Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Altia ja Walsh Whiskey Distillery solmivat yhteistyösopimuksen

vd1zyb6fnlkfwyedlmij

Walsh Whiskey Distilleryn perustaja Bernard Walsh ja Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä

Altia ja Walsh Whiskey Distillery sopivat yhteistyöstä koskien irlantilaisen viskin tuotantoa ja kypsytystä. Irlantilainen viski on raaka-aineena kysyttyä ja sopimus takaa korkealaatuisen viskiraaka-aineen saatavuuden Altialle.

Pohjoismaiden ja Baltian johtava alkoholijuomatalo Altia ja irlantilainen Walsh Whiskey Distillery ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka käsittää käsintehdyn irlantilaisen mallas- ja viljaviskin tuotannon, kypsytyksen ja säilytyksen. Altia käyttää raaka-aineen pääasiassa Ruotsissa tunnettuun Latitude-viskibrändiin. Raaka-aine valmistetaan Walsh Whiskey Distilleryn Royal Oakin tislaamolla, noin tunnin ajomatkan päässä Dublinista.

Yritykset tekevät jo yhteistyötä, Altian toimiessa Walsh Whiskey Distilleryn The Irishman ja Writers Tears-viskien jakelijana yksinoikeudella Pohjoismaissa.

“Kansainvälisesti viskisegmentti on kasvussa, erityisesti irlantilainen viski, joka on kysyttyä markkina-alueellamme Pohjoismaissa. Tällä hetkellä irlantilaisen viskin kysyntä raaka-aineena ylittää tarjonnan. Nyt tehty sopimus takaa meille korkealaatuisen irlantilaisen viskiraaka-aineen saatavuuden, joten olemme todella tyytyväisiä laajentuneeseen yhteistyöhön Walsh Whiskey Distilleryn kanssa”, kertoo Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä.

”Odotamme innolla pitkää, tuloksekasta yhteistyötä Altian kanssa. Varaamme 15% Royal Oakin tislaamomme viskin tuotannosta valituille kansainvälisille kumppaneille. Olemme erityisen tyytyväisiä sopimuksemme Altian kanssa: Altia on jo jakelijamme ja lisäksi Altia on innovatiivinen ja moderni pohjoismaisen juomakulttuurin kehittäjä”, sanoo Bernard Walsh, Walsh Whiskey Distilleryn perustaja ja toimitusjohtaja.

Pohjolan kahvisuosikki Gevalia teki paluun

gevalia_mellanrost

Kahvilegenda Gevalia on palannut suomalaiskauppojen hyllyille. Lanseerauskampanja kannustaa suomalaisia kahvinjuojia löytämään testaamalla juuri itselle parhaiten maistuvan, täydellisen kahviannoksen.

Ruotsalainen pitkien perinteiden Gevalia on tehnyt paluun Suomen kuluttajamarkkinoille. Alkujaan jo vuonna 1920 Ruotsissa markkinoille tullut kahvipioneeri hellii suomalaisten kahvinautiskelijoiden makuhermoja uudella Gevalia Mellanrost -suodatinkahvilla. Suomessa Gevalian markkinoinnista ja maahantuonnista vastaa Valkoinen Risti.

”Gevalialla on hyvä markkinaosuus erityisesti Pohjoismaissa. Katsoimme, että aika oli kypsä paluulle myös suomalaisille kahvimarkkinoille. Katsomme nyt alkuun, miten kysyntä lähtee liikkeelle uudella, aavistuksen paahteisemmalla Mellanrostilla. Jatkossa tuomme mahdollisesti myös muita kahvisekoituksia Suomen markkinoille”, kertoo Valkoisen Ristin tuotepäällikkö Joakim Nieminen.

Gevalia Mellanrost on keskipaahtoinen kahvisekoitus, joka on tehty maailman parhaimmista papulaaduista. Mellanrost on täydellinen sekoitus Brasilian hieman pehmeämpiä, Kolumbian täyteläisiä ja Kenian hedelmäisiä papuja. Lopputuloksena on hieno aromien tasapaino kevyesti hapokkaalla jälkimaulla.

