Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Raisio tuo myyntiin hyvänmakuisen, kolesterolia alentavan Benecol® voi & rypsiöljy -levitteen

benecol_voi_rypsioljy_60pr_225g_highres_15184

Raisio-konserni tuo Benecol-tuotemerkin 20-vuotisjuhlan kunniaksi myyntiin täysin uudentyyppisen, kolesterolia alentavan levitteen Benecol voi & rypsiöljy 60 %. Uutuusarvo piilee levitteen erinomaisessa rasvahappokoostumuksessa ja sille on myönnetty Sydänmerkki. Tuotekonseptille on haettu kansainvälistä patenttia.

Uutuustuote Benecol voi & rypsiöljy on pitkän tuotekehityksen tulos, jossa voi, rypsiöljy ja kasvistanoliesteri muodostavat yhdessä suussasulavan, terveellisen ja kolesterolia tehokkaasti alentavan levitteen. Tuote on kehitetty kuluttajille, jotka eivät ole valmiita luopumaan voin hyvästä mausta, mutta joilla on tarve alentaa kolesteroliaan tehokkaasti.

Ravitsemussuosituksissa suositellaan voin ja voita sisältävien levitteiden välttämistä, koska voi sisältää paljon tyydyttyneitä rasvahappoja eli ns. kovaa rasvaa. Voita sisältävät levitteet puolestaan joko sisältävät runsaasti voita tai niissä on yhdistetty voihin kovia kasvirasvoja kuten palmu- tai kookosrasvaa. Siksi niissä on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, joka nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Korkea kolesteroli on sydäntaudin riskitekijä ja sepelvaltimotauti edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy.

Benecol voi & rypsiöljy maistuu voille ilman, että tyydyttyneen rasvan määrä nousee liian korkeaksi. Rypsiöljy puolestaan tuo levitteeseen tärkeitä tyydyttymättömiä rasvahappoja eli suositeltua pehmeää rasvaa. Kun tähän vielä lisätään Benecol-tuotteissa käytetty tehoaine kasvistanoliesteri, saadaan aikaiseksi hyvänmakuinen, kolesterolia tehokkaasti alentava levite, jonka valmistuksessa ei tarvita lainkaan kovia kasvirasvoja, esimerkiksi palmu- tai kookosrasvaa.

Osoituksena Benecol voi & rypsiöljyn terveellisestä koostumuksesta sille on ainoana voita sisältävänä levitteenä myönnetty Sydänmerkki. Sydänmerkki on Suomen Sydänliiton ja Suomen Diabetesliiton hallinnoima tunnus, joka myönnetään levitteelle, jossa ei ole liikaa kovaa rasvaa ja suolaa.


Benecol on Suomen luotetuin terveysvaikutteinen elintarvikemerkki 2015

Benecol on äänestetty Valittujen Palojen Luotetuin Merkki -tutkimuksessa Suomen luotetuimmaksi terveysvaikutteiseksi elintarvikemerkiksi 2015.


Tuotetiedot Benecol voi & rypsiöljy rasvaseos 60 %

Sopii leivälle, ruoanlaittoon ja leivontaan. Riittävän määrän kasvistanolia saa viidestä teelusikallisesta levitettä (25 g/ päivä). Uutuus tulee kauppoihin 26.1.2015 alkaen. Suositushinta 3,99 eur/ 225 g rasia.

Ainesosat: Rypsiöljy (37 %), voi (27 %), vesi, kasvistanoliesteri (kasvistanoli 8,0 %), suola, kirnumaitojauhe, emulgointiaineet (E471, auringonkukkalesitiini), aromit, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), väri (beta-karoteeni), A- ja D3-vitamiini.

 

Vertaa ravintosisältöjä

Ravintosisältö 100 g

Benecol

voi & rypsiöljy

Oivariini

vähärasvaisempi

Flora & Voi normaalisuolainen

Energia kJ

2240

2250

2610

Energia kcal

540

550

626

Rasva g

60

60

70

josta tyydyttynyttä g

17

23

28

josta tyydyttymätöntä g

43

26

ei ilmoitettu

Suola g

1.0

1.2

1.2

D-vitamiini µg

20

10

7.5

 

Suomalainen janoaa täyttä ruista, Reissumies Tosi Ruis – leipähyllyn vahva tulokas

print_EJMXUIKT3J

Suomalaiset syövät ruisleipää yhteensä 5,2 miljoonaa kiloa kuukaudessa1), eivätkä trendit juuri horjuta sen suosikkiasemaa ruokapöydässä. Tiedostava kuluttaja arvostaa leivässä luonnollisia ja ravitsevia raaka-aineita, ja toivoo myös 100 %:sti rukiista valmistettuja vaihtoehtoja. Nyt rukiin ystäviä hemmotellaan Oululainen Reissumies -tuoteperheen vahvalla ruisleipäuutuudella. Herkullinen, kokonaan täysjyvärukiista leivottu Reissumies Tosi Ruis saapuu leipähyllyihin 28.1.

