Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Nyt se on tutkittu: suomalaiset syövät vappuna keskimäärin 4,5 nakkia

94c01c443014e817_800x800ar

Nakit ovat perinteinen vappuruoka, joka maistuu suomalaisille vuodesta toiseen. Saarioisten teettämän tutkimuksen mukaan miehet syövät nakkeja melkein tuplasti naisiin verrattuna. Alueita verrattaessa nakki maistuu parhaimmin maan pohjoisosissa. Klassikkovalinta lautaselle nakin kylkeen on perunasalaatti, mutta makuihin saa helposti vaihtelua esimerkiksi erilaisilla salaateilla tai dipeillä.

Vapun suosikkiruoka nakit on erottamaton osa toukokuun ensimmäisen päivän juhlintaa. Saarioisten teettämän tutkimuksen mukaan suomalainen napsii vappuna keskimäärin 4,5 nakkia. Tutkimuksessa selvisi myös, että miehet syövät melkein tuplasti enemmän nakkeja kuin naiset: miehet hotkaisevat vappuna keskimäärin 6 nakkia, kun taas naisille riittää noin 3.

– Nakki on vapun kestosuosikki, joka sopii hyvin ulkona syötäväksi, oltiinpa sitten puistossa kevään ensimmäisellä piknikillä tai omalla kotipihalla grillikautta avaamassa, toteaa Saarioisten markkinointi- ja viestintäjohtaja Katriina Virtanen .

Tutkimuksessa selvisi, että nakit ovat enemmän iäkkäämpien mieleen: vanhempi ikäpolvi syö nakkeja hieman enemmän kuin nuorempi.

– Myös alueellisia eroja löytyi. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa nakkeja syödään vappuna keskimäärin 6 kappaletta. Länsi-Suomessa vastaava luku on vain noin 4, kertoo Virtanen.

Perinteisiin herkkuihin saa vaihtelua vaivattomasti

Nakkien kanssa moneen vappupöytään kuuluvat erilaiset salaatit, joista perinteisin on perunasalaatti. Tätä klassista yhdistelmää syö toukokuun ensimmäisenä päivänä 53 prosenttia suomalaisista.

– Perinteisiin vappuherkkuihin saa kuitenkin pienillä muutoksilla myös mukavaa vaihtelua. Kannattaa kokeilla esimerkiksi uusia ja juuri kauppoihin saapuneita Chorizo-nakkeja, jotka on maustettu perinteisiä nakkeja vahvemmin. Pöytään voi myös valita muutamia erilaisia valmissalaatteja, jotka ovat helppo vaihtoehto. Esimerkiksi Cole Slaw-, couscous- tai punajuurisalaatit toimivat hyvin, Virtanen sanoo.

Mikäli nakit eivät vappuna nappaa lainkaan, voi keväisen aterian koota kokonaan kasviksistakin.

– Esimerkiksi maissikebakot on helppo kuumentaa pannulla tai grillissä. Salaatin ja kastikkeen kanssa niistä saa koottua värikkään vappuaterian, minkä lisäksi ne maistuvat hyvin myös dippien kanssa. Dipeillä ja kastikkeilla saa muutenkin twistiä vappuateriaan, ja pulloissa ne kulkevat kätevästi mukana myös piknikille, Virtanen vinkkaa.

Lisää tuoreita vapun tarjoiluvinkkejä www.saarioinen.fi/vappu

Montako nakkia arvioit syöväsi vappuna?

Mies: 5,87
Nainen: 3,08

18–29 vuotta: 3,78
30–39 vuotta: 3,99
40–49 vuotta: 5,30
50–59 vuotta: 5,34
60–70 vuotta: 4,14

Itä-Suomi: 4,79
Etelä-Suomi: 4,47
Länsi-Suomi: 3,87
Pohjois-Suomi: 6,11
Syötkö vappuna nakkeja ja perunasalaattia?

Kyllä 53 % vastaajista
Ei 47 % vastaajista

Tutkimustiedot perustuvat Saarioisten tilaamaan kyselytutkimukseen. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 1 000 iältään 15–70-vuotiasta suomalaista, ja lähtöotos on kansallisesti edustava. Kyselytutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy.

