Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Felix-kurkuille uusi ilme

print_5eXMaylnNm

Felixin kurkkusäilykkeiden uudistuminen jatkuu. Uuden etiketin myötä kuluttajan valintaa helpotetaan tuotteiden mausteisuutta ja makeutta kuvaavilla mittareilla. Lähes kaikissa kurkkusäilykkeissä on jatkossakin erittäin suuren suosion saanut Helppo Avata -kansi.

Maustekurkku, voileipäkurkku ja suolakurkku saavat etikettiinsä paremmin makujen ominaisuuksia kuvaavat adjektiivit Raikas ja Maukas, Makea ja Mieto sekä Maukas ja Suolaisa.

Makua kuvaavat mittarit ilmoittavat selkeällä asteikolla yhdestä neljään, mitkä kunkin tuotteen makeus- ja mausteisuusasteet ovat.

Myös Amerikkalainen-sarjan ulkoasu kokee täydellisen uudistuksen loppuvuonna.

Kysely: parhaiten valmisruokana maistuu maksalaatikko

544

Suomalaisten selvä suosikki valmisruoissa on tuttu klassikko: maksalaatikko. Toiseksi parhaiten kansalle maistuu hernekeitto, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta. Muut valmisateriat sen sijaan saavat vain hajaääniä, sillä esimerkiksi kolmossuosikki makaronilaatikko keräsi kyselyssä vain viiden prosentin kannatuksen.

Maksalaatikko nousi parasta suomalaista valmisruokaa selvitettäessä kärkeen 17 prosentin kannatuksella.

– Maksalaatikko sai suurimman suosion kaikissa ikäluokissa, vaikkakin sen suosio on erityisen suurta yli 30-vuotiaiden parissa. Maksalaatikon suosiota voi selittää, että se koetaan kotikeittiössä hieman työlääksi valmistettavaksi. Moni päätyneekin nappaamaan kaupasta valmiin vaihtoehdon, projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liiton toteaa.

– Maksalaatikko on klassikko ja yksi suosituimmista Saarioisen valmistamista tuotteista. Sen valmistus alkoi vuonna 1957 ja maksalaatikkoa tehdään Sahalahdella edelleen yli kahdeksan miljoonaa rasiaa vuodessa, kommentoi markkinointi- ja viestintäjohtajaKatriina Virtanen Saarioisilta.

Toiseksi sijoittuneesta hernekeitosta pitivät muita ikäryhmiä enemmän vanhemmat ikäluokat siinä missä nuoremmat suosivat esimerkiksi karjalanpiirakoita ja lihapullia.

– Karjalanpiirakoihin liittyen on mielenkiintoista huomata, että kyselyn mukaan alueista Pohjois- ja Itä-Suomessa valmiskarjalanpiirakat eivät juuri kiinnosta: tuolla alueella niiden kannatus oli vain prosentin luokkaa, Mantila kertoo.

Suosikkivalmisruokien listan häntäpäähän kyselyssä sijoittuivat pyttipannu, kermaperunat ja kasvissosekeitto, jotka eivät saaneet lainkaan kannatusta.

Kestosuosikit pitävät pintansa myös ruokakaupassa – salaattien suosio kasvussa

Tutkimus kuvaa hyvin tuoteryhmän kokonaismenekkiä, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan tuoretuotteiden ostojohtaja Jyrki Karlsson:

– Kestosuosikkien menekki ei ole hiipunut, vaikka uudet trendikkäät tuotteet ovatkin kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti, hän vahvistaa.

Tuoteryhmistä kovassa nousussa ovat erilaiset salaatit sekä wok-tyyppiset ruoat. Esimerkiksi kauppoihin saapuneet salaatti- ja ateriabaarit ovat menestyneet erittäin hyvin: kuluttajat arvostavat mahdollisuutta koota itse salaattinsa omien mieltymystensä mukaan.

Lisäksi suosiotaan ovat kasvattaneet eksoottisemmat maut, vaikkakin niiden kannattajakunta on edelleen verrattain rajattu. Sen sijaan tuore sushi on selkeästi tehnyt läpilyönnin suomalaisten ruokapöydissä ja sushin suosion odotetaan lisääntyvän vielä pitkään.

