Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Itä-Suomen yliopisto: UEF väitös 1.8.: Lähiruoka on saanut potkua aktiivisesta kehittämistyöstä

Hyvönen Katja

Yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Hyvönen

Lähiruoasta on tullut viime vuosina aiempaa vahvempi ilmiö, mikä näkyy kuluttajille konkreettisesti erilaisten lähiruokamyymälöiden ja ruokapiirien yleistymisenä sekä erityyppisinä lähiruokatukku- ja logistiikkakokeiluina. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella tähän ovat osaltaan vaikuttaneet erilaiset lähiruoan kanssa tekemisissä olevat organisaatiot omalla kehittämistyöllään. Lähiruoan aseman laaja-alainen vahvistaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Hyvösen tutkimuksen perusteella yhtenä haasteena on, että lähiruokaa edistävät tyypillisesti organisaatiot, joiden edellytykset vaikuttavan muutoksen luomiseen ovat heikot. Lähiruoan paremmuudesta ei myöskään ole selkeää näyttöä, jolloin merkittäviä ja kustannuksiltaan raskaita siirtymiä lähiruoan suuntaan ei olla valmiita tekemään.

Hyvönen tarkasteli tutkimuksessaan lähiruoan vahvistamiseksi tehtyä kehittämistyötä ja sen muotoutumista Suomessa. Tutkimuksessa haastateltiin lähiruokaa edistävien, taustoiltaan erilaisten organisaatioiden edustajia. Tutkimus osoitti, että organisaatiot hyödyntävät kehittämistyönsä suunnittelussa uutta tutkimustietoa, kehittämistyöstä saamiaan kokemuksia sekä muiden organisaatioiden kokemuksia. Lisäksi ne seuraavat tiiviisti toimintaympäristön muutoksia sekä muiden kehittäjien avauksia ja pyrkivät sen perusteella muovaamaan kehittämistyöstä entistä tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Valitusta kehittämistyön suunnasta voidaan myös luopua, ellei se esimerkiksi uuden tutkimustiedon valossa ole perusteltua, työ ei tuota toivottua tulosta tai lähiruoan edistäminen osoittautuu liian haasteelliseksi suhteessa organisaation voimavaroihin.

Lähiruokaa edistetään erilaisilla tavoilla

Hyvönen havaitsi tutkimuksessaan, että konkreettista kehittämistyötä määrittävät motiivit, strategiat ja lopputulema ovat varsin monimuotoisia. Lähiruoan asemaa edistetään hyvin erilaisilla tavoilla. Osa tutkitusta organisaatioista pyrki muovaamaan vallitsevaa elintarvikejärjestelmää vain hieman, kun taas osa pyrki rakentamaan vahvasti erottautuvia ruoan tuotannon ja kulutuksen muotoja, kuten ruokapiirejä.

Hyvösen mukaan kehittämistyössä onkin usein kyse erilaisilla tavoilla hahmottuvien hybridien elintarvikejärjestelmien kehittämisestä. Yksi esimerkki tästä ovat pyrkimykset saada pienten paikallisten elintarvikeyritysten tuotteita tavanomaisten vähittäiskauppojen tai ammattikeittiöiden valikoimiin.

Paikallisuus ei ole itsearvoinen tavoite

Lähiruokaa perustellaan yleisesti tuottajille, maaseudulle, ympäristölle ja ravinnonlaadulle koituvilla hyödyillä. Lähiruokaan liitetään lisäksi ajatuksia ruoan korkeasta laadusta, tuottajan ja kuluttajan välisestä luottamuksesta sekä ruoan alkuperän jäljitettävyydestä. Nämä myönteiset määritelmät olivat kehittämistyön lähtökohtia myös tutkituissa organisaatioissa. Niiden kehittämistyön oletuksena oli, että lähiruoan avulla voidaan vastata moniin vallitsevan elintarvikejärjestelmän tunnistettuihin ongelmakohtiin, ja siksi sen edistäminen on perusteltua.

