Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Kaupoissa tällä viikolla: Maito, joka ei pala helposti pohjaan

edda52be-0a16-4e61-8233-280f6a623937

Valion ainutlaatuinen maitoinnovaatio – Valio Kiehu™ maitojuoma, joka ei pala helposti pohjaan – tulee kauppoihin joulukuun alussa. Maitouutuus valmistetaan Valion patentoimalla menetelmällä Jyväskylän meijerissä. Samanlaista ominaisuutta ei ole missään muussa maidossa tai maitojuomassa maailmassa.

Valio on 110-vuotisen historiansa aikana kehittänyt maidosta monenlaista. Tuotekehitys perustuu tutkimukseen, kuluttajien kuuntelemiseen ja innovaatioihin – ja tietysti ihmisiin, jotka osaavat ja uskaltavat luoda uutta.

– Valion tuotekehityksessä on vuosikymmenten saatossa opittu yhtä jos toista maidosta. Tuotekehityksessä yhdistämme olemassa olevaa tietoa uusiin tutkimustuloksiin ja teknologioihin. Valio on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta heran parissa, ja heraproteiinien lämpöherkkyys oli tunnettu tosiasia. Kun tutkimme uutta proteiinien suodatusteknologiaa, ajattelimme, että heraproteiinien poistaminen maidosta saattaisi auttaa maidon palamisongelmaan. Oletus osoittautui oikeaksi. Kehitimme maidon, joka kestää kuumentamista ja keittämistä huomattavasti tavallista maitoa paremmin, tuotekehityspäällikkö Tiina Hämäläinen Valiolta kertoo.

Innovaatioilla kansainvälisille markkinoille

Valio Kiehu™ on odotettu uutuus, jota tuotetta testanneet kuluttajat ja ruoanlaiton ammattilaiset kehuvat.*Maito, joka ei pala helposti pohjaan, on ainutlaatuinen keksintö maailmassa, ja siksi tuote kiinnostaa myös ulkomailla.

– Kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla meidän on tarjottava jotakin sellaista, mitä muilla yrityksillä ei ole. Uskomme, että ainutlaatuisella keksinnöllämme on todellista vientipotentiaalia. Kartoitamme parhaillaan Aasian ja Keski-Euroopan maiden kiinnostusta lisäarvomaidoillemme, johtaja Tuomas Salusjärvi Valiolta sanoo.

Valio esitteli kuluttajatuotteitaan maailman suurimmassa ruokamessutapahtumassa Anugassa Kölnissä lokakuussa. Useat isot kauppaketjut eri puolilta maailmaa olivat kiinnostuneita Valion tuotteista, kuten innovatiivisista maidoista.

Onnistut myös teräskattilassa

Valio Kiehu™ on vastaus monien kuluttajien arkiseen ongelmaan: puuro paloi pohjaan ja kattila kaipaa jynssäämistä. Maitouutuus kestää kuumentamisen ja keittämisen tavallista maitoa paremmin eikä siis pala helposti pohjaan. Maitopohjaista ruokaa ei tarvitse sekoittaa ja vahtia koko ajan, vaan sen voi antaa kypsyä rauhassa välillä hämmentäen, jotta ruoan muut raaka-aineet eivät tarttuisi pohjaan. Paras lopputulos syntyy maltillisesti kuumentamalla, ja maitopohjaisten ruokien valmistus onnistuu nyt helposti myös teräskattilassa.

Valio Kiehu™ on arjen pelastus, joka sopii monenlaiseen ruoanlaittoon ja leivontaan. Tuote käy hyvin myös kuumien juomien valmistukseen ja sellaisenaan juotavaksi.

Heraproteiinin poistamisen vuoksi maitojuomassa on hieman tavallista maitoa vähemmän proteiinia. Ero ei ole ravitsemuksellisesti merkittävä, ja Valio Kiehu™ maitojuoma on hyvä maidon tärkeiden ravintoaineiden lähde.

*Research Insight Finland, kotikokeilu ja kvalitatiivinen tutkimus 1/2014, N=70

Lottien perintö elää yhä suomalaisessa ruokailukulttuurissa

lottajarjeston-rajatoimistosta-tyomaahuolloksi

Lottamuseon uusi verkkotuotanto Lottajärjestön rajatoimistosta Työmaahuolloksihttp://www.lottamuseo.fi/tyomaahuolto-peli/ kertoo, kuinka lottaperintö on siirtynyt sukupolvelta toiselle, vaikka itse järjestö lakkautettiinkin välirauhansopimuksen nojalla syksyllä 1944. Moniko meistä tulee ajatelleeksi lounastaessaan Amican ruokalassa, että Amica on kehittynyt lottien 1940-luvulla perustamasta Työmaahuollosta.

Itsenäisyyspäivän alla muistellaan aikaisempien sukupolvien työtä ja kunnioitetaan sotiemme veteraaneja. Lottajärjestö toimi aktiivisesti koko sota-ajan, vuosien 1939-1945 välisenä aikana, avustaen niin kotirintamalla siviilejä kuin sotatoimialueella armeijaa.

