Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Suomen parhaaksi kalakukoksi 2016 valittiin tasapistein Irene Partasen muikkupekonikukko ja Jussin Toriherkun ahvenkukko

VS-Kalakukon kilpailu-2016.01.27-006

Kuva: Kuopion kaupunki, Vicente Serra

Kalakukon leivonnan SM-kilpailussa voiton vei tasapisteillä Irene Partasen muikkupekonikukko ja Jussin Toriherkun ahvenkukko

Kalakukon valmistuksen SM-kilpailuun vastaanotettiin tänä vuonna hyvin tasaväkinen ja laadukas valikoima kalakukkoja. Kaikki kilpakukot olivat muodoltaan suippomaisia perinteisen ovaalin sijaan – tuomaristo vitsailikin tammikuun laihdutuskuurin näkyvän nyt jo kalakukoissakin. Kilpailun kalakukoista valtaosa oli muikkukukkoja. Kaikkiaan parhaan kalakukon tittelistä kilpaili 9 tuotetta.

Kaikki kukot olivat maultaan hyviä ja täytteen kalat olivat pehmeitä ja miellyttäviä suussa. Kukkojen suolaisuudessa oli kuitenkin paljon vaihtelua, eroa löytyi myös kukkojen kuoren ja täytteen suolaisuuden tasapainossa. Jotkut kukot olivat jääneet liian öljyisiksi maultaan. Tänä vuonna kukot olivat vähärasvaisempia kuin kalakukko perinteisesti on ollut, monissa oli myös havaittavissa savunmakua.

Tuomaristo pisteytti kukot ulkonäön, rakenteen ja erityisesti maun perusteella. Vuoden 2016 parhaan kalakukon tittelin jakoivat tasapisteillä Irene Partasen muikkupekonikukko ja Jussin Toriherkun ahvenkukko. Irene Partasen kilpakukko oli lähes täydellinen, mutta aavistuksen liian tummaksi paistettu. Jussin toriherkun kukossa erityistä oli kalakukolle tyypillinen muoto ja hyvä väri. Maultaan voittajakukot olivat tuomariston mielestä hyvin tasavertaisia. Toiseksi kilpailussa sijoittui Maris Meituksen muikkukukko, Maris osallistui kisaan toista kertaa. Kolmas sija meni Siilinjärvelle Siilin Sapuskalle, joka oli valmistanut kukkonsa “pilikkii eksyneistä ahvenista ja sikavaenoon kylykipaloesta, voeta ja suoloo siästämätä”.

Tuomariston puheenjohtajana toimi Sonja Haapakoski Pohjois-Savon Martoilta. Mukana olivat myös “tuomarikonkarit” entinen kaupunginpuutarhuri ja kalakukkokilpailun yksi käynnistäjä Erkki Oinonen sekä Savon seuran puheenjohtaja Seppo Kononen. Uutena tuomareina mukana olivat Olli Hauhio Radio Kuopiosta, Jyrki Vuori Ravintola Savosta ja Johanna Kantala Savonialta.

Vuoden 2016 markkinatuotteeksi valittiin tuomariston yksimielisellä päätöksellä Mikkeliläisen puuseppä Otto Niilosen “vanhasta uutta” idealla toteutettu, uuden elämän peilinä saanut pyykkilauta. Palkinnon myötä Kuopiossa pyritään edistämään omaperäisten, markkinoille hyvin soveltuvien tuotteiden kehittämistä sekä kiinnitetään huomiota kotimaisuuteen, käsityöosaamiseen ja ympäristöystävällisyyteen.

Molempien kilpailujen voittajat saivat tittelin lisäksi 100 euron palkkion, kunniakirjan sekä ilmaisen myyntipaikan seuraavan vuoden Tammimarkkinoille. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Kuopion kaupunki ja Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry.