Tutkitut organisaatiot eivät kuitenkaan kehittämistyössään olettaneet, että paikallisuuden vahvistaminen ja tavanomaisten rakenteiden ulkopuolella toimiminen tuottaisi automaattisesti edellä mainittuja myönteisiä merkityksiä. Ne katsoivat, ettei paikallistumista ole perusteltua vahvistaa itsearvoisena tavoitteena. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt korostavat ekologisesti järkevää paikallisuutta. Vastaavasti maaseutu- ja tuottajanäkökulmaa painottavassa kehittämistyössä lähtökohtana on pienten elintarvikeyritysten paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinoinnin tukeminen maantieteellisesti sellaiselle alueelle kuin se on yritykselle itselleen perusteltua.

YTM Katja Hyvösen yhteiskuntamaantieteen alan väitöskirja “Ruokaa paikallistamassa. Kehittämistyön tausta, tavoitteet ja muotoutuminen.” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Kuhmonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Yli 130 olutta tavoittelee Suomen Paras Olut -kilpailun voittoa

SuomenParasOlut

Suomalainen Olut ry järjestää Suomen Paras Olut -kilpailun tänä vuonna jo neljännen kerran. Kilpailussa on kuusi sarjaa kotimaassa valmistetuille oluille. Sarjoihin on ilmoitettu yhteensä 131 erilaista olutta 20 eri panimolta.

Suomen Paras Olut -kilpailun alkukarsinnat käydään tänään Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla. Tuomaristo valitsee alkukarsinnoista sarjojen parhaat, jotka osallistuvat loppukilpailuun. Loppukilpailu järjestetään ja kilpailun tulokset julkistetaan Herkkujen Suomi – Syystober -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla torstaina 21.8. Finaalin voittaja nimetään Suomen Parhaaksi Olueksi vuonna 2014.

Kilpailu on avoin kaikille kaupallisten panimoiden kotimaassa valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Kilpailuun eivät voi osallistua erilaiset kausituotteet, kuten joulu- ja pääsiäisoluet, sekä kotimaisten panimoiden ulkomailla valmistuttamat oluet.

Kilpailun tuomaristo koostuu alan puolueettomista ammattilaisista, harrastajista sekä tavallisista oluenkuluttajista. Oluet arvioidaan sokkomaisteluina kukin sarja kerrallaan.

Vuosittain järjestettävän Suomen Paras Olut -kilpailun päällimmäisenä tarkoituksena on tuoda nykyistä laajemmin kaikkien oluenkuluttajien tietoon meidän panimoidemme oluiden valtava kirjo. Kilpailussa mukana olevat yli 130 olutta muodostavat loistavan näyteikkunan kotimaiselle panimo-osaamiselle.

Kisan toteutuksesta vastaa Panimo ja -virvoitusjuomateollisuusliiton ja Pienpanimoliiton perustama Suomalainen Olut ry. Kilpailun johtajana toimii olutasiantuntija Kari Likovuori.

Kilpailusarjat

1. Vaalea lager, enintään 4,7 %
2. Vaalea lager, yli 4,7 %
3. Tumma tai värillinen lager
4. Ale, enintään 4,7 %
5. Ale, yli 4,7 %
6. Vehnäolut

Suomen Paras Olut –kilpailun voittajat 2011−2013

2013 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Imperaali Stout, 9,2 %
2012 Vakka-Suomen Panimo Wehnäbock, 6,2 %
2011 Sinebrychoff Porter, 7,2 %

Lisätietoja: 

www.suomenparasolut.fi

Mitkä ovat parhaat mökkiviinit 2014? LUE TÄSTÄ UUSI Tastingbook Viini&Ruoka -lehti maksutta!

Mitkä ovat parhaat mökkiviinit 2014 LUE TÄSTÄ UUSI Tastingbook Viini&Ruoka -leh_2014-07-23_15-11-12

Uusi Tastingbook Viini&Ruoka -lehti esittelee Suomen ykkösviiniasiantuntijoiden Alkosta poimimat parhaat viinit kesään. Lomarenkaan kanssa yhteistyössä tehdyssä Parhaat Mökkiviini 2014 -rankingissa listataan Alkon valikoimasta top 10 valko- ja punaviiniä mökille. Mukana on esitelty myös parhaat hanapakkausviinit. Sen lisäksi arvioimme yhdessä huippusommelierin Samuil Angelovin kanssa Alkon roseet ja poimimme niistä niinikään parhaimmat.