Lottajärjestön suurin jaosto oli muonitusjaosto, jonka puitteissa hoidettiin moninaisia tehtäviä aina joukkoruokailusta lottakanttiineihin. Muonitusjaoston toimintaa organisoi Lottajärjestön keskusjohtokunnan rajatoimisto, jolle oli keskitetty hallinnolliset tehtävät ja lottatyövoiman välittäminen sinne, missä sitä kulloinkin tarvittiin.

Jatkosodan päätyttyä työ Lottajärjestössä jatkui kiireisenä.  Aselepo ei vaikuttanut heti Lotta Svärd -järjestön toimintaan, kenttälotat pysyivät palveluspaikoissaan ja kotialueen lotat keskittyivät siirtoväen ja sotainvalidien auttamiseen.

Välirauhan solmimisen jälkeen Lottajärjestön yksi suurimmista huolenaiheista oli komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen. Tätä tarkoitusta varten perustettiin marraskuun alussa 1944 Työmaahuolto ry. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen ja Pohjois-Suomen jälleenrakennustyömaiden muonittaminen. Työmaahuolto ry:n perustamiskirjan allekirjoittivat rajatoimistossa aktiivisesti lottatyössä toimineet naiset. Samat henkilöt valittiin myös yhdistyksen johtokuntaan.

Yhdistyksen toiminnan käynnistämisen mahdollistivat Lotta Svärd -keskusjohtokunnan alaiselta rajatoimistolta ja myöhemmin selvitystoimistolta hankittu muonituskalusto sekä ruoka- ja tarvikevarastot. Näin Lottajärjestön rajatoimistosta syntyi Työmaahuolto, joka vaikutti vuosikymmeniä suomalaisen työpaikkaruokailun kehittymiseen.

Työmaahuolto ry:n toiminta siirrettiin saman nimiselle osakeyhtiölle keväällä 1945. Toiminta-alueena oli koko Suomi mutta eniten ruokailijoita oli Rovaniemen alueella.

Vuosien saatossa Työmaahuollon toiminta laajeni ja sen toiminnan piiriin sisällytettiin ennakkoluulottomasti uusia toimintamuotoja.  Yksi tärkeistä toimintamuodoista oli suurmuonitusten järjestäminen, joista merkittävin oli osallistuminen Helsingin vuoden 1952 olympialaisten muonituksen järjestämiseen. Ruokapalvelu -toiminta aloitettiin syksyllä 1962. Ruokapalvelussa valmistettu ruoka toimitettiin jakelupaikkoihin, pääasiassa kouluihin ja liikelaitoksiin, joihin ei ollut mahdollisuutta sijoittaa omia valmistuskeittiöitä.

Ruokapalveluiden keskittämistä varten rakennettiin Vantaan tuotantolaitos 1970-luvulla. Tuotantolaitos oli yksikkö, jonne kaikki Työmaahuollontyöpaikkaruokailuun liittyvät palvelut keskitettiin: raaka-aineen hankinta ja säilytys,ruokalistojen laatiminen sekä aterioiden valmistus. Palveluun kuului myös aterioiden jakelu. Asiakkaina olivat mm. yritysten työpaikkaravintolat, koulut, oppilaitokset ja lentokoneiden cateringpalvelu.

Työmaahuollon ja sen tytäryhtiöiden myymistä ryhdyttiin suunnittelemaan koska rahaa haluttiin kanavoida Suomen Naisten Huoltosäätiön alkuperäiseen tarkoitukseen: sodan johdosta kärsimään joutuneiden huoltamiseen ja avustamiseen.

Vuonna 1978 Työmaahuolto tytäryhtiöineen myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle ja pian tämän jälkeen Fazer myi Vantaan tuotantolaitoksen eteenpäin Helsingin kaupungille koska Fazer ei tarvinnut tuotantolaitosta, olihan sillä jo omat tehtaansa, Fazer halusi ainoastaan työpaikkaruokaloiden ketjun, johon kuului lähes 200 toimipistettä.

Vuonna 1988 Fazer Catering osti Ruotsin toiseksi suurimman henkilöstöravintolayrityksen Scandic Restaurant Ab:n. Yrityskaupan myötä Fazer Catering vaihtoi nimensä Amicaksi.  Amican toimintaa laajennettiin määrätietoisesti muun muassa yrityskaupoilla. 1990-luvun lopulla Amicalla oli yli 800 henkilöstöravintolaa ja se työllisti noin 3 500 työntekijää.

Kaksinkertainen kävijämäärä Helsingin Lakritsi- ja Salmiakkifestivaaleilla

s4b8px6g5dri8oioelga

3200 kävijää vieraili 14.-15. marraskuuta Lakritsi- ja Salmiakkifestivaaleilla Wanhassa Satamassa Helsingissä. Kävijämäärä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. ”Olemme todella iloisia siitä, että sekä näytteilleasettajat että kävijät tuntuivat olevan erittäin tyytyväisiä tapahtumaan”, kertoo festivaaljärjestäjä Tuija Räsänen. ”Festivaaleista kehittyi todellinen lakritsijuhla, joka nosti lakritsin asemaa arjesta juhlaan.”

