Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Rajamäen tuo uusia makuja viinietikoihin: Chili-punaviinietikka ja Inkivääri-valkoviinietikka maustavat salaatinkastikkeet ja marinadit

9cd44721d53c0970_400x400ar

Rajamäen tuo maustettujen viinietikoiden tuotevalikoimaansa kaksi herkullista uutuutta: Chili-punaviinietikka ja Inkivääri-valkoviinietikka tuovat helposti makua ruuanlaittoon ja maustavat salaatinkastikkeet ja marinadit. Uutuudet tulevat myyntiin syyskuussa 2016.

Rajamäen Chili-punaviinietikka, 250 ml, on Italian Piemonten alueen hedelmäisistä viineistä valmistettu ja Chili-aromilla maustettu punaviinietikka, joka tuo helposti lämpöä ja tulisuutta ruuanlaittoon. Chili-punaviinietikka sopii erinomaisesti lihan, kalan, äyriäisten ja broilerin maustamiseen ja marinointiin. Kätevän kaadonohjaimen ansiosta annostelu onnistuu helposti pisaroittain.

Rajamäen Inkivääri-valkoviinietikka, 250 ml, on yli kahdeksan kuukautta tammisammioissa kypsytetyistä italialaisista viineistä valmistettu ja luonnollisella inkivääri-aromilla maustettu valkoviinietikka, joka sopii erinomaisesti kalan, äyriäisten ja broilerin maustamiseen ja marinointiin. Raikas inkivääri sopii myös hyvin erityisesti aasialaistyylisten salaattien ja ruokien mausteeksi. Kätevän kaadonohjaimen ansiosta annostelu onnistuu helposti pisaroittain.

Marinadin helppo peruskaava

Maustetut viinietikat tuovat helposti makua marinadeihin. Marinadi syntyy kätevästi peruskaavalla sekoittamalla 2 osaa öljyä, 1 osa maustettua viinietikkaa ja ripaus suolaa ja pippuria. Viinietikan makua vaihtamalla marinadiin saa helposti vaihtelua. Samalla kaavalla syntyy myös maukas salaatinkastike, johon sopivat erityisen hyvin jo valikoimissa olevat Sitruuna-valkoviinietikka ja Yrtti-valkoviinietikka.

Reseptivinkki: Lämmin tomaatti-fetasalaatti

400 g minitomaatteja
150 g fetajuusto
3 rkl oliiviöljyä
2-3 rkl Rajamäen Chili-punaviinietikkaa
1 tl suolaa
2 tl sokeria
mustapippuria
tuoretta tai kuivattua timjamia

Kuutioi fetajuusto ja ripottele kuutiot vuokaan minitomaattien kanssa. Mittaa vuokaan kaikki loput ainekset ja sekoita. Paista uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia. Tarjoile hyvän leivän kanssa.

Reseptivinkki: Inkiväärimarinoitu tofu

250 g maustamatonta tofua

Marinadi:
3 rkl soijakastiketta
1 valkosipulinkynsi
1 tl mustapippuria
2 rkl oliiviöljyä
4 rkl Rajamäen Inkivääri-valkoviinietikkaa
2 rkl sokeria
1 rkl raastettua inkivääriä

Valuta tofu ja leikkaa se kuutioiksi. Sekoita marinadin aineet ja kaada marinadi tofukuutioiden päälle. Anna maustua jääkaapissa seuraavaan päivään. Käytä marinoituneet kuutiot esim. tofuwokissa tai salaateissa.

Tuotetiedot

Rajamäen Chili-punaviinietikka, 250 ml, hinta noin 2,70 euroa
Rajamäen Inkivääri-valkoviinietikka, 250 ml, hinta noin 2,70 euroa

Uutuudet tulevat myyntiin syyskuussa 2016.

Kasvikset katoamassa biojäteastioista – Tuorekset asialla?

2016-08-29 12_48_19-Ajankohtaista

Uutuudet Perhewok ja Puutarhurin pannuvihannekset ratkaisevat arjen kasvispulmat

Arjen kiireessä pyöräytetyn pikaruoan ei tarvitse olla epäterveellistä – ainakaan kun se valmistetaan tuoreista käyttövalmiista kasviksista, Tuoreksista. Nyt Apetitin Tuorekset-tuoteperhe on täydentynyt kahdella kotikokin arkea helpottavalla uutuudella: Tuorekset Perhewok ja Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes. Tuoreksia pilotoitiin kesällä, ja nyt ne ovat saatavilla laajasti ympäri Suomea.

Helppoon ja nopeaan ruoanlaittoon

Tuorekset on Apetitin uusi innovaatio, joka tekee kasvispitoisen ruoan valmistamisesta helpompaa kuin koskaan aiemmin. Tuorekset ovat valmiiksi pestyjä, kuorittuja ja pilkottuja, heti käyttövalmiita tuoreita kasviksia. Kukin Tuorekset-tuote sisältää kaikki kasvikset, mitä yhteen ruokalajiin tarvitaan. Valitut kasvikset sekä niiden palakoko on mietitty niin, että kasvikset kypsyvät samanaikaisesti.

