Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Abba tuo markkinoille yhden hengen kalakeitot

print_JzyN1Fs7e1

Abba laajentaa valikoimaansa valmisruokiin tuomalla syyskuun alussa markkinoille valmiit yhden hengen kalakeitot. Kätevän pakkauksen voi laittaa mikroon sellaisenaan ja tarvittaessa sulkea uudelleen. Reilu annoskoko takaa täyden vatsan ilman lisukeleipää.

Reilu vuosi sitten Abba toi markkinoille AteriaValmiin vastauksena kuluttajien toiveeseen syödä enemmän kalaa. AteriaValmis on kastike, jolla voi maustaa niin uuni- kuin pannulla paistettavaa kalaa tai vaikka käyttää pastan kastikkeena.

Suomalaiset ravitsemussuositukset kehottavat syömään enemmän kalaa. Myös yhden hengen taloudet lisääntyvät.

Makuja on kaksi: Tomaatti & Valkoviini ja Ruohosipuli & Valkoviini. Pakkauskoko 470 g. Kaupoissa 1.9.2015 alkaen.

Juustojen viipalekulttuuri kasvaa Suomessa

Suomalaiset kuluttajat ostavat juustonsa yhä useammin valmiina viipaleina palajuuston sijaan. Viipaleiden suosio kasvaa, koska arjessa ne ovat helppoja ja nopeita käyttää. Valio selvitti vuosi sitten keväällä kuluttajien juustonkäyttöön liittyviä tapoja ja toiveita.*

Viipaleiden osuus leivän päälle laitettavista juustoista on Suomessa tällä hetkellä hiukan alle viidenneksen (Nielsen HomeScan).

Toiveena ohuemmat viipaleet

Valion juustoviipaleiden kuluttajatestissä kuluttajat toivoivat, että juustosiivut olisivat nykyistä ohuempia. 60 % vastaajista piti nykyviipaleita liian paksuina. Kun niitä verrattiin ohuen ohuisiin viipaleisiin, jopa 72 % testaajista valitsi ohuen ohuet viipaleet paremmiksi.

– Leikkeleissä ohuen ohuus on jo oletus. Uskomme, että juustoissa ollaan menossa samaan suuntaan, kategoriapäällikkö Teea Björklund Valiolta vahvistaa.

Kuluttajat arvioivat, että ohuen ohuiden viipaleiden maku on parempi, makua on enemmän ja suutuntuma on miellyttävämpi kuin paksummissa siivuissa. Painoaan tarkkailevat kuluttajat arvostavat sitä, että ohuen ohuessa viipaleessa kaloreita on tavallista siivua vähemmän. Ohuen ohuiden juustoviipaleiden pakkaus on lisäksi riittoisampi – keskimäärin ohuen ohuiden viipaleiden pakkauksessa on kaksinkertainen määrä siivuja tavanomaiseen verrattuna.

Suosikkijuustot kauppoihin ohuen ohuina viipaleina

Vastatakseen kuluttajien toiveisiin Valio toi toukokuussa kauppoihin ohuen ohuet juustoviipaleet. Arjen suosikkijuustot Valio Edam, Valio Polar® Täyteläinen, Valio Polar® 15 %, Valio Emmental Sinileima ja Valio Salaneuvos® Todellinen ovat nyt saatavilla ohuen ohuina viipaleina. Juustot on pakattu 130 gramman pakkauksiin viuhkan muotoon, jolloin siivut irtoavat toisistaan helposti.

* Juustoviipaleiden kuluttajatesti (Research Insight Finland, toukokuu 2014, n=200)

Tutkimus: Lapsi pitää epäterveellisestä ruoasta

efdaugbhm8hasdpl17ar

Lasta on vaikeaa kasvattaa syömään terveellisesti, koska lapset eivät syö mieluiten terveellistä ruokaa, paljastaa tuore tutkimus. Nestlén kesäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan joka kolmannen suomalaisvanhemman mielestä lasten makumieltymykset ovat suurin haaste terveellisen ruokavalion tiellä.

– Tutkimus heittää haasteen elintarviketeollisuudelle. Tulokset todistavat, että pelkkä terveellisten tuotteiden kehittäminen ei riitä. Lapset eivät syö tuotteita, jos ne eivät ole maukkaita. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että elintarviketeollisuudella on vastuu tarjota kuluttajille terveellisiä vaihtoehtoja, mutta mausta tinkiminen ei ole vaihtoehto, toteaaSusanne Wolff, joka toimii Nestlén hyvinvointipäällikkönä Pohjoismaissa.

Vasta teininä saa päättää itse, mitä syö

Vaikka vanhemmat myöntävät lasten mielipiteiden usein hallitsevan ruokapöydässä, vanhemmat haluavat pitää itsellään vastuun jälkikasvunsa ruokavaliosta. 55 prosenttia vanhemmista antaisi lastensa ryhtyä päättämään vasta 15-vuotiaana tai myöhemmin, mitä he haluavat syödä.