Mitkä ovat parhaat mökkiviinit 2014 LUE TÄSTÄ UUSI Tastingbook Viini&Ruoka -leh_2014-07-23_15-13-56

KOSKETA KANTTA JA LUE LEHTI!

Lisäksi tv:stä tutun kokki Niki Thieulon on mukana valitsemassa parhaita ja monikäyttöisimpiä makkaraviinejä. Istumme lasin äärelle huippukokki Tomi Björckin ja näyttelijä Mikko Leppilammen kanssa ja kuulemme kahden miehen tiestä menestykseen. Lisäksi käymme tapaamassa portugalilaista huipputuottajaa Dirk Niepoortia, jota toiset pitävät hulluna, toiset nerona. Lue jutut mielenkiintoisista henkilöistä alla olevasta interaktiivisesta digilehdestä ja hanki parhaat viinit kesään!

Liity nyt myös “viinimaailman facebookiin” osoitteessa www.tastingbook.fi, jossa teet omat viinimuistiinpanot nopeasti ja helposti ja samalla luot yhteyksiä viinialan asiantuntijoihin, jaat viinikokemuksia ystävien kanssa ja varmistat että tarvittava viinitieto on ulottuvillasi!

Helle herätti suomalaisten jäätelönhimon – Suomen Nestlén jäätelön myynti on kasvanut heinäkuussa jo kolmanneksen

sefl6xn2gen3u91x1zt6

Alkukesän kylmä sää hyydytti jäätelönmyynnin, mutta viime aikojen aurinkoiset kelit ovat saaneet jäisen herkun jälleen suomalaisten huulille. Heinäkuun puoliväliin mennessä Suomen Nestlén jäätelöä on myyty jo lähes 40 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna myynti on kasvanut lähes kolmanneksen.

Suomen Nestlén TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen* mukaan suomalaiset jäätelönystävät ovat sekä perinteisiä että kokeilunhaluisia. Lähes puolet suomalaisista on kuluttajia, joiden suosikkimaut säilyvät samoina vuodesta toiseen. Toisaalta 64 prosenttia vastaajista kokeilee mielellään myös uusia jäätelömakuja.

Aino-uutuudet ihastuttaneet kioskeilla

Tänä kesänä Aino-jäätelöiden ystävät ovat viimein päässeet nauttimaan iki-ihanasta suosikistaan myös kodin ulkopuolella, kun Aino-tuoteperhe laajeni jäätelöpallojen ja -annosten maailmaan. Aino-irtojäätelöt ovat ihastuttaneet kioskeilla neljällä eri makuvaihtoehdolla: Aino Wanhan Ajan Vaniljahetki, Aino Mokkainen Suklaahetki, Aino Vadelmainen Hetki sekä Aino Kinuskinen Mantelihetki.

”Kauppojen pakastealtaista moni on poiminut mukaansa myös kesän Aino Valloittava Vadelma -uutuuden, jota myydään 900 millilitran kotipakkauksessa. Se on intensiivinen yhdistelmä täyteläistä vaniljakermajäätelöä, vadelmanmakuista kermajäätelöä ja aidon marjaisaa vadelma-mustikkakastiketta”, Suomen Nestlén jäätelöiden myyntijohtaja Pekka Helin kertoo.

Kaikissa Aino-jäätelöissä käytetään ainoastaan luonnollisia maku- ja väriaineita.

Kesä on tuuttien ja puikkojen juhla-aikaa

Kauppojen pakastealtaista kesäkuluttaja valitsee mieluiten tuutin tai puikon.
”Eräs myydyimmistä tuotteistamme Suomessa kautta aikojen on Pingviini Suklaatuutti. Niin myös tänäkin kesänä. Vaikka suklaatuuttia on uudistettu vuosien saatossa vastaamaan paremmin nykykuluttajan toiveita, siinä ihastuttavat edelleen perusasiat: vaniljainen, kermainen maku, suklaakuorrute ja suussa raksuvat rakeet”, Helin jatkaa.