Testaa, miltä maistuu täydellinen kuppi kahvia

Juuri kauppoihin paluun tehnyt Gevalia kannustaa käynnissä olevalla kampanjallaan kokeilemaan rohkeasti itselle sopivinta, täydellistä kahvimakua.

Kahvia voi annostella pakkauksen ohjeen mukaan, mutta hienon jauhatuksen ansiosta myös vähäisempikin annostelu vastaa monien makumieltymyksiä. Gevaliaa voi kokeilla annostella esimerkiksi 7 mitallista kymmentä kupillista kohden. Hyvä maku saadaan aikaan tavallista pienemmällä annostelulla ja kahvi on siten todella riittoisaa.

Nautitpa sitten kahvisi vahvana, makeana tai maidon kanssa, odottamattoman hyvä kahvihetki löytyy tutusta punaisesta paketista. Gevalia Mellanrost 500 g, suositushinta 3,90 €

Kysely: Kasvisten käyttö aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä

yhtszhkx0wvwfa4agixo

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoo lisänneensä kasvisten käyttöä taloudessaan viimeisen vuoden aikana.

Kumppanin esimerkki, hyvät reseptit ja ystävien vinkit lisäävät kasvisten käyttöä

Suomalaiskodeissa kasvistellaan entistä enemmän, ja lisäykselle koetaan olevan tarvetta edelleen. Kasviksia ujutetaan ruokiin myös siinä toivossa, että muut perheenjäsenet saataisiin syömään niitä enemmän. Erityisesti miehillä kumppani vaikuttaa positiivisesti kasvisten syöntiin. Maku ja tuoreus ovat suurimmat vaikuttajat kasvisten käytössä, tarjousten perässä ei sen sijaan juosta samaan tapaan kasvisostoksille. Tiedot käyvät ilmi Apetit Ruoka Oy:n toukokuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1006 suomalaista.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoo lisänneensä kasvisten käyttöä taloudessaan viimeisen vuoden aikana. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että heidän taloudessaan ei edelleenkään syödä riittävästi kasviksia.

– Kasvistelu on ehdottomasti ruokamaailman megatrendi. Tämä näkyy myös teettämässämme kyselytutkimuksessa, eikä ihme. Kasvikset tuovat lautaselle niin terveyttä, hyvää oloa kuin ehkä parempaa omaatuntoakin, Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari kertoo.

Ruoanlaitto aiheuttaa iloa ja erimielisyyttä
Yli puolet vastaajista sanoo, että kasvisten käyttö on heidän taloudessaan hauska ja iloinen asia. Joka kymmenennessä suomalaiskodissa sen sijaan riidellään ruoanlaitosta. Kumppanin ja lasten mielipiteet eivät tutkimuksen mukaan rajoita merkittävästi kasvisten käyttöä suomalaiskodeissa.

– Monet toivovat myös läheistensä käyttävän enemmän kasviksia ja ujuttavat niitä siksi ruokiin. Lähes kolmannes suomalaisista käyttää runsaasti kasviksia ruoanlaitossa siksi, että saisi muut syömään niitä enemmän, Merisaari kertoo.

Kumppani voikin tuoda tullessaan kasvispainotteisemman, terveellisemmän elämän. Kyselyyn vastanneista yli viidesosa sanoo, että kasvisten käyttö on muuttunut kumppanin myötä monipuolisemmaksi. Erityisesti miehet kertovat kumppanin vaikuttaneen kasvistelun laadun paranemiseen.

Superfoodia saman pöydän ääressä
Kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista kokkailee paljon yhdessä perheensä kanssa. Vastaajista joka kolmas on sitä mieltä, ettei heidän kodeissaan kokoonnuta riittävän usein syömään yhdessä.

– Yhdessä syömisellä on havaittu olevan runsaasti terveysvaikutuksia, joten saman pöydän ääreen kokoontuminen kannattaa monessakin mielessä. Yhdessä perheen kanssa syöty kasvispitoinen ateria on todellista superfoodia, Merisaari vinkkaa.