Kansalaisjärjestöt, päättäjät ja kuluttajat toivovat teollisuudelta tuotteita, joissa on vähemmän suolaa, sokeria ja rasvaa.

– Tämä on tärkeä osa Nestlén strategiaa: muutamme jatkuvasti, pienin askelin, tuotteitamme terveellisempään suuntaan. Ihmisten makutottumuksiin on mahdollista vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan yhdessä yössä, Wolff sanoo.

Nestlén maailmanlaajuinen strategia on parantaa ravitsemusta, edistää terveyttä sekä lisätä hyvinvointia. Tuotekehityksessä tähdätään erityisesti suolan, sokerin sekä tyydyttyneen rasvan määrän vähentämiseen ja täysjyvän määrän lisäämiseen tuotteissa.

Kiire saa perheet syömään epäterveellisemmin

Tutkimuksen mukaan muita haasteita lasten terveelliselle ruokavaliolle ovat vanhempien kiire ja rahan puute. 12 prosenttia suomalaisvanhemmista pitää aikapulaa merkittävimpänä tekijänä, jonka takia he eivät pysty huolehtimaan lasten terveellisistä ruokailutottumuksista siten kuin haluaisivat. Lähes yhtä moni vanhemmista mainitsee rahan puutteen suurimmaksi esteeksi.

Susanne Wolff, joka on itsekin kahden lapsen äiti, muistuttaa että terveellisen ruoan valmistaminen ei vie enemmän aikaa tai rahaa kuin epäterveellisen ruoan valmistaminen, vaikka se voi vaatia enemmän viitseliäisyyttä.

Aikaisemman tutkimustiedon mukaan lapset syövät mieluummin ruokaa, jonka valmistamiseen he ovat osallistuneet itse. Siksi ruoanvalmistukseen kannattaa käyttää hieman enemmän aikaa ja ottaa lapset mukaan touhuun, Wolff kannustaa.

Nestlé jakaa koululaisille tietoa terveellisestä ruokavaliosta Nestlé Healthy Kids -ohjelman kautta. Se on globaali ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä lasten tietämystä terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Ohjelma toimii 73 maassa eri puolilla maailmaa.

Suomessa Nestlèn ja Suomen Urheiluliiton yhteistyöohjelma toimii alakouluissa, joissa toiminnan pääpaino on Yleisurheileva iltapäivä -kerho. Viime lukuvuonna 10 340 koululaista eri puolilla Suomea osallistui iltapäiväkerhotapaamisiin, jotka haastoivat lapset mukaan hyppäämisen, heittämisen sekä juoksemisen monipuoliseen maailmaan. Nestlé Healthy Kids -ohjelma on tavoittanut eri puolilla maailmaa jo yhteensä noin 7,6 miljoonaa lasta.

Vanhempien näkemyksiä lasten terveellisen ruokavalion toteuttamisesta tutki YouGov Nestlén toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 18-74 -vuotias suomalaisväestö ja kyselyyn vastasi 1 014 suomalaista. Tutkimusaineisto kerättiin 17.-22.6.2015 internetpohjaisilla haastatteluilla.

Näin kasvatetaan kaikkiruokaisia teinejä – tutkija huolissaan lasten ja nuorten rauta- ja B-vitamiinitasoista

Mansikat_sisaltavat_enemman_Cvitamiinia_kuin_appel

Mansikassa on runsaasti flavonoideja, jotka auttavat immuunipuolustusta ja C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa – sadassa grammassa 60 milligrammaa appelsiinin 51 milligrammaa vastaan.

Lomailevien lasten ja nuorten syöminen aiheuttaa vanhemmille harmaita hiuksia. Miten kokkausta vasta opetteleva lapsi söisi lomallakin terveellisesti ja säännöllisesti?

Lasten ravinto ja syöminen on kuuma peruna niin mediassa kuin vanhempien kesken käytävässä keskustelussa. Etenkin lisäaineet, sokeri ja rasvojen laatu puhuttavat. Moni vanhempi on huolissaan yksipuolisesti syövästä lapsestaan, jonka ruokavaliosta puuttuvat kasvikset ja marjat.

Viimeisimmät kouluikäisten ravitsemusta käsittelevät tutkimukset osoittavatkin, että suositellut tasot eivät aina täyty.

– Korjaamisen paikkoja ovat rauta sekä kasvikunnasta peräisin olevat B-ryhmän vitamiinit, erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.

Ovaskainen mainitsee parhaiksi raudanlähteiksi kunnon lihan tai kalan. Niissä rautaa on parhaiten imeytyvässä muodossa, kun taas monelle nirsoilevalle lapselle maittavissa makkaroissa ja jauhelihassa ei.

– B-vitamiinien huonontunut tilanne taas johtuu ruisleivän syömisen vähentymisestä ja kasvisten käytön vähäisyydestä, selventää Ovaskainen.