– Tuoreksien myötä biojäteastiat eivät enää täyty kasvishävikistä. Tiskivuoretkin pienenevät ja kotona on aikaa muuhunkin kuin ruoanlaittoon. Kasvisten syöminen puoli kiloa päivässä on Tuoreksien avulla yhä helpompaa, Apetit Ruoka Oy:n kaupallinen johtaja Esko Lantto kertoo.

Tämän hetkiseen Tuorekset-valikoimaan kuuluu yhdeksän erilaista tuotetta. Valikoima on muotoutunut pilotoinnista saatujen kokemusten sekä ajankohtaisuuden perusteella. Syksyn myötä grillikasvikset väistyvät ja valikoimiin tulee muun muassa uuni- ja pataruokiin soveltuvia kasvissekoituksia.

– Tuorekset helpottavat niin lapsiperheiden, uraohjusten kuin senioreidenkin arkea. Tuoreksien myötä perheen käyttämää kasviskavalkadia on helppoa laajentaa myös aivan uusiin kasvistuttavuuksiin. Vaikkapa Tuorekset Thai Wok sisältää paksoita, joka on monelle ennestään tuntematon kasvis, Lantto toteaa.

Yli 5000 testin tulosta

Tuoreksien tuotekonseptin kehittämiseksi tehtiin yli 5000 testiä juuri oikeanlaisten pakkausratkaisujen, kasvissekoitusten ja kasvislajikkeiden löytämiseksi. Pakkauksessa oleva älykäs mikrorei’itetty kalvo on optimoitu erikseen jokaista kasvista ja kasvissekoitusta varten. Apetitille on myönnetty pakkausinnovaatiostaan Scanstar contest 2016 -palkinto, jonka myöntää Scandinavian Packaging Association (SPA).

Tuorekset eivät sisällä mitään lisäaineita tai mausteita, vain kasviksia. Eri Tuorekset-tuotteita voi myös sekoitella keskenään. Tuoreksissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita saatavuuden ja sesonkien mukaan.

Kevätkääryleidesi kasvikset on jo pilkottu

Tuorekset-tuoteperhe on täydentynyt syksyllä uudella Tuorekset Perhewok -kasvissekoituksella, joka sopii kokonsa puolesta erinomaisesti myös perheellisten pannuille. Perhewok-sekoitus sisältää porkkanaa, valkokaalia, punaista paprikaa ja neulapapuja. Sekoitus ei sisällä sipulia.

Perhekoossa saatavasta uudesta Tuorekset Perhewok -paketista voi pyöräyttää hetkessä wokin esimerkiksi lihalla tai kanalla höystettynä tai kääräistä kasvikset kevätkääryleisiin. Perhewok-kasvikset voi sujauttaa myös vaikkapa pita-leivän väliin halloumin kaveriksi.

Sadonkorjuujuhlat jatkuvat Puutarhurin pannuvihanneksilla

Syksyn toinen uutuus, Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes -kasvissekoitus tuo arkeen sadonkorjuujuhlan tuntua. Sekoitus sisältää kukkakaalia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja sokeriherneitä.

Puutarhurin pannuvihannes -kasvissekoitus sopii niin pannulla paistettavaksi kuin sellaisenaan naposteltavaksi. Siitä syntyy värikäs ja kevyt lisäke esimerkiksi kala- ja liharuoille. Pannuvihannekset sujahtavat luontevasti myös salaatteihin ja vaikkapa munakkaaseen.

Tuorekset-tuotevalikoima vaihtelee sesongin mukaan. Tällä hetkellä myynnissä olevat tuotteet ovat:

Tuorekset Perhewok, 350 g
Tuorekset Puutarhurin pannuvihannes, 240 g
Tuorekset Aasia Wok, 200 g
Tuorekset Thai Wok, 200 g
Tuorekset Välimeren pannuvihannes, 250 g
Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, 200 g
Tuorekset Sienestäjän grillikasvikset, 350 g
Tuorekset Grillikasvikset, 350 g
Tuorekset Rion grillikasvikset, 350 g
Säilyvyys:

+2–4 asteessa kuuden päivän ajan

Nestlé on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä ja jätteen määrää

2016-08-29 12_34_53-Nestlé on sitoutunut vähentämään ruokahävikkiä ja jätteen määrää - Suomen Nestlé

Nestlé tekee jatkuvasti työtä ruokahävikin ja jätteen määrän vähentämiseksi.

Yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa Nestlé on sitoutunut puolittamaan tällä hetkellä tuotannossa syntyvän hävikin määrän vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi Nestlén tavoitteena on, että yksikään yrityksen tehdas ei tuota kaatopaikkajätettä vuonna 2020. Myös Suomen tehtailla on onnistuttu vähentämään jätteen määrää merkittävästi.