Leipää valittaessa tärkein ostokriteeri on hyvä maku, mutta myös tuoreutta, helppokäyttöisyyttä ja terveellisyyttä arvostetaan. Kuluttajia kiinnostaakin yhä enemmän myös leivän koostumus ja ainesosat.

”Etenkin täysjyväviljasta ja täysin rukiista leivottu leipä kasvattaa suosiotaan. Reissumies Tosi Ruis on leivottu 100 %:sti rukiista. Tällaista uutuutta suomalaiset ja Reissumies-fanit ehtivätkin jo toivoa”, Senior Brand Manager Iisa Brofeldt Fazerilta kertoo.

Suomessa leivottu Reissumies maistuu ja monipuolistuu

Rakastettua Reissumiestä on leivottu Suomessa vuodesta 1978. Alkuperäinen Reissumies täysjyväruisleipä on edelleen yksi Suomen ostetuimmista leivistä2) ja sen rinnalle on viime vuosina tullut uusia, pidettyjä makuvaihtoehtoja.

Kaikki Oululaisen tuotteet valmistetaan Suomessa.

Uutuudessa on ruista kolmessa eri muodossa: täysjyväruisjauhoa, täysjyväruisrouhetta ja ruismallasta. Makutesteissä3) uusi Reissumies Tosi Ruis on saanut erinomaisen vastaanoton. ”Erityisen paljon kiitosta uutuus sai miellyttävästä suutuntumastaan”, Brofeldt iloitsee.

Ylivoimainen kuidun lähde

Fazerin ravitsemusasiantuntija Sanna-Maria Hongiston mukaan leivän suosiota nakertanut karppaustrendi on laantunut ja leipää nautitaan osana monipuolista ruokavaliota. Nykyään osataan myös paremmin hakea hyviä hiilihydraatteja. Ruisleipä on valmista, helppoa ruokaa, joka soveltuu kaikille aterioille.

”Täysjyväruisleipä on suomalaisille ylivertainen kuidun lähde. Runsaskuituinen täysjyväruisleipä tekee hyvää suoliston terveydelle parantamalla vatsan toimintaa. Viljavalmisteita tulisi syödä 6-9 annosta päivittäin, joista vähintään puolet tulisi olla täysjyväisiä”, Hongisto toteaa.

1)Leipätiedotus ry:n leipomotuotteiden myyntitilasto 6/2014 – 11/2014

2) Nielsen Paneltrack ostot arvossa YTD päättyen 30.11.2014

3)Foodwest 2014

Suomeen vihdoin oma kahvifestivaali

10371972_384239401746048_1627122613050970860_n

Suomen ensimmäinen kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival haastaa kahvivallankumoukseen

Suomen ensimmäinen kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään 20.–22. maaliskuuta Suvilahden Kattilahallissa Helsingissä. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvilat, paahtimot ja laitevalmistajat. Festivaaleilla pääsee maistelemaan erilaisia kahvilaatuja ympäri maailmaa ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Cup Tasting-, Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut.

Tuoksuja tulviva tapahtuma tuo yhteen niin kahvinjanoiset kuin kahviammattilaisetkin, ja tekee laadukkaasta kahvista helposti lähestyttävää kaikille.

”Suomessa juodaan asukaslukuun suhteutettuna eniten kahvia maailmassa, mutta usein nautintoon ei kiinnitetä sen ansaitsemaa huomiota. Haluamme tapahtumallamme auttaa tekemään päivittäisistä kahvihetkistä vieläkin nautinnollisempia ja näyttää, kuinka jokainen meistä voi tehdä laadukasta kahvia myös kotioloissa”, kuvailee Helsinki Coffee Festivalin järjestäjä Maija Kestilä tapahtuman luonnetta.

Kahvin laatua ja monivivahteisuutta voi parantaa yksinkertaisilla toimenpiteillä, muun muassa erilaisilla valmistustavoilla, joihin tapahtumassa pääsee tutustumaan. Festivaaleilla saa vinkkejä kahvihetkien parantamiseen baristoilta, kahviloilta, paahtimoilta ja laitevalmistajilta. Helsinki Coffee Festival aloittaa kahvin vallankumouksen, josta pyritään tekemään koko maan laajuinen.