Viisi kourallista päivässä

Suosituksena pidetään marjojen, hedelmien ja kasvisten nauttimista kaikkiaan viisi kourallista päivässä. Niitä on hyvä varata koululaisille monipuolisesti eri muodoissaan. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat nuorten käyttävän niitä vähän. Saatavuus ja kätevyys ratkaisevat, mitä nuori jääkaapista juoksujensa lomassa ottaa.

Lomailevan lapsen vanhempi voi pilkkoa tuoreita vihanneksia ja annostella marjoja sopiviksi annoksiksi valmiiksi jääkaappiin lounasta ja välipalaa varten.

– Aamujogurtin tai -puuron kanssa voi nauttia marjoja, lounaalla raastetta. Välipalaksi sopii esimerkiksi syksyllä omena. Hedelmiä kannattaa syödä sellaisenaan mieluummin kuin mehuna, joka sisältää usein liikaa energiaa, Ovaskainen kertoo.

Hän antaa vanhemmille kesäloma-aikana synninpäästön myös einesten suhteen – kunhan lautasella on aina myös tuoreita kasviksia.

Uusiin makuihin totuttelua

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että ruokailutavat ja -tottumukset periytyvät kotoa. Sillä, mitä yhteiseen pöytään katetaan, on suuri merkitys.

Jos marjat ja kasvikset ovat lapsen ruokavaliosta puuttuneet, kannattaa vanhemman esitellä ne jälkikasvulleen vähitellen. Suositut marjasmoothiet ja -rahkat ovat terveellisiä ja maistuvia välipaloja tottumattomallekin.

– Nuoria kiinnostaa kovasti smoothieiden valmistaminen. Kun smoothiet ovat tulleet tutuksi, kannattaa lapselle tai nuorelle esitellä hedelmiä ja marjoja myös niiden luonnollisissa muodoissaan. Esimerkiksi nyt mansikkasadon ollessa parhaimmillaan mansikat tekevät vihersalaatista maukkaan. Herkutella voi vaniljajäätelöllä tuoreiden mansikoiden kanssa, erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen THL:stä sanoo.

Fakta: Näin tutustutat lapsesi terveellisiin kesän marjoihin ja vihanneksiin

● Päivällinen syödään usein perheen kesken. Ruokailutottumukset periytyvät. Onko ruokapöydässä aina tarjolla raikasta salaattia? Suositaanko välipalana keksin ja mehun sijaan marjoja ja leipää?
● Luonto tarjoaa antimiaan: marjapensaat, mansikkapellot, omenapuut. Lapselle on tärkeä näyttää, mistä ruoka lautaselle tulee ja kuinka marjat pakastimeen päätyvät.
● Marjoja ja vihanneksia kannattaa tarjota aina ruoan, myös einesten, lisukkeena. Mansikat sopivat mainiosti myös erilaisiin ruokaisiin salaatteihin.
● Jos marjat ovat tuntemattomia, makeilla mansikoilla on hyvä aloittaa. Smoothiessa ne maistuvat yhdessä luonnonjogurtin kanssa. Maistele marjoja myös sellaisenaan tai puuron kanssa. Mikään ei voita mehevän, vasta poimitun mansikan makua.

Suomalaisten mielestä alkoholiton olut sopii parhaiten ruokajuomaksi

ej8ap7q638fjhsbve9ry

Lähes joka toisen suomalaisen mielestä alkoholiton olut sopii parhaiten ruokajuomaksi. Suomalaisista 39 % pitää alkoholitonta olutta erityisesti saunajuomana ja kolmanneksen mielestä olut sopii nautittavaksi janojuomana. Viidenneksen mielestä alkoholiton olut sopii seurustelujuomaksi. Luvut selviävät Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselytutkimuksesta.

Naiset pitävät alkoholitonta olutta ruoka- ja saunajuomaksi sopivana miehiä enemmän. Miehet taas pitävät alkoholitonta olutta janojuomana.Maailmalla alkoholiton olut on suosittu palautusjuoma, mutta Suomeen trendi ei ole vielä isosti rantautunut. Taloustutkimuksen kyselyssä 6 % sanoi pitävänsä alkoholitonta olutta palautusjuomana urheilusuorituksen jälkeen.

Euroopassa erityisesti alkoholittomat oluet ja ykkösoluet ovat kasvattaneet suosiotaan. Saksassa alkoholittoman oluen osuus on 5 % oluenkulutuksesta ja Espanjassa jopa 10 %. Alkoholittomien oluiden kulutus on Suomessa eurooppalaisittain pientä, alle puoli prosenttia oluenkulutuksesta, mutta juomatottumukset ovat muutoksessa. Viidessä vuodessa alkoholittomien oluiden myynti on kasvanut yli 30 %. Kuluttaja kaipaa makunautintoja arkeen ja voimistuva hyvinvointi- ja terveystrendi suosii matala-alkoholipitoisia juomia. Alkoholiton olut on vähäkalorinen juoma ja se sopii hyvin nautittavaksi eri tilanteisiin.

