Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Smoothiet pohjoisen marjoista ja Muumi-uutuuksia Turun Ruokamessuilla

roberts-berry-smoothiet-marjoilla

Turkulainen perheyritys maistattaa raikkaita smoothieitaan Turun Ruokamessuilla 3.-5.10.2014

Robertsin Berry Smoothieissa ei maistu banaani, vaan pohjoisen luonnon aidot, kirpeät maut. Kansainvälisestikin huomiota saaneet smoothiet valmistetaan yrityksen omalla tehtaalla Turussa hyödyntäen marjat kokonaan. Mukana ovat myös vitamiinipitoiset kuoret sekä terveellisiä öljyjä sisältävät siemenet.

Kolme luonnollista makua

140 tyrnimarjaa sisältävän smoothien makua on pehmennetty lempeällä aprikoosilla. Jo yksi purkillinen täyttää päivittäisen C-vitamiinin saantisuosituksen ja aloittaa aamun aurinkoisesti. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan. Mustikkasmoothiessa kesän marjojen maku säilyy ympäri vuoden. Purkilliseen smoothieta on mahdutettu 280 mustikkaa, mikä täyttää päivittäisen marjojen saantisuositusmäärän.

Muumitkin rakastavat marjoja!

roberts-muumi-smoothiet

Syyskauden uutuuksina Roberts esittelee messuilla iki-ihanien Muumien tähdittämät marjasmoothiet. Pienempiin pakkauksiin pakatut Muumi-smoothiet sopivat hyvin pieneen käteen ja käteväksi matkaevääksi. Makuina lasten suosikit mustikka ja vadelma.

Myllyn Paras tarjoaa syksyyn muhevan monikäyttöisen herkuttelutuotteen: Myllyn Paras Voitaikinatasku

38492364762643gf4

Myllyn Paras tuo markkinoille pakastetaikinaryhmään uuden kätevän käyttöidean, joka pohjaa suosittuun Lippa-formaattiin.

Uutuus on ensiluokkaisesta voitaikinasta valmiiksi muotoiltu Voitaikinatasku, joka on paistamisen jälkeen helppo avata ilman veistä ja täyttää erilaisilla suolaisilla ja makeilla täytteillä.

Herkullinen uutuus sopii erilaisten juhlien tarjottavaksi, illanistujaisiin tai arkikäyttöön.

VOITAIKINATASKU-tiedot:

  • 420 g pakkauksessa on 10 taikinataskua, yksittäisen taskun mitat taitettuna n. 10 x 7,5 cm.
  • Vähälaktoosinen
  • Kotimainen Avainlippu-tuote

 

Nauti olutta kohtuudella – tiesitkö näistä terveyshyödyistä?

aa1vu1wamftupezcdlni

Olut on muutakin kuin janon sammuttava seurajuoma, sillä on nimittäin monia yllättäviä terveysvaikutuksia. Oluen nauttiminen voi muun muassa parantaa muistia ja vahvistaa luita. Juomisen tahdilla on asiantuntijan mukaan kuitenkin suuri merkitys alkoholijuoman terveellisyydelle.

Moni ruoka tai juoma on kohtuudella nautittuna terveellistä. Kohtuullisen oluenjuonnin katsotaan tutkimustulosten valossa vahvistavan esimerkiksi luita. Olut sisältää luille tärkeää piitä, joka ehkäisee luukatoa. Tutkimusten mukaan liiallinen oluenjuonti taas vastaavasti lisää luunmurtuman riskiä.

– Piitä löytyy ohran kuorikerroksesta, josta se siirtyy oluen valmistusprosessin aikana juomaan. Pii on oluessa helposti liukenevassa ja hyvin imeytyvässä muodossa. Etenkin ohramaltaista tehty olut voikin olla merkittävä piin lähde, sanoo viljateknologian professori Hannu Salovaara Helsingin yliopistosta.

Salovaaran mukaan oluesta löytyvä kalium puolestaan voi vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen.

– Korkea verenpaine johtuu usein natriumista, jota saadaan suolasta. Kalium taas tasapainottaa natriumin vaikutuksia ja voi sitä kautta laskea myös verenpainetta. Kaliumilla on virtsaneritystä lisäävä vaikutus, jolle myös useimmat verenpainelääkkeet perustuvat, Salovaara kertoo.