Rahkan keveys valtaa rasvahyllyn – Valio tuo kauppoihin täysin uudenlaisen kevytlevitteen

4599df4f-22bf-4f63-a1f0-26a90fe5988a-main_image

Suomalaisten kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on korkealla. Se näkyy myös kiinnostuksena sellaisia tuotteita kohtaan, joiden koetaan edistävän hyvinvointia. Esimerkiksi rahkan suosio on vankkumaton. Rahkan keveys tulee nyt myös rasvahyllyyn. Valio on kehittänyt aivan uudenlaisen Sydänmerkillä varustetun Valio Better™ hyvinvointilevitteen, joka sisältää runsaasti rahkaa.

Ainutlaatuinen rahkalevite

Valio Better™ rahkariini on terveellinen tuote, joka myös maistuu hyvältä. Uutuuslevitteessä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla kevyt rahka, kotimainen rypsiöljy ja maukas voi.

“Halusimme luoda täysin uuden kevytlevitteen, jonka maku olisi täyteläinen mutta raikas ja rakenne pehmeä. Lähestyimme levitteen valmistusta kokonaan uudelta kantilta, ja se sai meidät luomaan jotakin täysin uutta. Valio Better™ levitteessä yhdistyvät uudella tavalla voin täyteläinen maku ja rahkan raikas keveys. Rahkan käyttö reseptissä osoittautui nappivalinnaksi”, tuotekehittäjä Annamari Jukkola Valiolta paljastaa.

Valio Better™ sisältää rahkaa 37 %. Luontaisesti kevyt rahka vähentää levitteen rasvapitoisuutta, raikastaa sen makua ja kuohkeuttaa rakennetta. Kotimainen rypsiöljy tuo rahkariiniin runsaasti elimistölle välttämätöntä alfalinoleenihappoa eli omega-3:sta, joka päivittäin nautittuna (2 g / vrk) auttaa ylläpitämään veren normaalia kolesterolitasoa. Valio voi kruunaa levitteen herkullisen maun. Valio Better™ nautitaan osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.

Valio Better™ rahkariinilla on Sydänmerkki. Sydänmerkki-tuote on parempi valinta omassa tuoteryhmässään rasvan laadun ja suolan määrän suhteen. Rahkariinissa on rasvaa 40 %, josta 27 % on kasvirasvaa ja 13 % maitorasvaa. Suolaa tuotteessa on 1 g / 100 g.

Terveellisyys kiinnostaa kuluttajia

Valion kuluttajatutkimukseen osallistuneista (1/2015, n=120) lähes 80 % piti uutuuslevitettä parempana kuin nykyisin käyttämäänsä levitettä. Kuluttajia kiinnosti erityisesti Valio Better™ levitteen terveellisyys.

Valio Better™ levittyy leivälle pehmeästi. Levitteestä voi tuunata myös erilaisia leivänpäällisiä. Tuote sopii lisäksi helppoon leivontaan, kuten piiraspohjiin. Ja voi siitä taikoa jälkiruoankin. Tuote ei kuitenkaan sovellu pannulla paistamiseen.

Leviteuutuus syntyy suomalaisista raaka-aineista Valion Seinäjoen meijerissä.

Lisätietoja uutuudesta.

WWF:n selvitys: Usean kaupungin kouluruoassa epäterveellisen paljon lihaa

2016-01-19 12_10_54-8152.pdf - Nitro Reader 3

Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Vantaa tarjoavat koululaisilleen epäterveellisen paljon lihaa. Tämä käy ilmi ympäristöjärjestö WWF:n tekemästä selvityksestä, jossa punaisen lihan ja lihatuotteiden käyttöä kysyttiin Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta. Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa lihan määrä on ravintosuositusten mukainen.

Kouluruokailusuositusten mukaan koululounaan tulisi kattaa noin yksi kolmasosa oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta. WWF:n selvityksen lähtökohtana oli, että myös noin yksi kolmasosa päivittäisestä lihan kulutuksesta tulee kouluruokailusta. Viiden arkilounaan aikana nautitun punaisen lihan määrän pitäisi pysyä alle 120 gramman oppilasta kohden, jotta viikkotasolla kulutus ei ylittäisi ravitsemussuositusta. Kyselyyn vastanneissa kaupungeissa viikoittain tarjottavan lihan määrä vaihteli 76 ja 135 gramman välillä.