– Kaikkiaan voisi sanoa, että kiinnostus ruoan terveellisyyttä sekä sen alkuperää ja laatua kohtaan ovat nousussa. Kuluttajat haluavat yhä laadukkaampia tuotteita, Karlsson tiivistää.

Valmisruoissa on hyvin tarjolla suomalaisia vaihtoehtoja, joita suosimalla voi tukea kotimaista työtä: jokaisen suomalaisen ostaessa kuukausittain kymmenellä lisäeurolla suomalaisia elintarvikkeita voitaisiin Suomeen synnyttää vuositasolla peräti 15 000 uutta työpaikkaa.

Mikä on paras suomalainen valmisruoka?

  • Maksalaatikko (17 %)
  • Hernekeitto (11 %)
  • Lihamakaronilaatikko/makaronilaatikko (5 %)
  • Karjalanpiirakka (4 %)
  • Lihapullat (4 %)
  • Pinaattikeitto (4 %)
  • Lihaperunasoselaatikko (2 %)
  • Lohikeitto (2 %)
  • Makkarat/nakit (2 %)
  • Pizza (2%)
  • Kasvissosekeitto, kermaperunat, pyttipannu (0 %)
  • eos/ei käytä valmisruokia (18 %)

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa ja siihen vastasi 1017 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Kysymyksen vastausvaihtoehdot kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta.

Presidentti Kekkonen sai oman juhlaoluen

Kekkonen Juhlaolut

Presidentti Urho Kekkosen syntymästä tulee 3. syyskuuta kuluneeksi 115 vuotta. Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) on itsenäisen Suomen vaikuttavin poliitikko, joka nauttii yhä suurta arvostusta kotimaan ohella koko maailmassa.

Urho Kekkosen syntymäpäivän kunniaksi valmistettu Kekkonen Juhlaolut 4,2 % on suomalaisen oluenvalmistuksen vilpitön taidonnäyte. Presidentti Kekkonen oli kotimaisen oluen ystävä. Arvokas Kekkonen Juhlaolut tuo ryhtiä niin arkeen kuin juhlaan.

“En tiedä juuri hauskempaa tapaa juhlistaa presidentti Kekkosen syntymäpäivää kuin maljan kohottaminen hänen nimikko-oluellaan. Kekkonen Juhlaoluessa yhdistyvät niin suomalainen maku ja puhtaat raaka-aineet kuin käsityöosaaminenkin”, sanoo presidentti Kekkosen pojanpoika ja suvun päämies Timo Kekkonen.

Saimaan Juomatehtaan viime keväänä markkinoille tuoma Kekkonen Keskiolut 4,2 % on saanut varauksettoman kansansuosion. Se on ollut myös kesäkauden yksi myydyimmistä suomalaisista erikoisoluista ja suosittu puheenaihe sosiaalisessa mediassa. Kekkonen Keskiolut ja Kekkonen Juhlaolut valmistetaan yhteistyössä ArkiDesignin ja Urho Kekkosen arkiston kanssa.

“Olen iloinen, että Kekkonen-oluet ovat löytäneet laajan ystäväjoukon. Pidän myös siitä, että näiden tuotteiden avulla presidentti Kekkonen tulee tutummaksi myös nuoremmille polville. Ideaa Juhlaoluesta olemme vieneet eteenpäin hyvässä hengessä ja pilke silmäkulmassa. Se istuu Urho Kekkosen perinteen vaalimiseen loistavasti”, Timo Kekkonen perustelee.

Presidentti Kekkosen matkoista ja valtiovierailuista on jäänyt jälkipolville lukusia tarinoita ja sattumuksia. Ne heräävät jälleen eloon Kekkonen-oluiden myötä. Juhlaoluen tölkin kyljessä on kertomus 64-vuotiaasta presidentistä, joka kiipesi palmuun kesken Tunisian valtiovierailun.

Kesällä 1969 Tasavallan presidentti teki valtiovierailun Englantiin. Lontoossa oli vierailun aikana paahtava helle. Niinpä Kekkonen poikkesi yllättäen merimieskirkosta tultuaan suoraan aitoon brittipubiin. Englantilaisten mielestä tämä osoitti vieraalta hyvä makua. Ensiksi kirkkoon ja sitten oluelle.