Tällä viikolla Suomessa ruokahävikki ja sen vähentäminen ovat vahvasti esillä, kun Kuluttajaliitto järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikko-kampanjan. Sen tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen. Myös Suomen Nestlé on mukana kampanjassa.

Selkeät tavoitteet auttavat säästämään resursseja

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma. Consumer Goods Forum on arvioinut, että jopa kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi.

Ruokahävikin ja jätteen määrän vähentäminen auttaa säästämään maatalouden resursseja, suojelemaan ympäristöä ja parantamaan ruokaturvaa. Ruokahävikki aiheuttaa tarpeettomia kasvihuonekaasupäästöjä ja kuluttaa turhaan vesivaroja. Hävikki vaikuttaa myös raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan. Kaikkien näiden tekijöiden vuoksi Nestlé on sitoutunut vähentämään ruokahävikin ja jätteen määrää.

Omien tavoitteiden ja sitoumusten lisäksi Nestlé kannustaa myös muita alan toimijoita puuttumaan ongelmaan. Nestlé on ollut mukana luomassa ensimmäistä, maailmanlaajuista standardia, joka auttaa yrityksiä ja yhteiskuntia vähentämään ruokahävikin ja jätteen määrää. Standardi asettaa elintarvikeketjun toimijoille selkeitä tavoitteita, kuinka vähentää tuotetun jätteen määrää ja arvioida aikaansaatua kehitystä.

Nestlé vähentää jätettä tutkimuksen avulla

Nestlé hyödyntää uutta teknologiaa ja parantaa jatkuvasti prosessejaan, jotta tarvittavien raaka-aineiden ja jätteen määrä vähenisi, vaikka tuotantomäärät kasvavat.

Tuotepakkausten kehittäminen on yksi tapa vähentää hävikkiä ja syntyvän jätteen määrää. Pakkausten tulisi suojata tuotteita mahdollisimman hyvin kuljetuksen ja säilytyksen aikana, jotta hävikkiä ei synny viallisten pakkausten vuoksi. Samalla tulee välttää ylipakkaamista ja vähentää pakkausten tuottamaa jätemäärää.

Lisäksi Nestlé kehittää parempia kasvitaimia, jotka tuottavat enemmän laadukasta satoa. Uudenlaiset kasvitaimet myös kestävät paremmin kuivuutta, sääolojen vaihtelua ja sairauksia.

Lue lisää, kuinka teemme töitä jätteiden ja ruokahävikin vähentämiseksi: http://www.nestle.com/…/environmental-s…/resource-efficiency

Suomalaisten mielestä lounas on päivän tärkein ateria

9c9b0be42d6a448e_800x800ar

Lounas nousi täpärästi kärkeen, kun suomalaisilta kysyttiin mielipidettä päivän tärkeimmästä ateriasta. Saarioisten teettämässä kyselyssä selvisi myös, että arkilounas nautitaan ripeästi: valtaosa käyttää siihen aikaa enintään puoli tuntia. Lounastauko on arjessa jaksamisen kannalta tärkeä, muistuttaa Saarioisten ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen.

Suomalaisten mielipiteet päivän tärkeimmästä ateriasta ovat selvästi jakautuneet: lounasta piti tärkeimpänä 31 prosenttia vastaajista. Aamupalan nosti merkittävimmäksi 30 prosenttia ja illallisen 28 prosenttia kyselyyn vastanneista.

– Lounaalla on keskeinen merkitys esimerkiksi opiskelu- tai työvireen säilymisessä. Nyt lomien jälkeen on hyvä hetki tarkastaa oman ruokailurytmin säännöllisyys, jotta energiaa riittää sopivasti päivän eri vaiheisiin, Saarioisten ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen sanoo.

Kyselyn mukaan suomalaiset syövät lounaan nopeasti, sillä vajaa 90 prosenttia vastaajista kertoi täyttävänsä mahansa alle puolessa tunnissa. Liki puolella (48 %) lounas vie vartista puoleen tuntia.

– Lounaaseen olisi hyvä käyttää vähintään puolituntinen. Se on tärkeä hengähdystauko, josta kannattaa pitää kiinni, Lampinen toteaa.

Lounaassa tärkeintä hyvä maku

Lounaan tuoma hengähdystauko nousi kärkisijoille, kun suomalaisilta kysyttiin mitä he pitävät arkilounaalla tärkeimpänä.

– Kirkkaaksi ykköseksi nousi kuitenkin hyvänmakuinen ruoka, jonka mainitsi joka toinen vastaaja. Olemme Saarioisilla samaa mieltä, ja se on meillä kaiken ruoanvalmistuksen lähtökohta. Tarjoamme apua arkeen nopeasti valmistuvilla aterioilla, jotka on myös helppo ottaa mukaan, Lampinen kertoo.