Kyseessä oli jo toinen Helsingissä järjestetty festivaali, ja yleisön suuren kiinnostuksen ansiosta se oli pidennetty yhdestä päivästä kaksipäiväiseksi.

”Ruoanlaitto, jossa käytetään lakritsia ainesosana, oli suosittu ohjelmakohta tänä vuonna”, sanoo lakritsiasiantuntija ja festivaalijärjestäjä Tuija Räsänen. ”Olemme iloisia siitä, että molekyyligastronomiaan perehtynyt kokki Douglas Spiik halusi sekä pitää workshopin että valmistaa ruokaa livenä näyttämöllä. Tämä inspiroi monia kävijöitä.”

Festivaalien tavoite on välittää lakritsi-iloa, yhteisöllisyyden tunnetta ja lakritsitietoutta. Festivaaleilla opittiin, että lakritsilla on monta eri käyttötapaa. Yksi yleisön suosimista tilaisuuksista oli pääsponsori Fazerin yhdessä Winestaten kanssa järjestämä lakritsi- ja viinitasting.

Ruotsissa on pidetty vuodesta 2009 alkaen lakritsia ylistävä festivaali, jonka järjestäjä on Tuija Räsänen. Seuraavat festivaalit pidetään Tukholmassa 23.-24. huhtikuuta 2016 Ericsson Globe -areenan Annexet-nimisessä tilassa. Kolmannet festivaalit Helsinkiin ovat suunnitteilla marraskuulle 2016.

Lue lisää osoitteista
www.lakritsifestivaalit.com, www.facebook.com/lakritsifestivaalit,www.instagram.com/lakritsifestivaalit, www.lakritsfestivalen.se,www.facebook.se/lakritsfestivalen, www.twitter.com/lakritsfestival,www.instagram.som/lakritsfestivalen.

Fazer pääsponsorina
Fazer toimii Helsingin Lakritsi- ja salmiakkifestivaalin pääsponsorina. Fazer on valmistanut lakritsia jo 1920-luvulta alkaen ja vielä tänäkin päivänä kaikki sen salmiakki- ja lakritsituotteet valmistetaan Suomessa. Fazer on salmiakkituotteiden markkinajohtaja. Suomalaisten suosikkiherkkuihin kuuluvat muun muassa Pantteri, Tyrkisk Peber, Supersalmiakki ja Fazer Salmiakki Mix. Lisätietoja www.fazer.fi/lakritsi.

Panimojuomien kotimaanmyynti laski 3,4 prosenttia − käännetään suunta Tanskan mallilla

maw3b2nya1lmbrxwbanz

Panimojuomia myytiin tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 571,1 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski 19,9 miljoonaa litraa eli 3,4 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Olvin, Red Bullin, Saimaan juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Panimojuomien kotimaanmyynti on laskenut jo pitkän ajan. Kymmenessä vuodessa myynti on pudonnut 10 %. Suomen korkea alkoholiverotus on ajanut ostajat hakemaan juomansa Virosta. Vain kolmasosa laivoilta ja Virosta tuodusta oluesta on kotimaassa valmistettua.

”Suomen kannalta tilanne on tyly. Meille jäi kulutus, mutta verotulot menivät Viroon”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa ja viittaa korkeaan oluen matkustajatuontiin Virosta.

Korkea verotuksen seuraukset näkyvät kotimaan panimoissa. Suomen oluttuotanto on kymmenessä vuodessa vähentynyt 55 miljoonaa litraa. Samaan aikaan oluen tuotanto Virossa on kasvanut 57 miljoonaa litraa.

Tanskalainen alkoholipolitiikka tukee kotimaista elinkeinoa

Tanskassa laskettiin olutveroa 15 % rajakaupan hillitsemiseksi kesällä 2013. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 Tanskan kotimaan olutmyynnit kasvoivat 3 %. Suomen olutmarkkinassa 3 % kasvu tarkoittaisi 12,5 miljoonan litran lisäystä kotimaanmyyntiin vuodessa.

”Tanskan esimerkki osoittaa hyvin, miten pienillä toimenpiteillä saadaan aikaan suunnanmuutos. Rajakaupan vähentämiseksi ja kotimarkkinan kasvattamiseksi tulisi Suomen olutveroa laskea maltillisesti 15 % kerrallaan”, Ussa esittää.

Tanskalainen alkoholipolitiikka vahvistaa kotimarkkinaa ja kotimaista elinkeinoa. Olutveron alentamisen lisäksi alkoholimainonnan rajoituksia on poistettu, eikä myyntiaikoja ole rajoitettu. Silti alkoholihaitat ovat Tanskassa Suomea vähäisemmät.

”Matkustajatuonnin hillitsemiseksi Suomen tulisi ottaa mallia Tanskasta, jossa tehdään aktiivista, kotimaisille elinkeinoille myönteistä alkoholipolitiikkaa”, Ussa sanoo.