Kekkonen Juhlaolut on petäjän punertava ja suodatettu pohjahiivaolut. Se valmistetaan käsityönä parhaista maltaista ja humalista.

“Uskon, että UKK olisi tänä päivänä ylpeä meistä suomalaisista käsityöpanimoista, joiden oluet perustuvat kotimaiseen viljaan ja suomalaiseen työhön. Saimaan Juomatehtaalle Kekkonen-oluet ovat olleet menestys, joka on myös vienyt yritystoimintaamme eteenpäin. Kekkonen-oluiden ansiosta olemme saaneet palkata panimolle lisää väkeä, mikä on iloinen asia näinä aikoina”, sanoo Saimaan Juomatehtaan varatoimitusjohtaja Jussi Laukkanen.

Kekkonen Juhlaolutta on saatavilla ympäri Suomen hyvin varusteltujen vähittäiskauppojen ja ravintoloiden valikoimista. Olut pakataan 0,5 litran kierrätettäviin alumiinitölkkeihin. Kekkonen Juhlaolut soveltuu maljannostajaisiin, puheiden ja tunnelman luomiseen tai vaikkapa vain itsensä palkitsemiseen. Olut suositellaan nautittavaksi 6–8-asteisena puheiden kera seisten tai käytännöllisesti suoraan tölkistä.

Lue lisää verkosta: www.kekkonenolut.fi,

www.arkidesign.fi/kekkonen,

www.saimaanjuomatehdas.fi

Saarioisten uutuustuotesarja vastaa hyvinvointitrendiin: Balansseissa kaikki on tasapainossa

wh4wvmno92dom3crdqhi

Pitkän kehitystyön tuloksena syntyneet Balanssi-tuotteet ovat aterioita, jotka ovat sekä täyttäviä että ravitsemussuositusten mukaisia.

– Inspiraationa Balanssi-aterioille on toiminut lautasmalli. Kasvisten määrä niissä on runsas: yhdestä ateriasta täyttyy vähintään puolet suositellusta päivittäisestä kasvisannoksesta. Päivittäisestä proteiinin tarpeesta puolestaan täyttyy yhden aterian myötä vajaa kolmannes. Energiamääränsä puolesta Balanssi sopii mainiosti yhdeksi ateriaksi esimerkiksi kevyttä työtä tekevälle aikuiselle, Mirja Lonka Saarioiselta kertoo.

Aterioiden pakkauksissa oleva Sydänmerkki viestii siitä, että kukin ateria on ravitsemuksellisen sisältönsä puolesta tuoteryhmässään suositeltava vaihtoehto. Esimerkiksi suolaa on Balanssi-sarjan tuotteissa käytetty vähemmän, ja käytetty suola on jodioitua. Lisäksi aterioiden valmistuksessa on kiinnitetty huomiota rasvan laatuun ja annokset ovatkin hyviä pehmeiden rasvojen lähteitä.

– Balanssia ei kuitenkaan synny, mikäli lautaselta puuttuu se tärkein eli hyvä maku. Ruoan herkullisuus on meille aina ensiarvoisen tärkeää. Näiden aterioiden maittavuuden olemme varmistaneet kuluttajatesteillä, joissa saimme osallistujilta hyvät arviot, Lonka toteaa.

Uudenlainen valmistustapa takaa raikkaat ja ravintorikkaat raaka-aineet

Kaikki Balanssi-ateriat sisältävät reilusti kasviksia, joiden väri, raikkaus sekä rakenne säilyvät ruoan uudenaikaisen valmistusmenetelmän johdosta paremmin tavallisiin menetelmiin verrattuna.

– Käyttämämme hellävarainen ja nopea valmistustapa mahdollistaa myös valmisruoissa uudenlaisten ja mielenkiintoisten raaka-aineiden, kuten avokadon ja lehtikaalin käytön. Muiden valmisruokien tapaan Balanssi-tuotteet jäähdytetään nopeasti kypsennyksen jälkeen, mikä takaa tuotteiden säilyvyyden ilman säilöntäaineita, Lonka kertoo.