Lounaalle sopivia vaihtoehtoja on valikoimassa runsaasti, kevyemmistä keitoista täyttävämpiin annosaterioihin.

– Periaatteena on, että lounaasta tulisi saada tarpeeksi energiaa iltapäiväksi ilman, että ateria on liian raskas. Kokonaisuutta voi täydentää leivällä ja sopivalla juomalla. Tuoreutta lautaselle tuovat lisukesalaatti, hedelmä tai marjat, joita lisäämällä ateria on täysipainoisempi, Lampinen vinkkaa.

Mikä on mielestäsi päivän tärkein ateria?

  • lounas 31 %
  • aamupala 30 %
  • illallinen 28 %
  • iltapala 1 %
  • välipala 1 %
  • joku muu 2 %
  • en osaa sanoa 7 %

Kuinka kauan käytät yleensä aikaa arkisin lounaan syömiseen?

  • alle 5 minuuttia 2 %
  • 5–15 minuuttia 37 %
  • 16–30 minuuttia 48 %
  • yli 30 minuuttia 6 %
  • en syö lounasta 4 %
  • en osaa sanoa 2 %

Mikä on tärkeintä arkisin lounaalla? Top 10:

  • hyvänmakuinen ruoka 50 %
  • rauhoittuminen päivän keskellä 36 %
  • terveellinen ruoka 33 %
  • täyttävä ruoka 26 %
  • edullinen hinta 24 %
  • helppous 21 %
  • jutustelu työkavereiden kanssa 20 %
  • mahdollisimman nopea ateria 10 %
  • ruoan valmistaminen itse 8 %
  • haluan syödä yksin 7 %

Tutkimustiedot perustuvat Saarioisten tilaamaan kyselytutkimukseen. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 1 000 iältään 15–70-vuotiasta suomalaista, ja lähtöotos on kansallisesti edustava.

Uusi kotimainen härkäpapuinnovaatio Härkis tarjoaa kasvisvaihtoehdon jauhelihalle

pakkaus_harkis_h

Suomalainen härkäpapuosaaja Verso Food on kehittänyt suomalaisesta härkäpavusta tuoreen tuoteinnovaation Härkiksen. Se soveltuu käytettäväksi niin arki- kuin viikonloppuruoissa jauhelihan tapaan. Uusi kypsä härkäpapuvalmiste on saatavilla syyskuun alusta ruokakauppojen kylmäaltaista kautta maan.

Koko perheen suosikkiruokien, kuten lihapullien, makaronilaatikon ja pasta bolognesen kasvisversiot  valmistuvat jatkossa nopeasti maistuvasta kotimaisesta Härkiksestä.

– Yhä useampi kuluttaja aikoo vähentää punaisen lihan syöntiä, mutta moni meistä ei halua siirtyä ulkomaisen soijan käyttöön. Tähän tarpeeseen ryhdyimme kehittämään ekologista kotimaista vaihtoehtoa. Löysimme ratkaisun suomalaisesta härkäpavusta, jota on vielä varsin vähän hyödynnetty elintarvikkeissa, Verso Food Oy:n toimitusjohtaja Tarja Ollila kertoo.

Härkiksen kehittämiseen kului Verso Food Oy:ssä kolme vuotta, ja siihen osallistui elintarvikealan ammattilaisten lisäksi myös joukko kuluttajia.

– Halusimme Härkiksestä terveellisen, nopeakäyttöisen ja ennen kaikkea hyvänmakuisen vaihtoehdon lihalle ja soijalle. Tuotteen oikeanlainen purutuntuma ja maun täyteläisyys ovat meille erittäin tärkeitä. Nyt olemme koko joukko sen verran tyytyväisiä lopputulokseen, että uskalsimme tuoda tuotteen kaikkien maisteltavaksi, Ollila jatkaa.

Arjen ruuat valmistuvat Härkiksestä nopeasti, sillä tuote on valmiiksi kypsä. Raa’asta jauhelihasta poiketen Härkis vaatii vain lämmityksen, ja esimerkiksi kastikkeisiin se lisätään vasta ruoanlaiton loppuvaiheessa.

Härkäpapu on kotimainen superfood

Härkiksen pääraaka-aine härkäpapu on Ollilan mukaan todellista kotimaista voimaruokaa.

– Härkäpapu on monelle suomalaiselle varsin tuntematon, vaikka sitä onkin viljelty Suomessa jo 1200-luvulta alkaen. Monelle tulee yllätyksenä, että härkäpapu sisältää enemmän proteiinia kuin naudanliha eli 30 %. Siinä on myös runsaasti kuituja ja B-ryhmän vitamiineja, Ollila sanoo.