Klassikkokeksit palaavat kotiin – Fazer ostaa Domino, Jaffa ja Fanipala -tuotemerkit

bafcd36caa4fd06e_400x400ar

Fazer-konserni ostaa Domino, Jaffa ja Fanipala -tuotemerkit. Kaupan myötä Fazer vahvistaa osuuttaan keksimarkkinoilla ja näkee erinomaisia mahdollisuuksia markkinan kehittämisessä. Suomalaisten rakastamien tuotemerkkien siirtyminen takaisin Fazerin omistukseen on osa Fazerin investointeja kotimarkkinalle.

Fazer laajentaa keksivalikoimaansa ja ostaa Mondelezilta Domino, Jaffa ja Fanipala -tuotemerkit. Tuotemerkkien siirtyminen Fazerille on jatkoa
sille, että Fazer osti vuonna 2012 Kraft Foodsilta (nyk. Mondelez) sen Vantaan keksitehtaan tuotannon. Fazer haluaa kasvaa kotimarkkinoillaan ja vahvojen paikallisten brändien lisääminen valikoimaan on luonteva tapa kehittää yrityksen osuutta keksimarkkinoilla. Domino on Suomen arvostetuin keksituotemerkki.

”Näiden suomalaisten rakastamien klassikkokeksien paluu Fazerin valikoimaan on meille erinomainen mahdollisuus. Kehitämme valikoimaamme jatkuvasti muuttuvien kuluttajatarpeiden perusteella. Esimerkiksi välipalat ovat meille keskeinen uusi alue jonka rakentamisessa keksit ovat avainasemassa.”, sanoo Fazer Makeisten toimitusjohtaja Rolf Ladau. Keksit ovat osa Fazer Makeiset -liiketoiminta-aluetta.

Fazerilla on pitkä kokemus keksiliiketoiminnasta: Fazer on valmistanut keksituotteita myös vuosina 1929 – 1995. Domino -keksi lanseerattiin vuonna 1953, Jaffa vuonna 1969 ja Fanipala vuonna 1997.

Ensi syyskuussa tulee kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun Karl Fazer avasi ranskalais-venäläisen kahvilan Helsingin Kluuvikadulle. Fazer on tänä päivänä yksi Suomen tunnetuimmista yrityksistä ja merkittävä työllistäjä, joka työllistää Suomessa yli 6 000 henkilöä. Fazerin keksitehdas sijaitsee Vantaalla ja se työllistää noin 80 henkeä. Fazer on sitoutunut vahvistamaan kilpailukykyään ja kannattavuuttaan. Viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana konserni on investoinut noin 100 miljoonaa euroa Suomeen ja suunnitelmissa on investoida saman verran tulevien kolmen vuoden aikana. Fazer haluaa vahvistaa läsnäoloaan markkinalla, investoida vientiin ja luoda työpaikkoja.

Valio lisää juustovientiä Ruotsiin

article

Valio kasvattaa juustovientiä Ruotsiin ja rantautuu markkinoille viipalejuustoilla. Ruotsalaiseen makuun sopivien kermajuusto-, gouda- ja port salut -viipaleiden vienti käynnistyy toukokuussa.

– Valio on aktiivisesti etsinyt uusia vientimarkkinoita juustoille sen jälkeen, kun elintarvikevienti Venäjälle pysähtyi. Olemme markkinajohtaja laktoosittomissa tuotteissa Ruotsissa, ja meillä on pitkä kokemus tuoretuotteiden viennistä markkinoille. Uskomme, että myös laadukkaat juustomme kiinnostavat ruotsalaisia, kategoriajohtaja Kimmo Luoma Valiolta kertoo.

Kuluttajatestien kautta vientiin valikoitiin kaikkein parhaiten ruotsalaiseen makuun sopivat juustoviipaleet: kermajuusto, gouda ja port salut. Suomessa samoja juustoja myydään Valio Turunmaa®, Valio Salaneuvos® ja Valio Luostari® tuotemerkkien alla.

Kilpailuvalttina ohuemmat viipaleet

Ruotsin juustomarkkinoilla kilpailu on kovaa. Tuontijuustojen osuus on 45 %. Ruotsissa syödään juustoa yli 19 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Tämä on hieman vähemmän kuin Suomessa, mutta selkeästi yli EU:n keskiarvon.

– Kilpailluilla markkinoilla kuluttajille täytyy tarjota jotakin sellaista, mitä muilla ei ole. Erinomaisen maun lisäksi kilpailuvalttimme ovat markkinoiden ohuimmat viipaleet. Viemme Ruotsiin juustoviipaleita, jotka ovat ohuempia kuin muut tarjolla olevat vaihtoehdot, juustoista vastaava kategoriapäällikkö Teea Björklund sanoo.

