Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kuluttajatutkimus: Tässä Suomi voittaa Ruotsin – suomalaiset syövät enemmän täysjyväleipää!

Ruisleipä-Puolukka-Revitty

Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten ylivoimaisesti suosituin leipä on ruisleipä. Yli 2 miljoonaa suomalaista aikuista nimeää sen lempileiväkseen. Ruotsalaisille maistuu sen sijaan makea ja vähäkuituisempi limppu. He syövät ylipäätään vähemmän leipää kuin me suomalaiset.

Teettämämme kuluttajatutkimuksen (valtakunnallinen Internet-kysely, n=1013) tuloksista selviää, että suomalaiset tosiaan suosivat meille niin rakasta ruisleipää, toteaa Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.  Lähes 70% kuluttajista sanoo ostavansa ruisleipää viikoittain. Ruispalaleivät ovat suosituimpia ja niitä löytyykin 45% vastaajan taloudesta aina. Lapsiperheissä luku on jopa 56 %. Jälkiuunileipä kiilaa kakkoseksi ja sen käyttö korostuu vanhemmalla väestöllä, kuten myös ruislimppujen suosiminen. Paahtoleipiä käytetään eniten lapsiperheissä, mikä ei liene yllätys.

Ruokailutottumuksemme leivän suhteen ovat terveellisemmät kuin läntisen naapurimme. Suomalaiset saavat kuitua keskimäärin 22 g päivässä. Se ei aivan yllä kuidunsaannin suositustasolle (vähintään 25-35 g/pvä), mutta on kuitenkin suurempaa kuin länsinaapureillamme. Ruotsalaisen tutkimuksen* mukaan heidän vähäkuituiset leipävalinnat näkyvät lautasella päivittäisen kuidunsaannin jäädessä alle 20 grammaan. Erityisesti ruotsalaisnuoret syövät yhä vähemmän täysjyväleipää, mikä on Mensosen mukaan tietenkin terveyden kannalta huolestuttava trendi.

Leipätiedotuksen leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalainen syö päivittäin 3-4 viipaletta leipää, kun ruotsalaisen päivittäinen leipäannos on 2,5 viipaletta. Kaisa Mensonen laskee, että jos syö 3-4 ruisleipäviipaletta, se sisältää noin 50 g täysjyvää.  Tällä päivittäisellä täysjyvän saantimäärällä kuolleisuuden riski laskee merkittävästi. Täysjyvän ja viljakuidun on havaittu suojaavan erilaisilta sairauksilta, erityisesti suolistosyövältä. Päivittäisellä 90 gramman täysjyvän saannilla on havaittu olevan yhteys pienentyneeseen sepelvaltimotaudin, hengityssairauksien, tartuntatautien ja diabeteksen riskiin. Eli mitä useamman leipäviipaleen valitset täysjyväisenä, sitä paremmat terveysvaikutukset saat itsellesi, vinkkaa Mensonen.

 

Suomalaisten suosikkileivät

  1. Ruispalaleipä 34 %
  2. Jälkiuunileipä 13 %
  3. Vaalea palaleipä 7 %
  4. Ruisreikäleipä 7 %
  5. Paistopisteleipä 6 %
  6. Vaalea kokonainen sekaleipä 6 %
  7. Sämpylät 4 %
Lähteet:

Leipätuotteiden käyttötutkimus 2016; Foodwest

Food & Nutrition Research 2014, 58: 24024

Finravinto 2012 -tutkimus

:KATSO VIDEO: Nyt on sillipurkin vuoro aueta helposti

pjwltd1jyf4a9xewcdmy

Nyt on sillipurkkien vuoro aueta helposti

Hyviä uutisia pienikätisille! Hyviä uutisia kaikille niille, jotka ovat tottuneet tukeutumaan muiden apuun tai aseistautumaan apuvälinein saadakseen sillipurkin auki! Suosikkisilliä ei enää tarvitse jättää kauppaan, sillä se aukeaa nyt helposti.  