Reseptit ja ystävät vaikuttavat eniten
Kasvisostoksilla ei pääsääntöisesti juosta tarjousten perässä. Sen sijaan resepteillä ja ystävien suosituksilla näytti olevan runsaasti vaikutusta kasvisten käyttöön. Hinnalla on luonnollisesti merkitystä mutta vain alle viidenneksellä tarjoukset määräsivät aina kasvisten käyttöä. Sen sijaan reseptit vaikuttivat kasvisten käyttöön lähes puolella vastaajista, ja 40 prosenttia kertoo puskaradiolla eli ystävien suosituksilla olevan merkitystä.

Vähemmän merkitystä oli somella ja ehkä vähän yllättäen asiantuntijoiden suosituksilla. Alle kolmannes kertoo asiantuntijoiden ja viidennes somen vaikuttavan kasvisten käyttöön.

– Kasvisten käyttöä ei lisätä pelkästään asiantuntijoiden suosituksilla ja hinnalla ohjaamalla. Ruoanlaiton pitäisi olla iloinen asia. Eniten kasvisten käyttöön näyttää vaikuttavan se, että saatavilla on maistuvia ja helppoja kasvispainotteisia reseptejä ja että ruuasta puhutaan, Merisaari kertoo.

Kestävän kehityksen ja eettisten kysymysten suhteen suomalaiset näyttävät jakautuvan kahtia. Noin puolet suomalaisista ei juurikaan mieti kestävää kehitystä ja ympäristökysymyksiä kasviksia käyttäessään. Vastaajista 23 prosenttia ei mieti eettisiä kysymyksiä koskaan kasvisten käytön yhteydessä.

Maku ja tuoreus kulkevat käsi kädessä
Kyselyn mukaan maku ja tuoreus ohjaavat eniten suomalaisten kasvisten käyttöä. Vastaajista jopa 96 prosenttia kertoi maun vaikuttavan suuresti kasvisten käyttöön. Tuoreuden kohdalla tulos oli lähes identtinen.

Seuraavaksi eniten kasvisten käyttöön vaikuttivat terveellisyys, kotimaisuus ja kasvisten ulkonäkö. Joka kolmas sanoi allergioiden vaikuttavan kasvisten käyttöön merkittävästi.

Apetit Ruoka Oy:n teettämä valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti toukokuussa 2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 1006 suomalaista. Vastaajista miehiä oli 50,4 prosenttia ja naisia 49,6 prosenttia. Vastaajat olivat 16–70-vuotiaita.

Nuorille suunnattu #lähelläsua Instagram-kampanja nostaa esiin lähiruokaa

lahellasua_kampanjakuva

#lähelläsua Instagram-kampanja tarjoaa nuorille tietoa lähiruoasta sosiaalisen median kautta sekä osallistaa nuoria jakamaan lähiruokaan liittyviä kuvia, kokemuksia ja fiiliksiä. Kampanja toteutetaan koulujen kesäloman alussa, ajalla 30.5.–26.6..

Kampanja on suunnattu 13–19-vuotiaille nuorille. #lähelläsua aktivoi nuoria ottamaan kuvan lähiruoasta, lähiruoan nauttimisesta tai valmistamisesta ja jakamaan sen Instagram-palvelussa. Osallistumista motivoidaan kampanjan päätteeksi toteutettavalla arvonnalla, jonka palkintona on kolme 4 henkilön elämyslahjakorttia nuorten suosimiin loma-ajan aktiviteetteihin.

#lähelläsua Instagram-kampanja on osa valtakunnallisen lähiruoan koordinaatiohankkeen viestintää. Kampanja tukee koordinaatiohankkeen tavoitteita lisätä kiinnostusta lähiruokaa kohtaan, aktivoida ruokaan liittyvää keskustelua, tuoda esiin lähiruoan eri vaikutuksia ja merkityksiä sekä välittää tietoa lähiruoka-alan kehittämistyöstä.

Nuoret ovat tulevina kuluttajina ja vaikuttavina kansalaisina ovat tärkeitä osto- ja kulutuspäättäjiä myös myöhemmin. Taloustutkimus Oy:n tutkimusten mukaan suomalaisen ruoan ostaminen koetaan hyvin vastuullisena tekona ja näin kokevat kasvavassa määrin myös monet nuoret.