Alkoholittomalla oluella kireä verotus

Suomessa alkoholiton olut verotetaan virvoitusjuomaveron mukaan. Vero on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea. Alkoholittoman oluen vero, 22 senttiä litralta, on samaa tasoa ykkösoluen veron kanssa.

”Saksassa ja Espanjassa alkoholittomien oluiden myynti on kasvanut 2010-luvulla rajusti. Meillä kova verotus jarruttaa alkoholittoman oluen suosion kasvua. Verotuksella pitäisi suosia mietojen juomien kulutusta, eikä päinvastoin”, toteaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Kaiken kaikkiaan olutvalikoima on Suomessa monipuolistunut kovasti viime vuosina. Kotimaisten oluiden valikoima ruokakaupassa ei ole koskaan aiemmin ollut näin laaja.

Taloustutkimus toteutti suomalaisten alkoholi- ja virvoitusjuomien osto- ja kulutuskäyttäytymistä selvittäneen tutkimuksen kesäkuussa 2015. Tutkimuksen tilaajana oli Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto. Tutkimukseen vastasi 1162 henkilöä Taloustutkimuksen Internet-paneelissa. Tutkimustulokset on painotettu vastaamaan Suomen aikuisväestöä iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan.

Pyynikin käsityöläispanimolta Suomen ensimmäinen gluteeniton IPA-olut

b5413e55-1ff1-4d56-969b-1a820227bf33-main_image

Tampereella toimiva Pyynikin käsityöläispanimo tuo markkinoille Suomen ensimmäisen gluteenittoman India Pale Ale -oluen. Gluteeniton KAUPPAIPA lanseerataan Suuret Oluet – Pienet Panimot 2015 -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla 22.–25.7.

Pyynikin käsityöläispanimon lanseeraama kauppavahvuinen eli 4,7-prosenttinen gluteeniton olut on saatavilla hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista ja ravintoloista kautta maan heinäkuun lopulta lähtien. KAUPPAIPAa myyvien paikkojen määrä kasvaa jatkuvasti.

– Gluteenittomien oluiden kirjo Suomessa ei ole kovinkaan laaja. Tästä syystä halusimme tuoda kotimaan markkinoille suomalaisen, gluteenia välttelevän ruokavalioon sopivan oluen. Tosin olemme varmoja, että tämä olut maistuu kaikille muillekin IPA-oluiden ystäville, Pyynikin käsityöläispanimon tuotanto- ja laatupäällikköHeikki Eräsalo kertoo.

Vaalea, pirteä ja sitruksinen olutuutuus

Pyynikin käsityöläispanimon gluteeniton KAUPPAIPA on pehmeä, vaalea ja pirteä oluttulokas. Kyseessä on ns. sessiotyyppinen olut, joka on yleisnimitys alkoholiprosenteiltaan miedoille oluille, joita voidaan myydä myös päivittäistavarakaupoissa.

– India Pale Ale on aletyyppi, joka kehitettiin 1700-luvulla brittiläisessä imperiumissa kestämään pitkiä merimatkoja Britanniasta aina Intiaan saakka. Säilyvyys mahdollistettiin lisäämällä korkean alkoholiprosentin oluihin runsaasti humalaa. IPA-oluille tunnusomaista onkin vahva humalan katkeromaku. Meidän KAUPPAIPAamme voisi luonnehtia seuraavasti: pehmeästi maltainen, pirteät katkerot, puhtaan valkoinen vaahto ja tuoksussa sitrushedelmiä, kuvailee Eräsalo.

Gluteeniton olut on useimmiten ohrapohjainen, mutta sen gluteenipitoisuuden tulee olla alle 20 mg/kg.

– Laboratoriotulosten mukaan oluemme gluteenipitoisuus jää jopa alle 5 milligramman, Eräsalo toteaa.

Klassikko jo syntyessään

Gluteeniton KAUPPAIPA tulee osaksi Pyynikin käsityöläispanimon Klassikko-tuotesarjaa. Panimon valikoimaan kuuluu myös pian lanseerattava tuoteperhe Sessio, joka sisältää päivittäistavarakauppaan ja ravintolamyyntiin suunnattuja alle 4,8-prosenttisia tuotteita. Kolmas tuotesarja on Artesaani, jonka oluet ovat räätälöityjä erikoisoluita, joissa maistuu sekä paikallisten kotipanimoiden että eri oluentekijöiden reseptiikka.

Pyynikin käsityöläispanimo tavoittelee lähivuosina merkittävää kasvua. Tavoitteena on kymmenkertaistaa oluen tuotanto muutamassa vuodessa 50 000 litrasta 500 000 litraan. Maaliskuussa päättyneessä osakeannissa yhtiö keräsi pääomaa 336 000 euroa, joka käytetään parhaillaan valmistuviin uusiin tuotantotiloihin, uusien tuotesarjojen lanseeraamiseen sekä ravintoloille suunnattuun hanalaitekampanjaan.