Juustoviipaleiden markkina Ruotsissa on vielä pieni mutta kasvaa. Kolmannes kuluttajista kokee nyt tarjolla olevat juustoviipaleet liian paksuiksi. Ruotsissa juustoviipaleet ovat juustotyypistä riippuen keskimäärin 15–50 % paksumpia kuin Suomessa.

– Ruotsissa trendeinä nousevat myös helppokäyttöisyys ja pienemmät pakkauskoot, kun pienten kotitalouksien määrä kasvaa ja kuluttajat haluavat vähentää ruokahävikkiä. 140 gramman pakkauksissa myytävät ohuen ohuet juustoviipaleemme vastaavat juuri näihin kuluttajien toiveisiin, Teea Björklund lupaa.

Valion Ruotsin tytäryhtiö Valio Sverige Ab perustettiin vuonna 1994. Valio vei laktoosittoman maidon ensimmäisenä Ruotsiin vuonna 2002 ja on edelleen markkinajohtaja laktoosittomissa tuotteissa. Valion tuotevalikoimaan Ruotsissa kuuluu nyt lanseerattavien juustoviipaleiden lisäksi muiden muassa jogurtteja, kefiirejä, maitoa, ruuanvalmistustuotteita sekä emmental- ja cheddar-palajuustot. Kaikki Valion Ruotsissa myytävät tuotteet valmistetaan Suomessa.

Vapusta alkaa grillikausi – savukala sopisi suomalaisten mielestä uutena lisänä vappupöytään

savukala_artikkeli

Kuvaoikeudet: Alko Oy

Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan vappu on suosituin grillikauden avausajankohta koko Suomessa. Perinteisten grilli- ja vappuherkkujen kylkeen on kuitenkin tarjolla uutta, sillä savukala on suosituin uusi ruokalaji, jota suomalaiset tutkimuksen mukaan toisivat perinteiseen vappupöytään. Seuraavaksi eniten uusiksi vappuherkuiksi saivat kannatusta jokin uusi salaatti sekä juustot, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksessa selvitettiin grillikauden aloitusajankohtaa ja suomalaisten uusia makumieltymyksiä perinteisten vappuherkkujen rinnalle. Grillikautta aloitellaan Etelä-Suomessa muuta maata aiemmin jo maaliskuun lopulla, mutta koko Suomessa suosituin grillikauden avaus ajoittuu vappuun.

Tulevana vappuna suuhunpantavien repertuaaria voi tuoreiden tulosten mukaan laajentaa savukalalla, jollakin uudella salaatilla sekä juustoilla. Savukala oli uutena vappuherkkuna erityisesti miesten (41 %) ja yli 50-vuotiaiden (41 %) mieleen, kun taas naisista kolmannes (32 %) valitsisi vappupöytään jonkin uuden salaatin. Vajaa kolmannes, eli 27 prosenttia miehistä sekä 25–34-vuotiaista vastaajista ehdotti vapputarjottavien joukkoon uutena tulokkaana juustoja. Viidennes vastaajista ehdotti vappupöytään perinteisten tarjottavien lisäksi jotakin uutta kasvisruokaa.

Vuotta aiemmin kampanja selvitti vappuaaton ruokapöydän mieluisimpia herkkuja, joista suosituimmaksi suuhunpantavaksi lähes kaksi kolmesta vastaajasta nimesi siman (63 % vastaajista). Seuraaville sijoille ylsivät niin ikään vapun perinteiset herkut, eli munkit, nakit, perunasalaatti ja kuohujuoma.

– Suomalaisten grillit kuumenevat vappuna ja vaihtoehtoja vappupöytään riittää. Suomalaisen työn päivä on herkuttelun lisäksi kuitenkin hyvä tilaisuus myös juhlistaa Suomessa tehtävää työtä ja tukea suomalaista työtä kotimaisilla valinnoilla, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta ja toivottaa kaikille suomalaisille sinivalkoista vappua.

Savustus tulevan kesän trendi

Jo muutaman vuoden ajan savustus on ollut kasvava trendi grillauksessa. Savustukseen soveltuvat erityisen hyvin rasvaiset kalat kuten lohi, siika, silakka, muikku ja kirjolohi. Savustukseen sopivat samat lihat kuin muuhunkin grillaukseen, ja kasvikset saavat savustuksesta uutta ytyä.