”Joka toisessa selvityksen kohteena olleessa kaupungissa kouluruoka sisältää epäterveellisen paljon lihaa”, tiivistää WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Lihantuotanto rasittaa ympäristöä

Ruoantuotanto aiheuttaa noin 20 prosenttia ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista ja on ylivoimaisesti suurin maankäytön muoto: noin kolmasosa tuottavasta maa-alasta on maatalouden käytössä. Maatalouden laajentuminen on suurimpia metsäkadon aiheuttajia. Lisäksi maatalous vastaa globaalisti noin 70 prosentista makean veden kulutuksesta. Merkittävä osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.

”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten. Kasvisruoalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä pienemmillä ympäristövaikutuksilla eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna”, Jussi Nikula sanoo.

Vuonna 2014 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa ympäristövaikutukset on huomioitu ensimmäistä kertaa. Suositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ja samalla mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ruokavalio.

Lapsena opitut ruokailutottumukset luovat pohjan aikuisiän elintavoille

Suomalaiset ravitsemussuositukset suosittelevat punaisen lihan ja lihavalmisteiden maksimikulutukseksi 500 grammaa viikossa. Todellisuudessa lihaa kulutetaan keskimäärin vähintään 30 prosenttia enemmän. Tämä viittaa siihen, että koululaiset syövät liikaa lihaa myös kotioloissa, minkä vuoksi olisi entistä tärkeämpää pitää lihan kulutus kouluissa suosituksia matalammalla tasolla.

”Kaikille ilmainen kouluruokailu on keskeinen osa suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia, ja olemme siitä syystä ylpeitä. Kouluruokailulla on erittäin suuri merkitys terveellisten ja ympäristöystävällisten ruokailutottumusten kehittymiselle. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että kouluruoka noudattaa suomalaisia ravitsemussuosituksia myös lihan määrän suhteen”, Jussi Nikula sanoo.

WWF suosittaa, että kaupungit ja kunnat seuraisivat kouluruokailussa tarjottavan punaisen lihan ja lihatuotteiden määrää ja huolehtisivat siitä, että se ei ylitä ravitsemussuositusten mukaista maksimimäärää 120 grammaa viikossa oppilasta kohti. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi seurata tilannetta valtakunnan tasolla ja ohjata epäterveelliset määrät lihaa koululaisilleen tarjoavat kunnat ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle tai sen alle.

Lisätietoja:

WWF:n selvitys punaisen lihan määrästä kouluruoassa (pdf): http://wwf.fi/mediabank/8152.pdf

Fazer Leipomot lähtee suolatalkoisiin

83fe7f8886896705_400x400ar

Fazer Leipomot osallistuu suolanvähennystalkoisiin alentamalla suolapitoisuuksia leivissään. Vuositasolla ruokaleipien valmistamiseen käytetään yhteensä 35 tonnia vähemmän suolaa. Fazer myös leipoo kaikki leivät vuoden 2016 alusta käyttäen ainoastaan jodioitua suolaa. 

Ravitsemusviranomaiset ovat suositelleet suolan määrän vähentämistä ruokavaliosta terveyssyiden takia. Leipä on merkittävä tuoteryhmä suolan kokonaissaantia katsottaessa. Fazer Leipomot lähtee mukaan suolatalkoisiin ja alentaa suolan määrää leipomotuotteissaan vuositasolla yhteensä noin 35 000 kg vuoden 2016 aikana. Tämä muutos toteutetaan reseptiikan uudistuksilla ja raaka-ainemuutoksilla.

”Suola on yksi perusmauista ja siksi sen määrän alentaminen pitää aina tehdä harkiten ja vähitellen. Olemme testanneet muutoksen huolella, jotta tuotteet ovat yhtä herkullisia jatkossakin”, kertoo Fazer Leipomoiden valikoima- ja tuotekehitysjohtaja Heli Anttila .

