Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2014

Empty plate with fork and knife.

Suomessa keskivertohenkilö söi ja joi viime vuonna 178 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa viljaa, 77 kiloa lihaa, 65 kiloa vihanneksia ja 61 kiloa hedelmiä. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus pysyi ennallaan, 80 kilossa henkeä kohti. Kauran kulutus kasvoi kilon edellisvuodesta ja rukiin kulutus väheni lähes saman verran. Vehnää ja ohraa käytettiin edellisvuoden tapaan mutta riisin kulutus pieneni 0,4 kiloa.

Sianlihan kulutus laski ja kananmunien nousi

Lihaa keskivertohenkilö söi viime vuonna hieman alle 77 kiloa, eli puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2013. Siipikarjanlihaa kului 600 grammaa edellisvuotta enemmän. Myös naudanlihan kulutus kasvoi hieman. Sianlihan käyttö sen sijaan pieneni kolmisen prosenttia.

Kananmunia syötiin hieman alle 11 kiloa. Kulutus oli edelleen lievässä nousussa – kasvua oli vajaa kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Voin kulutus laski parin vuoden takaiselle tasolle noin neljään kiloon.

Täysmaidon suosio kääntyi laskuun

Maitoa Suomessa käytettiin vuonna 2014 kaikkiaan 127 litraa henkeä kohti – prosentin verran edellisvuotta vähemmän. Määrästä puolet oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa. Täysmaidon kulutus kääntyi lievään laskuun usean vuoden nousun jälkeen. Myös rasvattoman maidon kulutus väheni hieman edellisvuodesta. Kevytmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla.

– Jogurtin ja viilin kulutus pieneni noin viidellä prosentilla. Tämä johtuu osittain  muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen suosion lisääntymisestä, toteaa aktuaari Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta.

Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna keskimäärin 178 kiloa henkeä kohti eli vajaa kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kermaa ja piimää kului noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Juuston kulutus jatkoi kasvuaan ja oli noin 25 kiloa henkeä kohti.

Tuoreet vihannekset kävivät hyvin kaupaksi

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi 2,5 kilolla edellisvuodesta, noin 54 kiloon.Tästä 13 kiloa oli sitrushedelmiä ja 41 kiloa muita hedelmiä, joista noin kaksi kolmasosaa banaania ja omenoita. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä käytettiin yhteensä 7 kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia, noin 65 kiloon.

– Todellinen kulutuksen kasvu ei välttämättä ole näin suuri, sillä viime vuoden hyvä vihannessato heijastuu suoraan kulutuslukuun, Kortesmaa huomauttaa.

Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.

http://stat.luke.fi/ravintotase

Ruoan verkkokauppa kasvaa

ixfbk9jf1xfshenl4vvt

Elintarvikkeiden ostaminen verkosta kiinnostaa yhä useampia suomalaisia, samoin hyvinvointi ja terveellinen ravitsemus. Orkla Foods Finland yhdistää nämä trendit viemällä elokuussa lanseerattavan Paulúns-tuotesarjansa ennakkomyyntiin verkkokauppa Hyvinvoinnin Tavarataloon.

Paulúns-myslit ja granolat eivät sisällä lisättyä sokeria. Niissä on reilusti täysjyväviljojen mukanaan tuomaa kuitua ja luontaisesti runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Niissä ei ole myöskään lisäaineita ja ne soveltuvat vegaaniseen ruokavalioon.

Syö hyvin voidaksesi hyvin. Hyvä olo syntyy pienistä teoista pitkin päivää. Esimerkiksi turhan lisätyn sokerin välttäminen on hyvä alku kohti parempaa vointia!

Hyvinvoinnin Tavaratalo myy Paulúns-brändin myslejä ja granoloita kesäkuun lopusta alkaen.

Felixin Maku-kurkku uudistuu

print_oavjSOa4sH

Felixin Maku-kurkkujen kesän sato pakataan uudennäköisiin purkkeihin. Uuden ulkonäön lisäksi kuluttajan valintaa helpotetaan mausteisuutta ja makeutta kuvaavilla mittareilla. Kaikissa Maku-sarjan tuotteissa on jatkossakin erittäin suuren suosion saanut Helppo Avata -kansi.