Orkla Foods Finland toi Helppo Avata -kannet Felix-vihannessäilykkeisiin kaksi vuotta sitten ja nyt on sillipurkkien vuoro aueta helposti. Uudet kannet löytyvät tämän kesän aikana isommista Ahti-, Abba-, Boy- ja Vesta-sillipurkeista.

Kannen kaksiosaisuus vapauttaa tyhjiön, jolloin avaaminen vaatii huomattavasti vähemmän vääntövoimaa. Siksi kansi myös saattaa tuntua siltä kuin se olisi auki. Kannen tunnistaa reunan Helppo Avata -tekstistä.

Myönteinen kuluttajapalaute kansista on ollut poikkeuksellisen runsasta. Purkkien avaamisen vaikeus on monelle todellinen ongelma.

Hapanmaitovalmisteet kuuluvat kesään

viili

Kuvaaja: Studio Piquant/Antti Hallakorpi

Hapanmaitovalmisteet kuuluvat kesään

Viili on perinteinen kesäherkku. Viili ja tuoreet kotimaiset mansikat ovat raikas ja maukas aamu-, väli- tai iltapala kesäisenä päivänä. Piimän lievä happamuus ja raikkaus täydentävät kesäistä ateriaa. Viileä kermaviilikastike kruunaa höyryävän kuumat uudet perunat ja tuoreen, voissa paistetun kalan.

Lasillinen piimää maistuu helteellä

Helteellä ruokahalu voi olla huono. Sen sijaan kylmä piimä tai maito voi maistua. Virkistävän viileyden lisäksi niistä saa nestettä ja ravintoaineita. Lasillinen piimää välipalaksi on kuin juoma ja ruoka samassa paketissa. Marjoilla ja kauraleseillä täydennetty marjapiimä on myös herkullinen jälkiruoka.

Piimä on helposti unohdettu ruokajuoma. Sitä on kuitenkin laaja valikoima kaupan. On erilaisilla hapatteilla hapatettuja, maustettuja ja piimiä eri rasvapitoisuuksilla. Piimävalikoimasta löytää kokeilemalla mieleisensä juoman.

Viilivinkit välipalalle 

Viileä viili maustuu moneksi marjojen, talkkunan ja vaikka mausteiden avulla. Pikaiseksi välipalaksi on helppo napata kaupasta valmiiksi maustettu viili.

  • Viiliä ja mansikoita, raparperihilloa
  • Viiliä, talkkunajauhoa ja mustikoita
  • Viiliä ja marjoja ja hilloa
  • Viiliä, ripaus sokeria ja kanelia tai inkivääriä

Näin vältät pahimmat virheet kesäkasvisten kypsennyksessä

kaali_nuudeli_papusalaatti

Kasvikset kuuluvat kesäkeittiöön, mutta virheellinen valmistus saattaa jättää ne lautaselle. Muutamalla niksillä kotikokki pystyy varmistamaan, että porkkanasta tulee rapsakkaa ja parsakaali säilyy vihreänä. Oikein kypsennettynä kasviksista tulee herkkuja eikä biojäteastian täyttäviä tähteitä.

Älä keitä pitkässä vedessä

Vettä ei saa olla liikaa eli kasviksia ei saa keittää niin sanotussa pitkässä vedessä. Vesiliukoisia vitamiineja liukenee keitettäessä, joten mitä vähemmän vettä, sitä vähemmän on mihin liueta. Jos keittämisessä ei käytä kantta, kasvisten pinta saa juuri ja juuri peittyä vedellä. Kannen kanssa keitettäessä pienempi vesimäärä riittää, vettä voi olla kattilan pohjalla muutamia senttejä. Voimakkaan vihreät kasvikset kuten papu ja parsakaali on kuitenkin hyvä kiehauttaa ilman kantta, jotta kaunis väri säilyy.

– Kun keitetään pakastettuja kasviksia, vettä voi olla vieläkin vähemmän, koska kasvikset ovat esikypsytettyjä ja tuotteet ovat kosteampia. Laita suola ja mausteet keitinveteen. Kannattaa kokeilla keittämistä myös erilaisissa mausteliemissä, kehottaa Apetit Ruoka Oy:n keittiömestari Mikko Viitanen.