Vesi vanhin voitehista

Olut auttaa kohtuullisesti käytettynä myös aivoja. Yhdellä olutannoksella päivässä voi erään tutkimuksen mukaan laskea muistiongelmien kuten esimerkiksi Alzheimerin taudin todennäköisyyttä jopa viidenneksellä. Tutkimukseen osallistuneista 11 000 iäkkäästä naisesta moni ilmoitti myös tuntevan itsensä absolutismin nimeen vannovia ikätovereitaan nuoremmaksi.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän tutkimuksen mukaan kohtuullinen oluen nauttiminen saattaa alentaa munuaiskivien kehittymisen todennäköisyyttä jopa 40 prosentilla. Oluen munuaisten toimintaa tehostavaa vaikutusta on selitetty oluen korkealla vesipitoisuudella, sillä munuaiskivien kehittymiseen vaikuttaa alhainen nestetasapaino.

– Yksi oluen tärkeimmistä terveyshyödyistä on yksinkertaisesti se, että olut koostuu suurimmaksi osaksi vedestä, toteaa professori Salovaara.

Alkoholi ei paranna

WHO:n alkoholiasiantuntijana ja Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajana toiminut tohtori Kari Poikolainen muistuttaa, että lääkkeeksi jo puhjenneisiin tauteihin oluesta tai muusta alkoholijuomasta harvemmin on.

– Tähän ei ole yleispätevää eikä yksiselitteistä vastausta. Joissain tapauksissa sepelvaltimotautipotilas voi hyötyä pienestä määrästä alkoholia, mutta asiaan vaikuttaa tautidiagnoosin lisäksi taudin vaikeusaste, muut sairaudet, elintavat ja perimä.

Alkoholijuomien terveellisyys riippuu paitsi määrästä ja tottumuksista, myös rytmistä. Poikolaisen mukaan eri alkoholijuomista saatavat terveyshyödyt ovat suurin piirtein samat, jos alkoholimäärä ja juomatapa – rytmi ja vauhti – ovat samoja.

Poikolainen toteaa kirjassaan, että terveyden kannalta on merkitystä sillä, juoko esimerkiksi viisi alkoholiannosta nopealla tahdilla vai juoko samat lasilliset kolme tuntia kestävän aterian aikana.

– Suurimmat hyödyt saavutetaan juomalla vähän ja hitaasti, humaltumatta. Ellei kohtuukäyttö onnistu on paras olla raittiina.

Tänään järjestetään Brysselissä seitsemäs Beer and Health -symposiumi, jossa esitellään uusinta tutkimustietoa kohtuullisen oluenkulutuksen vaikutuksista terveyteen. Symposiumin järjestää The Brewers of Europe. Lue lisää osoitteessa www.beerandhealth.eu..

Messukeskuksen Kevätmessut Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -kisojen areenana

17d13e62-da27-4b2e-84c9-ac57bd44e36d-main_image
Kokkien suomenmestaruuskilpailu Vuoden Kokki ja tarjoilijoiden kilpailu Vuoden Tarjoilija järjestetään ensi keväänä Messukeskuksen Kevätmessuilla. Samalla myös Lähiruoka & Luomu -tapahtuma vaihtaa paikkaa Lapsimessujen yhteydestä Kevätmessukokonaisuuden osaksi. Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut järjestää ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Kilpailut pidetään 26.–27.3.2015.

Kokki- ja tarjoilijakilpailuiden areena vaihtuu koti-, puutarha ja mökkiteemaisen Kevätmessukokonaisuuden yhteyteen. Ensi keväänä Messukeskuksessa vietetään Kevätpuutarha-, Oma Koti-, OmaMökki-, Sisusta- ja Lähiruoka & Luomu -messuja. Kävijä pääsee tutustumaan kaikkiin tapahtumiin – myös kokki- ja tarjoilijakilpailuihin – samalla sisäänpääsymaksulla.