Suuret Oluet – Pienet Panimot 2015 -tapahtuma 22.–25.7. Helsingissä Rautatientorilla. Pyynikin käsityöläispanimo esillä osastolla 21. Tervetuloa maistelemaan!

Pyynikin käsityöläispanimo Oy on vuonna 2012 perustettu pienpanimo, joka sijaitsee Tampereella Raholassa. Nopeasti kasvava pienpanimo työllistää kymmenen kokoaikaista työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2014 oli noin 200 000 euroa. Pienpanimon omistaa yli tuhat osakasta ympäri Suomea. Panimon Vahvaportteri valittiin maailman parhaaksi käsityöläisportteriksi Global Craft Beer Award 2014 kilpailussa. www.pyynikki.org

Kuntien panostettava kouluruoan kotimaisuuteen

Suomalainen malli kouluruokailulle on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Se on kansallisen ylpeyden aihe, jota meidän kannattaa vaalia rakkaudella ja taidolla. Koulussa nautittu yhteinen ateria kasvattaa lapset ja nuoret arvostamaan ruoka- ja tapakulttuuria, ruokaa ja ruoan tekijöitä. MTK haastaa kaikki Suomen koulut varaamaan kouluruokailulle riittävästi aikaa kiireessä hotkimisen sijaan. Aika osoittaa myös arvostusta! Kuntapäättäjien tehtävänä taas on varmistaa riittävät resurssit laadukkaan ruoan tekemiselle. Suomen kunnissa on tarjottava kotimaista ja mahdollisimman paljon myös paikallisesti tuotettua ruokaa – lähiruokaa.

Koulun ruokakasvatuksen rooli kasvaa, kun tietotaitomme ruoan tuotannosta on yhä vähäisempää. Opetussuunnitelma niin perusopetuksessa kuin lukiossa tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaosaamisen kasvattamiseksi. Mistä ruoka tulee, miten sitä tuotetaan, mikä on terveellistä ruokaa, miten hyvää ruokaa valmistetaan, millaiset ovat kauniit ruokatavat? Kouluruokailu on mainio oppimistilanne ja ruokakasvatusta parhaimmillaan. Koulujen kannattaa hyödyntää kouluruokailun mahdollisuudet oppimistilanteena nykyistä paremmin.

Hankinnat kuntoon

 Kotimaisen ruoan tarjoaminen kouluruokailussa on kestävää kehitystä tukeva vastuullinen valinta. Suomessa tuotettu ruoka on vastuullisesti tuotettua: ruoka on jäljitettävissä, sen tuotantotavat ja työolosuhteet tunnetaan ja niitä valvotaan. Verovaroilla tulee hankkia sellaista ruokaa, joka täyttää suomalaiselle maataloustuotannolle asetetut korkeat laatuvaatimukset.

– Suomalainen ruoan tuottaja noudattaa vastuullista lainsäädäntöä, mutta kouluissa saatetaan esimerkiksi syödä lihaa, jota olisi laitonta tuottaa Suomessa. Se ei ole oikein ketään kohtaan, toteaa MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi
Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa hankintoihin kirjaamalla hankintastrategioihin ja -ohjeisiin laatuvaatimuksia, jotka tukevat kotimaisen ruoan ostamista – esimerkiksi tuoreus, tuotantotapa, turvallisuus ja lyhyet kuljetusmatkat. Kotimaisen ruoan ja lähiruoan saaminen kuntiin ja kouluruokailuun alkaa ruokalistasuunnittelusta. Hankintalaki ei estä mitään, mutta erityisesti lähiruoan saamiseksi on tehtävä yhteistyötä ja muun muassa pohdittava laatukriteerejä hankinnoille tuoteryhmittäin.

Alkuperä aina esiin

 Lähiruokaa kiitos -tutkimuksen (2013) mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Suomalaiset myös toivovat, että ruoan alkuperämaa näkyisi koulu- ja työpaikkaruokailussa.

– MTK:ssa haluamme, että kouluruokailussa kerrotaan avoimesti ruoan alkuperämaa. Se varmasti herättää kiinnostusta nuorison parissa ja on hyvä ruokakeskustelun aihe. Alkuperän kertominen on reilua kaikkia, niin ruoan tuottajaa kuin ruokailijaakin, kohtaan.

MTK järjestää yhdessä Lukiolaisten liiton, Ruokatiedon ja opetushallituksen kanssa SuomiAreenan Kouluruokapäivän teemalla “Kumiperunoita, ruokasotaa, kiireessä hotkimista – vai jotain parempaa?” Porin Kuninkaanhaan koululla keskiviikkona 15.7. klo 11-13. Koululounaan äärellä kutsuvieraiden kanssa visioidaan, mitä kouluruokailu voisi olla tulevaisuudessa.