”Kahvikulttuuri on muuttumassa, ja kahvin alkuperä, laatu, paahtaminen ja valmistus kiinnostavat nyt enemmän kuin koskaan. Moni kuitenkin kokee, että kahvista on vaikea kysyä tarkemmin. Haluamme tehdä kahvista helposti lähestyttävää ja tuoda erilaiset kahvit, paahtimot sekä laitteet kaikille testattavaksi saman katon alle”, Kestilä toteaa.

Helsinki Coffee Festival haluaa laadukkaan kahvin lisäksi kehittää kaupunkikulttuuria ja järjestää uudenlaisen tapahtuman, jossa festivaalitunnelmaa luovat myös DJ:t, kahvidrinkit ja esiintyjät. Esiintyjiin kuuluu muun muassa perinteisten kahvinviljelymenetelmien uudistaja, panamalainen Graciano Cruz.

SCAE Suomi eli Speciality Coffee Association of Europe (Finnish Chapter) järjestää Helsinki Coffee Festivaleilla kolme virallista kahvialan SM-kilpailufinaalia: Cup Tastingin, Brewers Cupin ja Vuoden Baristan. Vuoden Barista 2015 -voittaja lähtee edustamaan Suomea Barista MM-kisoihin Seattleen, Yhdysvaltoihin. Cup Tastingin ja Brewers Cupin voittajat lähtevät edustamaan Suomea MM-kisoihin Göteborgiin, Ruotsiin.

Helsinki Coffee Festivalin liput tulivat myyntiin tänään ja niitä saa Tiketin sivuilta. Lipun hinta on alkaen 8,50 euroa (+ käsittelykulut).

Helsinki Coffee Festival 20.–22.3.2015 Kattilahallissa Helsingin Suvilahdessa

Suomen ensimmäinen ja suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival järjestetään 20.–22. maaliskuuta Suvilahden Kattilahallissa. Laadukas tapahtuma tuo saman katon alle mielenkiintoisimmat kahvilat, paahtimot ja laitevalmistajat. Festivaaleilla pääsee maistelemaan eri kahveja ympäri maailmaa ja oppimaan kaiken kahvista. Tapahtumassa mitellään myös SCAE Suomi ry:n järjestämät Cup Tasting-, Brewers Cup- ja Vuoden Barista -kilpailut. www.helsinkicoffeefestival.com, www.facebook.com/helsinkicoffeefestival, https://twitter.com/HelCoffeeFest

Vuoden Vihannes 2015 on sipuli

Hopeasipuli_iso

Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Sanna Peurakoski

Sipulit kuuluvat joka kokin keittiöön. Ne maistuvat ja maustavat ruokia kaikissa kulttuureissa. Sipulin kuoriminen ja pilkkominen aloittaa kokkauksen niin kotikeittiössä kuin ammattilaisenkin käsissä. Sipulin valtteja ovat: maku, terveellisyys, ekologisuus ja monikäyttöisyys. Hintakaan ei ole käytön este. Vuonna 2015 sipuli nousee parrasvaloihin Vuoden Vihanneksena.

Sipuliin ei kyllästy, koska ei ole olemassa vain yhtä sipulia, vaan sipuleita viljellään yli 20 erilaista tyyppiä, Suomessakin näistä useimpia. Kaupasta sipuleita saa talvikautena ainakin 15 erilaista. Eniten viljelty ja käytetty sipuli on keltasipuli. Puna-, salotti-, purjo-, kevät-, ruoho- ja valkosipuli lienevät seuraaviksi suosituimmat.

Keltasipuli kaikkein suosituin

Suomalainen sipuli tulee pääosin Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon viljelijöiltä. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 25 miljoonaa kiloa. Keltasipulin maussa tunnistaa paahteisuutta, pähkinäisyyttä ja aromikkuutta. Se saa valoisasta kesästä makupotkua, jota sipuliin ei muualla samalla tavalla muodostu.

Punasipuli lisää kaiken aikaa suosiotaan upean ulkonäkönsä ansiosta. Ahvenanmaalla kasvatettu salottisipuli on saanut hyvän vastaanoton sekin. Salottisipuli on maultaan vivahteikas, ranskalaisen keittiön perustarvike varsinkin kastikkeisiin ja liemiin. Ryvässipulia pidetään arvokkaana osana omaa gastronomista perintöämme, mutta sen saatavuus rajoittuu kesään. Sipulin käyttö saa jatkuvasti uusia vaikutteita maailmalta, ja tähän viljelijät reagoivat. Nyt myös kevätsipulia saa lähiruokana.

Hyväksi terveydelle

Sipulin terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Kun sipuli yhdistetään osaksi monipuolista ruokavaliota, se alentaa veren kolesterolitasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään syöpä-, sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Terveysvaikutukset aiheutuvat sipulien sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä, flavonoideista ja suojaravintoaineista. Sipulin arvokkain flavonoidi on kversetiini. Se suojaa virusten ja bakteerien hyökkäyksiltä.