– Kevätmessujen yhteyteen siirtynyt kilpailu tarjoaa meille uudenlaisia mahdollisuuksia sekä kilpailuun että kilpailuareenalla järjestettävään muuhun ohjelmaan. Voimme tarjota kesän ensimmäiset grillibileet ja puutarhajuhlat. Ja muutenkin keittiöissä tuoksuvat suomalaisen puutarhan yrtit, kertoo ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

Vuoden Kokki -kilpailun johtajana toimii Henry Tikkanen, joka on itse Vuoden Kokki 2001. Vuoden Tarjoilija -kilpailun johtajana on Tony Yksjärvi (Vuoden Tarjoilija 2014). Kilpailut järjestää ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö. Messukeskus on Vuoden Kokki -kilpailun pääsponsori ja Suomen Messusäätiö lahjoittaa Vuoden Kokki -kilpailun rahapalkinnot. Muut kilpailun pääsponsorit ovat Metos ja Valio.  Lisäksi kilpailua tukevat monet ruoka-, juoma- ja keittiötarvikebrändit.

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut järjestetään vuosittain Messukeskuksessa, parillisina vuosina Gastro Helsinki -ammattitapahtuman yhteydessä ja parittomina vuosina Kevätmessujen yhteydessä. Kevätmessut-tapahtumakokonaisuuden järjestää Messukeskus.

Kevätmessut Messukeskuksessa 26.–29.3.2015. Samalla lipulla viisi tapahtumaa: Kevätpuutarha, Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Tapahtumat järjestää Messukeskus. Samaan aikaan kilpaillaan Elo-säätiön Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut (26.–27.3.). Messut avoinna to–pe klo 10–18, la klo 9–18 ja su klo 10–17. Liput Messukeskuksen verkkokaupasta tai ovelta. www.kevatmessut.fi

Lihakaupan uusi tuleminen – ostaa voi kivijalkamyymälästä tai verkkokaupasta

kd3oirvhcqj3ebeygjsd

Laadukasta, kotimaista ja eettisesti tuotettua lihaa saa nykyään ostettua kätevästi myös nettikaupasta, kuten lähi- ja luomuruuan Kotitila.fi-verkkokaupasta. Ruoan kulutuksesta on tullut tapa ilmentää omaa identiteettiä ja arvomaailmaa, mikä näkyy myös ostokanavan valinnassa.

Ruoan puhtaus, luonnonmukaisuus ja eettinen tuotantotapa ovat olleet nousevia trendejä jo pitkään – erityisesti lihan kulutuksessa. Myös ostokanavat ovat monipuolistuneet: lihatuotteita saa nykyään ostettua kätevästi nettikaupasta ja ruokapiirin kautta, myös lihaan erikoistuneet kivijalkakaupat palailevat katukuvaan. Ruoan kulutuksesta on tullut tapa ilmentää omaa identiteettiä ja arvomaailmaa, mikä näkyy myös ostokanavan valinnassa.

Taustatekijät, kuten elämäntilanne, ikäryhmä tai taloudellinen tilanne eivät enää yksistään määritä kulutustottumuksia, vaan kyse on valintoja ohjaavista tekijöistä, kuten arvoista. Lihatuotteisiin erikoistuneen Kotitila.fi-verkkokaupan toimitusjohtaja Eeva-Maria Kytönen on huomannut, että tänä päivänä satsataan mielellään laadukkaaseen, kotimaiseen lihaan.

– Kuluttajat kaipaavat yhä enemmässä määrin supermarketin hyllyjen äärestä ostoksille oman alueensa lihakauppaan. Lihaan erikoistuneita kivijalkakauppoja ei kuitenkaan ole joka kulmassa, joten käytännössä trendi näkyy myös muiden ostokanavien, kuten nettikauppojen ja ruokapiirien suosion kasvuna. Monet asiakkaistamme vertaavat nettikauppaa virtuaaliseen kauppahalliin, joka on aina avoinna eli asioimaan pääsee itselle sopivana aikana, Kytönen kertoo.

Ostokanavista netti ja kimppatilaukset ovat helppoutensa ansiosta kovimmassa nosteessa, lihatilaukset vetävät ja ruokapiireihin on tulijoita. Pienet ruokaan ja elintarvikkeisiin keskittyneet erikoisliikkeet kilpailevat asiakaspalvelulla ja sillä, että oikean tuotteen saa heti mukaansa.

Kuluttajien kokemuksia: lihaa kivijalkakaupasta, verkkokaupasta ja ruokapiirin kautta

Kulutusvalinnat ovat tapa ilmaista itseään ja omia arvoja. Ostokanavan valinnan taustalla on useita eri tekijöitä, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy: lihan laatu ja eettinen tuotanto ratkaisevat, muita tärkeitä tekijöitä ovat alkuperän jäljitettävyys ja kotimaisten tuottajien tukeminen.

Asiakaspalvelu ja elämykset vievät kivijalkakauppaan

Erikoisliikkeessä asioivaa Virvaa lihakaupoissa miellyttää se, että myyjältä saa aina iloisen tervehdyksen ja asiantuntevaa palvelua. Hänen mielestään kivijalkakaupat ovat osa eläväistä kaupunkia ja sellaista kulttuuria, josta voi mielellään maksaa muutaman euron enemmän hypermarkettiin ajamisen sijaan. Virva saa erikoisliikkeestä tietoa ja inspiraatiota ruoan laittamiseen. Myös lihan laatu ja eettisyys ovat tärkeitä tekijöitä.

– Ostaminen pikkuliikkeestä kysyy hieman enemmän vaivaa, mutta se on meille luonnollinen osa ruoanlaittoa. Pidän siitä, että lähdemme koko perheen voimin hakemaan raaka-aineita, ja voimme samalla miettiä mitä laitamme illalliseksi. Kaupassakäynti voi olla myös elämyksellinen ja elämänlaatuun positiivisesti vaikuttava asia, Virva kertoo.

Verkkokaupasta saa laatua, helpommalla

Kotitilan verkkokauppaa käyttävälle Miralle ratkaisevia ostokriteereitä ovat lihan alkuperä ja luomutuotanto, ja hän tukee mielellään kotimaisia tuottajia. Verkkokaupassa on helppo vertailla ja tilata tuotteita rauhassa omalta kotisohvalta silloin kun itselle sopii. Mira kertoo maksavansa siitä mielellään, että saa tuoreen lihan kylmäkuljetuksena suoraan kotiovelleen. Myös lihan eettinen tuotanto motivoi tilaamaan Kotitilan verkkokaupasta.

– Ehkä tämä voi olla jonkun mielestä naiivia, mutta mielestäni lihan tulisi olla onnellisesti eläneestä eläimestä. En myöskään halua syödä mitään antibioottilihaa, se tuntuu heti mureudessa ja maussa, Mira kuvailee.

Ruokapiiriläisyys on yhteisöllistä ja eettistä kuluttamista

Jenni suunnitteli pitkään ruokapiiriin liittymistä ja päätti lopulta perustaa omansa, sillä kaikki seudun piirit olivat jo täynnä. Hänen vetämässään ruokapiirissä tilataan lihaa, kanaa ja riistaa joko verkkokaupan kautta tai suoraan tuottajilta. Tuotantoeläinten kohtelu ja ympäristöystävällisyys ovat ruokapiiriläisten mielestä tärkeitä arvoja, joiden kautta tulevat myös lihan laadukkuus ja puhtaus. Jennin mukaan ruokapiiri on hyvä vaihtoehto, jos haluaa ostaa laadukasta ruokaa ja tukea kotimaisia tuottajia.

– Ruokapiirissä on todella monenlaisia jäseniä, toiset tilaavat hyvinkin isoja määriä kerrallaan ja laittavat ruokaa pakkaseen tai varastoon. Piiriläisten ikäjakauma vaihtelee 20–80 ikävuoden välillä, mukana on myös perhe- ja ammattitaustaltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Myös uusia tulijoita riittää jonoksi asti, Jenni kertoo.

Porukassa lähiruokakin maistuu paremmalta

o9fcadik5nldgu16ysmj

Kuva: Osana Food & Fun -tapahtumaa on alakoululaisten unelmien ruoka-annospiirrosten näyttely Turun kaupungintalolla.

Turussa syödään lähiruokaa iloisesti yhdessä Food & Fun -tapahtumassa, joka ulottuu ravintoloista kouluruokailuun 1.–5.10. Lapset saavat maistella hauskasti katuruokatyyliin tarjoiltuja paikallisia herkkuja, kuten ruis-siikapurkereita ja lohkotui peruni ja nuketei ja vihaneksi, ku kasteta soossi.

Tapahtuman järjestäjät Pekka ja Jouni Kuru pitävät tärkeänä, että kaikki lapset saavat tutustua ruokakulttuuriin. Eri-ikäisille koululaisille annetaan tietoa ruuan alkuperästä ja korostetaan yhdessä syömisen hauskuutta. Lasten kautta hyvän ruuan viestin toivotaan leviävän myös vanhemmille.

Rieskalähteen koulun kymppiluokkalaiset saavat perehtyä pari viikkoa siihen, miten ruoka kulkee maalta ja mereltä lautaselle. He tutustuvat ruoka-ammatteihin ja valmistavat ruokaa omalle luokalleen sekä työpaikkaruokalan asiakkaille. Pienten koululaisten piirtämistä unelmien ruoka-annoksista on koottu valokuvanäyttely Turun kaupungintalolle. Yläkoululaiset taas valokuvaavat kilpaa kauniita ruoka-annoksia.

Turussa on vahva merellinen ruokakulttuuri, joka tuo kaupunkiin myös ruokamatkailijoita. Food & Fun toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa yhdeksässä ravintolassa, joihin jokaiseen on suunniteltu oma kohtuullisen hintainen neljän ruokalajin menu lähiseudun antimista.

Soili Soisalo

God Morgon tuo markkinoille tuorepuristetut luomutäysmehut

Kauppojen kylmämehuhyllyn tarjonta kasvaa, kun God Morgon tuo markkinoille raikkaista 100 % luomuhedelmistä valmistetut tuorepuristetut appelsiini- ja omenatäysmehut.

Tuotelanseerauksen avulla God Morgon piristää tuorepuristettujen täysmehujen segmenttiä ja vastaa kuluttajakysyntään tarjoamalla korkealaatuisen tuorepuristetun täysmehusarjan houkuttelevaan kuluttajahintaan.

God Morgon tuorepuristettujen luomutäysmehujen maku on miedon makea ja raikas. Täysmehuihin käytettyjen luomuhedelmien viljelyssä ei ole käytetty keinotekoisia torjunta-aineita tai lannoitteita, joten ne sopivat hyvin tuorepuristettua luomutäysmehua etsivälle. Luomutäysmehuihin käytettävät appelsiinit tulevat aurinkoisesta Meksikosta ja omenat Italiasta. Hedelmät saavat kypsyä auringon alla, minkä jälkeen ne poimitaan käsin ja puristetaan mehuksi 24 tunnin sisällä poiminnasta. Näin täydellisen kypsien ja raikkaiden luomuhedelmien maku säilyy mahdollisimman hyvin.

Vuonna 1978 lanseerattu God Morgon tuoteperhe tunnetaan maukkaista ja laadukkaista 100 % täysmehuista, jotka ovat nopeasti valloittaneet myös suomalaisen kuluttajan sydämen. God Morgon on sekä kylmästä mehuhyllystä myytävien täysmehujen markkinajohtaja että kylmästä mehuhyllystä myytävien luomutäysmehujen markkinajohtaja*.

God Morgon tuorepuristetut luomutäysmehut sopivat hienosti niin aamiaiselle ja brunssille kuin energiaa antavaksi välipalaksi ja tarjoiluun.

*Nielsen Suomi kuluttajapaneeli, 10.8.2014 viimeiset 52 viikkoa

Molemmat maut ovat saatavilla 1.10 alkaen.

Ohjevähittäishinta: 2,99€

Helsingin Makkaratehtaan Lammasmerguez vuoden paras makkara

34e4e1ab-3e85-4d14-9a1f-3bf56a546c06-main_image
Tiedote 17.9.2014 kello 10:00. Meillä on jälleen ilo ja kunnia ilmoittaa uudesta makkaramestaruudesta. Akateeminen Kiuas-Seura r.y. (AKS) on valinnut vuoden parhaat uutuusmakkarat ja eniten pisteitä sai Helsingin Makkaratehtaan Lammasmerguez. AKS on testannut makkaroita jo yli 20 vuoden ajan ja maistossa on ollut yli 3000 makkara uutuutta. Tänäkin vuonna kilpailijoita oli satoja.

100 % karitsaa

Lammasmerguez tuo Lähi-idän maut suomalaiseen ruokapöytään. Merguez on mausteinen, mutta ei tulinen ja siinä on käytetty eksoottisempia mausteita kuten harissaa. Tuotteessa käytetty liha on 100% karitsanlihaa. Tämä lammasherkku on myös täysin lisäaineeton, mikä antaa aihetta vieläkin suurempaan ylpeyteen, tuotteen maku, rakenne ja ulkonäkö ovat parasta laatua ilman minkäänlaisia lisäaineita.