Moni miettii, mitkä kasvikset laitetaan kylmään ja mitkä kiehuvaan veteen. Entä kaipaako keitinvesi suolaa?

– Helppo muistisääntö on se, että maan alla kasvavat laitetaan kylmään ja maan päällä kasvavat kiehuvaan keitinveteen. Peruna siis kylmään ja herne kiehuvaan veteen, Viitanen vinkkaa.

– Kun keitinveteen lisätään suolaa, vähentää se kasvisten solunesteiden siirtymistä keitinveteen. Aivan kuten äiti on opettanut keittämään uudet perunat miedossa suolavedessä, Viitanen jatkaa.

Älä kypsennä mössöksi

Yleisin virhe kasvisten kypsennyksessä on se, että ne kypsennetään liian pehmeiksi. Pahimmillaan lautaselle tulee vetisiä, mauttomia ja värittömiä antiherkkuja. Kasvisten tulee jäädä napakoiksi, sopivasti ”al dente”, jolloin niissä on hyvä purutuntuma. Kypsyyttä voi kokeilla parhaiten maistamalla. Haarukalla tai juuresveitsen kärjellä painaessa kasvikset eivät saa haljeta. Kannattaa muistaa, että kasvis jatkaa kypsymistään vielä hetken kypsentämisen jälkeen, koska lämpö on varautunut niihin.

– Kypsennät kasviksia sitten keittämällä, höyryttämällä, uunissa paahtamalla, pannussa tai grillissä, nyrkkisääntönä on, että kovat juurekset vaativat yli 10 minuutin kypsennysajan, pehmeämmät kasvikset, kuten esimerkiksi paprika, vain 3 – 5 minuuttia. Muista, että pakastevihannesten kypsennysaika on noin puolet verrattuna tuoreiden kypsennykseen, Mikko Viitanen kertoo.

Mitä sitten neuvoksi, jos kasvikset unohtuvat kattilaan tai uuniin ja ovat aivan liian ylikypsiä?

– Sauvasekoitin esiin, vähän lisää mausteita ja alkuruuaksi valmistuu helposti kasvisosekeitto tai pääruuan lisukkeeksi kasvispyree. Soseutetut kasvikset voi laittaa myös perunamuusin sekaan maustamaan muusia, Viitanen neuvoo.

Älä pihtaa lämmön kanssa

Kun kasviksia paahdetaan uunissa, jätetään uuni usein liian viileäksi. Kasvikset saa paahtaa reippaalla 200 asteen lämmöllä, jolloin niihin tulee hyvä väri ja kunnolla paahdon makua. Pannu puolestaan on sopivan kuuma, kun pystyt pitämään kättä viiden sekunnin ajan muutaman sentin etäisyydellä pannun pinnasta. Grillissä kasvikset laitetaan aluksi kuumalle ritilälle ottamaan väriä ja siirretään sitten yläritilälle kypsymään.

– Herkullinen maku taataan käyttämällä kypsennettäessä hieman öljyä tai voita. Kun kasviksia paahdetaan uunissa, kannattaa tuoreet yrtit lisätä kasvisten päälle kokonaisina oksina, jotka on helppo ottaa kypsennyksen jälkeen pois. Yrtit palavat helposti, jolloin maku voi olla kitkerä ja ulkonäkö epämiellyttävä, keittiömestari Viitanen varoittaa.

Älä kypsennä kaikkia kasviksia yhtä kauan

Eri kasvikset vaativat erilaisen kypsennysajan. Esimerkiksi keitettäessä, laita kattilaan ensin kovat juurekset, kuten porkkana ja lanttu, vasta myöhemmin pehmeämmät kasvikset, kuten sipuli tai paprika. Lisää aivan lopuksi esimerkiksi pakastetut sokeriherneet tai maissijyvät.

– Helpommalla pääset, jos valitset Apetit Tuorekset, jossa erilaiset kasvikset on pilkottu sopiviksi paloiksi niin, että koko paketillisen voi kypsentää kerralla samassa ajassa, Apetitin keittiömestari Mikko Viitanen kertoo.