– Suomalaiset luonnonkalat (kuha, ahven, siika) kokonaisena ja fileinä kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Kesäisin ehdottomasti suosituin kala savustimeen on suomalainen kokonainen kirjolohi. Lihan ja siipikarjan osalta luulliset tuotteet ovat tämän kesän hitti. Lisäksi broilerissa kasvua odotetaan paistileikkeille. Grilliin ostetaan kuitenkin edelleen eniten porsaan filee- ja kasslerpihvejä tai broilerin fileepihvejä, kertoo tuoretuotteiden ostojohtajaJyrki Karlsson Keskon päivittäistavarakaupasta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Minkä uuden ruokalajin toisit perinteiseen suomalaiseen vappupöytään:

1)      savukala 35 %
2)      jokin uusi salaatti 25 %
3)      juustot 23 %
4)      jokin uusi kasvisruoka 20 %
5)      karjalanpiirakat 17 %
6)      tuorekalat 13 %
7)      tortilla 12 %
8)      sushi 8 %
9)      jokin muu ruokalaji 2 %
10)   ei osaa sanoa 4 %

Tänä kesänä grillataan isoja, jenkkityylisiä pihvejä

a0ffc01c-7290-4ec5-a1c8-30366482220a-main_image

Tammisen naudan Ranch Entrecote Steak on täynnä makua. Tästä noin kilon painoisesta uutuudesta riittää useammallekin ruokailijalle.

Laadukkaasta, kotimaisesta lihasta tunnettu Tamminen antaa tänä kesänä grilleille, mitä ne haluavat: Isoa, suomalaista lihaa suuren maailman meiningillä.

Tammisen Wanted by Grill -kampanjan tuotteet ovat jenkkityyliin leikattua, suurta naudanlihaa ja erityisesti hampurilaisiin sopivaa pihvijauhelihaa. Viime kesän grillisuosikit naudan Tomahawk-kyljys ja Flank Steak saavat nyt rinnalleen Ranch Entrecote Steakin, Skirt Steakin ja Flat Iron Steakin.
– Pohjois-Amerikasta tutut lihapalat ovat nyt todella suosittuja maailmalla, ja me halusimme tuoda ne myös suomalaisten grilleihin. Näissä lihoissa on kokoa ja makua. Englanninkielisistä nimistään huolimatta Wanted-tuotteet on valmistettu täysin suomalaisesta lihasta, Tammisen myynti- ja markkinointijohtaja Tero Oinonenkertoo.

Kaikki Wanted-pihvilihat on mureutettu ja ne viimeistellään käsityönä Tammisen lihanleikkaamossa.
– Kokeneimmilla lihanleikkaajillamme on vuosikymmenten kokemus. Ammattitaitoisella viimeistelyllä ja lihan mureuttamisella varmistamme, että laadukas raaka-aine on parhaimmillaan juuri valmistushetkellä.

Oinonen uskoo, että grillaajat ottavat uutuudet innolla vastaan. Koska Wanted-tuotteet ovat monille ennestään tuntemattomia lihanpaloja, kaikkien tuotteiden valmistusvinkit ja reseptit on kerätty kampanjasivustolle. Reseptit on laatinut Vanajanlinnan keittiömestari Mika Jokela, joka esiintyy myös valmistusvinkkivideoissa.
– Laadukas naudanliha on resepteissä pääosassa, mutta sen rinnalle on mietitty maistuvat ja mutkattomat lisukkeet. Haluamme inspiroida asiakkaitamme grillien ääreen, ja näillä vinkeillä kuka tahansa onnistuu. Jos minulta kysytään, tästä tulee kaikkien aikojen grillikesä, myynti- ja markkinointijohtaja fiilistelee.

Tamminen ilahduttaa grillaajia tänä kesänä Wanted-tuotteiden lisäksi myös muilla uutuuksilla. Lihaisat porsaan Grilli Ribsit ja mausteiset Chorizo-raakamakkarat täydentävät herkullista valikoimaa.

Wanted by Grill -kampanjatuotteet:

Naudan Skirt Steak
100 % suomalaista naudanlihaa (kupeesta, luuton)
Grilliin tai pannulle. Suositellaan leikattavan vastasyyhyn ohuina viipaleina.
Sopii lämpimiin salaatteihin, alkuruokiin, pääruoaksi ruokaisan lisukkeen kanssa, toasteihin ja wrappeihin.