Balanssi-tuotteet saapuvat kauppoihin 27.8. alkaen, ja ensimmäisessä vaiheessa Balanssi-sarjaan kuuluu kolme lämmitettävää ateriaa: kasvisvaihtoehto Chili sin carne sisältää täysjyväriisiä, avokadoa, porkkanaa, soijapapuja & halloumi-juustoa. Kala-annoksessa kirjolohifilee on saanut rinnalleen lehtikaalipestoa ja uunijuureslohkoja. Kolmas ateria on koottu naudanpaistista, bataattiaiolista, yrttiperunoista ja juurespannusta.

– Kiteytettynä uusissa aterioissa yhdistyy herkullinen maku runsaaseen kasvisten määrään, minkä lisäksi niissä on riittävästi proteiinia, vähemmän suolaa ja ne toimivat hyvälaatuisen pehmeän rasvan lähteenä – näissä aterioissa kaikki on siis Balanssissa, Lonka summaa.

Maailman myydyin korppu sai uuden nimen – Pågenin rakastettu Krisprolls on nyt Emma

Emma_fiiliskuva

Pågenin tutut ja terveelliset Krisprolls-korput ovat vaihtaneet nimeä ja ulkoasua. Rapeat pikkusyötävät tunnetaan nyt nimellä Emma. Herkulliset korput ovat terveellinen välipala hyvinvoinnista huolehtivalle nautiskelijalle: hyvän lisäenergian saaminen on helppoa, olipa edessä työpalaveri tai illan pilatestunti.  Erityisen ihanasti Emmat maistuvat aamiaisella ja välipalana kahvin kanssa. 

Pågenin Emmat valmistetaan samalla tutulla reseptillä kuin Krisprollsit. Saatavana on viisi houkuttelevaa makuvaihtoehtoa: Emma Vehnä, Emma Täysjyvä, Emma Kardemumma, Emma Mysli sekä Emma Mustikka & Karpalo.

Emma-korppujen parhaat raaka-aineet on valittu huolella. Ne ovatkin niin makunsa että ravitsevuutensa suhteen ensiluokkaisia. Esimerkiksi aitoja mustikoita ja karpaloita sisältävä Emma Mustikka & Karpalo sisältää hyvinvoinnille tärkeitä kuituja 9 % ja täysjyvää jopa 60 %. Kaikki viisi makua ovat maidottomia, laktoosittomia ja täysin säilöntäaineettomia. Tuotteet säilyvät maukkaina ja tuoreina kuusi kuukautta.

Emma tekee kahvihetkestä nautinnon 

Työpäivän kuluessa kannattaa rentoutua: kahvikupillinen Emman seurassa on herkullinen ja samalla terveellinen virkistyshetki aterioiden välissä. Korpun rapeus myös houkuttelee kastamaan sen suoraan höyryävään kahviin.

Viisi makua syksyisiin tunnelmiin 

Pågenin Emma-korpuista löytyy maittava vaihtoehto jokaiseen makuun ja tilanteeseen:

  • Emma Vehnässä maistuu auringon kypsyttämä vilja, ja se on varma valinta aamiaispöytään
  • Emma Täysjyvä ja Emma Mysli ovat täynnä terveellistä kuitua ja hyvää energiaa: ne voi hyvillä mielin pakata mukaan treenikassiin tai nauttia työpäivän aikana.
  • Syksyisten makujen ystävälle on tarjolla aitoja mustikoita ja karpaloita sisältävä Emma Mustikka & Karpalo.
  • Emma Kardemumman kotoinen maku taas vie ajatukset syyskuun pimenevien iltojen lämpöisiin teehetkiin.

Tuotetiedot

Emma Vehnä, ainekset: vehnäjauho, sokeri, kasvirasva hiiva ja suola. Ravintokuitua 4 %. Laktoositon. Maidoton. Kuidun lähde. Säilöntäaineeton. Suositushinta 1,99–2,09 € (225 g), 2,49–2,59 € (400 g).