Sosiaalisen median välityksellä toteutettava kampanja pyrkii tavoittamaan nuoret heille luonteenomaisten palvelujen ja viestintävälineiden kautta. Ajankohtaisten tutkimusten mukaan Instagram on nuorten keskuudessa yksi suosituimmista sosiaalisen median palveluista ja sen käyttö kampanjan ikäryhmän edustajien keskuudessa on laajaa.

Lähiruoan koordinaatiohanke – yhdessä tehden parempiin tuloksiin – toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena koordinaatiohankkeena.

Lisätietoa kampanjasta löytyy kampanjan www-sivulta, joka sijaitsee osoitteessa www.aitojamakuja.fi/lahellasua

Cloettan karkkibarometri paljastaa: Salmiakki ja suklaapatukat ovat keski-ikäisten naisten herkkuja

Cloettan teettämä tutkimus paljastaa pohjoismaalaisten makeisten syöntiin ja ostoon liittyviä tottumuksia. Sen mukaan salmiakki ja suklaapatukat ovat erityisesti keski-ikäisten suomalaisnaisten suosimia herkkuja.

Suklaapatukat ja salmiakki ovat keski-ikäisten suurinta herkkua ja kumpiakin syödään Suomessa ylivoimaisesti eniten muihin Pohjoismaihin verrattuna. Salmiakki jakaa voimakkaasti mielipiteitä, sillä vain 6 % norjalaisista, 12 % tanskalaisista ja 22 % ruotsalaisista syö salmiakkia. Suomessa salmiakkia syö joka kolmas.

cloetta-suklaa-info

cloetta-salmiakki-info-01

Tutkimuksen perusteella suomalaiset keski-ikäiset naiset syövät karkkia enemmän makeanhimoon kuin nuoret tai iäkkäät ihmiset. Makeanhimo iskee yleisimmin työpaikalla ja makeisia kuluu myös työmatkalla ja kauppareissulla. Tanskalaisten ja suomalaisten naisten tottumukset ovat pitkälti samanlaiset, kun taas ruotsalaiset ja norjalaiset syövät makeisia hemmotellakseen itseään.

Kaikista suosituimpia makeisia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ovat tutkimuksen mukaan suklaalevyt. Suomalaisista lähes puolet ja ruotsalaisista yli 60 % kertoo syövänsä niitä. Naapurimaihin verrattuna suomalaiset syövät kuitenkin suklaapatukoita ja salmiakkia muita pohjoismaalaisia enemmän.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös milloin ja miksi makeisia syödään. Suomalaiset nauttivat muita pohjoismaalaisia useammin makeisensa kotona. Nuoret syövät sen lisäksi makeisia elokuvissa tai television äärellä, keski-ikäiset töissä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten ostopäätökseen vaikuttaa muita Pohjoismaita enemmän hinta ja sopiva pakkauskoko (39 %). Kaikissa maissa ylivoimaisesti suosituin ostokriteeri oli maku.

Cloetta teetti ensimmäistä kertaa tutkimuksen Pohjoismaalaisten makeisten käytöstä. YouGovin 13. – 16.1.2016 toteuttamaan tutkimukseen vastasi 4 032 iältään 18–74-vuotiasta miestä ja naista. Kysely toteutettiin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa. Suomesta vastaajia oli 1 011.

Suomalaiset ostavat vähäsuolaisia tuotteita, jos maku ei kärsi

2259-fried-spicy-foods-3

PDPics.com

Terveellinen ruoka on suomalaisille tärkeää. Suomalaisista 36 prosenttia on kiinnostunut ostamaan vähäsuolaisia elintarvikkeita, jos vaan suolan vähentäminen ei vaikuta tuotteen makuun, selviää Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta.