Naudan Tomahawk Steak
100 % suomalaista naudanlihaa (kyljestä, luullinen ulkofilee)
Grilliin tai pannulle. Suositellaan leikattavan vastasyyhyn ohuehkoina viipaleina.
Sopii pääruoaksi ruokaisan lisukkeen kanssa, esim. uuniperunan maukkaaksi täytteeksi. Myös majoneesipohjainen kastike sopii hyvin Tomahawkin kanssa.

Naudan Ranch Entrecote Steak
100 % suomalaista naudanlihaa (luullinen välikyljys, entrecote)
Grilliin tai pannulle. Suositellaan leikattavan vastasyyhyn ohuehkoina viipaleina.
Sopii pääruoaksi ruokaisan lisukkeen kanssa esim. saksalaiseen perunasalaattiin tai caesarsalaattiin.

Naudan Flank Steak
100 % suomalaista naudanlihaa (kupeesta, luuton)
Grilliin tai pannulle. Suositellaan leikattavan vastasyyhyn ohuina viipaleina.
Sopii lämpimiin salaatteihin, alkuruokiin ja pääruoaksi ruokaisan lisukkeen kanssa. Lisukkeeksi sopii esim. chimuchurri-kastike ja paistetut uudet perunat.

Naudan Flat Iron Steak 
100 % suomalaista naudanlihaa (lavasta, luuton)
Grilliin tai pannulle. Suositellaan leikattavan vastasyyhyn ohuina viipaleina.
Sopii lämpimiin salaatteihin, alkuruokiin, pääruoaksi ruokaisan lisukkeen kanssa, ohuina siivuina hampurilaisiin ja tortilloihin.

Naudan Pihvijauheliha
100 % suomalaista naudanlihaa. Uudella pakkausmuodolla parempi säilyvyys, riittoisa perhekoko (900 g).
Pihvinä grilliin tai pannulle. Paistettuna jauheliharuokiin yleisesti.
Sopii jauhelihasta valmistettuihin herkullisiin pihveihin, lihapulliin, murekkeeseen, kastikkeisiin ja keittoihin.

Suomalaisten kahvikulutus jälleen noin kymmenen kiloa henkeä kohden

coffee-cup-01

Suomalainen kahvikulttuuri muuttuu hiljalleen, mutta kulutuksen määrässä ei tapahdu muutoksia. Suomalaiset käyttivät paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohden vuonna 2015. Kulutus palautui entiselleen edellisen vuoden hienoisesta notkahduksesta. Kahvinkulutus on korkealla tasolla muiden maiden kulutukseen verrattuna, ja Suomessa se on vakiintunut vuosikymmenten aikana 9–10 kiloon.

Vaaleapaahtoinen suodatinkahvi on edelleen suomalaisten suosituin kahvi. Tummapaahtoisten kahvien suosio kuitenkin kasvaa tasaisesti ollen nyt noin 18 prosenttia suomalaisten juomasta kahvista. Kahvikapselien osuus on noin prosentti volyymista ja noin neljä prosenttia arvosta mitattuna.

Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna nousivat lähes neljällä prosentilla 54 miljoonaan kiloon. Kotimaiset paahtimot toimittivat vuonna 2015 kaupalle ja suurkeittiöille paahdettua kahvia reilut 46 miljoonaa kiloa, mikä on vajaat kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi 11 prosentilla edellisvuodesta 7,9 miljoonaan kiloon. Suurin osa tuotiin Hollannista ja Ruotsista. Paahdetun kahvin vienti Suomesta sen sijaan väheni edelliseen vuoteen verrattuna peräti 46 prosentilla 3,7 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui lähinnä Baltian maihin ja Venäjälle.

Suomeen tuotiin pikakahvia yhteensä 1,2 miljoonaa kiloa. Tuonti väheni edellisvuoden tasoon verrattuna 30 prosenttia.

Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2015 yhteensä noin 68 miljoonaa kiloa pääasiassa Väli- ja Etelä-Amerikasta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia, Honduras, Kenia. Näistä maista tuotiin 85 prosenttia raaka-kahvista.

Suomalaiset löysivät parsan – eniten syödään pääkaupunkiseudulla

a19c643b76df1de8_800x800ar

Parsa kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Vuosittain myynti kehittyy noin 20 %. K-Plussa-asiakkaiden ostosdatasta koostettu kartta paljastaa, että eniten parsaa ostetaan Kauniaisissa ja Ahvenanmaan saaristossa. Noin 40 % kaikesta parsan myynnistä tapahtuu pääkaupunkiseudulla.