Myös tuoteryhmän sisällä olevien tuotevarianttien erottuvuutta parannetaan. Felixin Maku-sarjan etiketti kertoo jatkossa eri värein, onko kyseessä ohut viipale, perinteinen viipale, vai variantti ilman lisättyä sokeria.

Makua kuvaavat mittarit ilmoittavat selkeällä asteikolla yhdestä neljään, mitkä kunkin tuotteen makeus- ja mausteisuusasteet ovat.

web_Ys63GOuuMf

Makua kuvaava mittari

Uuden ilmeen Maku-kurkkuja alkaa näkyä kaupoissa heinäkuun aikana.

Orkla Foods Finland myy ja markkinoi Suomessa useita vahvoja ja tunnettuja tuotemerkkejä: Abba, Ahti, Boy, Ekströms, Felix, Frödinge, FunLight, Grandiosa, Jacky, Kallen, Pastella, Risifrutti, Tiira ja Vesta. Orkla Foods Finlandilla on vihannes- ja kalasäilyketuotantoa Turussa, jonka lisäksi Lahdessa valmistetaan Jacky-tuotteita vielä vuoden 2015 loppuun saakka. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli 95,7 miljoonaa euroa, liiketoiminnan tulos 4,2 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli keskimäärin 180 työntekijää ja 19 kausityöntekijää. Orkla Foods Finland kuuluu norjalaiseen Orkla-konserniin.

Suomessa viljellyn ruokakalan kysyntä ylittää tarjonnan

Suomessa kasvatettiin viime vuonna noin 13,3 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Määrä oli noin 0,3 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2013. Viljellyn ruokakalatuotannon arvo oli myös hieman edellisvuotta pienempi, selviää Luonnonvarakekuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.

Kirjolohi on edelleen tärkein viljelty ruokakalalaji Suomessa, vaikka sen tuotanto on laskenut 1990-luvun huippuvuosista. Kirjolohta tuotettiin vuoden 2014 aikana 12,4 miljoonaa kiloa, joka oli yli 90 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli vajaa 0,9 miljoonaa kiloa, joka on lähes 0,3 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2013. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja kuten taimenta, nieriää, sampia ja kuhaa viljeltiin yhteensä noin 0,1 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi 0,4 miljoonaa kiloa.

Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2014 oli 47,1 miljoonaa euroa ja siian 6,6 miljoonaa euroa. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 54,5 miljoonaa eli noin 1,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2013. Muutos selittyy pääasiassa tuotannon pienenemisellä.

9c879da4-6f6e-4e3e-bf59-cfbe876c4622

 

Siian ruokakalatuotanto (miljoonaa kiloa, perkaamatonta kalaa) vuosina 1996 – 2014.

Pääosa ruokakalasta tuotetaan merialueilla

Koko maan kasvatetusta ruokakalasta 86 prosenttia tuotettiin merialueilla. Merialueen tuotanto jopa hieman kasvoi, kun taas sisävesialueella tuotanto pieneni edellisvuodesta. Ahvenanmaalla tuotettiin ruokakalaa 6,5 miljoonaa kiloa, Lounais-Suomen rannikolla ja saaristossa yli 3,9 miljoonaa kiloa ja muilla merialueilla noin 1,1 miljoonaa kiloa. Sisämaassa tuotanto jäi 1,8 miljoonaa kiloon.

Suomessa kasvatettu ruokakala käytettiin pääasiassa kotimaassa. Samanaikaisesti Suomeen tuotiin ulkomailta mm. kokonaista tuoretta kirjolohta noin 9,5 miljoonaa kiloa sekä tuoretta Norjan lohta noin 32 miljoona kiloa, selviää Luken aiemmin julkaisemasta Kalan ulkomaankauppa -tilastosta.

99a33a4c-deca-4303-958f-0ae6ea49a7ff

 

Ruokakalatuotanto (miljoonaa kiloa perkaamatonta kalaa) ja sen reaaliarvo (miljoonaa euroa) vuosina 1980–2014. Arvo on vuoden 2014 hintatasossa.

– Kotimaiselle kalalle olisi enemmän kysyntää kuin sitä on tarjolla. Tuotannon laajenemista hidastavat Suomessa mm. kalankasvatukseen tarvittavat ympäristönsuojelulain mukaiset kasvatusluvat. Ne säätelevät tarkkaan, missä ja minkä verran kalaa kasvatetaan, kertoo tutkija Riitta Savolainen Lukesta.