Olutveron alentaminen on osoitus tanskalaisten halusta ohjata kulutusta väkevistä mietoihin. Tanskassa väkevien osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on tällä hetkellä 14 %, kun Suomessa väkevien osuus on neljännes alkoholinkulutuksesta.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2015−30.9.2015

Juoma 2015 2014 Muutos Muutos ed.
milj. l. milj. l. milj.l. vuosi %
Olut 289,2 295,0 -5,8 -2,0
Siideri 22,4 24,4 -2,0 -8,1
Long drinkit 27,6 30,7 -3,1 -10,1
Virvoitusjuomat 178,3 183,3 -5,0 -2,7
Kivennäisvedet 53,6 57,6 -4,0 -6,9
Kokonaismyynti 571,1 590,9 -19,9 -3,4

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

:VÄITÖS: Eettisen elintarvikkeen ostava kokee iloa ja ylpeyttä

2015-11-23 13_58_39-Essayson.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Eettisten ruokavalintojen tekemiseen yhdistyy usein harkinta eettisyyden ja hinnan välillä. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen tulokset paljastavat tunnetekijöitä, jotka vaikuttavat ristiriitaisiin elintarvikevalintoihin. Valintojen herättämien ristiriitaisten tunteiden joukossa ylpeyden ja ilahtuneisuuden kokemukset olivat niitä esiinnousseita tunnetekijöitä, jotka motivoivat valitsemaan eettisen tuotteen vaikka se on kalliimpi.

– Kuitenkin mitä voimakkaampi koettu tunneristiriita oli, sitä vähemmän oltiin tyytyväisiä tehtyihin ruokavalintoihin, kertoo ETM Aino-Maria Immonen, jonka väitöskirja tarkastetaan 27. marraskuuta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Edullisten mutta epäeettisiksi miellettävien valintojen vetovoimaa vähentää tulosten mukaan se, että ostos ei tuota sitä iloa, jota edullisen ostoksen tekemisestä voisi saavuttaa. Myös syyllisyys heikensi edullisen mutta epäeettisen ostoksen puoleensavetävyyttä.
– Löydökset ovat sovellettavissa eettisiin ruokavalintoihin liittyvien kuluttajamotiivien tulkinnassa sekä eettiseen ruoan kulutukseen kannustavan kuluttajaviestinnän kehittämisessä, Immonen sanoo.

Pelkoa vahvisti geenimuunnellun
elintarvikkeen terveysvaikutukset
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös tunteiden roolia kuluttajien suhtautumisessa geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin, joihin sisältyy aiempien tutkimusten mukaan negatiivinen tunnelataus.
Nyt saatujen tulosten mukaan pelko ja vihaisuus elintarvikkeiden geenimuuntelua kohtaan juontuvat erityyppisistä huolenaiheista: Pelkoa vahvisti huoli GM-elintarvikkeiden konkreettisista terveysvaikutuksista, kun taas vihaisuutta korosti huoli GM-elintarvikkeiden markkinoihin liitetyistä yhteiskunnallisista epäkohdista. Molempia tunteita vahvisti elintarvikkeiden geenimuuntelun moraalisen oikeutuksen kyseenalaistaminen.

Lisäksi pelkoa ja vihaisuutta kokevat kuluttajat ovat tulosten mukaan taipuvaisia reagoimaan eri tavoin geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin liittyvään koettuun uhkaan. Pelokkaat kuluttajat todennäköisemmin tyytyvät välttämään GM-elintarvikkeita henkilökohtaisesti, kun taas vihaisten kuluttajien voi odottaa aktiivisemmin vastustavan GM-elintarvikkeiden tuloa kuluttajamarkkinoille.

– Pelokkaan ja vihaisen kuluttaja-asennoitumisen ympärillä hahmottuu kaksi erityyppistä kokonaisvaltaisempaa suhtautumistapaa GM-elintarvikkeisiin, ja näiden tunnistaminen on oleellista tulkittaessa GM-elintarvikkeiden näkymiä kuluttajamarkkinoilla, Immonen toteaa.

Aino-Maria Immosen väitöstutkimus pureutuu tunteiden rooliin kuluttajien ruoan valinnassa. Kuluttajien tunnereaktioiden heräämisen ja vaikutusten tarkastelu laajentaa ymmärrystä tekijöistä, jotka muokkaavat kuluttajien näkemyksiä ja valintoja erilaisissa ruoan kulutuksen yhteyksissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tunteiden näkökulmaa kahden erityyppisen ruoan valinnan ilmiön tarkastelussa: kuluttajien suhtautuminen arkisiin elintarvikeostopäätöksiin, joissa tuotteen eettisyys ja hinta ovat ristiriidassa, sekä kuluttajien suhtautuminen geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella otteella suomalaisilta kuluttajilta kerätyillä kyselytutkimusaineistoilla. Eettisiä ruokavalintoja koskevan tutkimusaineiston koko oli 855 henkilöä ja se kerättiin lokakuussa 2012. Geenimuunneltuja elintarvikkeita koskeva tutkimusaineisto koski 267 kuluttajaa ja se kerättiin lokakuussa 2011.