Parsa on kevään odotetuimpia kasviksia. Yli 70 % myynnistä tapahtuu huhtikuun puolesta välistä kesäkuun puoleenväliin, jolloin on myös parsan satokausi Euroopassa. Keski-Euroopassa parsan viljelyllä on pitkät perinteet ja parsa onkin siellä yhtä odotettu herkku kuin Suomessa varhaisperunat.

– Euroopan kauden aloitus riippuu aina säistä ja tänä vuonna Espanjan kausi alkoi jo maaliskuun lopulla. Unkarin kausi alkaa tavallisesti huhtikuun puolivälin paikkeilla, kuten myös Kreikassa. Suomessa parsan viljely on vielä vähäistä, mutta myös kotimaista parsaa pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan K-kauppojen valikoimiin. Talvikaudella parsaa saadaan Perusta ja Meksikosta, kertoo Keskon vihannesten ostopäällikkö Liisa Eronen .

Parsan ystävät asuvat pääkaupunkiseudulla

K-kauppojen parsan myynti on kasvanut viime vuosina keskimäärin 20 % vuosittain. K-Plussa-asiakkaiden ostosdatasta koostettu kartta paljastaa kuinka paljon parsaa ostetaan suhteessa muihin ruokaostoksiin. Pääkaupunkiseutulaiset ostavat noin 40 % K-kauppojen parsasta. Pääkaupunkiseudun lisäksi parsaa ostetaan paljon myös Ahvenanmaalla, Turun seudulla, Pohjanmaan rannikolla, Hämeenlinnan ympäristössä sekä Rovaniemellä. Eniten parsaa syödään Kauniaisissa ja Ahvenanmaan saaristossa.

Suunnilleen 95 % K-kaupoissa myydystä parsasta on vihreää ja 5 % valkoista. Vihreä parsa kasvaa maan pinnalla ja valkoinen mullan alla. Vihreän parsan ravintoarvo on valkoista parsaa parempi sisältäen A-, B- ja C-vitamiineja sekä rautaa. Kasvatustavasta johtuen valkoinen parsa on kuitenkin vihreää kalliimpaa.

K-ruoka.fissä ylivoimaisesti suosituin parsaresepti on tänä keväänä on ollut keitetty parsa ja helppo hollandaisekastike. Seuraavaksi suosituimmat ovat lohi-parsapiirakka ja parsapasta.

Lisätietoa parsasta K-ruoka.fissä sekä suosituimmat parsareseptit:
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/keitetty-parsa-ja-helppo-hollandaisekastike
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/lohi-parsapiirakka
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/parsapasta
http://k-ruoka.fi/ruoanlaiton-kasikirja/parasta-parsaa/

Suomalaiset käyvät kuumana keittoihin – Saarioinen tuo kauppoihin uudenlaiset Balanssi-keitot

87e01a6287a5d128_800x800ar

Keitot maistuvat tällä hetkellä suomalaisille hyvin: esimerkiksi mikrossa lämmitettävien keittojen myynti kasvoi viime vuonna yli 10 prosenttia. Saarioinen ilahduttaa keittojen ystäviä tuomalla markkinoille kaksi uudenlaista keittoa, jotka paitsi ovat ruokaisia vastaavat myös pinnalla olevaan hyvinvointitrendiin.

Uudet keitot ovat osa viime syksynä lanseerattua uudenlaista Balanssi-sarjaa, jossa yksi ateria sisältää vähintään puolet päivän kasvistarpeesta.

– Kuten muut Balanssi-ateriat, myös uudet Balanssi-keitot noudattavat ravitsemussuosituksia ja suunnittelussa on huomioitu lautasmalli: kasvisten osuus on suuri, proteiinin, hiilihydraattien ja rasvan suhde on suositusten mukainen ja 360 gramman annoskoko sopiva yhdelle aterialle, Saarioisten ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen summaa.

Lisäksi Balanssi-keitot sisältävät vähemmän suolaa ja ne toimivat hyvän pehmeän rasvan lähteenä. Proteiinia keittoon tuovat esimerkiksi broileri, meloninsiemenet ja linssit. Makuvaihtoehtoja on kaksi: kana-kasviskeitto sekä tomaatti-linssikeitto, joka sopii myös kasvissyöjille. Värikkäässä kana-kasviskeitossa on mureaa broileria ja itämaisia kasviksia maukkaan chilisessä liemessä. Tomaatti-linssikeitto on ruokaisa ja täyteläinen kasvissosekeitto.