85 vuotta laatu ja maku edellä

Ensi vuonna 85 vuotta täyttävälle yritykselle tämä ei ole ensimmäinen testimenestys, Yönakki, Currywurst, Joulumakkara, Rööperin chiligrilli ja monet muut herkut ovat niittäneet mainetta aikaisempina vuosina. Nykyajan iskusanat; lisäaineettomuus, lähiruoka, luomu, käsityö, suomalaiset makkaramestarit ovat aina olleet Perniön Lihan ja Helsingin makkaratehtaan tunnusmerkkejä.

Lammasmerguez lanseerattiin tämän vuoden maaliskuussa ja löytyy nykyään hyvin varustetuista ruokakaupoista. Tuote on löytänyt tiensä myös monen ravintolan listalle. Tutustu rohkeasti!

Helsingin Makkaratehdas on Perniön Liha Oy:n tuotemerkki. Perniön Liha on yksi Suomen vanhimmista jatkuvasti toimineista makkaratehtaista. Yhtiö työllistää 15 työntekijää.

123 vuotta suomalaista hyvää – Fazer täyttää huomenna 123 vuotta

print_AAC7m2xEB3

Fazer täyttää huomenna 123 vuotta. Karl Fazer perusti kahvilan 17. syyskuuta vuonna 1891 Helsingin Kluuvikadulle tarjotakseen suomalaisille makuelämyksiä. Tänään sama intohimo tuo töihin Fazerin leipurit, suklaamestarit, kokit, tarjoilijat, kahviloiden henkilökunnan ja kaikki muut fazerilaiset. Suomessa myytävistä Fazerin tuotteista yli 95 prosenttia valmistetaan kotimaassa. Fazer tuo syksyn aikana enemmän esille suomalaisuuttaan ja haastaa kaikki mukaan kertomaan, mikä on ”suomalaista hyvää”.

”Kun yritys perustettiin, henkilöstö mahtui yhden illallispöydän ääreen – tänä päivänä makuelämysten parissa työskentelee Suomessa 6600 fazerilaista. Työskentelemme leipomoissa, myllyssä, makeistehtaissa, ravintoloissa, kahviloissa ja monissa tehtävissä makujen parissa. Valmistamme yli 95 prosenttia Suomessa myytävistä tuotteistamme kotimaassa”, toteaa Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat pitää erityisesti ruisleivän ja Fazerin tuotteiden valmistuksen Suomessa (Lähde: Suomalaisen työn liitto). ”Suurimmalla osalla suomalaisista on hyvin läheinen suhde Fazeriin ja tuotteisiimme. Meitä ja brändejämme arvostetaan ja meihin luotetaan. Kuluttajat ovat toivoneet, että kertoisimme enemmän suomalaisuudestamme”, kertoo Fazerin viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk.

Mikä Sinusta on suomalaista hyvää?

Fazerin verkkosivuilla osoitteessa fazer.fi/suomalaistahyvaa voi tutustua tarinoihin Fazerin tuotteiden takana ja testata oman tietämyksensä Fazerin suomalaisuudesta. Sosiaalisessa mediassa käynnistyy kuvakampanja, jossa Fazer haastaa suomalaiset kertomaan kuvin ja sanoin, mikä heidän mielestään on suomalaista hyvää. Kampanjaan osallistuneista kuvista arvotaan kuukausittain viisi voittajaa, jotka saavat Fazerin herkulliset tuotekorit. Mukaan pääsee postaamalla kuvan tai viestin Instagramissa tai Twitterissä käyttämällä viestin yhteydessä tunnisteita #suomalaistahyvää ja @FazerSuomi. Facebookissa arvontaan osallistutaan postaamalla viesti tai kuva johonkin Fazer Suomen Facebook –sivulla olevaan #suomalaistahyvää -kampanjapostaukseen tai suoraan Fazerin Facebook-sivulle: www.facebook.com/fazersuomi.

Valmistus ja ravintolapalvelut Suomessa

”Suomalaisuus kuuluu Fazerin sieluun. Helsingissä syntynyt Karl Fazer toi suomalaisuutta esille tuotteissaan jo ennen maamme itsenäistymistä. Esimerkiksi Fazerin Sininen -suklaan (1922) kääre ja Fazer Puikula -leivän muoto (1997) ovat saaneet innoituksensa suomalaisesta luonnosta”, kertoo Romantschuk.

Tänään Fazer työllistää Suomessa makuelämysten parissa yli 6 600 henkilöä. Fazer Makeiset työllistää yli 1 200 henkilöä, Fazer Leipomot yli 1 300 henkilöä ja Fazer Food Services yli 4 000 henkilöä.

Kaikki Fazerin makeistehtaat ja keksitehdas sijaitsevat Suomessa: Vantaalla (suklaat ja keksit), Lappeenrannassa (sokerimakeiset) ja Karkkilassa (ksylitolituotteet). Fazerin makeisista 95 % valmistetaan Suomessa. Fazer leipoo ympäri Suomen kuudessa leipomossa ja 46 Fazer Lähileipomossa, jotka sijaitsevat myymälöiden sisällä. Tuoretta leipää myydään myös neljässä Fazer Leipomomyymälässä. Fazerin kotimaisuusaste leipomotuotteissa on korkea, yli 95 prosenttia. Päivittäin leivotaan yli 200 erilaista tuotetta suomalaisille.

Fazerilla on Suomessa 600 ravintolaa ja ruokailupalveluita tuottavaa toimipaikkaa. Tähän kuuluu henkilöstöravintoloita, opiskelijaravintoloita sekä ruokailupalveluita kouluissa, päiväkodeissa ja hoivalaitoksissa. Ruokailupalvelut tulivat osaksi Fazer-konsernia 1970-luvun lopussa, jolloin Fazer Catering (nykyinen Fazer Food Services) perustettiin. Tänä päivänä 130 000 suomalaista nauttii terveellisen ja maukkaan työpaikkalounaan, opiskelijalounaan tai ilmaisen kouluruuan Fazerin ammattitaitoisen henkilöstön valmistamana ja tarjoilemana. 

Fazerilla on Suomessa seitsemän Fazer Café -kahvilaa sekä yrityksen synnyinpaikka Karl Fazer Café Helsingin Kluuvikadulla. Fazer Caféissa ammattilaiset tarjoavat käsintehtyjä leipiä, kahvileipiä ja konditoriatuotteita sekä muita herkkuja. Fazerin klassikkotuotteet Bebe, Sacher, Kinuskikakku ja perunaleivos ovat edelleen suosittujen tuotteiden kärjessä.

Sydänliitto selvitti: Sydänmerkki-ateriat kouluissa säästävät kustannuksia

logo

Sydänliitto laski keskisuuren kaupungin alakoulujen neljän viikon ruokalistan kustannukset. Selvitys osoitti, että viiden tuhannen alakouluoppilaan kunnassa ravitsemussuositukset täyttävä ruoka säästi vuositasolla yli 30 000 euroa.

Sydänliiton toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin, eroavatko Sydänmerkki-kriteerien mukaan valmistettujen aterioiden raaka-ainekustannukset tavanomaisten kouluaterioiden kustannuksista.

Selvityksessä etsittiin ensin ruokalistalla olevien ruokalajien ammattikeittiöreseptiikka. Ruokaohjeiden avulla laskettiin aterioiden raaka-ainekustannukset.

Seuraavaksi tarkasteltiin, millaisia muutoksia ruokalajien raaka-aineisiin tulisi tehdä, jotta ne täyttäisivät Sydänmerkki-aterian kriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtion ravitse-musneuvottelukunta ovat tänä vuonna päivittäneet suositukset terveellisille aterioille. Kriteerit ovat samat kuin Sydänmerkki-ateriassa.

Tarkastelluista annoksista osa täytti kriteerit sellaisenaan ja osa, kun suolan määrää vähennettiin. Muita muutoksia olivat esimerkiksi lihan vaihtaminen vähärasvaisemmaksi, juuston määrän vähentäminen tai vaihtaminen vähärasvaisemmaksi tai voin korvaaminen ruokaöljyllä.

Luomun tai lähiruoan tarjoaminen ei ole este Sydänmerkki-kriteerien käyttämiselle ruoan valmistuksessa.

Muutosten jälkeen terveellisempien annosten hinnat laskettiin uudelleen käyttäen hyväksi samaista laskentatapaa ja raaka-aineiden tukkuhinnastoa.

Sydänliiton selvitys paljasti, että kunnassa, jossa kouluruokailuun osallistuu 5000 oppilasta, Sydänmerkin mukaisten aterioiden raaka-aineet maksavat neljän viikon aikana yli 3400 euroa vähemmän kuin vertailtujen aterioiden raaka-aineet. Vuositasolla säästö on yli 30 000 euroa.