Härkiksessä on runsaasti proteiinia, jopa 17 %. Soijattomassa ja laktoosittomassa tuotteessa on lisäksi paljon kuitua. Rasvaa Härkiksessä on 9 g/100 g, josta 8,3 g on niin sanottua hyvää tyydyttymätöntä rasvaa. Tuotteeseen on lisätty suolaa vain 0,6 %. Tuotteen yhtenä raaka-aineena käytettävä herneproteiini sisältää kuitenkin luontaisesti natriumia, joka lisää tuotteen suolapitoisuutta. Härkis sopii myös vegaaniseen ruokavalioon.

Härkis myydään 250 gramman rasioissa, ja se on tulossa syyskuun alussa ruokakauppojen valikoimiin kautta maan. Tuote valmistetaan Suomessa.

–  Kasviproteiinivalmisteiden kysyntä on kasvanut tänä vuonna Suomessa kaksinumeroisia lukuja. Olemme varautuneet suureen kysyntään ja satsanneet tuotteen hyvään saatavuuteen, Ollila lupaa.

Suomalainen kasvuyritys Verso Food kehittää suomalaisesta härkäpavusta uusia elintarvikkeita. Yrityksen liikeideana on tar­jo­ta ku­lut­ta­jil­le ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti ta­sa­pai­noi­sia, eet­ti­ses­ti ja ympäristölli­ses­ti kestäviä kas­vi­pro­teiinivalmisteita.

Sen tuotevalikoimiin kuuluvat härkäpavusta valmistetut granolat, härkäpapurouheseos, esikypsennetty luomu härkäpapumurska ja esikypsennetyt kokonaiset härkäpavut. Lue lisää www.versofood.fi

Välipalasta pitkäkestoista energiaa

FOODYALLEN, Raisio Oyj, mainoskuva. PHOTO: RONI LEHTI.

Kuitu- ja proteiinipitoiset välipalat pitävät nälän loitolla.

Arjen alkaessa monet miettivät, millaiset välipalat auttavat parhaiten jaksamaan. Koska perinteiseen ateriasyömiseen on yhä harvemmassa perheessä aikaa tai mahdollisuuksia, välipaloilla on tärkeä ravitsemuksellinen rooli.  

Hyvä välipala koostuu kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljavalmisteista. Täydennyksenä voi käyttää vaihdellen vähärasvaisia maito- ja lihatuotteita.

– Välipalan pitäisi sisältää kuituja ja proteiineja, jotka säilyttävät kylläisyyden tunteen. Kuituja saa esimerkiksi täysjyväviljatuotteista. Hiilihydraatteja ja proteiinia sisältävä välipala auttaa myös palautumaan liikuntasuorituksen jälkeen, Raision ravitsemusterapeutti Marja Vakkuri toteaa.

Monet jatkavat suoraan töistä tai koulusta harrastuksiin. Silloin laukussa kulkeva, hyvänmakuinen välipala on paikallaan.

–Elovena-välipalapatukat ja -keksit säilyvät huoneenlämmössä ja niissä on hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja kuitua, Vakkuri kertoo.

Rahka on noussut yhdeksi suomalaisten suosikkivälipaloista viime vuosina. Raisio toi elokuussa kauppoihin Elovena-välipalarahkat, joissa vaniljaisen rahkan lisukkeena on kaurainen mysli. Idea uuteen tuotteeseen saatiin kuluttajatutkimuksesta, jossa huomattiin monen syövän rahkaa kauran ja marjojen kanssa. Valmiina yhdistelmänä tuote on helppo ottaa myös mukaan.

Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä hyvään välipalaan

1. Vaihtelu virkistää.  Hyvä välipala koostuu kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljavalmisteista. Täydennyksenä voi käyttää vaihdellen vähärasvaisia maito- ja lihatuotteita.

2. Hyvät hiilihydraatit imeytyvät hitaasti, joten ne pitävät verensokerin sopivalla tasolla pitkään. Hyviä hiilihydraatteja on täysjyväviljassa.

3. Proteiini ja kuidut pitävät nälän loitolla pidempään. Proteiinia on runsaasti muun muassa rahkassa ja täysjyvätuotteissa. Kuitua saat esimerkiksi täysjyväviljasta ja hedelmistä.

4. Etsi muutama helppo ja terveellinen välipala, joihin voit tukeutua myös kiireessä. Silloin houkutus tarttua karkkeihin tai muihin herkkuihin pienenee.

5. Löydä rytmisi. Välipalat kannattaa sovittaa omaan arkeen ja energiankulutukseen. Keskimäärin ihmisten pitää syödä kolmen tai neljän tunnin välein.

Vinkit antoi Raision ravitsemusterapeutti Marja Vakkuri.