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalanpoikasten pääviljelyalueita olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnat. Erikokoisia kalan- ja ravunpoikasia, vastakuoriutuneet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatkokasvatukseen yhteensä noin 56 miljoonaa yksilöä.

Vuonna 2014 Suomessa toimi 322 kalanviljely-yritystä, joilla oli yhteensä 446 toimivaa kalanviljelylaitosta tai luonnonravintolammikkoviljelmää. Ruokakalaa kasvatettiin 164 laitoksella ja kalanpoikasia 99 laitoksella. Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 196.

Linkit

Artikkeli: Sininen biotalous tuottaa kotimaista ja kestävästi viljeltyä kalaa

Kalan ulkomaankauppa 2014 -tilastotiedote (7.5.2015)

Vesiviljely 2014 -tilasto

Luonnonvarakeskus

Kaksi on ja pysyy: Suomalainen luottaa ruisleipään ja perunaan

ruisleipa

 

Kuva: Kesko Oyj

Viime vuosina vallalla ollut karppausbuumi ja hiilihydraattien välttely eivät näy suomalaisten mielipiteissä, kun kyse on itselle mieluisan aterian kokoaminen kotoisista raaka-aineista: valtaosa valitsisi ruisleipää ja perunaa.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan kyselyssä reilulta tuhannelta suomalaiselta tiedusteltiin, mistä pohjoismaiseen ruokavalioon kuuluvista raaka-aineista he mieluiten rakentaisivat itselleen ateriakokonaisuuden.

– Kärkisijalle tuloksissa nousi suomalaisten ikisuosikki ruisleipä, johon luotti 68 prosenttia vastaajista. Liki yhtä suuren suosion sai peruna, jonka valitsi aterian osaksi 67 prosenttia vastaajista. Kärkikymmenikköön mahtui myös marjoja ja kalaa – vaikkakin esimerkiksi silakka jäi listan hännille. Tuttu ja terveellisenä pidetty kaurapuuro oli hieman yllättäen vasta sijalla 15, Suomalaisen Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kuvaa tuloksia.

Suosikit erityisesti miesten mieleen

Ruisleipä ja peruna olivat erityisesti miesvastaajien keskuudessa selvät suosikit. Naisten kohdalla puolestaan kannatus oli hyvin tasaista neljän kärkeen nousseen ehdokkaan välillä. Sukupolvia erottavaksi raaka-aineeksi osoittautui maito, jota suosi 66 prosenttia nuorista mutta vain 35 prosenttia iäkkäämmistä.

– Meillä on Suomessa hienoja raaka-aineita, jotka ovat maailman kärkeä muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa puolesta. Suomalaisiin vaihtoehtoihin perustuvat ruokailutottumukset tekevät hyvää myös työllisyystilanteellemme. On myös hyvä muistaa, että laskelmien mukaan Suomeen voitaisiin synnyttää vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa, jos ostoksilla käytetäisiin 10 euroa enemmän suomalaisiin tuotteisiin. Elintarvikealalla vaikutus on tosin vieläkin suurempi, sillä kymmenellä lisäeurolla kuussa työpaikkoja syntyisi 15 000, Eljala toteaa.

– Suomalaisista raaka-aineista on helppo rakentaa hyvä ja monipuolinen ateria. Hyvin kyselyssä pärjännyt ruisleipähän on suorastaan superfoodia, samoin marjat. Oma hyvinvointi ja ruoan vaikutus terveyteen kiinnostavat, kertoo Ruokakeskon koekeittiön kotitalousopettaja Leena Korkalainen.

Terveellisyyden vastapainoksi kuluttajia kiinnostavat Korkalaisen mukaan myös nautiskelu ja ruoka harrastuksena.

Viime syksynä julkaistiin tutkimus, jossa osoitettiin, että Pohjoismaisiin raaka-aineisiin perustuvalla Itämeren ruokavaliolla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Ruokavalion noudattaminen voi ehkäistä hyvin esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Mistä seuraavista tuotteista/raaka-aineista rakentaisit itsellesi mieleisen ateriakokonaisuuden?