Suosituimpien tuuttien joukossa on myös kesän uutuus Fazer Pantteri.
”Komeassa, mustavalkoisessa tuutissa maistuvat vanilja- ja salmiakkikermajäätelö yhdessä salmiakkikastikkeen kanssa – Pantterin tutulla mentholinraikkaalla twistillä. Kokonaisuuden kruunaa lakritsikuorrute.”

Pingviinin sydäntuutit ovat viime kesän tapaan olleet menestyksekäs uutuus. Niitä voi nauttia niin lakritsin, suklaan kuin myös toffeen makuisina.
”Reilumman kokoisten tuuttien juju on jäätelön keskeltä löytyvä herkullinen makusydän. Kesän uutuudessa, Pingviini Toffeesydän -tuutissa rapea vohveli yhdistyy vaniljakermajäätelöön ja toffeesydämeen.”

Puffet: 30 vuotta suomalaisten suosikki

Tuuttien lisäksi myydyimpien listalla komeilevat puikot ja välipalat, niin klassikot kuin uutuudetkin.
”Esimerkiksi Puffet on ollut koko kansan kestosuosikki ikään katsomatta jo 30 vuoden ajan. Sen salaisuus on keksin ja kermajäätelön täyteläinen yhdistelmä. Puffet on helppo mutta nautinnollinen välipala pikkunälkään”, Helin kuvailee.

Puikkojen suosikkilistalle on tänä kesänä noussut nopeasti Classic Valkosuklaa-Salmiakki. Uutuuspuikossa vaniljakermajäätelö on höystetty lakritsikastikkeella ja kuorrutettu valkosuklaalla ja salmiakkirouheella.

Omat ystävänsä ovat löytäneet myös veikeät Pingviini Toffee Räpylä ja Pingviini Banaani Räpylä -uutuudet.
”Kauden persoonallisin, räpylänmuotoinen herkku syntyi, kun täyteläinen vaniljakermajäätelö keksittiin päällystää toffeen tai banaanin makuisella kuorrutteella – suurin osa Suomessa myytävistä jäätelöpuikoista on nimittäin suklaakuorrutteisia”, Helin kertoo.

”Niin Aino-, Pingviini-, Puffet- kuin myös Classic- jäätelömme valmistetaan Turengin jäätelötehtaalla, Hämeenlinnan lähistöllä. Osoituksena kotimaisuudesta tuotteillemme on myönnetty Suomalaisen työn liiton Avainlippu-merkki”, Helin muistuttaa.

*Nestlén TNS Gallupilla vuonna 2011 teettämä tutkimus. 1 214 vastaajaa.

Pingviini-jäätelökioskien kesän 2014 suosituimmat maut
1. Vanilja
2. Suklaa, HYLA
3. Mansikka, HYLA
4. Mango-meloni
5. Aino Wanhan Ajan Vaniljahetki
6. Minttu-Suklaa
7. Supertiikeri
8. Päärynä, HYLA
9. Laku
10. HerkkuNougat

Suomalaiset ja jäätelö
• Suomen jäätelönkulutus on edelleen Euroopan huippulukemia. Suomessa syödään jäätelöä runsaat 12 litraa vuodessa/henkilö.
• Vuosina 2011–2012 jäätelönkulutus Suomessa laski 20 prosenttia. Vuonna 2013 aurinkoisen kesän ansiosta kulutuksen lasku saatiin pysähtymään.
• Euroopassa jäätelöä syödään keskimäärin 7 litraa henkeä kohden vuodessa.
• Suomessa kaikesta jäätelöstä noin 60 % myydään huhti–elokuussa.
• Suomessa syödään maailman 3. eniten jäätelöä. Eniten jäätelönystäviä on Yhdysvalloissa ja kakkospaikkaa pitää Australia.