Keittojen suosio kovassa kasvussa

Keitot ovat tällä hetkellä suomalaisten suosiossa. Lampisen mukaan taustalla on kuluttajien kasvanut kiinnostus hyvinvointia kohtaan: keitot koetaan kevyeksi ruoaksi.

Esimerkiksi helposti valmistettavien mikrokeittojen suosio on ollut selvässä kasvussa: vuonna 2015 mikrokeittojen myynti kasvoi Nielsenin Pt-ostot Suomessa 2015 -tutkimuksen mukaan peräti 12 prosenttia.

– Näppärästi mikrossa kuumennettava keitto on hyvä vaihtoehto arjen helpottamiseen, kun ei ole aikaa tai halua tehdä keittoa alusta alkaen itse. Ne sopivat hyvin esimerkiksi lounaaksi, Lampinen ehdottaa.

Keitto istuu keskipäivän ruokailuun hyvin, sillä moni haluaa saada vatsansa täyteen, mutta välttää liian syömisen tuoman iltapäiväväsähdyksen.

– Lounas ei saisi kuitenkaan olla liian kevyt, jotta energiaa riittää pitkälle iltapäivään. Keittoateriaa voikin täydentää oman energiantarpeen mukaan leivällä, maitotaloustuotteilla ja hedelmillä tai marjoilla, Lampinen vinkkaa.

Keitot ovat hänen mukaansa siitäkin oivia ruokia, että ne sisältävät usein paljon kasviksia, joita suomalaiset syövät saantisuosituksiin nähden liian vähän.

– Tutkimusten mukaan kuluttajat itsekin kokevat runsaan kasvisten määrän ruoassa tärkeäksi. Maukkaissa keitoissa kasvikset pääsevät edukseen ja päivän kasvisannoksesta täyttyy osa kuin huomaamatta. Tämä on ollut meilläkin mielessä Balanssi-keittoja ja -aterioita kehittäessä, Lampinen lisää.

Tarkempia tietoja uusista Balanssi-keitoista löytyy verkkosivuilta: tomaatti-linssikeitto ja värikäs kana-kasviskeitto .

Tutkimustiedon lähde: Pt-ostot Suomessa 2015 -raportti (Nielsen, 2015). Raportti perustuu Nielsen Homescan-kuluttajapaneeliin, jossa 5000 suomalaista kotitaloutta raportoi jatkuvasti taloutensa päivittäistavaraostot. Ostotiedot painotetaan vastaamaan kaikkia Suomen kotitalouksia.

Panimoliitto tukee kansalaisaloitetta − 7,5-prosenttiset oluet ruokakauppaan

hnvzirdq9o0sfxktauvi

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto kannattaa kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on tuoda enintään 7,5-tilavuusprosenttiset oluet myyntiin ruokakauppaan. Kansalaisaloite esittää alkoholilakia muutettavaksi niin, että kaupoissa myytävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntiraja nostetaan nykyisestä 4,7:stä 7,5 prosenttiin.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto pitää vahvojen oluiden ja siiderien siirtoa ruokakauppaan kannatettavana, koska se lisäisi alan kilpailua ja pitäisi hinnan kilpailukykyisenä matkustajatuontiin nähden. Suomen olutvero on yli nelinkertainen Viroon verrattuna, ja hintaeroa lisäävät viinamonopolin kertoimet. Vahvan oluen myynnin siirto Alkosta ruokakauppaan kasvattaisi kotimaanmyyntiä matkustajatuonnin kustannuksella. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan nelosoluen siirtäminen ruokakauppaan vähentäisi yksityisen matkustajatuonnin puolella nykyisestä.

Alkoholilain kokonaisuudistus on parhaimmillaan suuri mahdollisuus lisätä alan kilpailua ja suitsia Viron viinarallia. Suomessa kulutetusta vahvasta, yli 4,7-tilavuusprosenttisesta, oluesta hankitaan noin 65 % matkustajatuontina ulkomailta, pääasiassa Virosta tai laivoilta. Alkon myyntiin verrattuna määrä on yli kolminkertainen. Kun tarkastellaan vain oluen myyntiä kotimaassa, on Alkon osuus kaikesta olutmyynnistä vain noin 2 %. Oluen myynnin merkitys on Alkolle hyvin pieni.