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositti vuonna 2015, että koko elintarviketeollisuus ja erityisesti leipomot siirtyisivät jodioidun suolan käyttöön. Fazer on testannut kaikki tuotteet ja selvittänyt mahdollisuudet siirtyä jodisuolaan. Vuoden 2016 alusta Fazer leipoo Suomessa kaikki leivät käyttäen ainoastaan jodioitua suolaa. Tämä koskee sekä pakatun leivän että myymälöissä sijaitsevien Fazer Lähileipomoiden ja pääkaupunkiseudun leipomomyymälöiden valikoimia.

Suolapitoisuuksien alentaminen ei ole uusi asia

Fazer haluaa tuoda entistä enemmän terveellisiä vaihtoehtoja kuluttajille. Jo nyt Fazerilla on lukuisia leipiä, joilla on Sydänmerkki. Se kertoo, että tuote on ryhmässään terveyden kannalta parempi valinta.

Suolapitoisuuksien alentaminen ei ole Fazerille uusi asia. Makutottumisten muuttuessa leipien suolapitoisuuksia on tarkistettu viimeisten vuosikymmenten aikana useasti. Fazer seuraa ja osallistuu aktiivisesti tutkimukseen ja kehitykseen, joka tähtää uusien innovatiivisten raaka-aineiden löytämiseen. ”Myös suolan vähentämisen saralla on näkyvissä uusia mahdollisuuksia, joilla suolan määrää voidaan pienentää ilman vaikutuksia tuotteen makuun”, Heli Anttila kertoo.

Suomalaisten suolansaanti on korkealla tasolla

Suolaa tulisi ravitsemussuositusten mukaan saada korkeintaan 5 g päivässä. Suomalaisnaisten keskimääräinen suolansaanti on 6,5 g ja miesten jopa 8,9 g päivässä. Liika suola kohottaa verenpainetta, mikä puolestaan on riski sydämen ja verisuonten terveydelle sekä kasvattaa aivohalvausten riskiä.

Fazer haluaa osaltaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä on tärkeä osa Fazerin yritysvastuuta. ”Olemme iloisia voidessamme todeta, että Fazerin toimenpiteet jodioidun suolan käytössä vaikuttavat merkittävästi suomalaisten hyvinvointiin”, sanoo Fazer-konsernin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa . Myös ruokailupalveluyritys Fazer Food Services käyttää jodioitua suolaa valtaosassa valmistamistaan ruuista. Jodioidun suolan osuus kaikesta käytetystä suolasta on noin 85 prosenttia, minkä lisäksi käytössä ovat sormi- ja merisuola sekä muut erikoissuolat.  Fazer Food Services tarjoilee Suomessa päivittäin 600 ravintolassaan noin 130 000 ateriaa.

Suolafaktaa 1

  • Suolan saantisuositus on 5 g päivässä
  • Suolan saanti on naisilla 6,5 g ja miehillä 8,9 g

Suolan lähteiden TOP3 suomalaisilla on vilja- ja leivontatuotteet, liharuuat ja maitovalmisteet

Suolafaktaa 2

  • Fazer Leipomot vähentää tuotteistaan suolaa 35 000 kg vuonna 2016
  • Fazerin tuoreleipien keskimääräinen suolapitoisuus tulee olemaan 1,05 %
  • 100 % Fazer Leipomoiden käyttämästä suolasta on jodioitua
  • 85 % Fazer Food Servicesin käyttämästä suolasta on jodioitua

    http://www.fazer.fi/suola

Aidot ja laadukkaat Jyväbroiler-uutuudet

print_PfcQMLVSXO

Jyväbroiler on laatua arvostavan ruoanlaittajan valinta. Luonnollisen herkullinen ja lisäaineeton. Uutuudet ovat kaupoissa helmikuun alusta alkaen. Tutustu muihin tuotteisiin Jyväbroilerin kuluttajasivustolla www.jyvabroiler.fi.