Emma Täysjyvä, ainekset:täysjyvävehnäjauho*, vehnäjauho, kasvirasva, hiiva ja suola. *Täysjyväsisältö 60 %. Ravintokuitua 9,0 %. Laktoositon. Maidoton. Runsaskuituinen. Säilöntäaineeton.  Suositushinta 1,99–2,09 € (225 g), 2,49–2,59 € (400 g).

Emma Kardemumma,ainekset:vehnäjauho, sokeri, kasvirasva, hiiva, kardemumma ja suola. Ravintokuitua 4 %. Laktoositon. Maidoton. Kuidun lähde. Säilöntäaineeton. Suositushinta: 1,98–2,19 € (225 g).

Emma Mysli, ainekset: täysjyvävehnäjauho*, vehnäjauho, korintti (11 %), kauraryyni (10 %), kasvirasva, hiiva, keltainen pellavansiemen (4 %), sokeri, suola ja vanilja-aromi.*Täysjyväsisältö 50 %.Ravintokuitua 8 %. Laktoositon. Maidoton. Runsaskuituinen. Säilöntäaineeton.  Suositushinta 1,98–2,19 € (165 g).

Emma Mustikka & Karpalo, ainekset: täysjyvävehnäjauho, vehnäjauho, kauraryyni*, sokeri, hiiva, kasvirasva, kuivattu mustikka (2,5 %), kuivattu karpalo (2,5%), suola, mustikka-aromi ja vanilliini. *Täysjyväsisältö 60 %. Ravintokuitua 9 %. Laktoositon. Maidoton. Runsaskuituinen. Säilöntäaineeton.  Suositushinta 2,29–2,49 € (165 g).


Lisätiedot

http://www.pagen.fi/

Juustosta on moneksi

2626601440652064461

 

Juustoja. Kuva: Maito ja Terveys ry, kuvaaja: Antti Hallakorpi, Studio Piquant

Juusto muotoutuu moneen. Vähärasvaiset, kovat juustot sopivat arkeen leivänpäällisinä. Esimerkiksi tumma juusto-tomaattivoileipä on oivallinen välipala. Pieni pala juustoa aterian jälkeen katkaisee happohyökkäyksen ja tuo hyvän maun suuhun. Kovat juustot ovat laktoosittomia.

Raejuusto on vähärasvaista ja proteiinipitoista. Se sopii hyvin erilaisiin salaatteihin tai vaikka sosekeittoon mehevöittäjäksi. Leipäjuusto maistuu niin ikään salaatissa, mutta myös sellaisenaan tai jälkiruokana kahvin kanssa. Tiesitkö, että myös rahka luetaan juustoksi?

Juusto antaa uuniruuille paitsi hyvän maun, myös kauniin ja rapsahtavan pinnan. Pasta-annoksen päälle ripoteltu juusto tuo mietoon ruokaan sopivasti särmää.

Täyteläisillä, voimakkailla, rasvaisemmilla juustoilla on paikkansa elokuun pimenevien iltojen herkutteluhetkissä. Juusto tai kaksi, tuore, maukas leipä ja sesongin kasvikset ja hedelmät tai marjahillot oat juhlallista tarjottavaa, eikä niiden laittamisesta ole juuri vaivaa.

VAASAN TAIKAA syksyyn

ayts5zednmzujtkuleuo

Mitä jos olisi olemassa paahtoleipä, joka maistuisi paremmalta, näyttäisi paremmalta ja tarjoaisi sinulle ja perheellesi terveellisemmän vaihtoehdon nykyisiin paahtoleipiin verrattuna?

VAASAN uusi TAIKA-paahtoleipä -leipäkonsepti täyttää tämän päivän perheen tarpeet. Mikä tekee siitä niin hyvänmakuisen?

VAASAN TAIKA -leivät saavat inspiraationsa luonnosta ja sen voimasta. Tiedostamme jyvät ja niiden hyvää tekevät vaikutukset. VAASAN TAIKA leivotaan tinkimättömästi ja tunteella ja siksi niissä maistuu erityinen jyvien taika. Maukas Tumman Täysjyvän Taika sisältää täysjyvävehnää, -ruista ja -ohraa, auringonkukan- ja meloninsiemeniä. Uutta on ohuempi viipale. Leivässä on täysjyvää 56 % leivän viljasta ja 28 % leivän painosta. Herkullinen Vaalean Täysjyvän TAIKA on leivottu täysjyvärukiista, -vehnästä, -kaurasta ja -speltistä, rukiin jyvistä ja rouheista. Leivissä on täysjyvää 68 % leivän viljasta ja 42 % leivän painosta.