Nestléstä

Nestlé on maailman johtava ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä yritys, jonka maailmanlaajuinen liikevaihto on noin 75,5 miljardia euroa. Nestlé työllistää yli 339 000 ihmistä 468 tehtaallaan ja toimistoissaan 150 maassa. Suomessa työskentelee noin 450 elintarvikealan ammattilaista tehtaillamme Turussa, Turengissa ja Juuassa sekä pääkonttorillamme Espoossa.
Nestlé tuottaa kuluttajilleen korkealaatuisia ja turvallisia ruokatuotteita. Tähän päästään yhdistämällä maailmanlaajuisesti tuotekehityksen resurssit. Nestléllä on vahva valikoima ruoka- ja juomabrändejä, kuten lastenruoat, kahvi, murot, jäätelö, lemmikkituotteet ja makeiset. Nestlén tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat mm. PINGVIINI, AINO, BONA, PILTTI, NESCAFÉ, NESPRESSO, MAGGI, NESQUIK, FITNESS, FRISKIES ja LATZ.

Paistinkääntäjät ry: Lapin merkittävälle keittiömestarille kansainvälinen tunnustus

print_MAqkrW5FYi

Tapio Sointu, joka on tehnyt huomattavan elämäntyön lappilaisen ruokakulttuurin kehittäjänä ja puolestapuhujana, on saanut saanut Chaîne des Rôtisseurs –järjestön tunnustuksen. Pariisissa 12.7.2014 Sointu installoitiin, eli nimitettiin arvolle Membre du Conseil d’Honneur. Nimitys liittää hänet kansainväliseen kunniajäsenten neuvostoon. Neuvosto muodostuu huomattavista henkilöistä, jotka ovat tehneet töitä erityisen paljon gastronomian hyväksi. 

Soinnun installointia edelsi hallituksen esitys Conseil Magistral- kokoukselle. Hallituksen jäsen Ari-Pekka Parviainen selvitti laajasti Tapio Soinnun pitkäjänteistä ja monipuolista työskentelyä gastronomian hyväksi niin opetuksessa, kirjoittajana kuin ruokakulttuurin kehittäjänäkin. Conseil Magistralissa nimitys hyväksyttiin yksimielisesti ja yleiskokous vahvisti asian. Conceil d’Honneuriin nimitetään jäseniä erittäin harvoin ja tarkan harkinnan jälkeen. Aiemmin nimityksen saaneet jäsenet ovat kansainvälisesti nimekkäitä henkilöitä, jotka ovat omalla ainutlaatuisella tavallaan kehittäneet gastronomiaa. 

Tapio Soinnun jo yli 50 vuotta kestänyt keittiömestarin ura lappilaisen ruokakulttuurin vaalijana jatkuu. Hän on kouluttanut satoja opiskelijoita keittiöalalle ja toiminut merkittävällä tavalla lappilaisen ruokaperinteen kerääjänä ja kehittäjänä. Hän on pannut alulle Lappi a`la Carte –projektin, joka on tutustuttanut tuhansia ihmisiä lappilaiseen ruokaperinteeseen niin Suomessa kuin maailmalla ja toiminut kysyttynä luennoitsijana. Lappilaisen ruokakulttuurin lisäksi Sointu on toiminut koko Suomen ruokalähettiläänä ja järjestänyt Suomen ruokaviikkoja useissa eri maissa ja toteuttanut monia korkean tason edustilaisuuksia niin luonnossa kuin keittiöissä. Sointu on toiminut 28 vuotta Chaîne des Rôtisseurs –Paistinkääntäjät järjestön Lapin alueen vetäjänä eli voutina. 

Sointu on kirjoittanut useita keittokirjoja kuten Lappi a la carte, joka kertoo Lapin ruokaperinteestä eri vuodenaikoina. Hän on lisäksi koonnut kirjaksi Paistinkääntäjien (Chaîne des Rôtisseurs) ja Lapin ruokakulttuurin historian, jossa kerrotaan Lapin ruokakulttuurin kehittymisestä ja sen vaikuttajista 40 vuoden ajalta. Omien kirjojensa lisäksi Tapio Sointu on ollut mukana osakirjoittajana useissa muissa teoksissa. 