Hyväksi ruoan maulle

Ruoan maun kannalta sipulin valttina ovat sen sisältämät aromaattiset öljyt. Sipuleista ruoka saa täyteläistä, muita makuja pyöristävää ja tehostavaa, syvää aromia. Raakana sipulista tulee usein esiin kirpeys, melko terävä maku. Huolellisesti terävällä veitsellä pilkottu sipuli maistuu raakana blinien ja mädin kanssa, hernekeiton päällä tai renkaina salaateissa ja hampurilaisissa. Marinoituna sipulin ärhäkkyys leppyy, ja esimerkiksi marinoitu punasipuli on loistovalinta moniin eri tarkoituksiin.

Yleensä sipuli kuullotetaan miedolla lämmöllä raukeaksi ja makeaksi. Liian kuumassa pannussa sipuli saa ikävän karvauden ja kitkeryyden. Keittoihin, patoihin, uuniruokiin ja liemiin sipulia haudutetaan pitkään. Joskus sipuli friteerataan renkaina rapeaksi. Tuoreyrtit, chilit, tomaatit ja pippurit sopivat hienosti sipulin makupareiksi. Sieni- ja perunaruoissa sipuli on ruoan sielu.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt, asiantuntijat ja viljelijät. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.

Lisätietoa sipulista:
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Vuoden_vihannes

Ruokaohjeita sipulista:
http://keittokirja.kasvikset.fi/WebRoot/1035464/X_Ruokaohjehaku.aspx?id=1035524

Italialaisesta Pasqua-viinitalosta Altian uusi avainkumppani

web_SEzgdzizpH

Altia laajentaa yhteistyötään italialaisen Pasqua-viinitalon kanssa Ruotsin markkinoille, missä italialaiset viinit ovat kasvattaneet suosiotaan jo vuodesta 2010. Yhteistyösopimuksen myötä Pasqua-viinitalosta tulee yksi Altian suurimmista päämiestuotteista.

Altia on tehnyt merkittävän yhteistyösopimuksen Italian suurimman yksityisomisteisen viinitalon, Pasquan, kanssa. Aikaisemmin Altia on edustanut Pasquaa Suomessa, Norjassa ja matkustajamyyntimarkkinoilla. Nyt yhteistyö laajenee myös Ruotsiin ja Pasquasta tulee yksi Altian suurimmista päämiestuotteista koko alueella.

Pasqua on yksi tunnetuimmista italialaisista viinintuottajista Pohjoismaissa.

“Olemme todella innoissamme päästessämme työskentelemään Pasquan upeiden tuotteiden kanssa. Tavoitteenamme on kasvattaa Pasquan viinien kysyntää, vahvistaa niiden asemaa Pohjoismaissa ja laajentaa tuotevalikoimaa entisestään”, toteaa Søren Qvist, SVP, Partner & International Business at Altia .

Uusi sopimus tukee myös Altian strategista tavoitetta keskittyä kasvattamaan valittuja avainbrändejä koko toimialueellaan.

”Pohjoismaiden monopolimarkkinoilla toimiessa on erittäin tärkeää, että valikoimassamme on kunkin kategorian johtavia tuotteita. Uskomme, että meillä on mahdollista kasvattaa Pasquasta alueellinen markkinajohtaja”, sanoo Qvist.

Italialaisten punaviinien kysyntä lähes tuplaantunut Ruotsissa vuodesta 2010

Italialaisten viinien suosio on kasvanut Ruotsissa voimakkaasti viime vuosina. Erityisen suosittuja ovat kuohuva prosecco ja punaviinit. Italialaisten punaviinien kysyntä Ruotsissa on lähes tuplaantunut vuodesta 2010 ja niitä myydään nykyään jopa 41 miljoonaa litraa vuosittain. Viime vuonna italialaisten viinien markkinaosuus oli Ruotsissa jo 27 prosenttia ja punaviineissä peräti 39 prosenttia.

Suomessa Pasquan tunnetuimpia tuotteita ovat Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso, Pasqua Sanzeno Cabernet Sauvignon & Merlot (hanapakkaus), Pasqua Villa Borghetti Bardolino Classico ja Pasqua Chardonnay.

Yhteistyösopimus astuu voimaan 1. helmikuuta. Pasquan lisäksi Altian suurimpia päämiestuotteita ovat Brown-Forman (USA), Constellation (USA), Distell (Etelä-Afrikka) sekä Grupo Codorníu (Espanja).