Liiallinen suolan saanti ja siitä johtuva korkea verenpaine on suomalainen kansantauti. Suomalaiset eivät kuitenkaan halua luopua suolasta, jos se vaikuttaa ruoan makuun. Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksessa selvisi, että 36 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut ostamaan vähäsuolaisia elintarvikkeita, jos vaan suolan vähentäminen ei vaikuta tuotteen makuun. Sen sijaan 47 prosenttia ostaa jo valmiiksi vähäsuolaisia tuotteita.

– Terveellinen ruoka on jo pidempään ollut suomalaisille tärkeää ja Suomessa on tehty liiallisen suolansaannin kanssa hyvää valistustyötä jo vuosia. Suomalaisilla yrityksillä onkin hyvä mahdollisuus olla edelläkävijöitä tällä saralla, sanoo Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Terveellisten elämäntapojen ja ruokatrendien villitessä myös suolanpitoisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Suolaa saadaan kuitenkin edelleen liikaa piilosuolana erilaisten elintarvikkeiden, kuten valmisruokien tai leivän kautta.

– Suolapitoisuuden laskeminen on nouseva trendi ruossa varsinkin kansainvälisesti ja myös Suomessa on tarvetta vähemmän suolaa sisältäville vaihtoehdoille, sillä suomalaiset saavat yhä liikaa suolaa ruokavaliostaan, kertoo Valion kategoriapäällikkö Teea Björklund.

Suomalaisilla innovaatioilla potentiaalia vientituotteiksi

Valio on tehnyt suolapitoisuuden laskemiseksi innovaation, Valio ValSa® -maitosuolan. Sen avulla elintarvikkeiden suolapitoisuutta voidaan pudottaa jopa 50 prosenttia ja pitää ruoan maku samana.

– Tavallisen ruokasuolan ongelma on natrium, joka imeytyy hyvin ja rasittaa liiallisesti saatuna elimistöä, kuten nostaa verenpainetta. Ruoan suolainen maku saadaan aikaan maidon luontaisilla mineraaleilla ja maitosuolassa on lähes 80 prosenttia vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa, kertoo Björklund.

Valion maitosuola on aluksi tähdätty kotimaan markkinoille. Vahva kotimaan kysyntä luo kuitenkin pohjan viennille tulevaisuudessa.

– Suomalaisilla yrityksillä on monia kansainvälistä potentiaalia omaavia innovaatiota. Kuluttajien puolelta onkin tärkeää tukea suomalaista työtä kulutusvalinnoillaan, niin saamme jatkossa suomalaisia innovatiivisia tuotteita, jotka voivat olla tulevaisuudessa vientimme kivijalka, muistuttaa Mantila.

Oletko kiinnostunut ostamaan elintarvikkeita, joiden suolapitoisuutta on alennettu?

  • Kyllä, jos maku ei kärsi: 36 %
  • Kyllä, ostan jo vähäsuolaisia tuotteita: 47 %
  • En ole kiinnostunut: 17 %

Semperiltä uudet terveelliset välipalat!

jo5zm43mtkfsktll1zwz

Semper tuo markkinoille terveellisen välipalatuotesarjan nuorille ja aikuisille. Kätevästi pakatut tuotteet ovat täysin gluteenittomia ja laktoosittomia ja sopivat myös vegaaneille. Ne eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria, säilöntäaineita tai keinotekoisia maku- tai väriaineita, vaan ovat täynnä luonnon omia makuja.

Semperillä on pitkä kokemus erikoisruokavalioista ja gluteenittomista tuotteista, mistä ammentaen se tuo nyt markkinoille kokonaan uuden tuotesarjan: terveelliset välipalat. Uudet tuotteet vastaavat kasvavaan kysyntään kätevistä mutta samalla ravitsevista välipaloista.

Kaikki tuotteet valmistetaan terveellisistä ja laadukkaista raaka-aineista, kuten puhtaasta täysjyväkaurasta, hedelmistä, marjoista ja pähkinöistä. Ne eivät sisällä lainkaan gluteenia, laktoosia, lisättyä sokeria tai väriaineita – luonnollista makua ja energiaa.