Jyväbroiler Suomalainen Savusauna Broilerifilee 150 g

Valmistusmaa: Suomi
Lihapitoisuus: 85 %
Aidossa savusaunassa hitaasti kypsytetty Jyväbroiler Suomalainen Savusauna Broilerifilee 150 g on uusi, laadukas ja trendikäs tuotemerkki leikkelevalikoimaan. Sen koostumus on suussa sulavan lihaisa, lihapitoisuus 85 %.Piparkakkureuna antaa fileelle herkullisen ulkonäön.

Jyväbroiler Broilerin Perhosfilee Naturelli 360 g

Valmistusmaa: Suomi
Rasiakoko: 2 filettä
Jyväbroiler Broilerin Perhosfilee Naturelli 360 g on naturelli vaihtoehto vaativille kokkaajille viikonlopun herkutteluhetkiin ja arjen parempaan ruoanlaittoon. Erittäin helppo ja siisti täytettävä filee on halkaistu ns. perhosmalliin. Rasiaan on pakattu kaksi filettä.

Jyväbroiler Mustapippuri-Merisuola Broilerinakki 240 g

Valmistusmaa: Suomi
Jyväbroiler Mustapippuri-Merisuola Broilerinakki 240 g on aito luonnonkuorinakki laatua arvostaville. Käsinleikatusta reisipaistista valmistettu nakki on napakka koostumukseltaan. Täyteläistä broilerin aitoa makua täydentää mustapippurirouhe. Lihaisan Jyväbroiler-nakin rakenteen vaatima lisärasva tulee rypsiöljynpehmeistä rasvoista.

Jyväbroiler Kolme Juustoa Broilerinakki 240 g

Valmistusmaa: Suomi
Lihapitoisuus: 79 %
Kuluttajien testisuosikki Jyväbroiler Kolme Juustoa Broilerinakki 240 g on mainio vaihtoehto kuluttajille, jotka eivät syö punaista lihaa. Tuotteen herkullisen rakenteen ja suutuntuman salaisuus piilee korkeassa lihapitoisuudessa (79 %), napsahtavassa luonnonkuoressa sekä kotimaisissa juustoissa (Edam, Emmental ja Gouda) ja terveellisessä rypsiöljyssä.

Luomun kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina

IMG_6723

Luomun kulutuksen odotetaan lisääntyvän Suomessa reippaasti lähivuosina. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2020 luomutuotteiden myynti on noin 410 miljoonaa euroa. Luomulla olisi tuolloin noin kolmen prosentin markkinaosuus.

Kaupan asiantuntijoiden näkemys perustuu luomun myynnin toteutuneeseen kasvuun sekä siihen, että tutkimusten mukaan kuluttajat aikovat lisätä luomun käyttöään selvästi myös tulevaisuudessa. Arvio on laadittu Pro Luomun toimeksiannosta.

Vuonna 2014 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 225 eurolla. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnistä oli 1,7 prosenttia.

Hevi, liha ja leipä kasvavat eniten

Asiantuntijat ennakoivat luomun myynnin kasvavan kaikissa tuoteryhmissä, mutta euromääräisesti suurinta kasvua odotetaan luomuhedelmien ja -vihannesten, tuoreen luomulihan ja luomuleipomotuotteiden myyntiin.

Hedelmät ja vihannekset ovat jo nykyään myydyin tuoteryhmä luomuna, ja vahvan kasvun uskotaan jatkuvan tulevaisuudessa. Asiantuntijat huomauttavat, että luomulihan osalta hinta saattaa muodostua kasvun esteeksi. Luomuleipomotuotteiden tarjonta puolestaan keskittyy tällä hetkellä pieniin paikallisiin tuotteisiin.

Myös tuoreiden lihavalmisteiden, nestemäisten maitotaloustuotteiden ja välipalatuotteiden sekä juustojen kysynnän arvioidaan lisääntyvän luomuna paljon.