Pasqua-viinitalo Viinimaassa
http://www.viinimaa.fi/fi/viinitalot%20ja%20tuo…/pasqua/pasqua/

Oluen matkustajatuonti on edelleen korkealla tasolla

mmu7hdl7aae8gqazr9eq

Suomalaisten oluen tuonti Virosta on todennäköisesti suurempaa kuin viranomaisten tekemän matkustajatuontitutkimuksen tulokset osoittavat. Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan suomalaiset toivat Virosta olutta noin 32 miljoonaa litraa vuonna 2013. Virossa kuitenkin jäi lähes 40 miljoonaa litraa olutta yli oman kulutuksen.

Euroopan panimoliittojen kattojärjestön The Brewers of Europen äskettäin julkaiseman tilastoraportin mukaan vuonna 2013 Virossa valmistettiin olutta 147 miljoonaa litraa ja kulutettiin 97 miljoonaa litraa. Viron oluttuotanto oli siten 50 miljoonaa litraa suurempi kuin oluen kulutus. Viro vei olutta ulkomaille noin 50 miljoonaa litraa ja tuonti oli lähes 40 miljoonaa litraa. Näin ollen Virossa jäi olutta yli arviolta lähes 40 miljoonaa litraa.

Vuonna 2002 valtiovarainministeriön mukaan matkustajat toivat olutta Suomeen miljoona litraa ja vuonna 2013 viranomaisten matkustajatuontitutkimuksen mukaan olutta tuotiin Suomeen jo 32 miljoonaa litraa. Matkustajat toivat Suomeen olutta joka päivä vähintään 265 000 tölkkiä, pääasiassa Virosta.

”Oluen matkustajatuonti Suomeen kasvaa edelleen ja ravintolamyynti laskee. Nyt pitäisi tehdä toimia, joilla luodaan ratkaisuja ravintola-alan ja kotimaisen panimoelinkeinon tukemiseksi. Kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tulisi Suomen olutvero laskea lähemmäs Viron tasoa ja saada matkustajatuonnin jatkuva kasvu pysähtymään ja veroeurot pysymään Suomessa”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Viinaralli vie alkoholiveron tuotot

Jos Suomen alkoholiverotaso olisi kilpailukykyinen Viroon nähden ja juomat ostettaisiin ulkomaiden sijaan Suomesta, jäisi Suomeen 300 miljoonaa euroa enemmän alkoholiverotuloja. Tämän lisäksi valtiolle kertyisi näistä juomista iso potti arvonlisäverotuloja.

”Kun veronalennuksen myötä juomanhakureissulle ei kannattaisi lähteä Viroon, kertyisi valtiolle lisää verotuloja, kun muutkin palvelut ja ostokset parturikäynneistä autonhuoltoihin tehtäisiin Viron sijaan Suomessa”, Ussa toteaa.

Alkoholijuomien matkustajatuonti on lähes kaksinkertainen Suomen ravintoloissa myytävään alkoholimäärään nähden. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin Alkoholijuomien kulutus 2013 mukaan tilastoitu anniskelukulutus Suomessa on 1,3 litraa 100-prosenttisena alkoholina ja vastaavasti matkustajatuonnin määrä on 2 litraa.

Olut voidaan tuoda – työpaikkoja ei

Oluen, siiderin, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien valmisteverot ovat Suomessa EU:n korkeimmat. Suomen olutvero on Viroon nähden yli viisinkertainen, vaikka Vironkin olutvero on yli EU-maiden keskitason.

”Korkea verotus on laskenut kysyntää Suomessa ja siirtänyt sen Viroon. Kotimainen panimoelinkeino on joutunut sopeutumaan vuoden alussa voimaan tulleisiin alkoholimainonnan rajoituksiin ja niiden aiheuttamaan hintakilpailuun. Tämä kehitys ei ole järkevää. Olut voidaan aina tuoda, mutta työpaikkoja ei”, Ussa sanoo.

Panimoteollisuus työllistää suoraan panimoissa noin 2 000 henkilöä ja välillisesti lähes 28 000. Viime vuonna panimoteollisuus joutui sopeuttaman toimiaan ja Suomen kolmessa suurimmassa panimossa vähennettiin henkilöstöä.

Kotimainen panimoteollisuus tuottaa vuosittain 1,3 miljardia euroa verotuloja Suomen valtiolle. Yksistään työpaikat tuottavat valtiolle 350 miljoonaa euroa vuodessa.

Rotukarja-lihasta tunnettu Tamminen täyttää 20 vuotta

Leikkuulauta

Perheyritys vaalii lihan leikkaamisen perinnettä pääkaupunkiseudulla

Rotukarja- ja luomulihasta tunnettu Tamminen juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Käsityönä viimeistellyt tuotteet ja lihanleikkaajien ammattitaito ovat olleet yrityksen kulmakiviä alusta alkaen.