ETM Aino-Maria Immonen väittelee 27.11.2015 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Essays on emotional influences in consumer food choice – Understanding emotional intricacies in consumers’ price vs. ethicality trade-off decisions, and perceptions of genetically modified food products”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-rakennus, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Pekka Mäkinen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Economics and Management, Publications.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

R-KIOSKI TUTKI, OVATKO SUOMALAISET JO LATTEKANSAA

r-kioski

Kuva: R-kioski

R-kioski tarjoaa jälleen ilmaiset aamukahvit Kansallisena kahvipäivänä 23.11.

Suomen suurin annoskahvien myyjä järjestää jo kolmatta kertaa Kansallisen kahvipäivän, jota vietetään jälleen ensi maanantaina. R-kioski piristää kaamosaamua tuttuun tapaan tarjoamalla ilmaiseksi kupin kuumaa kahvia. Juhlan kunniaksi R-kioski on myös tutkinut suomalaisten kahvinjuontitottumuksia. Kyselystä selviää, että valtaosa suomalaisista haluaa piristää päiväänsä tutuksi koetulla vaaleapaahtoisella kahvilla.

Kansallisen kahvipäivän julistanut R-kioski seuraa suomalaisten kahvinjuontia aitiopaikalta. Yritys on jo yli 20 vuoden ajan myynyt annoskahveja. Oman havainnoinnin lisäksi R-kioski päätti tänä vuonna myös tutkia, miten suomalaiset haluavat kahvinsa juoda.

– Kyselystä käy selvästi ilmi, että enemmistö, 67 % vastaajista haluaa edelleen nauttia päivittäisen kahvinsa vaaleapaahtoisena. Tummapaahtoista kahvia juo ensisijaisesti vasta 14 % kyselyyn vastanneista, R-kioskin markkinointijohtaja Ann-Charlotte Schalin toteaa.

Tummapaahtoinen kahvi jakaa vahvasti suomalaisten mielipiteitä. Kun 4 % vastaajista kertoo, ettei koskaan juo vaaleapaahtoista kahvia, niin vastaava luku tumman kahvin osalta nousee 12 %:iin.

– Espressopohjaisia erikoiskahveja kuten lattea nauttii päivittäin tai lähes päivittäin vain 8 % vastaajista. Tässä kuitenkin on nähtävissä selkeitä alueellisia eroja, sillä tummapaahtoinen kahvi ja erikoiskahvit ovat ainakin vielä suositumpia Etelä-Suomessa kuin muualla Suomessa. R-kioskilla seuraamme tarkasti kuluttajien toiveita. Olemme tuoneet tarjolle molempia paahtoja sinne, missä kulutusta jo on, Schalin jatkaa.

Vaikka suomalaiset ovat maailman johtava kahvinjuojakansa, 17 % vastaajista ei ole vielä koskaan maistanut erikoiskahvia. Maailmalla suureen suosioon nousseita kylmiä kahvijuomia ei Suomessa ole vielä juurikaan löydetty, sillä 41 % ei ole koskaan maistanut moista herkkua.

– Suomalaisia ei siis ainakaan tutkimuksen perusteella voi vielä nimittää lattekansaksi, vaikka lattemammat ja -isät ovat jo arkikieleemme vakiintuneita termejä.

Kahvin mukaan ostamisen suosio kasvaa

Kahvin mukaan ostaminen on Schalinin mukaan Suomessa selvässä kasvussa. Kyselyyn vastanneista yli puolet (52 %) ostaa kahvia mukaan vähintään kerran kuukaudessa.

– Kahvia ostetaan mukaan erityisesti, kun käydään kaupungilla, halutaan piristää päivää, matkalle lähdettäessä tai siirryttäessä työpaikalle. Noutokahvissa korostuu, että ostopaikka on lähellä, asiointi nopeaa ja tarjolla oleva kahvi tuoretta.

Osa vastaajista pitää hintaa edelleen noutokahvin ostamisen suurimpana esteenä.

– R-kioskilla olemme kuunnelleet tätäkin toivetta, ja meiltä saa jatkossa R-kioskilta lunastettavaan termosmukiin kahvin aina edulliseen 1,50 euron hintaan. Lisäksi opiskelijat ja varusmiehet saavat jatkossa kaikki kahvit hintaan 1,50, Schalin kertoo.

Ensi maanantaina tarjolla on kuitenkin kaikkein edullisinta kahvia, koska R-kioskilla tiedetään, että suomalaiset rakastavat ilmaista kahvitarjoilua. Kupin kuumaa saa veloituksetta klo 12:een asti kioskin avaamisesta alkaen. Kioskit aukeavat eri aikaan. Ilmaisen kahvin saa jokainen, joka on ladannut Ärrä Appsin kännykkään, Ärrän kahvipassin haltija tai joka päättää ottaa kioskilla kahvipassin. Ärrä Appsi ja kahvipassi ovat asiakkaille maksuttomia, ja niillä saa joka 6. kahvin ilmaiseksi.