Kaalit ja salaatit nyt meheviä ja rapeita

Eumea assortiment  0001

Avomaan kaalien ja rapeiden keräsalaattien sadot ovat nyt parhaimmillaan. Niissä on nyt raikkautta, rapeutta ja mehevyyttä. Varhaiskaalilla päästiin herkuttelemaan kesäkuun lopussa. Samaan aikaan alettiin korjata myös rapeaa keräsalaattia eli jäävuorisalaattia. Uudet napakat, kauniit kukka- ja parsakaalit aloittavat kautensa juuri nyt. Yksinkertaiset tavat valmistaa kaalit ja salaatit ruoaksi ovat ne kaikkein maistuvimmat! Löydät ne koottuina tästä tiedotteesta.

Varhaiskaali, monipuolinen herkku

Varhaiskaalia voi syödä rouskuvina lohkoina ihan sellaisenaan. Kaalin voi myös leikata suikaleiksi ja pyöräyttää raikkaassa marinadissa. Purista sitruunasta muutama ruokalusikallinen mehua ja lisää vajaa desilitra laadukasta öljyä. Mausta suolalla ja sokerilla. Tämä helppo marinadi sopii kaikille varhaisvihanneksille.

Grillin äärellä varhaiskaali valmistuu helposti. Kuumenna lohkottu kaali grilliritilällä niin, että pinta saa hyvän värin. Valele kevyesti öljyllä ja ripauta päälle pähkinämurskaa. Myös yrttivoisula sopii hyvin. Loistavan lisäkkeen kala-aterialle saat, kun kuumennat kaalisuikaleet öljytilkassa kattilassa, lisäät lorauksen valkoviiniä sekä tölkillisen ranskankermaa, kuumennat sekoitellen ja maustat suolalla ja pippurilla.

Coleslaw kuuluu kesään. Tämä kaalisalaatti sopii lähes joka aterialle. Sekoita kastikkeeseen saman verran laadukasta majoneesia ja jogurttia tai lisää tilkkaseen majoneesia tölkillinen kermaviiliä. Suolan ja sokerin lisäksi voit valita mausteeksi joko tuoreyrttiä, esimerkiksi minttua, tai raastaa joukkoon piparjuurta.

Varhaiskaalipataan tarvitset parikin kerää varhaiskaalia, muutamia porkkanoita, sipulia ja kasvislientä. Tukevuutta pata saa kvinoasta, joka kypsyy samaan tahtiin nuoren kaalin kanssa. Valitse nesteeksi kasvislientä. Paista paloiteltua maustettua makkaraa pannussa tai käytä raakamakkaraa ja lisää nämä pataan. Karitsanjauheliha on nappivalinta sekin. Viimeistele pata tilkalla valkoviiniä ja lisää tuoreyrttejä.

Vokki- tai muurinpohjapannu monipuolistavat varhaisvihannesten käyttöä. Vokattuna varhaiskaali maistuu monen mielestä kaikkein parhaalta. Sateiseen päivään sopii kaalikeitto minestronen tapaan, samoin perinteinen kaalilaatikko. Ohjeita löytyy mm. www.kasvikset.fi -nettikeittokirjasta.

Jäävuorisalaatti rapsahtaa raikkaasti

Laadukkaalle jäävuorisalaatille on aina käyttöä. Moni tekee aamuisin smoothieta tai viherjuomaa, jonne mehevät jäävuorisalaatin lohkot sopivat loistavasti. Kesäiseen päivään ja piknikille kuuluu kreikkalainen salaatti. Sen pohjana toimii parhaiten rapea keräsalaatti. Herkullista on myös salaatti, jossa pilkottuun jäävuorisalaattiin yhdistetään vesimelonikuutioita ja mansikoita. Päälle voi valella kevyesti caesarsalaatin kastiketta ja ripotella yrttejä.

Aivan samoin kuin varhaiskaalin myös jäävuorisalaatin lohkot sopivat grillattaviksi. Sivele pintaan laadukasta öljyä ja muutama tippa hunajaa. Raidoita pinta parilalevyllä.

Kukka- ja parsakaalit parhaimmillaan

Kesän ensimmäiset kukkakaalit on hyvä höyrykypsentää. Lisukkeeksi sopii yrttivoisula taikka muna- tai kinkkukastike. Sama valmistustapa sopii myös parsakaalille. Käytä sekä kukka- että parsakaalista suojalehdet ja kannat hyväksi. Kantaosien kypsyminen vie hieman pidemmän ajan ja suojalehtiä kuumennetaan vain hetki.

Tämän kesän hitti on paahtaa kokonainen kukkakaali grillissä tai uunissa. Kevyesti öljytty pinta ruskistuu kauniisti ja kaikki maku jää tallelle. 200-asteisessa uunissa uuden sadon kukkakaali kypsyy vajaassa tunnissa.