Vuodessa 500 miljoonalla eurolla ruokaa roskiin

pexels-photo-41123-large

Apetit selvitti suomalaisten ruokahävikin syitä ja määrää. Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen ruokahävikkitutkielmassa, jossa pureuduttiin erityisesti kotitalouksissa syntyvän hävikin syihin. Elokuussa 2016 teetetyllä kuluttajatutkimuksella etsittiin perusteluja kasvisten käyttämiseen ja käyttämättä jättämiseen. Jokainen suomalainen heittää vuodessa 23 kiloa ruokaa kotona roskiin. Vihannekset ja hedelmät muodostavat tästä kolmanneksen. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Tanska 48 kiloa, Norja 46 kiloa, Ruotsi 29 kiloa ja Suomi 23 kiloa
Suhteellisesti eniten ruokahävikkiä syntyy yksinasuvien ja varakkaampien talouksissa. Lapsiperheissä ylimääräistä ruokaa päätyy roskiin erityisesti ruoanlaiton yhteydessä. Ruokaa laitetaan liikaa, ja näin ylijääneet lautastähteet päätyvät jäteastiaan. Vähiten ruokahävikkiä tuottavat yli 65-vuotiaat.

Suomalaisten ruokahävikistä suurimman osan muodostavat vihannekset ja hedelmät. Niiden kokonaismäärä hävikistä on kolmannes, ja pelkästään vihannekset muodostavat tästä viidenneksen. Eniten hävikkiin päätyy perunaa, ja lisäksi pilaantumisen vuoksi roskiin heitetään salaatteja, kurkkuja ja tomaatteja.

– Vaikka vuosittaiset hävikkimäärät ovat hurjia, on Suomen tilanne pohjoismaisten naapureidemme keskuudessa paras. Meillä Apetitissa on vahva näkemys, että pystymme vähentämään kotitalouksien tuottamaa kasvishävikkiä tarjoamalla kuluttajille käyttövalmiimpia, hyvin säilyviä kasviksia oikeankokoisissa pakkauksissa. Ongelmaa ei ratkaista hetkessä, ja elintarvikeketjun kaikkien osapuolien täytyy tehdä voitavansa, toteaa Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari.

Ruokahävikki on yhtä turhaa kuin hanan jättäminen valumaan tai ikkunan pitäminen auki pakkasella
Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Kehittyneissä maissa yksittäisistä elintarvikeketjun vaiheista eniten hävikkiä syntyy nimenomaan kotitalouksissa. Vuositasolla ruokahävikistä alkutuotannon osuus on 50–60, teollisuuden 75–105, ravitsemuspalveluiden 75–85 ja kaupan 65–75 miljoonaa kiloa. Kotitaloudet tuottavat ruokahävikkiä vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa.

– Kun ruokaa heitetään kotona roskiin, on koko ruokaketjun työ tehty ihan turhaan. Kärjistäen vertaisin sitä siihen, että hana jätetään valumaan tai ikkuna auki pakkasella. Veden- ja energiansäästö on tänä päivänä itsestäänselvyys, ja nyt on korkea aika ymmärtää, että ruoka on tehty syötäväksi, ei poisheitettäväksi.

– Loppu riippuu alusta. Kun ruokaketjun jokaista kohtaa kehitetään ja parannetaan, myös viimeinen lenkki vahvistuu. Ruokayhtiöt tekevät parhaansa minimoidakseen hävikin tuotannossa, ja myös tuotekehityksessä, mm. pakkauskoissa ja säilyvyyden kehittämisessä tämä on huomioitu. Pakasteissa Apetitilla on jo pitkä historia kamppailussa hävikkiä vastaan. Nyt aloitamme saman taistelun myös tuoreiden kasvisten puolella. Uusilla Tuorekset-tuotteilla vähennämme kotitalouksissa syntyvää ruokajätettä käsittelemällä kasvikset käyttövalmiiksi. Lisäksi syömäkelvottomat osat, kuten kannat, siemenkodat ja kuoret, viedään suoraan Ämmässuolle kompostoitavaksi ja energiakäyttöön, Merisaari kertoo.

Helsingin yliopiston ruokahävikkitutkielma kertoo, että ruoan tuhlaaminen aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. Valitettavasti huono omatunto kolkuttaa vain lyhyen aikaa. Poisheitetty ruoka on helppo unohtaa jäteastian kannen sulkeuduttua.

– Mielenkiintoinen huomio on se, että ainakin yritämme lieventää huonoa omaatuntoa kierrätyksellä. Arjessa ruokahävikkiä ei välttämättä edes tunnisteta ongelmaksi, koska jätteitä voidaan hyötykäyttää melko tehokkaasti. Monet kokevatkin, että paras keino ruokahävikin hallintaan on jätteiden lajittelu, Merisaari huomauttaa.

Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis
Apetitin teettämän kuluttajakyselyn mukaan suomalaisia innostaa kasvisten syöntiin terveellisyys, monipuolisuus ja hyvä maku. Näiden lisäksi kevyt olo ja ruoan edullisuus kallistavat valintoja kasviksien suuntaan. Kasvisten käytön esteeksi saattaa kuitenkin muodostua kiireinen arki, valmiiksi sopivan määrän löytyminen sekä kasvisten käsittelyyn käytettävä aika.