  • Ruisleipä (68 % vastaajista)
  • Peruna (67 %)
  • Porkkana (57 %)
  • Mustikka (55 %)
  • Lohi (52 %)
  • Maito (49 %)
  • Vaalea kala (siika, kuha, ahven, hauki) (46 %)
  • Sienet (45 %)
  • Puolukka (41 %)
  • Kananmuna (40 %)

  • Silakka (19 %)

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa ja siihen vastasi 1017 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Kysymyksen vastausvaihtoehdot kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta.

Väitöskirjatutkimus Pohjoismaisiin raaka-aineisiin perustuvasta Itämeren ruokavaliosta.

Atrian suuri vastuullisuusdialogi on alkanut – puhutuimmat aiheet liittyvät kotimaisuuteen ja lihan alkuperään

print_CBZw5bXMIG

 

Atrian suuri vastuullisuusdialogi on alkanut

Mikä on keskeistä Atrian vastuullisuudessa? Tätä selvitämme kesän aikana www.parempimieli.fi –sivulla käytävässä vastuullisuuskeskustelussa. Tällä hetkellä puhutuimpia teemoja ovat alkutuotanto, kotimaisuus sekä eläinten hyvinvointi. ”Puhtaat, kotimaiset tuotteet. Lähiruuan ja kotimaisuuden esiintuominen. Jo nyt on ollut erittäin hyvä idea kirjata lihan kasvattajatilan nimi tuotteen pakkaukseen.” kertoo eräs keskusteluun osallistuja.

Atrian tavoitteena on olla avoin, läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen. Viestinnän kehittäminen tähän suuntaan on Kädenjälki-vastuullisuusohjelmamme yksi painopiste. Läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi Atria toi ensimmäisenä alan toimijana tilakohtaisen jäljitettävyyden kaikkiin lihalajeihin, broilerin-, naudan- ja sianlihatuotteisiin. Atria Perhetilojen jäljitettävät tuoreet broilerituotteet lanseerattiin vuoden 2012 alussa. Seuraavana vuonna saimme myös muutamiin sika- ja nautatuotteisiin alkuperätilan tiedot kuluttajapakkaukseen asti. Jäljitettävyyden kehittämistä prosesseissa jatkettiin ja toukokuussa 2014 Atrian lanseerasi kansainvälisenäkin edelläkävijänä ensimmäiset jäljitettävä leivänpäälliset. Alkuvuodesta 2015 lanseerasimme jäljitettävät Perhetilan nakit. Tällä hetkellä jäljitettävyysmerkintä löytyy yhteensä noin 60 Atrian broilerin-, sian ja naudanlihatuotteesta.

Parhaillaan käytävässä vastuullisuuskeskustelussa puhutuimmat puheenaiheet myötäilevät tuoreimpien kuluttajatutkimusten tuloksissa. Suomalaisuutta arvostetaan vahvasti ja siitä ollaan valmiita maksamaan yhä hieman enemmän. Kuluttajat arvostavat kotimaista valitessaan sen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi turvallisuuden ja valvotun laadun sekä puhtauden. Kotimaista ostamalla halutaan tukea myös ruuantuotantoa Suomessa. Yli puolet kuluttajista kokee, että jäljitettävyys tilalle asti on tärkeä ostoperuste. Jäljitettävyys koetaan tärkeäksi erityisesti naisten ja vanhempien kuluttajien keskuudessa. Atrian Perhetilojen jäljitettävät tuotteet ovatkin jo tuttuja suurimmalle osalle kuluttajista.(* Kuluttajat myös luottavat eläinten hyvään kohteluun tiloilla enemmän, jos tilan nimi on merkitty pakkaukseen.(**

Keskustelua tärkeistä vastuullisuuden teemoista käydään www.parempimieli.fi sivulla elokuun loppuun asti. Osallistu ja vaikuta!

(*TNS Gallup Oy: TNS Monitor 2015 -tutkimus

(**Atrian oma tutkimus / Otanta Suomen Online -tutkimus.

MSC-merkitty Boy-silli saa uuden ilmeen

print_fTZrzDEVDA

Boy on nelikymppinen sillibrändi, joka kesäsesongin alkaessa saa uuden ilmeen. Boy on laadukas arkisilli, jota suosivat silliä paljon syövät kuluttajat. Kaikki Orkla Foods Finlandin myymä silli on MSC-merkittyä, joten ilmeuudistuksen yhteydessä myös Boy saa etikettiinsä MSC-tunnuksen.