Tuotesarjaan kuuluu kolme erilaista kaurapohjaista Soft Oat Bar -patukkaa, kaksi erilaista hedelmä- ja pähkinäpohjaista Fruit & Nut Bar -patukkaa sekä kolme erilaista kauraa ja hedelmää sisältävää Fruit & Oat Smoothie -smoothieta kätevissä annospusseissa. Näppärä annospussi on uudelleen suljettava ja helppo napata mukaan. Ravitsevan välipalan voi siten nauttia kätevästi milloin ja missä vain. Pakkaus mahdollistaa myös avaamattoman tuotteen säilymisen huoneenlämmössä täysin ilman säilöntäaineita.

Pussin voi sujauttaa kätevästi laukkuun, jolloin se on aina käden ulottuvilla, kun kaipaa jotakin ravitsevaa ja täyttävää. Se on erinomainen välipala esimerkiksi ennen treeniä tai sen jälkeen tai kun vain tekee mieli jotain hyvää. Monet tuotteet sisältävät sokeria, joten on helppo valita epäterveellinen vaihtoehto, kun makeanhimo iskee. Uusissa smoothie-välipaloissamme on alle 100 kcal energiaa/ pakkaus eikä lainkaan lisättyä sokeria. Näin teemme terveellisten vaihtoehtojen valitsemisesta hieman helpompaa.

Tuotteet tulevat myyntiin päivittäistavarakauppoihin huhti-toukokuussa: osasta K-kaupoista löytyy kaikki tuotteet ja S-Ryhmän kaupoista ainoastaan välipalapatukat.

Martat keräävät ruokamuistoja

1-12481621202qw5

Marttaliiton, S-ryhmän ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyössä toteuttama Ruokakalevala.fi-nettipalvelu ja sen keräämistä tarinoista syntyvä Ruoka-Kalevala-kirja kokoavat yhteen suomalaisten ruokamuistoja ja -kokemuksia.

Operaation tavoite on kerätä yhteen 100 000 suomalaisten ruokamuistoa ja -kokemusta. S-ryhmä vastaa ruokamuistojen ja tarinoiden keräämisestä: keräys tapahtuu tänään avattavan Ruokakalevala.fi-nettipalvelun avulla. Ruokakalevala.fissä jokainen käyttäjä voi jakaa omia ruokatarinoitaan ja nähdä muiden tarinoita. Lisäksi palvelu kokoaa yhteen #ruokakalevala- ja #suomiruoka-tunnisteella varustettuja kuvia, twiittejä ja postauksia.

– S-ryhmä on Suomen suurin ruokatoimija ja suomalaisten ihmisten omistama kuluttajaosuuskunta. Yksi tehtävistämme on edistää avointa ruokakeskustelua ja lisätä suomalaisen ruoan arvostusta. Siksi lähdemme kokoamaan suomalaisen ruokakulttuurin tarinaa, linjaa SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

– Suomi sijaitsee idän ja lännen välissä, ja olemme erilaisten ruokakulttuurien tiivistymä. Meillä on monipuolinen ja ruokasuvaitsevainen kulttuuri. Ja siellä, missä on ruokaa, syntyy muistoja. Haluamme kutsua suomalaiset saman pöydän ääreen jakamaan ruokamuistonsa, summaa hankkeesta SOK:n osalta vetovastuussa oleva kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

SKS on kustantanut Elias Lönnrotin kokoamat Kalevalat, ensimmäisen version vuonna 1835. SKS vastaa myös vuonna 2017 kirjana ilmestyvän Ruoka-Kalevalan sisältötyöstä ja toimii sen kustantajana. Kalevalakin kerättiin kansan parista kertomus kerrallaan ja nyt kerätään ruokamuistoja tarina kerrallaan, nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen. Ruoka-Kalevalan ilmestyttyä SKS tallentaa keräyksen annin arkistoonsa tulevien tutkijapolvien käyttöön.

– Ruoka-Kalevala on tarina suomalaisista. Sen tavoite on synnyttää tässä ajassa kokonaisvaltainen kuva siitä, mitä kaikkea suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu, toteaa SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola.

Marttaliitto hyödyntää omia kanaviaan ja aktiivista jäsenistöään ruokatarinoiden keräämisessä.