– Selvityksemme kertovat, että ihmiset haluaisivat syödä enemmän kasviksia, mutta aina se ei onnistu. Epäsäännöllinen elämä ja suunnitelmien muutokset vaikuttavat sekä valintoihin että ruokahävikkiin. Valitettavan usein terveellisyys jää saavuttamatta, kun kasviksia ostetaan liikaa, sen jälkeen ne viettävät aikaa jääkaapissa ja lopuksi päätyvät käyttämättöminä biojäteastiaan. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis, Merisaari muistuttaa.

Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian gradutyössä, jonka tehtävänä on selvittää ruokahävikin tilaa Suomessa. Roosa Luukkasen opinnäytetyön juuri valmistuneen ensimmäisen osan nimi on Ruoasta roskaksi – ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa. Apetitin elokuussa 2016 teettämä sähköinen kuluttajakysely selvitti suomalaisten syitä ja esteitä kasvisten käyttöön. Kyselytutkimukseen vastasi 1017 suomalaista, joista miehiä oli 511 ja naisia 506.

Ihanaista kirsikkaa ja sitruunaa: Aino-jäätelön syysuutuudet lainaavat makunsa maailman suosikkileivonnaisilta

AINO_tiedotekuva

Erilaiset piirakat ja kakut tarjoillaan usein jäätelöpallon kanssa. Nyt ne inspiroivat myös Aino-jäätelöiden kotipakkausten syysmakuja.

Amerikkalaisesta Lemon Meringue -piiraasta innoituksensa saaneessa Aino Sitruuna & Marenki -jäätelöuutuudessa yhdistyvät täyteläiset vaniljan- ja sitruunanmakuiset kermajäätelöt, makean raikas sitruunakastike sekä marenkipalat. Tuote on laktoositon.

Toinen syysuutuus, kirsikkakakusta inspiraation saanut Aino Kirsikan kuiskaus, taas tuo Aino-jäätelöiden valikoimaan kauan toivotun kirsikkamaun. Sen makujen painopiste on rohkeasti kirsikassa: uutuus sisältää kirsikanmakuista kermajäätelöä, kirsikkakastiketta sekä stracciatella-jäätelöstä tuttuja suklaamakuisia hippusia.

– Monelle Ainon ystävälle hieman karvas kirsikkainen maku on rakas, ja se on yksi niistä mauista, joista saamme eniten kuluttajatoiveita, kertoo jäätelöliiketoiminnan markkinointijohtajaAnita Storgård Suomen Nestléltä.

Kumpikin uutuusjäätelö on valmistettu kotimaisesta kermasta ja maidosta, ja niissä on aidot luonnon maut ja värit. Jäätelöt on pakattu tuttuun 900 millilitran kotipakkaukseen, joka löytää tiensä suomalaisten kotipakkasiin vuodenajasta riippumatta.

– Aino-jäätelöitä syödään tasaisesti läpi vuoden, ja niiden kulutus on itse asiassa muihin jäätelöihin verrattuna selvästi suurempaa myös kesäsesongin ulkopuolella. Meille suomalaisille pimenevät syysillat ovat mitä parhain syy nauttia jäätelöstä myös kotisohvalla, Storgård toteaa.

Tampereen kouluissa syödään sydänystävällistä leipää

bread6

Kouluruokailussa siirrytään jälleen askel sydänystävällisempään suuntaan, kun keiton kaveriksi saadaan syksystä alkaen aina vähäsuolainen pehmeä leipä. Tuttu kouluissa tarjottu näkkäri sekä levite täyttävät jo Sydänmerkin kriteerit.

Koulujen ruokasalit täyttyvät taas kesän jälkeen ja ainakin uusien koululaisten vanhempia kiinnostaa mitä koululounas pitää sisällään. – Kouluissa tarjottu leipä tulee suomalaisista leipomoista, kertoo Tampereen Voimian tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto. – Lisäksi ruisleivissä käytetty ruis on pääosin suomalaista. Ja elokuusta alkaen pehmeät leivät ovat sydänystävällisiä eli vähäsuolaisia ja runsaskuituisia.

Leipä, levite ja ruokajuoma täydentävät koululounasta ja niiden ravitsemuksellinen rooli on merkittävä. Tampereen Voimian ravitsemussuunnittelija Virpi Uskin mukaan koululaisten ruokailua on kehitetty järjestelmällisesti sydänystävällisempään suuntaan. – Koulujen näkkäri samoin kuin levite ovat Sydänmerkki-tuotteita ja koulumaito ja -piimä rasvattomia. Jokapäiväisillä valinnoilla on suuri merkitys kasvavan koululaisen hyvinvointia tukevalle syömiselle ja ruokailulle.