Vinkkejä kasvislisäkkeisiin Apetitilta:
http://www.apetit.fi/fi/hyva-olo/apetit-kasvislis%C3%A4kkeet

 

Fazer jatkaa kasvustrategiaansa ja ostaa artesaanileipomo Keisarin Suomessa

97c7e24e2429d9c2_800x800ar

Fazer-konserni jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista ostamalla Helsingin alueella toimivan Keisari-artesaanileipomon. Kaupan myötä Fazerin leipomomyymälöiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla kolminkertaistuu viidestä viiteentoista.

“Tarjoomamme kasvattaminen on olennainen osa kasvustrategiaamme. Fazer voi kehittyä vain ymmärtämällä kuluttajia. Artesaanileipä on nyt vahva maailmanlaajuinen trendi. Fazer Leipomomyymälöiden ja Leipomo Keisarin konseptit täydentävät hyvin toisiaan ja muodostavat hyvän pohjan kehittämiselle ja tulevalle kasvulle. Kaupan myötä Fazer nousee artesaanileivän markkinajohtajaksi pääkaupunkiseudulla”, sanoo Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum.

Fazer tuli mukaan artesaanileipomoliiketoimintaan ostamalla Gateau-ketjun Ruotsissa vuonna 2011. Liiketoiminta on kasvanut menestyksekkäästi 12 myymälästä 32:een. Ensimmäinen leipomomyymälä Suomessa avattiin Helsinkiin vuonna 2013. Tällä hetkellä Fazerilla on viisi leipomomyymälää pääkaupunkiseudulla. Leipomo Keisarin 10 myymälää täydentävät niitä hyvin maantieteellisesti. Yhdessä Fazer Leipomomyymälät ja Keisarin keskeisillä paikoilla sijaitsevat myymälät muodostavat laajan ja kattavan verkoston, joka palvelee koko pääkaupunkiseudun kuluttajia.

Herkullisen käsin leivotun leivän kysyntä kasvaa

Artesaanileipä on vahva kuluttajatrendi maailmanlaajuisesti. Fazerin leipomomyymälät Suomessa ja Ruotsissa inspiroivat kuluttajia korkealaatuisine, käsin leivottuine tuoreine artesaanileipineen, leivonnaisineen ja muine herkkuineen. Ihmisiä viehättävät makujen laaja kirjo, herkulliset tuoksut ja houkuttelevan näköiset tuotteet.

“Fazerin ja Keisarin korkealaatuisten tuotteiden ansiosta voimme tarjota kuluttajille entistä laajemman valikoiman omissa myymälöissämme. Näemme artesaanileivässä suurta potentiaalia ja siksi olemme muodostaneet tästä liiketoiminnasta oman liiketoimintayksikön. Siihen kuuluvat Gateau-ketju Ruotsissa ja Fazer Leipomomyymälät sekä Leipomo Keisari Suomessa. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa Fazerin leipomomyymälä­liike­toiminnan liikevaihto vuoteen 2021 mennessä,” sanoo Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Petri Kujala.

Leipomo Keisari on yksityisessä omistuksessa oleva helsinkiläinen, vuonna 1990 perustettu yritys. Se myy korkealaatuisia tuotteita suoraan kuluttajille omista Keisarin myymälöistä sekä vähittäiskaupalle, ravintoloille ja kahviloille. Keisarilla on kymmenen myymälää, jotka sijaitsevat Ruoholahdessa, Töölöntorilla, Ullanlinnassa, Kruununhaassa, Sörnäisissä sekä Kampin, Lippulaivan, Granin, Ison Omenan ja Citycenterin kauppakeskuksissa. Tuotantotilat sijaitsevat Helsingin Sörnäisissä.

”Myymme yrityksen mielellämme Fazerille, joka on arvostettu perheyritys. Osaava henkilökuntamme sekä leivän ja konditoriatuotteiden laatu ovat vahvuutemme. Fazer mahdollistaa myös kasvun jatkumisen”, sanoo Leipomo Keisarin toimitusjohtaja Tatjana Aminoff , joka tulee johtamaan Fazerin artesaanileipomotoimintaa Suomessa.