Vakuumiin pakatuissa Boy-silleissä on myös kotimaisesta tuotannosta kertova Avainlippumerkki. Boyn vakuumisillit pakataan Turun Urusvuoressa.

Uuden ilmeen mukaisia Boy-sillejä ilmestyy kauppoihin liukuvasti kesän aikana. Uudistus koskee sekä lasipurkkeihin että vakuumiin pakattuja Boy-sillituotteita. Oma suosikki on uudistuksen jälkeenkin helppo löytää, sillä nykyisten pakkausten värikoodit säilyvät ennallaan.

Boy-sillin taustaa

Boy-brändin historia alkaa vuodesta 1977, jolloin Bauchmann Oy perustettiin Rymättylään. Rymättylän Röölä oli 1940-luvulta 1970-luvun puoliväliin paikka, jonka laituriin Norjan ja Islannin vesillä kalastelleet Saukko-sillilaivastot rantautuivat tuhatpäisen yleisön seuratessa tapahtumaa. Bauchmann Oy lyhensi nimensä Boyfoodiksi, jonka Felix Abba, sittemmin Orkla Foods Finland, osti vuonna 2012.

Tuotetiedot

Boy isot sillipurkit MSC:

• Tillisilli 580/250 g
• Sipulisilli 580/250 g
• Sinappisilli 550 g
• Maustesilli 580/250 g
• Matjessilli 580/250 g
• Tomaattisilli 550 g

Vakuumipakatut sillit MSC:

• Perinteiset sillifileet 150 g
• Matjessillifileet 150 g
• Perinteisesti kypsytetyt matjessillifileet 150 g
• Perinteinen kokonainen silli, vaihtuvapainoinen

Silakkasäilykkeet:

• Sipulisilakka 275/125 g
• Sinappisilakka 260 g

Kivennäisvesi on kesän suosituin panimojuoma

gtbsoav4i2hoyodpoo6x

Suomalaisista kolmanneksen (33 %) mielestä paras kesäinen panimojuoma on kivennäisvesi ja lähes kolmanneksen (29 %) mielestä paras kesäjuoma on olut. Siideriä, lonkeroa ja virvoitusjuomia pitää parhaana kesän panimojuomana hieman yli 10 % suomalaisista. Tiedot selviävät Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselytutkimuksesta.

Kivennäisvedet ovat kesän juomina erityisesti naisten suosikkeja. Miehet sen sijaan pitävät parhaana kesäjuomana olutta. Nuorimpien (18−24-vuotiaiden) kyselyyn vastanneiden suosikkijuomia ovat kesällä virvoitusjuomat, vanhimmat (50−70-vuotiaat) pitävät kesällä eniten kivennäisvesistä.

Panimojuomien suurin sesonki on kesällä, kun juomamyyntiä edistävät lämmin sää ja monenlaiset kesän juhlat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten kesäkuukausien juomamyynti on arviolta kolmannes koko vuoden myynnistä. Poikkeuksellisen pitkään jatkuva helle vauhdittaa yleensä enemmän alkoholittomien kuin alkoholipitoisten juomien myyntiä.

Suomalaisten kesän saunajuoma on olut

Oluen asema kesän sauna- ja seurustelujuomana on vahva. Taloustutkimuksen kyselyssä kaksi kolmasosaa (63 %) suomalaisista pitää olutta erityisesti saunajuomana. Kesäkuussa olutta myydään noin kaksinkertainen määrä tammikuuhun verrattuna. Oluen kokonaiskulutus henkilöä kohti oli viime vuonna 84,4 litraa. Siideriä suomalaiset joivat viime vuonna 8,4 litraa henkilöä kohti ja long drink -juomia eli lonkeroita 10,3 litraa henkilöä kohti. Luvut sisältävät viranomaisten arvion yksityisestä matkustajatuonnista.

Virvoitusjuomia suomalaiset kuluttivat arviolta 55 litraa henkilöä kohti vuonna 2013. Kulutus on Länsi-Euroopan pienimpiä. Kivennäisvesiä suomalaiset joivat noin 18 litraa henkilöä kohti vuonna 2013. Määrä on vähiten Euroopassa. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien koko Suomen kattavat arviot kulutuksesta perustuvat eurooppalaisen kattojärjestön Unesdan (Union of European Soft Drinks Association) tilastoihin.