– Elämme sormi suomalaisen ruokakulttuurin valtimolla. On hienoa, että nyt pystymme yhdessä kokoamaan yhtenäisen tarinan suomalaisten ruokakokemuksista, sanoo Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Ruokakalevala.fi:n konseptoinnista ja toteutuksesta vastaa luova teknologiayritys Reaktor. Tulevina kuukausina palvelu tulee samaan uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia käyttäjien toiveiden ja käyttödatan perusteella. Ruokakalevala.fi:n tavoitteena on löytää suomalaisenruokakulttuurin moninaisuus tarinoiden kautta ja tehdä se näkyväksi.

Ruokakalevala.fihin kerätään ruokatarinoita myös videomuodossa. Toimittaja Kari Lumikero lähtee Video-Lönnrotina kiertämään Suomea ja tallentamaan suomalaisten muistoja elävän kuvan keinoin.

Mitä on suomalainen ruokakulttuuri? Miten se on kehittynyt, miten se elää ja muuttuu? Uudet perunat ja silli. Vihersmoothie. Ruisleipä. Iskender. Karjalanpaisti. Sushi. Kirnupiimä. Välipalarahka.

Ruokakalevala.fi-nettipalvelu

Monipuolisuutta grillikauteen uusilla kananmunatuotteilla

vdy5fbt7kzhnv5vbm2wg

Laitilalainen kananmunatalo Munax Oy on tuonut markkinoille useita eri kananmunatuotteita viime aikoina. TNS Gallupin 2016 tammi-maaliskuun tilastojen mukaan kananmunankulutuksen kasvu on huikeat 11,7 %.
– Haluamme tarjota grillikauteen uusia ja erilaisia kesäherkkuja. Laitilan Kanatarhan Proegg-sarja kasvoi valmiiksi kypsennetyllä valkuaisella alkuvuodesta. Valkuaispatukka soveltuu salaatteihin ja myös grillaukseen erinomaisesti, kuvailee Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka.

Lähellä tuotettu ruoka nousussa

Viime aikojen kuluttajatrendit osoittavat, että ekologisuus ja lähellä tuotettu, aito puhdas ruoka ohjailevat kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kananmunassa nämä kaikki kriteerit täyttyvät. Munax Oy:n omistajaperheet ovat itse kananmunatuottajia ja tietävät hyvin, mitä tarkoittaa hyvinvoiva tila ja onnellinen kana. Kananmunat pakataan ja munatuotteet valmistetaan omistajaperheiden omista munista sekä 60 muun suomalaisen tilan munista.

Ekologisuus osana jo suunnitteluprosessia

Munaxilla kananmunatuotteet valmistetaan Laitilassa sijaitsevalla tehtaalla vastuullisesti ja ympäristö huomioon ottaen. Munaxille myönnettiin vuonna 2015 FSSC 22000 -laatusertifikaatti, mikä varmistaa että asiat tehdään tehtaalla oikein. Ekologisuus näkyy pakkausmateriaaleissa.
– Laitilan Kanatarhan Proegg-sarjan smoothiet haluttiin alusta alkaen pakata täysin kierrätettäviin tetrapakkauksiin. 500 g tölkkikoosta riittää myös useampaan annokseen, mikä synnyttää vähemmän pakkausjätettä, kertoo Munax Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola.

Syksyllä lanseerattu munavoi ja alkuvuodesta lanseerattu valkuaispatukka noudattavat samaa ekologista linjaa. Tuotteet eivät sisällä ollenkaan säilöntä- tai lisäaineita.
– Jotta tähän on päästy, on pakkauksella ollut merkittävä osuus. Lisäksi halusimme käyttää munavoin ja valkuaispatukan pakkauksissa niin vähän muovia kuin mahdollista. Tuloksena syntyi käärepakkaus, joka vie minimaalisen vähän tilaa roskakorissa, kertoo Lisa Savola.