– Koko Tammisen tarina alkoi siitä, kun isäni Harri Tamminen halusi turvata lihan leikkaamisen jatkumisen pääkaupunkiseudulla. Lihan leikkaaminen on taitoa ja tarkkuutta vaativaa käsityöläisyyttä, jota on aina arvostettu meillä, Tammisen toimitusjohtaja Pasi Tamminen kertoo.

Kun Lihatukku Harri Tamminen Oy aloitti toimintansa Vantaalla tammikuussa 1995, yrityksessä oli 10 työntekijää. Nykyään heitä on jo noin 100. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 40 miljoonaa euroa.

– Aloitimme lihatukkuna ja olemme vuosien varrella kasvaneet premium-lihataloksi. Olemme koko ajan pyrkineet kehittymään, emmekä ole pelänneet muutoksia. Silti Tamminen on edelleen vahvasti perheyritys, jonka menestyksen avain on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, toimitusjohtaja jatkaa.

Tamminen on viime vuosina keskittynyt tarjoamaan kuluttajille ja ravintola-alan ammattilaisille laadukasta, suomalaista pihvikarjan lihaa.

– Laadukkaat Rotukarja-tuotteemme tarjoavat mahdollisuuden luoda ravintolatasoisia annoksia myös kotikeittiössä. Tavoitteemme on, että yhä useammat suomalaiset löytävät pihvikarjan lihan erinomaisen maun, mureuden ja lukemattomat mahdollisuudet.

Kaikkien Tammisen Rotukarja- ja luomunautatuotteiden alkuperä on jäljitettävissä tilalle asti. Pasi Tamminen uskoo, että näiden tuoteryhmien kysyntä tulee kasvamaan jatkossakin.

– Rotukarja- ja luomutuotteemme puhuttelevat sekä ensiluokkaista makua arvostavia kulinaristeja että ruoan alkuperästä ja eettisyydestä kiinnostuneita kuluttajia.

Kaikki alkoi lihan leikkaamisesta. Se taito ei ole kadonnut Tammiselta.

– Monilla lihanleikkaajillamme on kymmenien vuosien kokemus. Liha on hieno raaka-aine, jota pitää kunnioittaa. Käsityönä tehty viimeistely takaa asiakkaillemme parhaat mahdolliset tuotteet. Tästä pidämme kiinni myös jatkossa, Tamminen lupaa.

www.tamminen.fi

Lihatukku Harri Tamminen Oy aloitti toimintansa vuonna 1995. Tamminen tunnetaan käsityöhön pohjautuvasta laatulihasta. Valikoima on jaettu kolmeen tuoteperheeseen: Rotukarja, Luomu ja Tamminen. Päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla.

Pepsi tuo suomalaisille markkinoille ensimmäisen vihreään pakatun kolajuoman

9d1de9c6c4a086a3_400x400ar

Suuren suosion saavuttaneen Pepsi NEXTin pakkaukset uudistuvat

Keväällä 2014 Suomen markkinoille menestyksekkäästi lanseerattu Pepsi NEXT uudistaa pakkauksensa: alkuperäinen sininen tuotepakkaus saa tammikuusta 2015 lähtien uuden vihreän ilmeen. Uusi pakkaus erottuu virvoitusjuomahyllyssä ja viestii aikaisempaa selkeämmin tuotteen ominaisuuksista; Pepsi NEXTissä on 30 % vähemmän sokeria ja sen makeutus on peräisin steviakasvista. Pakkausuudistuksen myötä Pepsi NEXT on ensimmäinen vihreään pakattu kolajuoma suomalaisilla markkinoilla.

Pepsi NEXT lanseerattiin suomalaisille markkinoille keväällä 2014. Suomalaiset kuluttajat ovat ottaneet uutuustuotteen loistavasti vastaan: lähes puolet suomalaisista kuluttajista oli maistanut tuotetta kesäkuuhun 2014 mennessä [1] , ja Pepsin mainostunnettuus nousi huimat 24 % uutuustuotteen lanseerauksen johdosta [2] .

30 prosenttia vähemmän sokeria sisältävä, steviakasvista makeutuksensa saava Pepsi NEXT oli merkittävin mullistus Suomen kolamarkkinoilla pitkään aikaan, sillä se loi uuden kategorian perinteisesti makeutettujen ja kalorittomien kolajuomien väliin. Kolamarkkinoiden edelläkävijänä Pepsi tuo ensimmäisenä vihreään pakatun kolan suomalaisille markkinoille. Pepsi NEXTin a lkuperäinen sininen tuotepakkaus muuttuu tammikuusta 2015 lähtien vihreäksi.