VAASAN RUISPALAT -uutuus

VAASAN RUISPALAT 100 % Ruis on aitoon taikinajuureen leivottu palaleipä, jonka leivontaan käytetty vilja on 100 % täysjyväruista. Näin syntyy ainutlaatuinen, luonnollinen makuelämys suomalaiseen makuun. Leivän rustiikkinen ulkonäkö houkuttelee maistamaan. Leivässä on täysjyväruista 100 % leivän viljasta ja 75 % leivän painosta.

Maito ja piimä voittavat ruokajuomavertailun

Maito ja piimä ovat parhaita ruokajuomia ravintosisällöltään. Lisäksi on hyvä juoda vettä janojuomana.

Viime aikoina on keskusteltu juomien energiasisällöistä. Energian saanti ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri ruokajuomalle. Maidossa ja piimässä on energian lisäksi runsaasti ravintoaineita, jotka täydentävät aterian ravintosisältöä. Erityisesti rasvattomassa maidossa ja piimässä energiaa on vain vähän.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan rasvatonta tai vähärasvaista maitoa tai muita maitovalmisteita kolme lasillista päivässä. Lisäksi maitovalmisteista suositellaan pari viipaletta vähärasvaista juustoa.

2015-08-19 11_44_24-www.maitojaterveys.fi_www_fi_liitetiedostot_Maidon_ravintoaineet_vs_suositus_201

Kansallista lenkkipäivää vietetään 21.8. – Sininen Lenkki kypsyy 75 metrisessä uunissa

5031

HK:n Sininen Lenkki® täyttää 52 vuotta

Vuonna 1963 Suomessa tehtiin rahauudistus, jolloin yksi uusi markka vastasi sataa entistä markkaa. Samana vuonna Philips esitteli ensimmäisen C-kasetin ja Miss Suomeksi valittiin Marja-Liisa Ståhlberg. Suomen singlelistan ykkösenä oli Paul Ankan Crying in the Wind. Vuosi 1963 muistetaan presidentti Kennedyn murhasta ja Englannin Liverpoolin lahjasta maailman nuorisolle: The Beatles syntyi.

Vuonna 1963 syntyi myös HK:n Sininen Lenkki®. Vielä 1960-luvun alussa jokaisen lenkkimakkaran päähän sidottiin käsin alumiininen sinetti, joka kertoi tuotteen laatunimen. Vuonna 1963 käyttöön otetun Naturin-kuoren myötä siirryttiin koneellisesti kiinnitettäviin niitteihin ja alumiinisinetit poistuivat käytöstä. Mutta koska elintarvikeasetus vaati yhä tuotteeseen tiedon makkaran laadusta, kuoren sisäpintaan painettiin sana “lenkkimakkara” sinisellä, mustikoista saadulla värillä. Sisartuotteessa komeili sana “kiuaslenkki” punaisella. Näitä kauppiaat sitten alkoivat tilaamaan: ”10 Sinistä ja 5 punaista lenkkiä”. Vuotta 1963 pidetäänkin Sinisen Lenkin syntymävuotena.

Kansallista lenkkipäivää vietetään perjantaina 21.8.

Kunnianosoituksena suomalaiselle makkaralle ja hyvälle perusruualle julistettiin vuonna 1991 Kansallinen lenkkipäivä, jota vietetään HK:n Sinisen lenkin syntymäpäivänä aina elokuun kolmantena perjantaina. Suomalainen liha, aidolla leppähakkeella savustaminen ja HK:n pitkät makkaranvalmistamisen perinteet takaavat, että HK:n Sininen Lenkki® kunnioittaa suomalaista makua sekä tänään että tulevaisuudessa.