– Viime vuonna tarjosimme kahvin jo usealle kymmenelle tuhannelle. Toivottavasti tänä vuonna murramme jo 100 000 kupin rajan, Schalin toivoo.

R-kioskin kahvikyselyyn vastasi 556 kuluttajaa, jotka ovat ostaneet annoskahveja. Kyselyn toteutti Research Insight Finland nettipaneelina heinä-elokuussa.

Irtojäätelö helsinkiläisissä kesäkioskeissa hyvälaatuista

c9a75f2c-dd79-42f9-b58b-f26d4c51446b-main_image

Kuva: Helena Lampinen

Viime kesänä helsinkiläisistä kesäkioskeista ja -kahviloista myyty jäätelö oli mikrobiologiselta laadultaan hyvää. Hyvistä tuloksista huolimatta huomiota tulisi kiinnittää jäätelökauhojen säilytykseen ja hygieenisiin työskentelytapoihin.

Jäätelön laadussa vain harvoin huomautettavaa

Kesän 2015 aikana otettiin Helsingissä jäätelönäytteitä kesäkioskeista ja -kahviloista. Näytteiksi otettiin irto- tai pehmytjäätelöä sekä kauhavettä tai pintapuhtausnäyte jäätelökauhasta. Näytteitä otettiin yhteensä 41 kappaletta 20 kioskista tai kahvilasta. Näytteistä 14 otettiin irtojäätelöstä, kymmenen pehmytjäätelöstä, neljä kauhavedestä ja 13 jäätelökauhojen pinnoilta. Näytteistä tutkittiin niiden mikrobiologista laatua.

Laadultaan hyväksi arvioitiin 12 irtojäätelönäytettä, kaksi oli laadultaan välttäviä. Pehmytjäätelönäytteet olivat mikrobiologiselta laadultaan hyviä yhtä välttävää tulosta lukuun ottamatta. Syynä välttäviin tuloksiin olivat liian suuret enterobakteeri- ja Bacillus cereus -pitoisuudet.

Jäätelökauhoja ei tulisi säilyttää vedessä

Kauhavesiä otettiin näytteeksi neljästä kohteesta. Kaksi näytettä oli laadultaan hyviä, yksi välttävä ja yksi huono. Välttäväksi arvioitiin kauhavesi, jossa oli suuri aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku. Huonoksi arvioidussa vedessä oli raja-arvot ylittävä määrä enterobakteereja ja korkea aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku.

Jäätelökauhojen 13 pintapuhtausnäytteestä yksi oli laadultaan välttävä, yksi huono ja muut olivat hyviä. Huonoksi arvioidussa pintapuhtausnäytteessä oli kohonnut aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, joka on yleinen hygieniaindikaattori.

Hyvistä näytetuloksista huolimatta on kesäkioskeissa ja -kahviloissa tarpeen kiinnittää huomiota jäätelökauhojen säilytykseen ja hygieenisiin työskentelytapoihin. Kauhat tulisi huuhtoa puhtaalla vedellä jokaisen käyttökerran välillä, eikä kauhaa pitäisi säilyttää vedessä. Jäätelökauhat on myös syytä vaihtaa säännöllisesti.

Tilanne parantunut vuodesta 2008

Helsingissä tutkittiin irtojäätelön mikrobiologista laatua kesäkioskeissa myös vuonna 2008. Tällöin peräti joka neljännessä näytteessä oli huomautettavaa.

Lähde:

Lampinen, H. Kesäkioskien jäätelön mikrobiologinen laatu Helsingissä 2015. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 14/2015. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-14-15.pdf

Järvikalapihvissä on särkeä – ja paljon järkeä

xvfypt0e1xhvalqljyol

Onko särki hyvää? Saisiko kotimaisesta järvikalasta myös suuremmassa mittakaavassa hyvän makuista, ekologista ruokaa? Kyllä on ja kyllä saa, selvisi Apetitin tuotekehityshankkeessa. Syntyi Pyhäjärven kaloista paikallisesti valmistettu ekologinen ja maistuva järvikalapihvi. Tuote on aluksi myynnissä vain ammattikeittiöille.

Apetit tuo markkinoille ammattikeittiöasiakkaille suunnatun järvikalapihvin. Sen tuotekehityksessä lähdettiin liikkeelle raaka-aineen eli särjen ja pikkuahvenen omasta hyvästä mausta.

– Kalan omaa makua ei haluttu peittää. Siksi pihviin kehitettiin kalan omaa makua vahvistava, pelkistetty ja perusmakuja korostava suolan, pippurin, kerman ja voin makuyhdistelmä, kertoo Apetit Ammattilaisten markkinointipäällikkö Hanna Pere.