Pepsi NEXT on otettu loistavasti vastaan kuluttajien parissa ja uusi vihreä väri herättää varmasti kuluttajien kiinnostusta entisestään “, kertoo PepsiCo:n Suomen Commercial Activation Manager Riku Pousi.

Pepsi NEXT säilyttää kuitenkin saman tutun, kuluttajien suosiman kolan maun ja vähemmän sokeria sisältävän koostumuksensa uudistuvasta pakkauksesta huolimatta.

Uudet vihreät pakkaukset löytyvät kaupoista tammikuusta 2015 alkaen.


[1] Millward Brown

[2] OMD Finland

Fazerin Suomalainen sitkeys -tutkimus: Ruisleipä on suomalaisen sitkeyden symboli

szaeqmmwjeakbydrdhmx

Fazerin Suomalainen sitkeys -tutkimuksen mukaan sauna ja ruisleipä edustavat vahvimmin suomalaista kansallisidentiteettiämme. Suomalaista ruisleipää tai jälkiuunileipää pidetään myös ylivoimaisina sitkeyden ja sisukkuuden symboleina. Malliesimerkiksi sitkeydestä suomalaiset nostavat Teemu Selänteen, vanhempien vastaajien mielestä sisukkuuden ykkösnimi on Sauli Niinistö. Hieman yllättäen puolet meistä ei pidä nykyajan suomalaisia luonteeltaan erityisen sitkeinä tai sisukkaina.

Fazer selvitti joulukuussa Suomalainen sitkeys -tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä sitkeydestä ja suomalaisuudesta*. Tulosten mukaan sauna ja ruisleipä ilmentävät vahvimmin suomalaisuutta. Näiden lisäksi suomalaisuuteen yhdistetään nuorten ikäryhmässä vahvasti Fazerin Sininen ja salmiakki, iäkkäämpien vastaajien joukossa puolestaan joulupukki ja Sibelius.

”Ruisleivän merkitys osana suomalaisuuden ydintä on vankkumaton ja osuu hyvin myös tähän aikaan. Nyt, jos milloin tarvitaan sitkeyttä! Fazerilla sitkeys on sisäänleivottu ominaisuus paitsi ruisleivässä, myös asenteessa ja pitkäjänteisessä toimintatavassa”, Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Markus Hellström sanoo.

Tutkimukseen vastanneet ilmoittivat Teemu Selänteen edustavan henkilöistä parhaiten suomalaista sitkeyttä, Vesa-Matti Loiri ja Saku Koivu kipusivat niin ikään TOP3:een. Selänne oli ykkönen kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 65–75-vuotiaita, jotka nostavat kärkeen Sauli Niinistön. Iäkkäimpien ryhmässä toiseksi sitkeimmäksi suomalaiseksi nimettiin Paavo Väyrynen.

2015-01-08 12_00_38-Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus - Fazer Suomi

Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimuskooste(pdf)

Sitkeyttä arvostetaan, mutta sitä puuttuu nykyajan suomalaisilta

Tutkimuksen tuloksissa innovatiivisuus ja kekseliäisyys nimettiin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi, joilla Suomi saadaan nousu-uralle. Lähes joka toinen suomalainen on sitä mieltä, että nousuun tarvitaan myös sitkeyttä ja sisukkuutta. Yleinen taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät heijastunevat tuloksiin, sillä sitkeyttä ja sisukkuutta meissä näkee kuitenkin tällä hetkellä vain alle puolet (46 %) vastaajista.

Kansainvälisillä markkinoilla vahvuuksinamme pidetään erityisesti hyvää koulutusta ja teknologiaosaamista. Esimerkkeinä sitkeyttä kuvastavista ominaisuuksista nähtiin yritteliäisyys ja periksiantamattomuus. Näitä ominaisuuksia edustavat mm. yrittäjät, omaishoitajat ja työelämässä rohkeasti uuteen ammattiin kouluttautuvat.

Suvaitsevaisuutta ei sen sijaan suomalaisuuteen liitetä; vain 8 % tutkimukseen vastanneista näkee sen olevan erittäin vahva osa suomalaisuutta tai kansallisidentiteettiämme. Myös hyvinvointiyhteiskunnan liittää suomalaisuuteen vahvasti enää 20 % väestöstä.

*Fazer selvitti joulukuussa 2014 suomalaisten käsityksiä sitkeydestä ja suomalaisuudesta. Suomalainen sitkeys -tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Evidens Oy. Verkkopaneelitutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista, jotka edustavat demografioiltaan kattavasti suomalaista väestöä.

