista nauttii leipää päivittäin, selviää Fazerin teettämästä suomalaisten leipäsuhdetta luotaavasta tutkimuksesta*. Leipää vähentäneillä suurin syy leivän karttamiseen ovat erilaiset vatsavaivat. Leipä on suomalaisille myös tunneasia, lähes kolmanneksella suhde leipään on mutkikas.

Ruokatrendit eivät ole juuri heiluttaneet suomalaisten suhdetta leipään, kertoo Fazerin teettämä tuore tutkimus. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta (62 %) ei ole muuttanut leivänsyöntitottumuksiaan viime vuosina. Leivänsyönti oli lisääntynyt 8 %:lla vastaajista, vajaa kolmannes (28 %) kertoi vähentäneensä leivän syöntiä viime vuosina.

Leipää pidetään helppona ja terveellisenä ravintona. Leipä kuuluu olennaisesti erityisesti aamupalaan (45 %), ja sillä täydennetään päivän muita aterioita. Leipää syödään myös kuitujen vuoksi (39 %) sekä pitämään näläntunne loitolla (34 %).

Kuluttajat joutuvat sukkuloimaan monenlaisten leipään liittyvien viestien viidakossa. Reilu kaksi kolmannesta (71 %) vastaajista kokeekin leivän ravitsemuksellisista ominaisuuksista liikkuvan ristiriitaista tietoa.

Himoitsen, mutta turvottaa

Tutkimuksen mukaan noin kolmasosa (34 % vastaajista) kokee leivän aiheuttavan vatsavaivoja, kuten turvotusta ja ilmavaivoja. Leipään liittyy myös monenlaisia tunteita. Naispainotteisella alle kolmanneksella (28 %) vastaajista suhde leipään on mutkikas. Tästä tutkimuksessa Tricky Love -ryhmäksi nimetystä joukosta jopa kaksi kolmasosaa (66 %) ilmoittaa, että söisi enemmän leipää, jos se olisi vatsaystävällisempää.

”Kuuntelemme jatkuvasti herkällä korvalla kuluttajia ja uudistamme koko leipäkategoriaa. Nyt tuomme markkinoille vatsaystävällisen leipäperheen, jotta herkkävatsaisetkin suomalaiset voivat nauttia leivästä”, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila .

Kotimaisuus on leivän ystäville edelleen tärkeää (87 % vastaajista). Suomalaiset ovat taipuvaisia pitäytymään (80 %) hyviksi havaituissa tutuissa tuotteissa, mutta myös halukkaita (73 %) kokeilemaan uusia makuja.

* Tutkimuksen toteutti Fazer Leipomoiden toimeksiannosta Evidens Oy. Tutkimus toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin M3 internet-paneelissa 17. – 22.8.2016. Vastaajina oli 1003 suomalaista, jotka edustavat suomalaista väestöä demografioiltaan.

Katso myös Fazerin tiedote: Fazerilta maailman ensimmäinen low-FODMAP -ruisleipä.

Maito – mitä se on?

glass-of-milk

Maito kaikessa viileydessään herättää intohimoja. Siitä puhutaan paljon sosiaalisessa mediassa. Toiset paheksuvat sen käyttöä ihmisravinnoksi, toiset korvaavia tuotteita kasvien maailmasta. Myös maidon väri on jatkuvan pohdinnan kohde, onko se aito. Mutta mitä se oikeastaan on, lehmänmaito?

Ihminen on vuosituhansia sitten oppinut käyttämään eläinten maitoa arvokkaana ravinnonlähteenä, sillä maito on tiivis ravintoainepaketti. Siinä on vesi- ja rasvaosat. Vesiosassa on laktoosia eli maitosokeria, proteiinia, vesiliukoisia vitamiineja sekä kivennäisaineita kuten kalsiumia ja jodia. Maidon rasvaosa sisältää rasvan lisäksi mm. rasvaliukoisia vitamiineja. Rasvattomissa ja vähärasvaisissa maitovalmisteissa rasvaliukoisia ravintoaineita on vähemmän tai ei lainkaan, mutta kaikki vesiliukoiset ravintoaineet ovat tallella.

Maidon läpinäkymätön väri johtuu rasvasta, proteiineista ja kivennäisaineista. Maidon kaseiinimisellit ja rasvapallot heijastavat maitoon tulleet valonsäteet, joten maito näyttää valkoiselta. Kun maidon rasva poistetaan, maito muuttuu läpinäkyvämmäksi ja saa sinertävän vivahteen.

2626601472711584057

Kaavio: Kolmesta maitolasillisesta saa ravintoaineita seuraavasti (% päivän suosituksista, Valtakunnalliset ravitsemussuositukset 2014). Lähde: Fineli, THL

 

Maito lypsetään lehmästä

Maitovalmisteilla on nimisuoja. Maidoksi saa kutsua vain utareista erittynyttä tuotetta, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole poistettu mitään. Maidossa voi olla eri määrä rasvaa kuin raakamaidossa. Sen sijaan kun maidosta poistetaan laktoosi, sitä ei saa enää kutsua maidoksi, vaan maitojuomaksi.

Maitovalmisteita ovat yksinomaan maidosta ja muista valmistuksen kannalta tarpeellisista aineista valmistettu kerma, voi, juusto, jogurtti, viili ja lainsäädännössä listatut muut tuotteet.

Maitovalmisteita jäljittelevissä tuotteissa ei saa käyttää nimityksiä maito, voi, juusto tai jogurtti. Esimerkiksi nimitys jogurtinkaltainen valmiste ei ole sallittu. Nimityksiä säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1308/2013 liitteen VII osassa III. Asetusta on sovellettu tammikuun 2014 alusta lähtien.

Herkkää elintarviketta valvotaan tarkkaan

Koska maito on herkkä elintarvike, sitä valvotaan tarkasti. Maitohygienialainsäädäntö edellyttää, että raakamaidosta eli tuottajamaidosta tutkitaan säännöllisesti mm. bakteerimäärä, solupitoisuus ja mikrobilääkejäämät.

Maidon ja maitovalmisteiden laadunvalvonta perustuu meijereiden omaan laatujärjestelmään ja viranomaisten maidontarkastuksiin. Maidon laadunvalvonta koskee kaikkia maidon käsittelyyn liittyviä toimintoja tuotantotiloilta kauppaan saakka.

Kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset ottavat omalla valvonta-alueellaan kuljetuserästä, meijeristä, kaupasta ja ravitsemisliikkeestä näytteitä laitosten omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Lain toteutumisen valvonta ja ohjaus kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirastolle.