Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Glögit ja kuohuviinit itsenäisyyspäivän juomasuosikkeja

Itsenäisyyspäivää edeltävän kuuden päivän aikana Alkossa myydään 59 prosenttia enemmän juomia normaaliin viikkoon verrattuna. Litroina myynnin kasvu on noin 1 051 900 litraa.

Itsenäisyyspäivän alla ostoskoriin valitaan eniten glögejä ja kuohuviinejä. Kuohuviinejä myydään juhlajaksolla 131 prosenttia enemmän, litroina myynti kasvaa on noin 74 000 litraa. Samppanjan myynti lisääntyy 82 prosenttia. Glögien myynti kiihtyy joulua kohti viikoittain. Itsenäisyyspäivää edeltävinä päivinä vahvojen glögien myynti kasvaa arviolta 139 prosenttia ja mietojen glögien noin 138 prosenttia.

Väkevistä juomista eniten kasvaa konjakkien myynti, 127 prosenttia, ja maustettujen vodkien myynti, 122 prosenttia.

Panimotuotteista IV-oluiden myyntiä juhlapäivä kasvattaa 36 prosenttia, longdrink-juomien vastaavasti 47 prosenttia.

Itsenäisyyspäivän vaikutusta myyntiin on arvioitu edellisen vuoden myyntilukujen pohjalta.

Itsenäisyyspäivän aattona perjantaina 5.12. myymälät ovat auki klo 9–18. Itsenäisyyspäivänä lauantaina 6.12. myymälät ovat kiinni.

Suomen Gastronomien Seura: Glögit paremmuusjärjestykseen

Glögit
Piparkakkumausteita, laventelia ja suklaata! Suomen Gastronomien Seura arvioi joulun glögitarjonnan sokkotastingissa. Yllätysvoittajaksi raati nosti seuran sihteerin Arja Porvalin perinteisen omatekoisen glögin. Parhaaksi Alkosta saatavaksi tuotteeksi arvioitiin Blossan vuoden 2014 laventelin makuinen vuosikertajuoma.

Suomen Gastronomien Seura Ry:n jäsenistä koostunut 14-henkinen raati arvioi joulun 2014 glögitarjontaa 25.11.2014 Haaga Instituutti -säätiössä. Arvioitavia glögejä oli kahdeksan. Glögeistä löytyi hunajaa, suklaata, perinteisiä joulumausteita sekä yllättäviä makuja, jotka saivat raatilaiset hämmentymään. Sanallisen arvioinnin lisäksi glögit laitettiin numeeriseen järjestykseen antamalla pisteitä asteikolla 1-5.

Maisteltavien glögien joukkoon mahtui raatilaisten mielestä myös pikemminkin after skihin sopivia juomia, talvisen eväsretken lämmittäjiä ja villasukat jalassa takan äärellä nautittavia makuvaihtoehtoja.

Blossa 2014 laventeli vuosikertaglögiä arvioitiin seuraavasti:
Hyvin vaalean keltainen juoma koettiin väriltään melko mitäänsanomattomaksi. Tuoksua kuvailtiin joulumausteiseksi ja parfyymiseksi ja siitä löytyi seljankukkaa ja sitrusta. Makua arvioitaessa Blossa kirvoitti muun muassa seuraavaan kommenttin ”keveä ja kesäinen joulujuoma”. Raadin mielestä Blossa oli vaaleista glögeistä paras. Pisteitä juoma sai raadilta 51.

Alkosta ostettavat jouluglögit voitti selkeällä piste-erolla (66 pistettä) seuran sihteerin Arja Porvalin punaviinipohjainen jouluglögi. Makua kuvailtiin perinteiseksi, sopivan jouluiseksi ja makeaksi sekä suomalaiseen makuun sopivaksi.

Muut Suomen Gastronomien Seuran maistelemat glögit:

Vana Tallinn Glögi (12 %), Liviko
Juhla Glögi (20 %), Pernod Ricard Finland Oy
Matilda talvijuoma (15 %) Pramia Oy
Loimu 2014 vuosikertaglögi (24 %), Lignell & Piispanen
Lumoava appelsiini-suklaa (15 %), Lignell & Piispanen
Rauschgoldegel Glühwein Organic (10 %), GEFA Nürnberger Likörfabrik

Suomen Gastronomien Seura Ry haluaa ilahduttaa hyvän ruoan ystäviä jakamalla voittajaglögin reseptin:

Arjan perinteinen jouluglögi

10 henkilölle

10 g kardemummaa
10 g neilikkaa
10 g tai 2 palaa kanelia
10 g tai 2 palaa inkivääriä
3 dl sokeria
2 pulloa punaviiniä
2 dl madeiraa
3 dl Koskenkorvaa tai vodkaa

Lisää kaikki aineet kattilaan, kuumenna kiehumispisteeseen ja tarjoile rusinoiden ja manteleiden kanssa. Annoksesta tulee noin 2 litraa valmista glögiä.

JACKY-VANUKKAIDEN VALMISTUS SIIRTYY RUOTSIIN

Orkla Foods Finland Oy on päättänyt syyskuun lopussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut Lahden tehtaan tilanteesta. Neuvottelujen jälkeen on päätetty, että Jacky-vanukkaiden ja tuorejuustojen valmistus siirretään konsernin Ruotsin tehtaille. Jacky-jugurttien valmistukselle haetaan konsernin ulkopuolista yhteistyökumppania. Lahden tehdas suljetaan.

Vanukkaiden ja tuorejuustojen valmistus loppuu Lahden tehtaalla arviolta loppuvuonna 2015 ja jatkuu Örebron (vanukkaat) ja Frödingen (tuorejuustot) tehtailla alkuvuonna 2016. Tuotannon siirtämisen mahdollistavat Orkla Foods Sverigen tekemät investoinnit uuteen täyttö- ja pakkauslinjastoon. Örebrossa valmistetaan tällä hetkellä mm. Risifrutti-riisivälipaloja.

Jacky-jugurtteja valmistetaan Lahden tehtaalla tehtaan sulkemiseen saakka, jonka jälkeen tuotteiden valmistusta jatketaan alihankintana.

Lahden tehtaan toiminta päättyy vuoden 2015 lopussa.

Syynä tuotannon siirtämiseen ja tehtaan sulkemiseen on tehtaan kannattamaton toiminta, vanhentunut tekniikka sekä koventunut kilpailu. Orkla Foods Finland osti Lahden tehtaan Unileveriltä vuonna 1998. Kannattavuutta on näinä vuosina yritetty parantaa tuotekehityksellä, mutta riittävää menestystä ei ole saavutettu.

Lahden tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 41 henkilöä, joiden työsuhteet tulevat päättymään tehtaan valmistuksen loppuessa. Orkla Foods Finland Oy:n Turun tehtaan vihannes- ja kalanpakkaussesongit mahdollistavat määräaikaisten työsuhteiden tarjoamisen ainakin osalle irtisanotuista.

Orkla Foods Finlandilla on Turussa vihannes- ja sillitehtaat. Jälkimmäiseen avattiin juuri kaksi uutta tuotantolinjaa.

Saloniemen Juustola valittiin Vuoden Luomuyritykseksi

IMG_4026
Riitta ja Jouni Saloniemi ovat pitäneet tilaa vuodesta 1998, mutta luomuun siirryttiin virallisesti vasta 2012.
Luomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Saloniemen Juustolan, joka tuottaa 25 erilaista juustoa Suomen alkuperäiskarjarotujen – lehmien, vuohien ja lampaiden maidosta. He myyvät myös raakamaitoa.
– Saloniemet ovat kehittäneet yritystä päättäväisesti ja saaneet maukkaan ja monipuolisen tuotevalikoiman markkinoille, kertoo valinnan tehneen Luomuliiton hallituksen puolesta toiminnanjohtaja Elisa Niemi.
juustola_rivi_3juustoa
Saloniemen tilalla on noin 120 lypsävää vuohta ja 20 lypsylehmää, joista puolet ja puolet ovat Itä- ja  Länsi-Suomen alkuperäiskarjaa. Niin alkuperäisrotujen ja kuin myös luomueläinten maidon rasvahappokoostumuksessa on tieteellisesti havaittu terveyshyötyjä.
Riitta ja Jouni Saloniemi ovat pitäneet tilaa vuodesta 1998, mutta luomuun siirryttiin virallisesti vasta 2012.
– Monet tutut tuottajat varoittivat, että paperityötä on luomussa paljon. Paperityö ei ole kuitenkaan ollut ongelma, vaan luomu tuntuu todella hyvältä ratkaisulta, kertoo Riitta Saloniemi.
– Tänä vuonna saimme pakkauksiimme myös Leppäkerttu-merkin. Sillä haluamme viestittää, että rehuja myöten kotimainen luomutuotanto on meille sydämen asia.
Riitta Saloniemi puhuu raakamaidon puolesta aktiivisesti. Hän kuulee asiakkailtaan, että monet eivät voi juoda pastöroitua maitoa, mutta raakamaitoa voivat. Tieteellinen selitys tälle löytyy ainakin siitä, että pastöroidessa maidosta tuhoutuu laktaasientsyymi, joka auttaa laktoosin hajoamisessa elimistössä.
Yrityksen kotisivulla on uutisblogi ja myös Facebook-sivuilla kuulumisia kerrotaan aktiivisesti. Yrittäjäpariskunnan lisäksi Varsinais-Suomen Laitilassa työskentelee kaksi avustajaa, juustolassa ja eläimien parissa.
Tuotteita myydään vakituisesti 40 kaupassa. Kesä- ja joulusesonkeina myyntikanavia on enemmän ja myös tuotevalikoimaan tulee sesonkierikoisuuksia.
Voittaja julkistettiin valtakunnallisilla Luomupäivillä Seinäjoella 25.11.

Luomukinkkuja hyvin saatavilla

Luomujoulukinkkuja on tänä vuonna tarjolla huomattavasti edellisvuosia enemmän. Luomukinkun voi nyt ostaa helposti tavallisestakin ruokakaupasta.

Pro Luomu arvioi, että joulumarkkinoille tulee kotimaisia luomukinkkuja yhteensä noin 120 000 kg. Se on noin 1,8 prosenttia kaikista kotimaisista kinkuista. Suomalaisten luomukinkkujen lisäksi myynnissä on muutama tuhat kiloa tanskalaisia luomujoulukinkkuja.

Kotimaisten luomukinkkujen aiempaa runsaampi tarjonta on seurausta siitä, että luomusianlihantuotanto on lisääntynyt selvästi muutaman melko suuren sikatilan siirryttyä luomuun. Viime vuonna luomusianlihaa tuotettiin Suomessa noin 0,7 miljoonaa kg, mikä oli yli puolet enemmän kuin vuonna 2012.

Maassamme on tällä hetkellä 15 luomusikatilaa.

Isot kauppaketjut tuplanneet tarjontansa

Vielä muutama vuosi sitten luomukinkkua halajavan piti varata kinkkunsa likipitäen jo kesähelteillä; nyt luomukinkun voi hankkia rauhassa vielä joulukuussakin. Ostopaikoissa on paljon valinnanvaraa.

Luomukinkkuja on runsaasti tavallisten ruokakauppojen valikoimissa: esimerkiksi S- ja K-ketjut ovat tuplanneet tarjontansa. SOK:n kaupoista luomukinkkuja löytyy kaikista Prismoista sekä useiden S-marketien valikoimista, Ruokakeskon kaupoista luomukinkut ovat ainakin K-citymarketien ja K-supermarketien valikoimissa. Myös Stockmann Herkku myy luomukinkkuja.

Lisäksi luomukinkkuja löytyy hyvin pienistä luomuun ja lähiruokaan erikoistuneista myymälöistä sekä nettiruokakaupoista. Niin ikään muutama luomusikatila myy kinkkujaan suoraan kuluttajille.

Mikä tekee kinkusta luomun?

Markkinoilla olevat luomukinkut ovat malliltaan ja kooltaan samanlaisia kuin tavanomaisetkin kinkut eli pääosin harmaasuolattuja, joko luuttomia pieniä kinkkuja tai potkallisia suurempia kinkkuja. Valtaosa luomukinkuista myydään pakastettuina, mutta myös tuoresuolattuja on saatavilla hieman.

Eroa tavanomaisiin kinkkuihin on kuitenkin tuotantotavassa ja kinkun valmistusprosessissa. Luomusikalassa eläimillä on tavanomaista väljemmät tilat ja mahdollisuus ulkoilla. Lisäksi luomusiat ruokitaan luomurehulla, joka ei saa sisältää esimerkiksi muuntogeenistä soijaa.

Kinkun valmistuksessa suurin ero tavanomaiseen nähden on se, että luomussa ei käytetä fosfaattia.

Maku saa ostamaan luomua

Suomen suurin kotimaisten luomujoulukinkkujen valmistaja on Pajuniemi Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Peter Westerholm arvioi, että kuluttajien tärkein syy ostaa luomukinkku on maku.

– Luomujoulukinkun koostumus on hieman erilainen kuin tavanomaisen, koska valmistuksessa ei käytetä fosfaatteja eikä muita lisäaineita. Kinkun oma maku tulee siksi paremmin esille, hän selventää.

Westerholm muistuttaa, että lisäaineettomuuden takia luomujoulukinkku saattaa paistettaessa valuttaa tavanomaista enemmän rasvaa ja nesteitä. Paistamisessa kannattaakin käyttää paistopussia tai korkeaa uunivuokaa kinkun alapuolella sekä noudattaa tarkasti maltillista ja matalaa paistolämpötilaa.

Katso tästä luomujoulukinkun paisto-ohje
http://www.pajuniemi.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=21&cntnt01origid=15&cntnt01returnid=73

Mistä voi hankkia luomujoulukinkun?
Ruokakaupasta: Prisma, monet S-marketit, K-citymarket, K-supermarket, Stockmann
Erikoismyymälästä: esim. Topin Maatilamyymälä (Muuruvesi ja Kuopio), Ryytimaa (Hämeenlinna), Pajuniemi Oy/Helsingin Vanha Kauppahalli
Nettikaupasta: esim. Tilakauppa.fi, Kotitila.fiTuoretori.fi
Luomutilalta: esim. Leppälän luomutila

Linkit

Fazer juhlistaa ruokailupalveluidensa juuria – mukana Lotta Svärd Säätiö

V78_5Lottiaruokajonossatarkkakuva_Lottamuseo_mainittava_julkaistaessa_TIF

 

Kuvaoikeudet:  Lottamuseo

Vuonna 1944 Suomeen perustettiin Työmaahuolto, joka hoiti sodan jälkeisten rakennustyömaiden muonituspalveluja lottien vahvalla kokemuksella. Lottien osaaminen siirtyi 1970-luvulla yritysostojen kautta Fazerille ja Amica-ravintoloihin. 23.11.2014 tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun lottajärjestö Suomessa lakkautettiin.

Fazer Food Services juhlistaa muonituslottien työtä

Fazer sai alkunsa, kun Karl Fazer avasi ranskalais-venäläisen konditorian Helsinkiin. Ravintolatoiminnasta tuli merkittävä osa Fazerin liiketoimintaa, kun Fazer Catering (nykyinen Fazer Food Services) perustettiin vuonna 1976. Vuonna 1978 Fazer osti Työmaahuollon, joka oli suomalaisen työpaikkaruokailun uranuurtaja.

”Fazerin ruokailupalveluosaaminen perustuu suomalaisen Lotta Svärd -järjestön muonitustoimintaan. Itsenäisyyspäiväviikolla juhlistamme muonituslottien työtä ja Lotta Svärd -järjestöä; yrityksemme juuria”, Fazer Food Servicesin Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola kertoo.

Työmaahuolto-niminen yhdistys perustettiin vuonna 1944 muonituksen järjestämiseksi työmailla, joita järjestettiin sotapalveluksesta vapautuville miehille. Työmaahuolto työllisti lottia, joiden tietotaito siirtyi Fazerille 1970-luvun lopussa kun yritys osti Työmaahuollon liiketoiminnan. Yli 120 vuoden aikana Fazerin ravintolaliiketoiminta on kasvanut ja toimintaa on neljässä maassa. Suomessa ravintolat tunnetaan parhaiten Amica-brändistä.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi: Fazerin Lottamenu

Fazer Food Services ja Amica-ravintolat juhlistavat muonituslottien työtä ja Lotta Svärd -järjestöä, sillä lottien ruokailupalveluosaaminen ja edelläkävijyys sekä tietotaito ovat ruokailupalveluidemme perusta.

Itsenäisyyspäiväviikolla henkilöstöravintoloillamme on mahdollisuus toteuttaa Lottamenu yhtenä lounasvaihtoehtona. Lottamenu on Fazer Food Servicesin tuotekehityksen luoma modernisoitu historiallinen makumatka, joka pohjautuu jälleenrakentamisen ajan reseptiikkaan.

Fazerin Lottamenu
Nokkoskeittoa
Nyhtöpossua tillikastikkeessa
Keitettyjä perunoita
Paahdettuja hunaja-punajuuria
Etikkakurkkua ja porkkanaraastetta
Puolukkakiisseliä ja kauramurua

Reseptejä kotikeittiöille verkossa itsenäisyyspäiväviikolla: www.amica.fi

Itsenäisyyspäivänjuhla Kulosaaren yhteiskoululla

Juhlinta huipentuu tapahtumaan Kulosaaren yhteiskoululla 5.12. klo 9-10.30

Tapahtumassa mukana
Kulosaaren yhteiskoulu
Fazer Food Services
Lotta Svärd Säätiö
Lottamuseo
Elo-säätiö
Opetusministeri Krista Kiuru

Fazerin ruokailupalvelut

Ravintolatoiminnasta tuli merkittävä osa Fazerin liiketoimintaa, kun Fazer Catering (nykyinen Fazer Food Services) perustettiin vuonna 1976. Yrityksen toimialana oli ”henkilöstöravintoloiden hoito ja pakasteruuan valmistus”. Ensimmäinen ravintola avattiin Helsingissä Akava-talossa. Toiminnassa korostuivat alusta lähtien asiakaslähtöisyys, laatutietoisuus ja kansainväliset trendit. Harva kuitenkaan tietää että iso osa Fazerin ruokailupalveluosaamisesta on perintöä suomalaisilta muonituslotilta.

Vuonna 1978 Fazer osti Työmaahuollon, joka oli työpaikkaruokailun uranuurtaja. 1970-luvun lopulla Fazer Cateringilla oli yli 700 työntekijää joista noin 600 oli vakituisia. Yrityskaupan ja etenkin sen mukana Fazerille siirtyneen henkilökunnan mukana siirtyi valtava osaamispääoma, jota oli kehitetty Työmaahuolto ry:n perustamisesta lähtien.

Nykyään Fazer Food Services tarjoaa maukasta ruokaa ja asiakaskohtaisia palveluratkaisuja. Suomessa tarjoamme päivittäin 130 000 ateriaa. Palveluvalikoimaan kuuluu muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstöravintoloita, opiskelijaravintoloita, kongressi-, kokous- ja tilausravintoloita sekä koulujen ja julkisten laitosten ruokailupalveluja. Lounaan ohella tarjolla on hyvinvointia tukevia, monipuolisia asiakaskohtaisia ratkaisuja päivän kaikkiin hetkiin sekä maukasta, vaihtelevaa ja ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa myös kotiin vietäväksi. Fazer tarjoaa asiakkailleen myös korkealaatuista edustustarjoilua.

Juuresten juhla alkakoon

Tuotteet_kuva

 

Kuvaoikeudet: H&H Tuominen

Juurekset ovat viime vuosina raivanneet oikeutetusti paikkansa ruokalautasille niin kodeissa kuin ravintoloissakin. Tämä ei ole ihme, koska juureksissa yhdistyy niin moni hyvä asia. Juuresten valtit ovat herkullinen maku, hyvä ravintoarvo ja ekologisuus. Juureksia on kaikkien saatavilla ja vieläpä edulliseen hintaan.

Joulu on perinteisesti juuresten juhlaa. Suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat rosolli, porkkana- ja lanttulaatikot, mutta juureksista halutaan nauttia myös uusin tavoin ja entistä monipuolisemmin. Porkkanan, punajuuren ja lantun lisäksi suositaan palsternakkaa ja selleriä, maa-artisokkaa ja naurista, pieninä määrinä myös mustajuurta, juuripersiljaa, piparjuurta, retiisiä ja retikkaa.

Makupari juureksen mukaan

Juureksia on helppo yhdistellä, mutta niitä kannattaa maistella myös erikseen ja etsiä niille parhaita makupareja. Porkkanalle sopii fenkoli tai anis, appelsiini tai rakuuna, punajuurelle omena tai timjami, lantulle inkivääri. Manteli, pähkinät ja siemenet täydentävät juuresten makuja, myös öljyinä. Kaikki juurekset piristyvät piparkakkumausteista: kanelista, neilikasta, kardemummasta, muskotista, inkivääristä tai tähtianiksesta.

Paahdettuina ja marinoiden

Monen mielestä uunissa paahdettuina juurekset maistuvat kaikkein parhailta, pehmeiltä ja täyteläisiltä. Joulun aikaan juureksia voi kypsentää uunissa lohkoina kerralla enemmänkin, ja kuumentaa pöytään vaihdellen sopiva määrä yrttejä lisäten. Soseutetuista juureksista valmistuu moni herkku, esimerkiksi hienostuneet keitot tai erilaiset tahnat hummuksen tavoin.

Koska juuresten makumaailma on yleensä makea, rinnalle sopii hapokas kastike. Keitettyjä tai höyryssä kypsennettyjä juureksia voi suikaloida ja antaa marinoitua sitrus- tai viinietikkakastikkeessa. Marinoidut juurekset muuntuvat helposti ruokaisiksi salaateiksi, kun niihin lisää esimerkiksi sinihome- tai vuohenjuustoa, kypsennettyjä härkäpapuja, savukalaa tai kinkkua.

Oikopolkuja kiireiselle

Eri tavoin esikäsiteltyjen juuresten valikoimat lisääntyvät joulun alla. Valmiiksi kuoritut, pilkotut, kypsennetyt ja soseutetut juurekset nopeuttavat kokkausta. Täysin valmiitakin juuresruokia kehitetään joka vuosi lisää.

Joulujuurekset -teemaviikkoa vietetään viikolla 48 eli 24. – 30.11.2014

:ALKO: Beaujolais nouveau myyntiin torstaina 20.11.2014

Beaujolais nouveau on valmistettu kuluvan satovuoden gamay-rypäleistä, ja se tulee myyntiin muutaman kuukauden kuluttua sadonkorjuusta. Viinit ovat tarkoitettu nautittaviksi mahdollisimman tuoreina.

Alkoon tulee tänä vuonna kaksi beaujolais nouveau -viiniä:

455357 Duboeuf Beaujolais Nouveau 9,98€

Georges Duboeuf Beaujolais Nouveau on maultaan kevyt, vähätanniininen, kirsikkainen, vadelmainen, hennon banaaninen ja kevyen mausteinen.

Viiniä on ostettu Alkoon 32 400 pulloa. Viiniä edustaa Suomessa Beverage Partners Finland Oy.

413377 Château des Loges Beaujolais Villages Nouveau 9,98 €

Château des Loges Beaujolais Villages Nouveau on maultaan kevyt, vähätanniininen, punaherukkainen, mustikkainen, kevyen vadelmainen ja hennon mausteinen.

Viiniä on ostettu Alkoon 19 800 pulloa. Viiniä edustaa Suomessa Stella Wines Oy.

 Vuoden 2014 sadon laatuarvio erinomainen

Vuoden 2014 syyskuun sää oli Beaujolais’n alueella poikkeuksellisen hyvä sadonkorjuun kannalta, auringonpaisteesta saatiin nauttia normaalia syyskuuta enemmän. Tästä syystä rypäleet voitiin poimia optimaalisessa kypsyydessä syyskuun loppuun mennessä. Viineistä odotetaan runsaita, marjaisan raikkaita ja tasapainoisia.

Nauti nouveau hieman viilennettynä

Beaujolais nouveau on parhaimmillaan, kun se nautitaan hieman viilennettynä, 12–14-asteisena. Viini säilyttää hedelmäisen luonteensa ja parhaat ominaisuutensa noin kuuden kuukauden ajan. Beaujolais nouveau sopii hyvin buffetpöydän viiniksi ja mutkattomaan yhdessäoloon. Sen kanssa maistuvat muun muassa juustot, sipulikeitto, piiraat, laadukkaat makkarat, pateet ja salaatit. Myös kananpoika ja muut kevyehköt liharuoat toimivat beaujolais nouveaun kumppanina.

Valmistusmenetelmä

Beaujolais nouveau valmistetaan macération carbonique -menetelmällä, jossa rypäletertut pannaan käymisastiaan kokonaisina. Massan painosta astian pohjalla olevat tertut murskaantuvat ja niistä valuva mehu alkaa käydä rypäleiden pinnalla olevan luonnonhiivan avulla. Käymisessä syntyvä hiilidioksidi työntää käymisastiassa olevan hapen pois ja imeytyy ylempänä oleviin rypäleterttuihin. Rypäleiden sisällä alkaa hiilidioksidikäyminen, joka saa lopuksi rypäleet puhkeamaan. Maseraatio kestää 4–5 vuorokautta, minkä jälkeen viini käy normaalin punaviinin tavoin. Tämä menetelmä tuottaa hedelmäistä ja runsasaromista punaviiniä.

BENECOL-TUOTTEET BRASILIAN MARKKINOILLE

benecol_lacteo_shefa

Raision uusi Benecol-partneri Shefa on aloittanut Benecol-maidon lanseerauksen Brasiliassa. Shefa on merkittävä brasilialainen meijerituotteiden ja juomien valmistaja, jonka tavoitteena on nyt lanseerattavan UHT-maidon lisäksi laajentaa Benecol-tuotteiden valikoimaa tulevaisuudessa. Benecol-tuotteiden lanseeraus Brasiliassa tukee Raision Benecol-liiketoiminnan tavoitetta laajentua uusille markkina-alueille.

Raision Licensed brands -toimintojen johtaja Mikko Laavainen pitää Benecol-tuotteiden lanseerausta Brasiliassa merkittävänä askeleena. ”Benecol-liiketoiminta tekee pitkäjänteistä työtä laajentuakseen uusilla markkina-alueille paikallisten partnereidensa kanssa. Erityisesti Aasiassa ja Etelä-Amerikassa kolesterolia alentavien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa nopeimmin elintason kasvaessa ja ruokailutottumusten muuttuessa. Benecol-tuotteet ovat myynnissä lähes 30 maassa. Etelä-Amerikan maissa Benecol-tuotteet ovat Brasilian lisäksi myynnissä Chilessä, Ecuadorissa ja Columbiassa.”

Shefan tuotevalikoimaan kuuluvat UHT- ja maustetut maidot, hedelmämehut, soijajuomat ja kermat. Shefa Benecol -maitoa tullaan myymään pääasiassa kaupunkien suurissa vähittäiskaupoissa ympäri maan.

Brasilian noin 200 miljoonan väestöstä yli 40 prosentilla aikuisista on kohonneet kolesteroliarvot. Ostovoimaisen keskiluokan kasvaessa brasilialaisten ruokailutottumuksissa on tapahtunut selvä muutos. Perinteisten brasilialaisten ruoka-aineiden, kuten riisin, papujen ja kalan käyttö on vähentynyt länsimaisten ruokailutottumusten yleistyessä.

Suomen Paras Hunaja tuli Oulujokilaakson puolukkakankaalta

tervola-hunaja-MariKoistinen

Vuoden Paras Hunaja 2014 -voiton vei Raimo Tervola puolukkahunajallaan. Myös toinen hänen hunajistaan pääsi loppukilpailuun asti. Kuvaoikeudet: Mari Koistinen

Suomen Parhaan Hunajan 2014 -tittelin voitti oululainen Raimo Tervola Oulujokilaakson hunajallaan. Suomen Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa järjestettyyn hunajakilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä mehiläistarhaajia. Voittaja valittiin lauantaina Turussa.

Vuotuiseen Suomen Paras Hunaja –kilpailussa kisasi tänä vuonna 145 eri hunajaa. Kilpailussa on neljä sarjaa: kiteytetty, juokseva, yksikukkahunaja (lajihunaja) ja aluekuvahunaja (lajihunaja).

Kiteytetyn hunajan sarjan voitti Petteri Helander Övermarkista, juoksevan hunajan sarjan voitti Raimo Tervola Oulusta, yksikkukahunajan sarjan voitti Veikko Lehtonen Saarijärveltä ja aluehunajasarjan myös Raimo Tervola.

Kokonaiskilpailun eli Vuoden Paras Hunaja –tittelin hunajalleen sai aluehunajallaan Raimo Tervola Oulusta. Voittajahunaja on täydellistä puolukkahunajaa Oulujokilaaksosta.

Voittajahunaja puolukkakankaalta

Tervola voitti siis sekä juoksevien hunajien sarjan, aluekuvahunajan sarjan että kokonaiskilpailun. “Samat mehiläiset keräsivät myös molemmat voittohunajat”, Tervola iloitsee. Noin 13 vuotta tarhannut Tervola hankki alun perin mehiläisiä marjatilalleen pölytykseen. Nyt pesiä on reilut 20.

”Tiesin heti, että tässä hunajassa on hieno aromi. Puolukasta se tulee.”

Hunajasato oli Tervolalla tänä vuonna erinomainen: keskisato oli 91 kg/pesä. Tervola myy suurimman osan hunajastaan itse.

Voittajalta vaaditaan moitteetonta laatua

Kilpailussa valitaan kunkin sarjan paras hunaja viiden loppukilpailuun päässeen hunajan joukosta yleisöäänestyksellä. Kokonaiskilpailun voittajaksi valitaan kaikkein eniten ääniä saanut hunaja.

Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös omana sarjanaan aluekuvahunaja eli tietyltä alueelta kerätty hunaja. Eniten hunajia oli kiteytettyjen hunajien sarjassa, jossa jouduttiin kilpailemaan 90 näytteen kanssa.

Jotta hunaja pääsee viiden parhaan joukkoon, sen on oltava täysin moitteetonta ulkonäkönsä, hajunsa ja makunsa puolesta. Hunajia karsitaan mm. ilmakuplien, käymisen, roskien ja vaahdon perusteella.

Laatuhunaja on myös rakenteeltaan miellyttävää, eli esimerkiksi hunajan kiderakenteen on oltava samettisen pehmeää, SML:n laatutoimikunta kuvailee.

Loppukilpailuun päässeet ja sijoitukset

Sarja 1: kiteytetyt hunajat
1  PETTERI HELANDER ÖVERMARK
2  Kristiina Moilanen SAARIJÄRVI
3  ERKKI HILSKA SAARIJÄRVI
4  Sini Riihiaho HAAPAVESI
5  RISTO PYKÄLÄMÄKI SAARIJÄRVI
Sarja 2: juoksevat hunajat
1  RAIMO TERVOLA OULU
2  JOUKO ESKELINEN KARTTULA
3  Raino-Lars Albert JOENSUU
4  PEKKA LÖNNQVIST VIHIJÄRVI
5  VEIKKO LEHTONEN SAARIJÄRVI
Sarja 3: yksikukkahunajat
1  VEIKKO LEHTONEN SAARIJÄRVI Kuminahunaja
2  KARI VÄÄRÄKANGAS YLIVIESKA Mesikastehunaja
3  SATU NURMI PAIMIO Valkomesikkä
4  JOSEFIINA KESKUSTALO LANNEVESI Hunajakukka
5  AAPPO VALO KAUSTINEN Hillahunaja
Sarja 4: aluekuvahunajat:
1 RAIMO TERVOLA OULU Oulujokilaakson hunaja
2  MERJA-RIITTA LAURILA ESPOO Stadin hunajaa
3  Tapani Kiiskinen NURMES Egyptinkorven hunajaa
4  Maija-Liisa Korkiakoski OULUNSALO Metsäalueen hunaja
5  PETTERI HELANDER ÖVERMARK Lillsundin hunaja