Vuonna 2014 kotimainen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus myi juomia yhteensä 774,5 miljoonaa litraa. Olutta myytiin 391,8 miljoonaa litraa, siideriä 31,3 miljoonaa litraa, long drink -juomia 38,7 miljoonaa litraa, virvoitusjuomia 242,3 miljoonaa litraa ja kivennäisvesiä 70,4 miljoonaa litraa.

Taloustutkimus toteutti suomalaisten alkoholi- ja virvoitusjuomien osto- ja kulutuskäyttäytymistä selvittäneen tutkimuksen toukokuussa 2015. Tutkimuksen tilaajana oli Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto. Tutkimukseen vastasi 1162 henkilöä Taloustutkimuksen Internet-paneelissa. Tutkimustulokset on painotettu vastaamaan Suomen aikuisväestöä iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan.

Fazer uudistaa suomalaisen lakritsin

8d8c4920828507c5_800x800ar

Fazer tuo alkusyksystä kauppoihin uuden tyylikkäiden lakritsien sarjan. Fazer Lakritsi -tuoteperhe on puettu graafisiin mustavalkoisiin pakkauksiin, joiden sisältä paljastuu ihanan tuoreita ja pehmeitä makunautintoja. Lakritsit on kehitetty ja valmistettu Fazerin makeistehtaalla Lappeenrannassa.

Suomalainen lakritsi on yksi vanhimmista lakritseista maailmalla, ja Fazer on ollut mukana suomalaisen lakritsiperinteen suunnannäyttäjänä jo vuodesta 1928. Tällä hetkellä lakritsi on maailmalla ja varsinkin muissa Pohjoismaissa nouseva trendi, joka näkyy niin lakritsiin erikoistuneiden puotien määrässä kuin ravintoloiden ruokalistoilla.

Fazer haluaa tuoda kansainvälisen lakritsitrendin myös Suomeen ja onkin siksi kehittänyt uudenlaisten lakritsien sarjan. Fazer Lakritsi on kehitetty suomalaiseen makuun kuuntelemalla kuluttajien toiveita. Fazerin uudessa lakritsisarjassa maistuvat perinteisen maustamattoman lakritsin lisäksi toffee, vanilja ja salmiakki.

”Olemme halunneet tuoda uusiin lakritseihimme suomalaisia miellyttäviä makuja hieman uudenlaisella tavalla. Suomalaisten mielestä tärkeintä lakritsissa on maku, tuoreus ja pehmeys, ja olemme kiinnittäneet näihin erityistä huomiota tuotekehityksessä. Kaupoista on kuitenkin puuttunut tyylikkäisiin herkkuhetkiin sopiva lakritsi, joten halusimme vastata kuluttajien toiveisiin myös tuomalla hienostuneisuutta lakritsiin”, kertoo Senior Brand Manager Susanna Varsanpää Fazerilta.

Fazer Lakritsin neljä makua yllättävät vivahteillaan

Monille viinin tai suklaan maistelu on jo tuttua, mutta myös lakritsista voi löytää erilaisia vivahteita ulkonäössä, rakenteessa, aromissa ja maussa. Kaikki Fazer Lakritsi -tuoteperheen lakut ovat ihanan pehmeitä, mutta ne erottautuvat omaleimaisilla makuprofiileillaan.

”Lakritsi on ehdottomasti suosikkimakeiseni, sillä sen mausta voi löytää erilaisia vivahteita samaan tapaan kuin viinistä. Harva kuitenkaan on tullut ajatelleeksi tämän kansallismakeisemme monipuolisuutta. Viini- ja suklaatastingien rinnalle tulisi aloittaa lakritsinmaistelun perinne”, maalailee Fazerin kansainvälisestikin tunnettu kondiittorimestari Eero Paulamäki .

Fazer Lakritsi -sarjassa on neljä hienostunutta makua: pehmeä musta lakritsi Soft Original, toffeella maustettu Soft Caramel, vaniljainen Madagascar Vanilla ja salmiakinmakuinen Smooth Salmiak. Soft Originalia ja Soft Caramelia on saatavilla 150 gramman pusseissa, jotka sopivat omaan herkutteluun. 200 gramman lahjapakkauksissa on puolestaan saatavilla Madagascar Vanillaa ja Smooth Salmiakia.