Banaani on myydyin luomuhedelmä

Luomuna myydyin hedelmä on banaani; niiden myynnistä luomun osuus on yli 11 prosenttia. Myös omenat ja kiivit tekevät hyvin kauppansa luomuna. Sen sijaan sitrushedelmien ja rypäleiden myynnistä luomun osuus on vielä pieni, mutta sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa.

Myös luomuvihannesten ja -juurikkaiden myynti on nousussa, mutta luomun suosio näissä tuoteryhmissä ei ole vielä kovin korkea. Juurikkaissa lisääntyy etenkin luomuperunan ja -porkkanan myynti ja vihanneksissa luomutomaatti, -paprika ja -salaatit.

Asiantuntijat arvioivat, että luomulle löytyy juurikkaissa ja vihanneksissa vielä paljon kasvupotentiaalia. Näissä tuoteryhmissä myös kotimaisuus on kovassa kurssissa.

Luomuoluille riittäisi markkinoita

Teollisten elintarvikkeiden osalta luomulle odotetaan reipasta kasvua etenkin panimojuomissa, lastenruoissa, pakasteissa sekä kuivissa hedelmissä, marjoissa ja pähkinöissä.

Luomuoluita on jo markkinoilla useita, mutta niiden tarjonta painottuu erikoisoluisiin. Lastenruoissa luomu osuus lisääntyy, vaikka tuoteryhmän myynti sinällään ei kasva. Luomupakasteiden myyntiä on vauhdittanut mm. luomulihan, -broilerin ja -jäätelön valikoimien laajeneminen.

Kuivien hedelmien, marjojen, pähkinöiden ja siemenien myynti ylipäätään on kasvanut voimakkaasti, ja myös luomun tarjonta tässä kategoriassa on lisääntynyt.

Saatavuus ja hinta avaintekijät

Asiantuntijoiden mukaan luomutuotteiden helppo saatavuus nostaisi luomun kulutusta. Tällä hetkellä esimerkiksi pienten lähikauppojen luomuvalikoima saattaa olla varsin suppea; etenkin viikoittain luomua ostavat kuluttajat ostaisivat sitä todennäköisesti myös lähikaupasta, jos tarjontaa olisi.

Myös aiempaa edullisempien luomutuotteiden tulo markkinoille kasvattaa luomun myyntiä. Luomutuotteita pidetään yleisesti melko kalliina. Hintaa painottavat eniten ne kuluttajat, jotka ostavat luomua vähiten.

Luomun markkinapotentiaalien selvitys on tehty osana Täsmäluomu-hanketta, jota maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa.

Pastellan uudet täytepastat: parempi koostumus, parempi maku

qtjj7mywlys0fbjh3sye

Hyviä uutisia sinulle, joka pidät tuorepastoista: Pastellan uusissa täytepastoissa on sekä parempi koostumus että parempi maku.

Pastellan tuorepastoja on myyty Suomessa 1990-luvun alusta alkaen. Voisi melkein sanoa, että Pastella on opettanut suomalaiset syömään tuorepastaa. Täytetty tuorepasta on sekä aterian osa että itsessään ateria – ja nopea sellainen. Tuorepasta kypsyy muutamassa minuuttissa eikä välttämättä vaadi oliiviöljyä ja parmesan-juustoa kummempaa lisuketta.

Uusien Pastella-täytepastojen pastataikina on ohuempi, täytteen määrä suurempi, juusto maukkaampi ja koostumus pysyy miellyttävänä niin kuumana kuin kylmänäkin. Täytepastat sopivat hyvin myös kylmien salaattien osiksi.

Uudet Pastella-täytepastat tunnistaa sinisävyisistä pakkauksista. Uusista pakkauksista löytyy myös kullekin täytepastalle sopiva resepti.

Makuvariantteja on kolme: Tortellini Kinkku, Tortellini Ricotta-Basilika ja Luomu Ravioli Pinaatti-Juusto. Kaikkien pakkauskoko on 250 g. Uutuuksien saatavuus alkaa helmikuun 2016 aikana. Valmistusmaa Tanska.