Fazer Leipomomyymälät -liiketoimintayksikön valikoima koostuu käsin leivotuista artesaanileivistä ja leivonnaisista, konditoriatuotteista ja muista herkuista. Ennen yrityskauppaa siihen kuului 32 Gateau-leipomomyymälää Ruotsin Tukholmassa, Lundissa ja Helsingborgissa sekä viisi Fazer Leipomomyymälää Helsingissä. Fazerin leipomomyymäläliiketoiminta työllistää noin 230 henkilöä, joista 75 työskentelee Suomessa. Lisäksi Leipomo Keisarin noin 75 työntekijää siirtyy Fazerille.

Fazerin toinen leipomoyksikkö Suomessa on Fazer Leipomot Suomi, johon kuuluu neljä isoa leipomoa Vantaalla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Oulussa sekä 43 lähileipomoa hypermarketeissa ympäri Suomen. Kuluttajien suosikkituotteita ovat muun muassa Fazer Puikula, Fazer Juuresleipä, Fazer Alku -puurot, Oululainen Reissumies ja Oululainen Jälkiuunileipä. Fazer Leipomot Suomessa työskentelee noin 1 500 henkilöä.

Kyselytutkimus: Suomalaiset haluavat jäätelönsä kotimaisena ja kermaisena

okg1tdcczjbsbpdwo97d

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kotimaisuus on tärkeää valtaosalle jäätelön ystävistä, ja kotimaisuuden tärkeimpänä kriteerinä pidetään valmistusmaata. Valmistusmaan merkitys on noussut vuodesta 2011 jopa 20 prosenttiyksikköä*. Suomalaiset syövät jäätelönsä mieluiten kermajäätelönä ja ostavat vuodesta toiseen samaa suosikkimakuaan.

Suomalaiset pitävät kermajäätelöstä. Jopa 77 prosenttia suomalaisista haluaa jäätelönsä kermaisena, kun muualla Euroopassa syödään usein kasvirasvasta tehtyä jäätelöä.

– Kermaa käyttämällä jäätelöön saadaan täyteläinen ja jäljittelemätön maku. Kermajäätelö myös tuntuu suussa lämpimältä ja sillä on erityisrooli suomalaisessa jäätelömakumaailmassa, Pingviini-jäätelöiden tuotepäällikkö Mona Kandelin kertoo.

Pingviinin teettämän kesäisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista yli puolet (58 %) pitää nimenomaan kotimaista jäätelöä herkullisimpana. Myös klassiset maut pitävät, sillä valtaosalla suomalaisista (71 %) on samat suosikkimaut vuodesta toiseen.

– Suomen myydyin maku on vanilja, jota monissa muissa maissa ei edes mielletä mauksi. Makujen kestosuosikki on myös suklaa, joka on meillä maitosuklaata, Kandelin kuvailee.

Lisäksi suomalaisten uniikkiin jäätelömakuun kuuluvat marjojen ja salmiakin maut, kun muualla Euroopassa syödään esimerkiksi kahvin tai tumman suklaan makuista jäätelöä tai sitruunasorbettia.

Valmistusmaa ja raaka-aineen alkuperämaa tärkeitä

Suomalaiset haluavat ostaa kermajäätelönsä mieluiten kotimaisena: jäätelön kotimaisuus on tärkeää valtaosalle (78 %) suomalaisista. Yli neljännes (28 %) kertoo ostavansa aina kotimaista jäätelöä.

Kotimaisuuden ehdottomasti tärkein kriteeri on valmistusmaa (75 %), jonka arvostus on noussut vuonna 2011 toteutetusta vastaavanlaisesta tutkimuksesta jopa 20 prosenttiyksikköä*. Puolet vastaajista mainitsee myös raaka-aineiden alkuperämaan (50 %).

– Kotimaisella valmistuksella ja raaka-aineella on suomalaiselle kuluttajalle väliä. Siksi kaikki Pingviini-jäätelöihin käytetty kerma ja maito tulee kotimaasta. Jäätelöihimme käytetty kerma tuodaan Valion Herajoen meijeriltä, jonne maito kerätään Etelä-Suomen maitotiloilta. Karkeasti arvioiden työllistämmekin joka vuosi noin parituhatta eteläsuomalaista lehmää, Kandelin sanoo.