Täyttää ravitsemusalan ammattilaisten vaatimukset

Järvikalapihvin kehityksessä kuunneltiin tarkasti vaativien ruoan ammattilaisten asiakkaiden toiveita. Ammattikeittiöissä korostuu tuotteen soveltuvuus erilaisille ruokailijoille sekä hyvät ravitsemusarvot. Järvikalapihvi on laktoositon, gluteiiniton, soijaton ja sisältää runsaasti omega 3 -rasvahappoja ja d-vitamiinia. Särki on vähärasvainen, mutta proteiinirikas kala.

Hoitokalastettua särkeä ja pikkuahventa

Järvikalapihvissä käytetyt särjet ja pikkuahvenet pyydetään hoitokalastuksessa. Hoitokalastus tervehdyttää vesistöjä ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Kalakanta pysyy elinvoimaisempana ja monipuolisempana, kun elintilaa vapautuu suuremmille kaloille ja petokaloille.

– Pyhäjärvellä vuotuiset hoitokalastusmäärät ovat särjen osalta olleet noin 230 000 kiloa, ja suurin osa tästä määrästä toimitettu kaatopaikalle tai turkiseläinten rehuksi. Nyt Apetit jalostaa osan tästä määrästä järvikalapihveiksi rannassa sijaitsevassa pakasteruokatehtaassa. Raaka-aineen matka jalostukseen on hyvin lyhyt, kiittelee Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista.

Kotimainen ruoka parantaa kotimaista työllisyyttä

Hoitokalastuksella on myös positiivisia työllisyysvaikutuksia. Lisääntyvä kotimaisen järvikalan jalostus ja käyttö vähentää tuontikalan käyttöä ja lisää kalastuksen työpaikkoja Suomessa. On arvioitu, että yksi uusi työpaikka kalataloudessa luo heijastusvaikutuksena alueen muille toimialoille yhden uuden työpaikan.

Aluksi ammattikeittiöille

Pyhäjärven särjistä ja ahvenista tehtyjä kalapihvejä markkinoidaan alkuun ammattikeittiöille, jatkossa mahdollisesti myös kuluttajille. Tuote on useiden vuosien tuotekehityksen tulos. Taustalla on Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa Nam -hanke, jonka tavoitteena oli saattaa kalastajia ja jalostajia yhteen tukemaan järvikalan tuotteistamista ja menekinedistämistä. Hanke saattoi yhteen Apetit Ruoka Oy:n tuotekehityksen ihmiset ja Kolvaan kalan yrittäjän Jouni Aaltosen.

Apetit Kotimainen Järvikalapihvi (kotimaisuusaste 96%)

Pyydetty suomalainen SÄRKI (Rutilus rutilus) 48 %, pyydetty suomalainen AHVEN (Perca fluviatilis)16 %, suomalainen peruna, suomalainen laktoositon kuohuKERMA, suomalainen laktoositon VOI, suomalainen perunahiutale, suomalainen rypsiöljy, MUNANVALKUAISjauhe, sakeuttamisaineet (E461, E407a), suola, valkopippuri, ME ean :6430103965205, Pakkaus 4 kg (61×65 g)

Oluen tilastoraportti 2015: Panimoala kasvaa Euroopassa − Suomessa alan työpaikat vähenevät

2015-11-10 11_53_20-Beer_statistics__edition.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Oluen tuotanto ja arvoketju ovat kasvaneet Euroopassa, osoittaa oluen tilastoraportti 2015. Euroopan panimoliittojen kattojärjestö The Brewers of Europe on julkaissut vuoden 2015 Beer statistics -oluttilastoraportin, jossa tarkastellaan vuoden 2014 keskeisiä lukuja sekä trendejä vuodesta 2009 lähtien.

Olutsektori on avaintekijä uusien työpaikkojen luomisessa, mikä on yksi Eurooppa 2020 – Euroopan kasvustrategian keskeisiä tavoitteita. Olutteollisuuden suorat työpaikat kasvoivat 3,4 % vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna.

”Tällä on paljon merkitystä, koska jokainen näistä työpaikoista luo lisää työpaikkoja kautta koko arvoketjun ”viljasta lasiin”, muun muassa ravintola-alalla, kuljetuksissa, panimoissa ja vähittäismyynnissä”, sanoo Pierre-Olivier Bergeron, The Brewers of Europe -järjestön pääsihteeri.

EU:n alueella toimii nyt 7000 panimoa. Määrä on kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Pelkästään vuonna 2014 on avattu yli 700 uutta panimoa, mikä vastaa 12 % kasvua vuodesta 2013.

”Näin monien uusien panimojen syntyminen ei kuvasta vain elinkeinon luottamusta alaa kohtaan. Se todistaa myös, että kuluttajat ovat innostuneita oluen monipuolisuudesta”, Bergeron sanoo.

Suomessa on meneillään olutbuumi ja panimoiden toimilupien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2014, aivan kuten muuallakin Euroopassa. Panimoteollisuuden työpaikat sen sijaan eivät ole kasvaneet eurooppalaiseen tapaan vaan päinvastoin meillä on vuodesta 2013 vuoteen 2014 hävinnyt 4,6 % panimoiden suorista työpaikoista, vaikka panimoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Oluen kotimaanmyynti on tippunut samaan aikaan 2,2 %.