Lounaalla koululaisille tarjotaan lämmin ruoka lisäkkeineen sekä salaatti, keittopäivinä ateriaa täydentää pehmeä leipä ja hedelmä tai tuorepala. Joka päivä tarjotaan lisäksi näkkileipä, levite ja ruokajuoma. Jotta pieni – tai isompi – koululainen saisi tarvitsemansa energian koulupäivään, hänen tulisi syödä koko ateriakokonaisuus. Tärkeintä on tietysti, että ruoka maistuu. – Tavoitteemme on, että kaikki lapset ja nuoret syövät koululounaan, joten maku on ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä, Suvanto ja Uski toteavat.

Ruotsalaisjätti investoi kasvavaan ruokakassiyritykseen

13900141_1337260452968931_4200361254076614912_n

Ruotsalainen ruokakassiyritys Linas Matkasse avaa sillanpään Suomen markkinoille. Linas Matkasse investoi suomalaiseen Keittiökaveri –ruokakassi- yritykseen. Samalla Keittiökaverin nimi vaihtuu Sannan Ruokakassiksi. Investoinnin avulla Keittiökaveri hakee voimakasta kasvua. Linas Matkasse toimii ennestään kolmella markkina-alueella.

Linas Matkasse on Ruotsin suurin ruokakassiyritys, jonka ansiosta ruokakasseista on tullut todellinen koko kansan tuote sekä Ruotsissa että Norjassa, jossa yritys toimii Adams Matkasse-nimellä. Yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto on nyt yli miljardi kruunua, ja ruokakasseja toimitetaan viikoittain yli 55 000.

Suomessa ruoan nettikauppa on toistaiseksi ollut vähäistä, mikä tekeekin markkinasta kiinnostavan. Keittiökaverin tavoitteena onkin nousta kotiin toimitetun ruoan kärkeen Suomessa. Jo kevään aikana Keittiökaverin onnistui nelinkertaistaa viikoittaiset toimituksensa.

– Keittiökaveri on kevään aikana takuulla ollut Suomen nopeimmin kasvava ruoka-alan yritys. Nyt tiedämme, että ruokakassille on vahva tilaus, ja uskallamme myös panostaa kasvuun, sanoo Sannan Ruokakassin toimitusjohtaja Susanne Lindroos.

Hyvää ja terveellistä arkiruokaa

Sannan ruokakassi tarjoaa ratkaisun arjen helpottamiseksi perheille, jotka kiireisestä arjesta huolimatta haluavat nauttia hyvästä ja terveellisestä ruoasta, raaka-aineista laitettuna. Ruokakassit sisältävät raaka-aineet ja reseptit arki-illallisiin, ja kassit toimitetaan kotiin. Ruokakassien avulla säästyy sekä aikaa, vaivaa että rahaa.

– Haluamme tarjota hyvää ruokaa, joka maistuu koko perheelle. Reseptejä ja ruokalistoja laatiessani lähden liikkeelle tutuista perusaineksista, mutta yritän myös aina keksiä jotain vähän uutta. Ruokakassi on hyvä tapa tutustuttaa lapset uusiin makuihin, ja aikuisille tarjoan inspiraatiota ruoanlaittoon, sanoo Susanne, joka myös vastaa ruokakassien resepteistä.

Sannan Ruokakassissa etusijalla ovat puhtaat raaka-aineet, kotimainen liha ja kala sekä myös sesongin parhaat raaka-aineet. Jokainen ateria on tarkasti suunniteltu kokonaisuus.

– Hyvän ja monipuolisen arkiruoan laittamisen ei pitäisi olla hankalaa, mutta se vaatii suunnittelua, ja tässä ruokakassi tulee tarpeeseen. Haluan tarjota perheille mahdollisuuden nauttia ruoasta saman pöydän ääressä myös kiireisen arjen keskellä. Se on minusta tavattoman arvokasta aikaa, sanoo Susanne.

Nimi vaihtuu, toiminta laajenee

Elokuusta lähtien Keittiökaveri on siis Sannan ruokakassi. Tuotevalikoima uudistuu, mutta perusidea pysyy ennallaan. Kotiintoimitettu ruokakassi, josta valmistuvat monipuoliset, helpot ja maistuvat arki-illalliset.

– Olemme huomanneet, kuinka ruokakassimme kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Uskomme, että Suomessa on ainekset Ruotsin ja Norjan kaltaiseen kasvutarinaan, sanoo Susanne Lindroos.

Jo alkusyksystä aikana toimitusalue laajenee kattamaan koko Uudenmaan taajama-alueet. Tampereelle ja Turkuun yritys pyrkii toimittamaan viimeistään vuodenvaihteen tienoilla.

Sannan ruokakassin asiakkaita ovat etenkin lapsiperheet, mutta ruokakassi sopii myös hyvin työssäkäyville ja varttuneillekin pareille.

– Jos arvostat helpompaa arkea ja hyvää, terveellistä, itse laitettua ruokaa raaka-aineista, meillä on sinulle loistava ratkaisu, lupaa Susanne Lindroos.