”Kansalaisaloite on kannatettava hanke, sillä vahvan oluen siirto Alkoista ruokakauppoihin kasvattaisi valtion verotuloja, parantaisi kuluttajien saatavilla olevaa valikoimaa ja rikastuttaisi olutkulttuuria. Rajan nosto on hyvä alku. Kaikki olut kuuluu ruoan kanssa samaan myymälään”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Valtion verotulojen on arvioitu kasvavan 50 miljoonaa euroa, kun matkustajatuonti vähenee ja vahvasta oluesta kerätään kolmosolutta korkeampaa veroa. Oluen myyntipisteiden lisääntymisen ansiosta tuotteiden saatavuus paranisi ja kuluttajien valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät. Pienpanimot saisivat tuotteensa laajempaan jakeluun ruokakaupan kautta ja tuotteet pääsevät kaupan valikoimiin Alkoa ketterämmin.

”Euroopassa eletään vahvaa olutbuumia. Panimoiden määrä kasvaa, ja oluen eri maut ovat nousseet vahvasti esiin. Muualla kulutuksen siirtymistä väkevistä mietoihin pidetään toivottavana kehityksenä. Meidän tulisi myös suosia mietoja juomia tuomalla ne myyntiin ruokakauppaan” Ussa sanoo.

Kansalaisaloite laitettiin liikkeelle kieltolain päättymisen vuosipäivänä tiistaina 5.4. kello 10. Aloitteen takana ovat kolme juoma-alan asiantuntijaa ja yrittäjää Petri Viglione, Pekka Kääriäinen ja Heikki Kähkönen, jotka haluavat laittaa vauhtia suomalaiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tarkoituksena on saada kokoon vähintään 50 000 kannatusilmoitusta lokakuun 2016 alkuun mennessä.

Kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen osoitteessa www.kansalaisaloite.fi.

Lankea kasviksiin – ateria kerrallaan

12987028_1125671890787276_6395408007472110286_n

HSY:n Ilmastoinfon Kasvislankeemus-kampanja tuo esiin lihansyönnin vaikutuksia ilmastoon, terveyteen sekä jätevedenpuhdistukseen ja kehottaa siirtymään kasviksiin – ateria kerrallaan!

Lihansyöntiin liittyy paljon myyttejä, kuten, että urheilija ei pärjää ilman lihaa. Ilmastoinfon Kasvislankeemus, lihansyönnin vähentämiseen kehottava kampanja, on saanut kampanjakasvoikseen kaksi urheilijaa, nyrkkeilijä Niklas Räsäsen ja lumilautailija, valmentaja Anna Sjövallin. He osoittavat myytin vääräksi. Kasvislankeemus.fi-sivuilla he kertovat urheilusta, treenaamisesta ja ruokavaliostaan. Lisäksi kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa, kuuluu radiossa ja on maistettavissa muutamissa oppilaitoksissa kasvismaistatusten merkeissä.

Terveys ja ilmastovaikutukset kulkevat käsi kädessä

Naudanlihan ilmastokuormitus on kasvisruokiin verrattuna noin nelinkertainen. Siipikarjan ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan, mutta eläinten ruokintaa varten viljellään viljaa, soijaa ja rypsiä, jota ihminenkin voisi syödä.

Kansalliset ravintosuositukset vuodelta 2014 kehottavat syömään lihaa enintään puoli kiloa viikossa nykyisen 1,4 kg sijaan. Punaisen lihan korvaaminen siipikarjan lihalla tai kokonaan kasviksilla on terveellinen valinta. Kasvislankeemus-kampanjassa kehotetaankin siirtymään kasviksiin ateria kerrallaan.

Proteiinien kulutus näkyy jätevedenpuhdistamoilla

Lihan ja myös muiden proteiinien kasvaneella kulutuksella on vaikutus ilmaston lisäksi myös sekä jätevedenpuhdistukseen lisääntyneen typpimäärän vuoksi.HSY:n jätevedenpuhdistamoilla on huomattu proteiinin lisääntynyt käyttö: Jätevesien sisältämä typen määrä kasvaa vuosittain n. 3 % pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla, vaikka asukasmäärä kasvaa yli puolet hitaammin. Jäteveden typestä saadaan parhaimmillaan poistettua yli 90 %, mutta kaikki ylimääräinen proteiini lisää jätevedenpuhdistuksen energiankulutusta.

Linkit

kasvislankeemus.fi