Parsakaalista voit tehdä lämpimän salaatin tai pastaruoan. Ryöppää eli kypsennä parsakaalia parin minuutin ajan suolalla maustetussa vedessä. Sen jälkeen jäähdytä kaali kylmässä vedessä ja leikkaa viipaleiksi. Yhdistä parsakaali kuumiin, paloiteltuihin varhaisperunoihin tai kuumaan pastaan. Kääntele joukkoon maustettua ranskankermaa ja pähkinämurskaa.

Hunaja-viinietikkaseos sopii parsakaalin viimeistelyyn. Laita suolalla maustettuun veteen tai höyrykattilaan ensin parsakaalin paloiteltu varsi, sitten lohkottu nuppuosa ja lopuksi vain hetkeksi suojalehdet. Kesäinen parsakaali kypsyy nopeasti. Mausta kuuma parsakaali parilla ruokalusikallisella hunajaa ja ruokalusikallisella viinietikkaa, jotka on sekoitettu keskenään.

Linkit

Kaalilaatikko

Varhaiskaali-broilerivokki

Coleslaw

Grillauksen Suomen mestari on heinolalainen Tomi Nipuli

8aa56a3c5188276f_800x800ar

Sunnuntaina päättyneen Grillimaisteri-kiertueen voittajaksi kruunattiin kokki ja ravintoloitsija Tomi Nipuli peitoten sadat kisaan hakeneet ja osallistuneet. Jo viidettä kertaa järjestetyn kisan voittaja lunasti nyt ensimmäistä kertaa itselleen grillauksen virallisen Suomen mestarin tittelin. Grillauksen SM-hopeaa saijoensuulainen Antti Garvrilov ja grillauksen SM-pronssia sai seinäjokelainen Mikko Skants.

Vuoden 2015 Grillimaisteri-kiertue ja grillauksen Suomen mestarin etsintä sai sunnuntaina komean päätöksen, kun Suomen grillaajien kärkikasti kohtasi kiertueen finaalissa Helsingin Narinkkatorilla. Arvovaltaisten huippukokkien raati valitsi grillauksen Suomen mestariksi Tomi Nipulin, joka on myös vuoden 2011 Grillimaisteri.

”Nyt on tuntuu aivan loistavalta! Grillimaisteruus on lähellä sydäntäni, mutta Suomen mestaruus on vielä arvostetumpi titteli ja tämä tuntuu siksi vielä hienommalta. Annoin kaikkeni peliin ja tulin sillä fiiliksellä kisaan, että voitan”, tuore Suomen mestari sanoi heti kisan jälkeen.

Jokaisessa finaalin kolmessa erässä vahvasti suorittanut Nipuli hyödynsi finaaliannoksissaan erityisosaamistaan: hän savusti sekä teki omat kastikkeensa.

”Ensimmäinen erä oli haastava, koska minua jännitti todella paljon. Olin varautunut kokeilemaan jopa riskejä, jotta saisin ensimmäisessä erässä hyvät pisteet heti alkuun. Pääraaka-aine possu oli mieluinen yllätys ja tiesin varoa ettei se kuivu liikaa. Loppujen lopuksi grillasin paremmin kuin muut, mutta täytyy sanoa, että taso oli kyllä todella kova”, Nipuli kertoo.

”Voittajan kaikissa annoksissa näkyi itseluottamus. Esimerkiksi possun sisäfilee oli sopivan kypsää, muttei kuiva”, tuomaristoon kuulunut huippukokki Hans Välimäki luonnehti.

Finalistien grillaussuoritukset arvioi suomen eturivin huippukokkien raati, johon kuului Hans Välimäen lisäksi Meri-Tuuli Lindström , Janne Pekkala ja Roope Rehbinder sekä kilpailua järjestäneen Lidlin edustajia.

Grillimaisteri-kiertue on kiertänyt kesän aikana yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla osakilpailujen merkeissä ennen sunnuntain Narinkkatorilla järjestettyä finaalia.

SM-titteli nosti tason ennätyskovaksi

Tuore Suomen mestari Nipuli innostui grillauksesta jo lapsena ja nykyään grillaus on hänelle niin työ kuin elämäntapakin. Vuonna 2011 Grillimaisteri-voitto innoitti hänet uudelle uralla grillauksen pariin, ja vuodesta 2012 lähtien hän on pyörittänyt Maisteri-nimistä ravintolaa Heinolassa.

Voitto Grillimaisteri-kisassa on johtanut muinakin vuosina useamman ihmisen uusille grilliurille. Viime vuoden voittaja Viivi Laube-Pohto jätti päivätyönsä markkinoinnissa ja pyörittää nykyään omaa cateringiin ja ruoka-aiheiseen sisällöntuotantoon keskittyvää yritystä. Vuoden 2013 voittaja Jouni Talvinen grillaa yhä innokkaasti ja järjesti aiemmin myös grillauskursseja kun taas vuoden 2012 voittaja Santeri Arffman vastaa vuorollaan oululaisen ravintola Nallikarin keittiöstä.