Salmonellavapaat, kotimaiset kananmunat ovat olleet jo kautta aikojen osa suomalaisten perusruokavaliota. Vaikka kananmunasta ideoidaan uusia kananmunatuotteita, on raaka-aine edelleen sama aito ja puhdas, kaikkien tuntema kananmuna. – Näemme asian niin, että tuomalla markkinoille uusia käyttövalmiita kananmunatuotteita pystymme tarjoamaan tuotteita erilaisiin käyttötarpeisiin ja useille kuluttajaryhmille, toteaa Torikka.

Nämä kesäruoat ostetaan läheltä – marjat ja kasvikset suosikkeja

vegetable-plate-with-ham-871294081019eoK

Suomalaiset haluavat kesäpöytään erityisesti lähellä tuotettuja vihanneksia, marjoja ja kasviksia, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan tutkimuksesta. Kestosuosikki, uusi peruna, saa kilpailijan muista kasviksista. Marjoissa mansikkaa voittanutta ei ole.

– Kesä on kotimaisten paikallistuotteiden parasta aikaa ja lähiruokaa on tarjolla laajasti. Kasvikset, marjat ja uudet perunat ovat joka vuosi odotettuja ja kysyttyjä herkkuja. Näissä paikallisuus onkin suomalaisille erityisen tärkeää. Kala-, liha- ja kanatuotteiden osalta taas arvostetaan yleisesti kotimaisuutta, kertoo K-supermarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki.

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus komppaa Sääksmäen kommenttia: kasvikset ja marjat pitävät listan kuuden suosituimman paikallisen ruoankärkeä. Paikallisruokien ykkösenä on kuin onkin uudet perunat. Toista sijaa pitää mansikat. Kolmanneksi eniten suositaan muita vihanneksia ja kasviksia. Vasta kasvimaan antimien jälkeen listalta löytyvät kala, liha ja kana.

Vertailtaessa kasvis- ja liharuokien suosiota, tutkimuksessa näkyy sukupuolikohtaisia eroja. Naiset suosivat keskimääräistä enemmän kasviksia ja marjoja, kun taas miehet pitävät naisia enemmän lihasta, makkarasta ja kalasta.

Paikallisia elintarvikkeita suosimalla halutaan tukea työllisyyttä

Suomalaisen Työn Liiton teettämän bränditutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista suosii paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita aina kuin mahdollista. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus puolestaan paljastaa syitä ostopäätösten taustalla.

– Kampanjatutkimuksesta käy ilmi, että paikallisia elintarvikkeita ostamalla halutaan ennen kaikkea tukea paikallisalueen työllisyyttä ja elinvoimaa, Suomalaisen Työn Liiton Merja Mantila kertoo.

Paikallisia elintarvikkeita suositaan myös terveyssyistä: niiden uskotaan olevan puhtaampia ja terveellisempiä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tietämään elintarvikkeiden alkuperästä.

– 40 prosenttia suomalaisista suosii paikallista, koska he haluavat tietää, mistä ruoka on päätynyt kauppaan. Tutkimuksemme mukaan myös ympäristöystävällisyys on syy paikallisten elintarvikkeiden suosimiseen, Mantila sanoo.

Mitä paikallisia ruokia suosit kesällä?

77 % uusia perunoita

72 % mansikoita

67 % muita vihanneksia ja kasviksia

56 % tomaattia

51 % salaatteja

40 % muita marjoja

38 % kaloja

25 % lihaa

17 % makkaraa

12 % broileria

Suosin valinnoissani paikallisia tuottajia ja palveluntarjoajia aina kun mahdollista.

77 % täysin samaa tai jonkin verran samaa mieltä

Syy suosia paikallisia elintarvikkeita.

61 % Haluan tukea paikallista työllisyyttä

52 % Haluan tukea alueen taloudellista elinvoimaisuutta

41 % Paikallisten tuotteiden ostaminen on ympäristöystävällistä

40 % Haluan tietää missä elintarvikkeet ovat tuotettu

26 % Saan puhtaampia elintarvikkeita

19 % Saan terveellisempiä elintarvikkeita

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan bränditutkimukseen ja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Frankly Partnersin toteuttama bränditutkimus tehtiin kvantitatiivisella verkkokyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Tiedonkeruu toteutettiin tammikuussa 2016 ja siihen osallistui 1 143 suomalaista. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.