Conseil d’Honneur- kunniajäsenten neuvosto muodostuu huomattavista henkilöistä, jotka ovat tehneet töitä erityisen paljon gastronomian hyväksi. Aikaisemmin tällä arvolla Suomessa on nimetty Keijo Ketonen Turusta. Maailmalla on merkittävä joukko Suomessakin tunnettuja henkilöitä, esim: SAS le Prince – ALBERT II DE MONACO, SAS le Prince – HENRIKS DU DANEMARK ja M. Jean-Paul CAMUS . Conseil d’Honneur – Kunniajäsenten neuvostossa on Tapio Soinnun lisäksi 21 muuta jäsentä.

La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, Paistinkääntäjät ry, on Suomen merkittävin kansainvälinen gastronominen järjestö. Järjestön tavoitteena on edistää alan ammattilaisten ja harrastajien yhteistyötä, vaalia ja edistää kansallista ruokakulttuuria sekä kannustaa nuorten ammattilaiskokkien ja viiniammattilaisten kehittymistä. Kansainväliseen järjestöön kuuluu yli 25 000 jäsentä noin 80 maassa, Suomessa jäseniä on noin 1.800, joista 60 % on harrastajia ja 40 % ammattilaisia. www.rotisseurs.fi

Altian viinit kulkevat tarkan laadunvarmistusprosessin läpi

zzjhqnyk3fcavjcopjsu

Alkoholijuomien laatu on erittäin tärkeää Altialle. Laadunvarmistuksella on elintärkeä rooli esimerkiksi viinin käsittelyssä ja pakkaamisessa. Haluamme Altialla varmistaa, että kuluttajat voivat nauttia Altian tuotteiden tasaisesta ja korkeasta laadusta.

Viinin laadunvalvonta alkaa ostovaiheessa

Oikeiden tuottajien valinta on meille ensiarvoisen tärkeää ja siksi ostajamme vierailevat viinitarhoilla ja viinien valmistustiloissa vaikuttaen laatuun jo tuotannon alkumetreillä. Viinin säilyvyys kuljetuksen aikana varmistetaan suodattamalla se ennen lähtöä tuottajalta.

Pakkausvaiheessa tärkeintä on säilyttää alkuperäiset ominaisuudet

Kun viini on hankittu, Altia tuo sen maahan – käytännössä Rajamäen alkoholijuomatehtaalle, jossa viini pakataan Pohjoismaiden ja Baltian markkinoita varten. Viinin pakkauksessa tärkeintä on säilyttää sen  alkuperäiset ominaisuudet mahdollisimman tarkkaan.

Saapuessaan Rajamäelle kuljetusastioiden sinetit tarkastetaan ja viinistä otetaan näytteitä sen tarkistamiseksi, ettei kuljetuksen aikana ole tapahtunut esimerkiksi hapettumista. Viini odottaa pullotusta tehtaan kuudennessa kerroksessa sijaitsevissa ”kellareissa”, joissa hapettumista ehkäistään suojakaasun avulla. Lisäksi otetaan näytteitä, joiden avulla viinistä mitataan muun muassa sen alkoholipitoisuutta, tiheyttä, sokeripitoisuutta, haihtuvia happoja, pH:n ja rikkidioksidin tasoa sekä mikrobiologista puhtautta.

Tarvittaessa lisätään rikkidioksidia, luonnollista lisäainetta, jolla ei ole vaikutusta makuun mutta jolla on tärkeä tehtävä viinin suojaamisessa mikrobiologiselta kasvulta ja aldehydien muodostumiselta, jotka voisivat vaikuttaa viinin ikääntymiseen ja värin tasaisuuteen. Ennen pullotusta viini suodatetaan kahdesti, ensin esisuodatuksen ja sen jälkeen mikrobisuodatuksen avulla.

Tuotteiden laadun varmistamisessa myös pakkausmateriaalien merkitys on suuri.  Valitsemme toimittajamme erittäin huolellisesti ja edellytämme heidän noudattavan soveltuvaa lainsäädäntöä ja standardeja.

Altian omistamat viinituotemerkit pakataan Altian alkoholijuomatehtaalla Rajamäellä. Rajamäen tehtaan vuosittainen viinivolyymi on noin 20 miljoonaa litraa, josta noin 70 % pakataan hanapakkausiin, 24 % lasipulloihin ja 6 % kierrätysmuovisiin PET-pulloihin.

Altian omiin viinituotemerkkeihin kuuluvat muun muassa Chill OutSt. Elmo VillageCaballo de MendozaLuna NegraEl Tiempo ja Magyar. Tämän lisäksi useat alkoholialan yritykset ovat valinneet Altian yhteistyökumppanikseen viinin pakkaajana.

Palaute on meille tärkeää

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme tuotelaadun parantamiseksi ja tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Toimittamamme määrät ovat niin suuria, että käytännössä jokaisen lähettämämme tuotteen tarkastaminen yksittäin ei kuitenkaan ole mahdollista.

Saadessamme negatiivista palautetta suhtaudumme siihen erittäin vakavasti. Asiakaspalvelumme varmistaa, että palaute kulkeutuu oikeille henkilöille tuotantoketjussa pystyäksemme korjaamaan tarvittaessa toimintaamme. Jos virheellisestä tuotteesta on aiheutunut vahinkoa, selvitämme virheeseen johtaneen syy- ja seurausketjun. Tutkimusta varten pyydämme asiakasta tai kuluttajaa palauttamaan virheellisen tuotteen ja toimittamaan muut asian kannalta olennaiset tiedot. Vahinkoja korvataan tapauskohtaisesti lain asettamiin vaatimuksiin ja hyvään asiakas- ja kuluttajapalveluun perustuen. Asianosaisten yksityisyyden suojelemiseksi tapaukset käsitellään aina luottamuksellisesti.

Lue myös tämä:

Mtv3 Makuja: Tiedätkö, mitä viinille tapahtuu ennen myyntiä?

Paikallismaito maistuu suomalaisille kesäjuomana

gpcsmywvxc0xbgtimwaz

Lähiruokatrendi ei ole vain sanahelinää, vaan paikallisesti tuotettu arkiruoka löytää tiensä suomalaisperheiden ruokapöytiin yhä useammin. Arla Oy:n toukokuussa kauppoihin tuomapaikallismaito on vastaanotettu mielenkiinnolla. Kylmä alkukesä on verottanut muuta juomakauppaa, mutta maidon suosio on vakaata. Paikallismaidon myynti on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja jopa ylittänyt odotukset.

Maitoa Uudeltamaalta ja Maitoa Hämeestä -nimiset paikallismaidot löytyvät maitohyllystä omilla kotiseuduillaan ­­- pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Hämeessä.

Maitoa Suomesta -tuoteperheeseen kuuluvat maidot tunnistaa omista raikkaista pakkauksistaan, joiden ilmeen ja kuvituksen ovat suunnitelleet Sanna Mander ja Eili-Kaija Kuusniemi.

”Nyt maitomme on saanut nimen”

Maidontuottajalle paikallismaito ei ole mikään uusi asia. Renkolainen maitotilallinen Barbro Sumelius-Koljonen kertoo, että hänen perhetilansa maito on aina kuljetettu läheiseen Hämeenlinnan Osuusmeijeriin. ”Nyt, kun maitomme on tunnistettu paikallismaidoksi, se on saanut oman nimen”, hän jatkaa.

Paikallismaitoa keräävä auto tekee nyt entistä järjestelmällisemmän kierroksen lähialueen tiloilla ja vie maidon pakattavaksi suorinta tietä. Sumelius-Koljonen on huomannut, että läheltä tuleva maito on jo hiljalleen tullut tutuksi paikallisille. ”Kyllä niitä värikkäitä tölkkejä ostoskärryissä näkyy meidänkin kirkonkylän lähikaupassa”.

Lähellä lypsetyn maidon hiilijalanjälki on kevyempi

Paikallismaidot on lypsetty 50-75 kilometrin säteellä jalostavasta meijeristä. Maitoa Hämeestä -maidon takana on 57 maitotilaa Hämeenlinnan Osuusmeijerin ympäristöstä. Uudenmaan paikallismaitoa toimittaa 37 maitotilaa Sipoon meijerin ympäristöstä.