Kaikilla Pingviini-jäätelöillä on Avainlippu-merkki. Se kertoo sekä kotimaisten raaka-aineiden että kotimaisen työn osuudesta.

–­ Kaikki Pingviini-jäätelöt valmistetaan Turengin jäätelötehtaalla, jossa jäätelöä valmistaa sesongista riippuen 140–250 henkeä. Myös Pingviini-jäätelökioskit työllistävät joka kesä noin 600 kioskimyyjää. Heistä monelle jäätelömyyjän työ on ensimmäinen kesätyöpaikka, Kandelin lisää.

Jäätelöllä herkutellaan useimmin kotona

Vaikka kuumin jäätelösesonki on kesällä, suomalaiset herkuttelevat jäätelöllä ympäri vuoden. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet (61 %) suomalaisista ostaa jäätelönsä useimmiten kotipakkauksena.

Monet ostavat jäätelöä kotiinsa suorakulmion muotoisissa litran pakkauksissa. Näitä Suomessa erityissuosiossa olevia tiiliskivipakkauksia on saanut pakastealtaista jo 50 vuoden ajan.

– Tiiliskiven muotoiset kotipakkaukset ovat peräisin 1960-luvulta. Sitä ennen jäätelöä myytiin tiiliskivipakkauksen edeltäjissä, niin sanotuissa funkispakkauksissa, Kandelin kertoo.

Pingviinin kyselytutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy huhtikuussa 2016. Tilastollisesti painotettuun kyselyyn vastasi 1121 suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on noin 3 prosenttia.

* Suomen Nestlé toteutti TNS Gallupilla vuonna 2011 vastaavanlaisen kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin samaan tapaan kotimaisuuskriteerien merkitystä.

Fazer haastaa myslimarkkinat – tuo kotimaiset kauramyslit kauppoihin

a9578114d6bf2183_800x800ar

Fazer kasvaa kauratuotteillaan täysin uuteen tuoteryhmään ja tuo elokuussa herkulliset myslit kauppoihin. Uudet Fazer Alku -myslit vastaavat suomalaisten toiveeseen terveellisemmistä myslivaihtoehdoista. Fazer on viime vuosina panostanut kauraliiketoimintaan ja suomalaisen kauran jalostusarvon nostamiseen. Lahden myllyä laajennetaan ja Fazerin myllykapasiteetti on kasvanut myös yritysoston myötä. Fazer ostaa vuosittain suomalaista kauraa noin kuudella miljoonalla eurolla.

Suomalainen kaura menestyy ja uusille innovatiivisille kauratuotteille on kysyntää. Vuonna 2014 Fazer uudisti puurokategoriaa tekemällä terveellisestä kaurapuurosta hyvänmakuisen. Nyt vuorossa ovat myslit.

” Kuuntelemme kuluttajia ja uudistamme perinteisiä tuoteryhmiä. Myslikategoriassa kotimaisten tuotteiden osuus on ollut vain noin 10 prosenttia. Uudet Fazer Alku -myslit kasvattavat ja kehittävät koko kategoriaa”, toteaa Fazerin strategiasta ja myllyliiketoiminnasta vastaava johtaja Heli Arantola .

Alku-mysleissä ei ole lisättyä sokeria eikä E-koodeja. Herkullinen ja luonnollinen makumaailma on luotu käyttämällä aitoja marjoja ja hedelmiä, hunajaa sekä täysjyväviljaa. Vehnä ja rusinat on jätetty kokonaan pois. Alku-mysleissä on keskimäärin noin 60 % ja Alku-granolassa noin 15 % vähemmän sokereita kuin vastaavissa markkinoilla olevissa tuotteissa*.

”Haluamme Fazerilla panostaa tutkimukseen ja konsepteihin, jotka voivat menestyä maailmalla. Jalostusastetta nostamalla syntyy työpaikkoja Suomeen”, toteaa Arantola.