Fazer toteuttaa suomalaista ruisunelmaa: Oululainen Jälkiuunileivät leivotaan nyt 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista

print_dJmBR0LwdE

Suomessa rukiin viljely on haastavaa. Pohjoisen arktisissa oloissa tuotantoon vaaditaan kehittyneet viljelytekniikat, korkealuokkaiset ruislajikkeet sekä pitkäjänteistä yhteistyötä koko rukiin arvoketjussa. Samaan aikaan suomalaiset haluavat pitää kansallisen ikonimme, ruisleivän, aidosti suomalaisena*. Fazer on ottanut tavoitteekseen rukiin viljelyn turvaamisen Suomessa ja saavuttanut yhden tärkeistä tavoitteistaan: Oululainen Jälkiuunileivät leivotaan nyt 100-prosenttisesti suomalaisesta rukiista.

”Ruisleipä on yksi kansallisista ylpeydenaiheistamme. Olemme tehneet sitkeästi töitä, jotta suomalaista ruista riittäisi tulevaisuudessakin. Fazer Leipomoilla on valtakunnallisena toimijana mahdollisuus varmistaa, että kotimaisesta rukiista leivotut ruisleivät ovat jokaisen suomalaisen kuluttajan saatavilla”, toteaa Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat nauttia ruisleipänsä kotimaassa leivottuna*. Itsekin viljelijäperheessä kasvaneen Anttilan mukaan suomalaisuus on myös osa Fazerin sielua. ”Fazerin leipomotuotteiden kotimaisuusaste on yli 95 prosenttia, ja Oululaisen Jälkiuunileivät ovat ensimmäinen valtakunnallinen tuoteperhe, joka leivotaan nyt 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista”, Anttila painottaa.

Fazer Mylly kuusinkertaisti ruisviljelijäsopimusten määrän

Huoli suomalaisen rukiin riittävyydestä ja tulevaisuudesta käynnisti pitkäjänteisen yhteistyön koko ketjussa kasvinjalostuksesta tuoksuvaan ruisleipään saakka. Vuonna 2011 Fazer Leipomot, Fazer Mylly ja Boreal Kasvinjalostus Oy perustivat Pro Ruis -yhdistyksen, jonka tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa.

”Yhteistyössä on löydetty uusia toimintamalleja, joiden tuloksista suomalaiset kuluttajat pääsevät jo nauttimaan. Fazer Myllyn tekemien ruissopimusten määrä on kuusinkertainen aikaisempaan verrattuna. Oululaisen Jälkiuunileivät ovat yksi hieno välietappi, ja työ suomalaisen rukiin turvaamiseksi jatkuu”, Fazer Myllyn toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka iloitsee.

Oululaisen Jälkiuunileivällä on vankka jalansijansa suomalaisessa ruokahistoriassa. Ensimmäisen kerran rakastettua jälkiuunileipää leivottiin pian sotien jälkeen vuonna 1947 ja vuosikymmenien saatossa se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suomalaisen ruoan ikoneista. Fazerin uunituoreen tutkimuksen mukaan ruisleipä on edelleen suomalaisen sitkeyden symboli. **

”Oululaisen Jälkiuunileivän suosion salaisuus on sen ainutlaatuinen valmistustapa. Pitkä paistoaika matalassa lämmössä luo jälkiuunileivälle omaleimaisen maun ja rakenteen”, Heli Anttila kertoo.

Nykyisin Oululaisen Jälkiuunileipien tuoteperheeseen kuuluu neljä eri tuotetta, jotka leivotaan Lahdessa 100-prosenttisesti suomalaisesta rukiista. Vuonna 2014 Oululainen Jälkiuunileipää myytiin 12 miljoonaa pakkausta.

Ruisfaktaa

• Ruista on tällä hetkelle kylvössä Suomessa enemmän kuin kertaakaan menneenä vuosikymmenenä. Kylvöala nousi tänä vuonna 36 800 hehtaariin, joka on 60 % suurempi kuin kasvukauden 2014 viljelyala. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana syysrukiin viljelyala on ollut tätä suurempi vain kerran.
• Suomalainen, rukiista jauhettu leipäjauho on lähes poikkeuksetta täysjyväruista.
• Suomessa ruisleipä leivotaan perinteisillä menetelmillä hapatetusta taikinajuuresta.
• Ravitsemussuosituksissa kannustetaan lisäämään täysjyväviljan käyttöä. Runsaskuituinen täysjyväruisleipä parantaa suoliston ja vatsan toimintaa. Kuidun lisäksi siinä on paljon mineraaleja ja vitamiineja.

Lähde: TIKE maataloustilastot ja Fazer

*Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus
http://www.avainlippu.fi/julkaisut-ja-tutkimuks…ampanjatutkimus