Soft Original (150 g) on hienostunut lakritsi, joka on ihanan pehmeä ja intensiivisen makuinen. Soft Caramel (150 g) puolestaan maistuu lakritsin lisäksi makealta toffeelta.

Raikkaisiin kuoseihin puetuissa lahjapakkauksissa ovat saatavilla maut Smooth Salmiak ja Madagascar Vanilla. Maultaan intensiivinen Smooth Salmiak maistuu voimakkaasti sekä lakritsilta että salmiakilta. Madagascar Vanilla puolestaan houkuttelee makealla vaniljaisuudellaan.

Lakritsi pukeutuu modernin graafiseen kuosiin

Fazer Lakritsi erottuu kaupan makeishyllystä graafisen mustavalkoisen ilmeensä ansiosta. Lakritsisarjalla on yhtenäinen, moderni ilme, vaikka kullakin maulla on oma pakkauskuosinsa.

Raikkaat pakkaukset on suunnitellut designtoimisto Pentagon Design, jonka Senior Designer Pia Thurman kertoo: ”Fazer Lakritsi on tyylikäs suomalainen lakritsi, joka erottuu maullaan kilpailijoista. Halusimme kuvastaa tätä tuotteen henkeä myös pakkauksissa, joten ne saivat ylleen modernin mustavalkoiset asut.”

Suomen ensimmäinen IKEA-ruokarekka lähtee tien päälle

ikearuokarekka

IKEA alkaa tarjoilla suosituimpia klassikkoruokiaan IKEA-ruokarekasta keskiviikosta 10.6. alkaen. Ruokarekan ensimmäinen pysähdyspaikka on Jyväskylässä.

Jyväskylän IKEA-lähipisteen avajaisten yhteydessä keskiviikkona 10.6. nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa IKEA-ruokaa myyvä ruokarekka.

– IKEA-ruokarekka tarjoilee IKEA-klassikoita eli hodareita sekä lihapullia ja tänä keväänä valikoimaan tulleita vegaanisia IKEA-kasvispyöryköitä valmiissa annoskupeissa. Lisäksi tarjolla on pientä makeaa syömistä ja juotavaa edulliseen hintaan, kertoo IKEA Food Suomen ravintolatoimen johtaja Minna Tuohimäki.

Maailmalla IKEA-ruokarekat ovat myös aivan uutta. Niistä voi ostaa katuruokaa Suomen lisäksi Espanjassa ja Norjassa. Suomessa ruokarekka lähtee liikkeelle Jyväskylästä. Kesän ja syksyn ajoreitin suunnittelussa otetaan huomioon myös kuluttajien toiveet.

– Halusimme lähettää ruokarekan tien päälle uuden IKEA-lähipisteen avajaisten yhteydessä. Olemme täällä Jyväskylässä vähintään viikon. Tulevista pysähdyspaikoista voi laittaa toiveita IKEA Suomen Facebook-sivulle, Tuohimäki kertoo.

IKEA-ruokarekka viipyy Jyväskylän IKEA-lähipisteen edustalla ainakin viikon verran, keskiviikosta 10.6. keskiviikkoon 17.6. asti. Ruokarekka on avoinna IKEA-lähipisteen aukioloaikojen mukaisesti.

IKEA-ruokarekan valikoima

Hot dog

 0,50 €

Lihapullat 6 kpl

 1,00 €

Kasvispyörykät 6 kpl

 1,00 €

Suklaakrokantticookie

 0,80 €

Kahvi/tee

 1,00 €

Vesipullo

 1,50 €

Smoothie

 1,50 €

Puolukkapillimehu

 1,10 €

IKEA-ruokarekan pysähdyspaikka Jyväskylässä:

IKEA-lähipiste, Vasarakatu 25, Jyväskylä
Avoinna arkisin klo 10–21, lauantaisin klo 9–18 ja sunnuntaisin klo 12–18.

IKEA-ruokarekan reittitoiveita voi lähettää IKEA Suomen Facebook-sivulle: facebook.com/ikeasuomi. Kerromme seuraavista pysähdyspaikoista Facebook-sivullamme.

#IKEAruokarekka