Fazer jatkaa suomalaisen kauran aseman vahvistamista

Vastatakseen kauran kasvavaan kysyntään sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla Fazer rakensi Lahteen vuonna 2013 oman kauramyllyn, jonka tuotanto kaksinkertaistetaan vuosien 2016–2017 aikana. Fazer on myös juuri ostanut Ruotsissa sijaitsevan Frebaco-myllyn. Yrityskauppa vahvistaa Fazerin asemaa vientimarkkinoilla ja samalla vauhdittaa suomalaisen kauran vientiä. Fazerin kauraliikevaihdosta puolet tulee tällä hetkellä ulkomailta ja vientiä on jo nyt 30 maahan.

Fazer ostaa kauraa vuodessa suomalaisilta maanviljelijöiltä arviolta 40 000 tonnia. Satovuodesta riippuen tämä on arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa.

Uutuusmyslien tuoteperhe koostuu kolmesta herkullisesta makuvaihtoehdosta: Fazer Alku Sadonkorjuumysli, Fazer Alku Kotipuutarhamysli ja Fazer Alku Omenainen kauragranola. Fazer Alku -mysliperhe valmistetaan Lahden kauramyllyn rakastetuista isoista kaurahiutaleista . Kauppoihin tuoteperhe saapuu elokuussa 2016, ennakkomyynti aloitetaan Fazer Caféissa kesän aikana.

*Luvut perustuvat keskiarvoihin. Lähde: Foodie, Kannelmäen Prisman myslivalikoima (80 tuotetta), 04/2016

Tutkimus: Suomalaiset kaipaavat rentoa yhdessä syömistä

1-12464499871iB5

Juuri valmistuneen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa. Myös ravintolassa haluttaisiin syödä nykyistä enemmän. Tutkimus osoittaa, että kaipaamme yhteisöllisyyttä, mutta keinoja sen toteuttamiseen ei tahdo löytyä. Myös kansainvälisissä vertailututkimuksissa näkyy, että meillä käytetään muita maita vähemmän aikaa yhteisiin aterioihin. Juhlavuonna 2017 tähän halutaan tehdä muutos.

91% suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdessä syöminen perheen tai ystävien kanssa on hieno juttu. Suomalaiset myös haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Tulosten mukaan toive ei toteudu suomalaisten arjessa.

Tutkimuksessa* kysyttiin yli 2000 suomalaiselta, miten arvostamme yhdessä syömistä, miten sitä toteutetaan kotona, työpaikoilla ja ystäväpiirissä. Samalla haluttiin tietää, millaista yhdessä syömistä toivotaan ja mitkä tekijät sitä estävät.

Lapsiperheissä syödään yhdessä – työpaikolla usein myös yksin

Tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa noin kolmannes. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket

Töissä ja kotona on hyvä mahdollisuus lisätä yhdessä syömistä. Varsinkin kun sen tiedetään parantavan sekä työkykyä, terveyttä että henkistä jaksamista.

Uhanalainen kyläilykulttuuri – Uusia tapoja tarvitaan lisää

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset osoittavat, että yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on vähentynyt tasaisesti jo pitkän aikaa. Tuore tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä. Suuri osa suomalaisista näyttää kyläilevän vain “jouluna ja juhannuksena”..

Ei siis ihme, että suomalaiset haluaisivat lisätä rentoa ja helppoa kyläilyä ja kokoontumista ruoan äärelle kotona, kylässä, luonnossa ja ravintoloissa. Myös yhdessä kokkaaminen innostaa niin nuoria kuin vanhempiakin.

”Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana”, sanoo suomalaisten juomiseen ja syömiseen perehtynyt yhteisöllisyystutkija VTT Antti Maunu.

Kiire ja ajanpuute esteenä yhdessä syömiselle

Suurimpina yhdessä syömisen esteinä mainitaan kiire, oma tai toisten seurallisuuden puute ja osaamattomuus ruoka-asioissa. Syissä näyttää korostuvan riittämättömyyden ja erillisyyden tunne, jonka Maunu arvelee johtuvan lähihistoriamme muutoksista.