Urho Hirvonen kehitti alkuperäisen reseptin, poika Timo jatkaa samassa työssä

Sinisen Lenkin alkuperäisen reseptin kehitti makkaramestari Urho Hirvonen (s. 1933), jolla oli erinomainen maustamisen taito. Samana vuonna Sinisen Lenkin ”synnyttämisen” kanssa Urho Hirvoselle syntyi myös poika, Timo. Timo Hirvonen kouluttautui isänsä jalanjäljissä samaan ammattiin ja toimii tällä hetkellä HKScan Finlandin Vantaan tehtaalla tuotantopäällikkönä vastaten muun muassa Sinisen Lenkin valmistuksesta.

–          Olin kesätöissä makkaratehtaalla siitä asti, kun täytin 15. Valmistuin lihateollisuusteknikoksi Hämeenlinnasta vuonna 1990. Valmistumiseni jälkeen heti seuraavalla viikolla aloitin työt HK:lla. Urho-Isäni kanssa ehdimme työskennellä yhdessä viisi vuotta. Isä jäi eläkkeelle tuotantopäällikön tehtävästä, samaa työtä teen nyt itse tällä hetkellä, kertoo Timo Hirvonen.

Sininen Lenkki kypsyy 75 metrisessä uunissa

Sinisen Lenkin kypsentämisestä on vastuussa savustaja Jari Tiainen, joka ryhtyi opettelemaan makkaran tekemistä kesätöissä vuonna 1992. Vakituisena Tiainen aloitti 20 vuotta sitten, vuonna 1995. 47-vuotias Tiainen on 197 cm pitkä ja painaa reilut sata kiloa eli juuri sopivan kokoinen mies savustajaksi.

–          Savustamossa pitää olla iso mies hommissa, etteivät tennarit sudi, kun 400 kiloisia makkaravaunuja työnnellään, toteaa Tiainen.

Sininen Lenkki kypsyy 75 metrisessä, s-kirjaimen muotoisessa uunissa, jossa on kerrallaan noin 40 makkaravaunua. Vaunut kulkevat erilaisissa osastoissa uunin sisällä noin kahden tunnin ajan.

–          Välillä uuniin pitää mennä itsekin sisälle, jos makkaravaunut jäävät jumiin tai törmäilevät toisiinsa. Rautakankea pienemmän työkalun kanssa sinne ei kannata mennä. Harva uskaltaa uuniin mennä, koska kuumimmillaan uuni on 78 C ja kosteusprosentti on 95 %. Olosuhteet ovat kyllä melkoisen tukalat, kertoo Tiainen.

–          Harvoin ongelmia onneksi tulee. Joskus makkarat saattavat ylikypsyä, jolloin kuori halkeaa. Silloin toteamme, että makkarassa on jo sinappirako valmiina, naurahtaa Tiainen. Myyntiin haljenneet makkarat eivät päädy.

Pitkittäin vai poikittain?

Molemmille makkaramiehille, Hirvoselle ja Tiaiselle, HK:n Sininen Lenkki® on maistunut aina. Miehet kuuluvat kuitenkin eri koulukuntiin siinä, kummin päin lenkki pitää leivän päälle viipaloida. Hirvonen viipaloi lenkistä pyöreitä kiekkoja, kun taas Tiainen on ehdottomasti sitä mieltä, että makkara maistuu paremmalta leivän päällä, kun se on viipaloitu pitkittäin.

–          HK:n Sininen Lenkki on edullista ja helppoa arkiruokaa. Perinteisten makkararuokien lisäksi suosittelen kokeilemaan spagettikastiketta, makkara-kaalilaatikkoa ja makkarakiusausta, ehdottaa HKScan Finland Oy:n markkinointijohtaja Mikko Järvinen.

Lisätietoja:
www.sininen.fi
www.hookoo.fi

Panimojuomien myynti alkuvuonna tasaista, mutta 10 vuodessa kadonnut yli 10 % myynneistä

n4zvlipxl8ul4t0npvug

Panimojuomia myytiin kotimaassa tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 366,3 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti laski 1,5 miljoonaa litraa eli 0,4 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Olvin, Red Bullin, Saimaan juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Tammi-kesäkuun tasaisesta myynnistä huolimatta tilanne on huolestuttava. Panimojuomien myynti on pitkällä aikavälillä laskenut roimasti. Vuonna 2005 tammi-kesäkuussa panimojuomien kotimaanmyynti oli vielä 407,9 miljoonaa litraa. Kymmenessä vuodessa kotimaanmyynti on laskenut 41,6 miljoonaa litraa eli yli 10 prosenttia. Samaan aikaan panimoiden työpaikoista on hävinnyt 30 prosenttia.