”Voittajan valinta ei ollut tänäkään vuonna helppo. Voittaja onnistui loihtimaan annoksen, joka sai tuomariston haukkomaan henkeä ja valitsemaan Tomi Nipulin grillauksen Suomen mestariksi. Kiertue on ollut tänäkin vuonna suuri menestys ja uusilla paikkakunnilla meidät on otettu hyvin vastaan. Tämän vuoden menestys rohkaisee meitä ensi vuonna järjestämään vähintäänkin yhtä hyvän Suomen mestaruus -kiertueen”, Grillimaisteri-kiertuetta järjestävän Lidl Suomen kaupallinen johtaja Timo Hansio iloitsee.

Suomen suurimman ja pitkäikäisimmän grillikisan taso yllätti tänäkin vuonna tuomariston.

”Tänä vuonna SM-titteli toi mukanaan kyllä todella kovia kilpailijoita. Lähes jokainen finaaliannos oli huippuluokkaa, ja nyt oli panostettu paitsi makuihin, myös esillepanoon, siistiin työskentelyyn, kypsyyksiin ja tarjoilulämpötiloihin. Kilpailijoiden tasosta kertoo myös se, että eriin liittyvät yllätysvaiheet ja -raaka-aineet eivät herättäneet juurikaan hämmennystä”, kisaa vuosia tuomaroinut Pekkala kertoo.

Esiintyjät ja ilmainen grilliruoka kiinnostivat

Narinkkatorille kahdeksi päiväksi leiriytynyt Grillimaisteri-kiertue kasvoi tänä vuonna ennätyssuureksi. Grillikisailun lisäksi yleisöä houkuttelivat Narinkkatorille Lidlin tarjoama ilmainen grilliruoka, arvonnat, pelit ja keikat. Tänä vuonna Grillimaisterin finaali palveli erityisesti musiikin ystäviä, sillä Narinkkatorin lavalle kipusivat, niin Hevisaurus, JVG, Stig, Egotrippi kuin Yökin.

Vuoden 2015 kiertueen erikoisuuksiin kuului myös Suomen ainoan parfymöörin Max Perttulan yksinoikeudella Lidlille suunnittelema Eau de Grill -tuoksu, joka on ollut myynnissä ainoastaan kiertueella. Huippusuosion saanutta tuoksua teetettiin lisätilaus finaalia varten.

”Päivän tunnelma oli hyvä, ja ihmisiä saapui paikalle paljon aamupäivän huonosta säästä huolimatta. Grillimaisteri tapahtuma tunnetaan jo pääkaupunkiseudulla ja sitä osataan odottaa innolla”, tapahtumaa järjestämässä ollut ja tuomaristoon kuulunut Meri Rajaniemi Lidlistä kertoo.

”Yleisö oli innossaan erityisesti ilmaisista tuotteista, peleistä kuin esiintyjistäkin. Myös Max Perttula ihastutti yleisöä erikoisella persoonallaan ja Lidliä varten luomallaan hajuvedellään. Kokonaisuudessaan alueella riitti kuhinaa koko päivän ajan ja kiertue sai ansaitsemansa huipennuksen”, Rajaniemi kiittelee.

Kuluttajaliiton tuotevertailusivustolla nyt 381:n juuston tiedot

cheese_000008808279Large

Kuluttajaliiton Syö hyvää -hanke on koonnut tuotevertailusivustolleen yhteensä 381:n grillijuuston, homejuuston, juustoraasteen, palajuuston, raejuuston, salaattijuuston, tuorejuuston ja sulatejuuston ravintoarvotiedot. Sivustolta löytyy vertailu sekä kaikkien juustojen kesken, että myös juustoryhmittäin. Vertailun avulla löytää suolaisimmat, vähäsuolaisimmat, rasvaisimmat ja vähärasvaisimmat juustot. Joidenkin juustojen osalta on myös esitetty fosfaattipitoisuus. Tiedot löytyvät osoitteesta ww.syohyvaa.fi/tuotevertailut/kategoriat/juustot/

Syö hyvää -tuotevertailusivustolta löytyy juustojen lisäksi lähes 2000:n tuotteen tiedot leivistä, levitteistä, lihajalosteista, juomista, jogurteista, rahkoista, viileistä ja vanukkaista, hampurilaisista ja pizzoista, jäätelöistä, kekseistä, valmisruuista, muroista, mysleistä ja puuroista, snack-tuotteista ja välipalatuotteista. Kaikki tuotekategoriat löytyvät osoitteesta www.syohyvaa.fi/tuotevertailut. Tietoja voi selata myös puhelinsovelluksella, Syö hyvää -sovelluksen voi ladata sovelluskaupoista.

Syö hyvää- hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke.

www.kuluttajaliitto.fi

www.syohyvaa.fi

Facebook: www.facebook.fi/syohyvaa

Twitter: @syohyvaa, #syöhyvää