Lähimeijeriin ja siitä alueen kauppoihin kuljetettava maito tekee muita lyhyemmän kierroksen ennen ruokapöytään päätymistä. Ekologisuuden ohella paikallismaitoa juomalla tietää aidosti tukevansa paikallista elinkeinoa.

Arla Oy on paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä ja osa maidontuottajien omistamaa kansainvälistä Arla Foodsia. 630 suomalaista maidontuottajaamme sijaitsevat kaikkialla Suomessa aina Muoniosta Ylivieskaan ja Skåldön saarelle Tammisaareen. Olemme reilu ja rehti kumppani niin tuottajille kuin asiakkaille. Tarjoamme luonnollisia makuja Suomesta ja maailmalta päivän jokaiseen hetkeen.

FELIX PAKKAA KESÄN MAUT UUSIIN HELPOSTI AVATTAVIIN PAKKAUKSIIN

aaf8eafd3aff1720_400x400ar

Uusi innovatiivinen Helppo avata -kansi avautuu vähemmällä voimalla

Felix purkittaa kesän sadon pakkauksiin, joissa on uusi innovatiivinen, helposti avattava kansi.  Satokauden ensimmäisinä uuden kannen saavat Felix Maku Viipalekurkku 300g sekä Maku Viipalekurkku ilman lisättyä sokeria 300g. Felix Maku viipalekurkut ovat Suomen suosituin ja suurin kurkkusäilyke. Uudet kannet tulevat syksyn edetessä myös muihin Turun tehtaalla valmistettaviin Felixin kurkku- ja punajuurisäilykepakkauksiin, joissa kannen halkaisija on 82 mm. Lisäksi Felixin Turussa valmistetut vihannessäilykkeet saavat Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Avainlippu-merkin. 

Säilyketuotteita käytetään laajasti eri ikäryhmissä. Purkkien avaaminen on tunnetusti haastavaa ja erityisesti seniorit ja henkilöt, joiden käsivoima on heikentynyt, kokevat purkkien avaamisen vaikeaksi. Pakkausten heikko avattavuus voi muodostua jopa tuotteen käytön esteeksi. Säilykepurkkien avaamisen helpottamiseksi on kehitetty useita keinoja ja apuvälineitä, mutta Felix tuo nyt tuttuun ongelmaan ratkaisun.

Felixin säilykkeiden uuden Helppo avata -kannen avattavuus perustuu kannen uudenlaiseen ja innovatiiviseen rakenteeseen. Kansi koostuu kahdesta osasta: keskipaneelista ja ulkorenkaasta. Purkkien ilmatiiviyden varmistaa tyhjiösaumattu keskipaneeli ja liikkuva ulkorengas, joka toimii sekä avaajana että sulkijana. Ulkorenkaan kierto vapauttaa keskipaneelin ja purkin muodostaman tyhjiön. Kannen avaamiseen tarvitaan merkittävästi vähemmän vääntövoimaa kuin perinteisissä kansissa.

Kesän sadon kurkut pakataan uudella kannella varustettuihin pakkauksiin heinäkuusta alkaen. Ensimmäiset Helppo avata -kannen saavat tuotteet ovat Felix Maku Viipalekurkku 300 g ja Felix Maku Viipalekurkku ilman lisättyä sokeria 300 g . Uudet kannet tulevat syksyn ja loppuvuoden aikana myös muihin Turun tehtaalla valmistettaviin Felixin kurkku- ja punajuurisäilykkeisiin, joissa kannen halkaisija on 82 mm. 

Suomessa valmistetut Felix-tuotteet saavat kotimaisuudesta kertovan Avainlippu-merkin
Suomalaisen Työn Liitto 
on myöntänyt Felixin Turun tehtaalla valmistetuille vihannessäilykkeille Avainlippu-merkin . Kuluttajien hyvin tunnistama merkki kertoo yhdellä silmäyksellä, että tuote on valmistettu Suomessa. Avainlipun käyttöä valvoo Suomalaisen Työn Liitto.

Tuotetiedot: 
Felix Maku Viipalekurkku 300 g, hinta noin 1,70 €
Felix Maku Viipalekurkku ilman lisättyä sokeria 300 g, hinta noin 1,85 €