”Kulutusverojen korotukset ovat leikanneet kotimaan ostovoimaa pysyvästi ja samaan aikaan kotitalouksien talouskehitys on ollut vaimeaa. Kaupankäyntiä pitäisi ohjata verotuksella kotimaahan Viron sijaan”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Suomalaiset tuovat päivittäin vähintään 290 000 tölkkiä olutta Virosta tai laivoilta. Matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin koko Suomen alkoholin ravintolamyynti. THL:n matkustajatuontitutkimuksen mukaan oluesta vain kolmannes on Suomessa pantua, kun vielä 2000-luvun alussa lähes kaikki oli suomalaista olutta.

Alkoholiveroa on nostettu vuoden 2008 jälkeen viisi kertaa. Suomen olutvero on EU:n korkein ja lähes viisinkertainen Viroon nähden.

Virvoitusjuomien matkustajatuonti kasvussa

Suomalaiset maksavat ylimääräistä makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa eli makeisveroa 22 senttiä litralta sokeripitoisista virvoitusjuomista ja 11 senttiä litralta sokerittomista virvoitusjuomista sekä kivennäisvesistä. Makeisveroa on korotettu vuoden 2011 jälkeen kolme kertaa.

Viranomaiset eivät tutki virvoitusjuomien matkustajatuonnin määrää. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimukselta kesäkuussa tilaaman kyselyn mukaan 17 prosenttia suomalaisista on tuonut virvoitusjuomia ulkomailta matkatuliaisina. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 13 prosenttia.

”Makeisveron korotusten riskinä on se, että päädymme virvoitusjuomien matkustajatuonnin kanssa alkoholijuomien tielle ja tuonnista tulee hallitsematonta”, Ussa sanoo.

Makeisvero on epäoikeudenmukainen erityisesti kotimaisille valmistajille, sillä hallinnollinen taakka on moninkertainen tuontituotteisiin nähden. Siinä missä tuontituotteista raportoidaan viranomaiselle vain kerran, Suomessa valmistava yritys raportoi useita kertoja ennen kuin tuote on kaupan hyllyllä.

Suomessa juodaan virvoitusjuomia arviolta 53 litraa vuodessa henkilöä kohden. Kulutus on Länsi-Euroopan pienimpiä. Kivennäisvesiä Suomessa juodaan vähiten koko Euroopassa, noin 18 litraa henkilöä kohden.

Panimoliiton jäsenyritykset myivät tammi-kesäkuussa 2015 olutta yhteensä 185,7 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti laski 1,5 miljoonaa litraa eli 0,8 prosenttia. Long drink -juomia myytiin yhteensä 17,0 miljoonaa litraa ja siideriä 14,0 miljoonaa litraa. Long drink -juomien myynti laski 1,7 miljoonaa litraa eli 9,1 prosenttia ja siidereiden 1,1 miljoonaa litraa eli 7,1 prosenttia. Virvoitusjuomia myytiin 117,2 miljoonaa litraa. Juomaryhmän myynti kasvoi 2,6 miljoonaa litraa eli 2,3 prosenttia. Kivennäisvesiä myytiin 32,5 miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 0,2 miljoonaa litraa eli 0,6 prosenttia.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2015−30.6.2015

Juoma 2015 2014 Muutos Muutos ed.
milj. l. milj. l. milj.l. vuosi %
Olut 185,7 187,1 -1,5 -0,8
Siideri 14,0 15,1 -1,1 -7,1
Long drinkit 17,0 18,7 -1,7 -9,1
Virvoitusjuomat 117,2 114,6 2,6 2,3
Kivennäisvedet 32,5 32,3 0,2 0,6
Kokonaismyynti 366,3 367,8 -1,5 -0,4

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.