”1960-80-luvulla pysyvistä yhteisöistä siirryttiin nopeasti individualistiseen ja nopeatahtiseen yhteiskuntaan, joka on tuottanut paljon hyvää, mutta myös erillisyyden ja yksinäisyyden kokemuksia. Arkiselle yhdessäololle on vain vähän toimivia malleja. Siksi ollaan hieman hämmennyksissä niinkin tavallisen asian kuin yhteisen ruokailun äärellä. Toisaalta ruokailu voi tarjota uudenlaiselle yhdessäololle helpon ja miellyttävän alustan”, Maunu analysoi tuloksia.

Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla, ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen. 

Syödään yhdessä –tutkimus avaa uuden teeman ruokakeskusteluun

Meillä on puhuttu paljon ruoan ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksistakin, mutta yhteisöllisyyden edut ovat jääneet taka-alalle. Syödään yhdessä –ilmiöllä halutaan saattaa ihmisiä yhteisten pöytien ääreen ja luoda pysyviä käytäntöjä arkeen ja juhlaan. Ilmiön ympärille on saatu noin 100  innostunutta organisaatiota tekijöineen mukaan.

”Tämä tutkimus auttoi meitä kirkastamaan tavoitteet, jotka muutetaan juhlavuonna teoiksi”, kertoo Syödään yhdessä –hanketta vetävän ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

“Kaikkien mukanaolevien tavoitteena on luoda maahamme pysyvää yhdessä syömisen kulttuuria. Toive ja tarve on olemassa, nyt on mahdollisuus luoda keinot ja käytännöt ” kiteyttää projektipäällikkö Sini Garam.

Syödään yhdessä -hanke on osa Suomi100 –juhlavuoden ohjelmaa.

Lisätietoa:

www.syödäänyhdessä.fi

Linkit

ELO-säätiön verkkosivut

Maitolähettiläs 2016 on Katja Mäkelä

_mg_9961

Kuvaaja: Leena Markkanen

Maitolähettilään tehtävä täytettiin tänään Maailman maitopäivänä. Maito ja Terveys ry:n Maitolähettilääksi valittiin tänä vuonna ravitsemuksen asiantuntija Katja Mäkelä. Katja on koulutukseltaan laillistettu ravitsemusterapeutti. Hän on valmistunut myös filosofian maisteriksi pääaineena elintarvikekehitys Turun yliopistosta.

– Halusin Maitolähettilääksi, koska saisin työskennellä koululaisten ja muiden kuluttajien parissa sekä viestiä ravitsemuksesta, maidosta ja ruokailosta, kuvailee tuore Maitolähettiläs Katja Mäkelä.

– Tässä työssä pääsen vaikuttamaan koululaisten ravitsemuskasvatukseen.

Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi

Katjan suosikit maitovalmisteiden joukossa ovat arkisia valintoja. Hän juo rasvatonta maitoa ruokajuomaksi ja nauttii aamupalallaan maustamatonta jogurttia mustikoiden kera.

– Suhtaudun ruokaan rennosti ja syön monipuolisesti. Ruoka on asia, josta saa nauttia!

Loimaalla syntynyt, nykyisin Turussa asuva Katja on paitsi maidon ja maitovalmisteiden myös terveiden elämäntapojen lähettiläs. Hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa.

– Juoksen omaksi ilokseni ja osallistun välillä juoksutapahtumiin. Myös toiminnallinen harjoittelu kuuluu arkeeni säännöllisesti.

Aluksi vierailuja Ruokakouluissa

Kesäkuun ensimmäisillä viikoilla Maitolähettiläs vierailee usealla 4H-yhdistyksen järjestämällä Ruokakoulu-kesäleirillä. Hän kertoo siellä lapsille maidosta, maitovalmisteista ja ravitsemuksesta sekä pitää hauskan liikuntatuokion. Ruokakoulu on 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu päiväleiri. Niitä järjestetään tänä vuonna 45 koulujen loma-aikana.

Syksyllä Maitolähettiläs käy puhumassa mm. koululaisille ja osallistuu yhdistyksen viestintään. Lähettiläällä on omat Facebook-sivut. Maitolähettilään työ on osa-aikainen.