Alan menestyminen on riippuvainen harjoitetusta elinkeino- ja alkoholipolitiikasta. Kilpailukykyinen verotus on Euroopan panimojen yhteinen vaatimus.

”Euroopassa panimoteollisuuden kasvu näyttää hyvältä. Suomi ei ole mukana tässä junassa. Veropolitiikalla on ohjattu kuluttajat kotimarkkinoiden sijaan hankkimaan juomansa joko Virosta tai nettikaupasta”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Suomen nykyinen alkoholilainsäädäntö ei tue elinkeinon myönteistä kehitystä, vaan on ennemminkin malliesimerkki ylisääntelystä.

”Meneillään oleva alkoholilain kokonaisuudistus on suuri mahdollisuus eurooppalaistaa alaa koskevaa sääntelyä”, Ussa toteaa.

KATSO MYÖS
 Beer statistics – 2015 edition  pdf 2616 KB

Kotimaiset joulusillit pakataan nyt

whtmkp5lmky9lql0jxbg

Sillipalat asetellaan Ahti- ja Vesta-purkkeihin käsityönä

Suuri osa suomalaisista syö perinteisesti silliä kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja juhannuksena. Joulupöytään silli valmistetaan kodeissa itse. Siksi vakuumiin pakattu kokosilli tai sillifilee on jouluna juhannusta suositumpi. Orkla Foods Finlandin sillitehtaalla Turun Urusvuoressa valmistetaan ja pakataan suomalaisten joulusillejä juuri nyt.

Kolmasosa suomalaisista on sillin suurkuluttajia, kun taas enemmistö syö silliä jouluna ja juhannuksena. Orkla Foods Finlandin sillitehtaalla Turun Urusvuoressa valmistetaan ja pakataan nyt suomalaisten joulusillejä kolmella tuotantolinjalla.

Joulupöydän silli myös valmistetaan kodeissa itse. Siksi vakuumiin pakattu kokonainen silli tai sillifilee on jouluna juhannusta suositumpi. Juhannuspöydässä silli tarjotaan pääosin suoraan purkista.

Kotimaista käsityötä ja MSC-merkittyä raaka-ainetta

Ahti, Vesta ja vakuumipakattu Boy valmistetaan Suomessa, Ahti- ja Vesta-sillit käsityönä.

Orkla Foods Finlandin tehdaspäällikkö Teija Paananen kertoo, että joulumarkkinoille pakattavat sillit ovat kypsyneet tynnyreissä kuin hyvä viini. Varastointikypsytys kestää jopa 3-4 kuukautta, jona aikana silli läpimaustuu. Tynnyreitä myös hoidetaan ja käännellään varastoinnin aikana.

fzf2hlkfcayvlqmlpt6f

Sillin kulutus kiloissa per kuukausi jaettuna paloihin ja sillifileisiin. Sillifileiden ja kokosillien kulutuspiikki on joulu, n. 30 % koko vuoden kulutuksesta, koska joulusilliä valmistetaan paljon kotona itse oman reseptin mukaan. Kesäkuukausina silli tuodaan pöytään valmiina purkissa.

lkzdkbk2suqoeezw9jhs

Sillin kuukausittainen kulutus (kg), josta näkyy kulutuksen kaksi piikkiä: kesäkuukaudet ja joulu.

 

Silliraaka-aine on MSC-sertifioitua ja tulee Turun tehtaalle Norjasta tynnyreissä tuotteesta riippuen eri muodoissa, esimerkiksi sokerisuolattuna ja maustesuolattuna. Kypsyttämällä valmistettava silli kuivasuolataan ensin ja siirretään sitten tynnyreihin kypsymään suola-sokeriliuokseen. Jos tehdään maustesilliä, lisätään kypsytysvaiheessa myös mausteseosta.

Turun tehtaan käytössä on kylmävarasto, jossa lämpötila on muutaman asteen pakkasen puolella. Se on suolatulle silliraaka-aineelle optimaalinen säilytyslämpötila.

Ravintorikasta ruokaa

Silli on perinteisesti kuulunut suomalaiseen ruokavalioon. Sillissä on paljon suotuisia rasvahappoja (EPA ja DHA) ja D-vitamiinia. Kolmessa, neljässä palassa silliä on jopa 30 prosenttia päivän rasvahapposuosituksesta. Suolaa sillissä on säilyvyyden ja maustumisen takia aina, mutta esimerkiksi perinteisen kokosillin ja sillifileiden suolapitoisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi liottamalla.

Kypsytetty silli on maultaan voimakkaampi kuin marinoitu silli. Sillejä saa kuitenkin nykyään hyvin monenlaiseen makuun. Esimerkiksi inkiväärillä ja limellä maustettu marinoitu silli sopii hyvin aloittelevan sillinsyöjän joulupöytään.