Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Lähes puolet suomalaisista syö aamiaisensa yksin – Arla rohkaisee ihmisiä kutsumaan toisiaan aamiaiselle

awepy7uum8ctorgqb6er

Yli 83 % suomalaisista ilahtuisi jos joku kutsuisi heidät aamiaiselle, mutta yli 85 % ei ole koskaan itse kutsunut ketään. Lähes joka kymmenes (9.2 %) suomalainen ei syö aamiaista lainkaan. Lopuista lähes puolet (49 %) syö sen yksin ja useimmiten kiireessä.

Tämä ilmiö kävi ilmi Arlan huhtikuussa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi yli 1000 suomalaista. Kansallista aamiaiskulttuuria kehitetään tänä kesänä #Aamiaiskutsu-haasteessa, jonka ensimmäisten osallistujien joukossa ovat muun muassa Jorma UotinenMinttu Vesala ja Pekka Hyysalo.

Aamiaista syödään harvoin yhdessä etenkään arkena, vaikka suuri osa suomalaisista (naisista jopa 43,7 %) kokee sen päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Aamiaiseen ei tutkimustulosten mukaan käytetä paljon aikaa, sillä yli 75 % vastaajista hotkii aamupalansa arkena alle 20 minuutissa. Arla, jonka nimi tarkoittaa aamunkoittoa, haluaa muistuttaa aamiaisen olevan enemmän kuin ateria; se on kohtaamispaikka.

Ruotsin malli povaa aamiaisesta seuraavaa trendiä

Keski-Euroopassa aamiaista voi tilata vielä illan sarastaessa. Suomessakin tutuiksi tulleet brunssit ovat entistä suositumpia eikä suosiolle näy loppua. Nyt trenditietoisten uutena ilmiönä brunssin rinnalle on nousemassa aamiainen, jolla saa ripauksen luksusta myös arkipäivään. Länsinaapurissamme Ruotsissa aamiainen on kokenut uuden tulemisen, ja siitä on muodostunut tukholmalaisille rento kohtauspaikka ennen siirtymistä arjen askareisiin. Myös useat tukholmalaiset ravintolat ovat ottaneet aamiaisen listalleen lounaan rinnalle.

Oman siipan jälkeen mieluisin #aamiaiskutsu tulisi uudelta tuttavuudelta tai ihastukselta
Arla haluaa haastaa suomalaiset nauttimaan aamiaishetkistä kiireettömästi ja hyvässä seurassa. Valtaosa suomalaisista (83,8 %) ilahtuisikin jos saisi kutsun aamiaiselle. Klassinen, omalta puolisolta tullut kutsu olisi useimmille mieluisin (44 %), mutta heti seuraavaksi suosituin olisi joku uusi tuttavuus tai ihastus (15,8 %). Myös vanhan ystävän (14,3 %) aamiaiskutsu kääntäisi suomalaisten suupielet ylöspäin.

”Arla merkitsee aamunkoittoa, ja koemmekin siksi aamiaisesta puhumisen luontevaksi. Aamiainen on hyvä syy viettää aikaa yhdessä – nautitaanpa se missä tahansa. Sen aikana voi keskustella rauhassa ilman puhelimen pirinää ja käydä päivän kiinnostavimmat keskustelut. Aamiainen on meille sydämen asia ja haluammekin rohkaista ihmisiä kutsumaan toisiaan aamiaiselle #Aamiaiskutsu-haasteen kautta”, kommentoi Arlan kuluttajakohtaamisten muotoilusta vastaava Ulla Jones.

Arla kehottaa kaikkia lähtemään mukaan kesän hauskimpaan haasteeseen, joka kantaa nimeä #aamiaiskutsu. ensimmäisten osallistujien joukossa ovat muun muassa Jorma Uotinen, Minttu Vesala, ja Pekka Hyysalo. Haasteesta voi lukea lisää osoitteessa www.arla.fi/aamiaiskutsu. Kesän ajan Suomea kiertää aamiaiskutsupaku, jonka voi hyvillä perusteilla saada vaikka omaan pihaan.

Paikallismaito tekee tuloaan suomalaisten aamiaispöytiin

Tutkimuksen mukaan suomalaisten aamiaispöydän avainelementti ovat viljatuotteiden ohella tuoremaitotuotteet. Muun muassa yli puolet (57 %) aamun kahvi- ja teekupillisesta nautitaan maidon kera. Suomalaisille on tärkeää myös se, että ruoka tulee läheltä. Arla vastaakin tähän toiveeseen kommunikoimalla entistä selkeämmin maidon alkuperästä sekä tuomalla markkinoille paikallismaidon Hämeen ja Uudenmaan alueilla.

Arla siirtyy vähittäiskaupassa kokonaan suomalaiseen maitoon

cwxembihveg1d3tkhwmq

Arlan Suomessa tuotettua maitoa aletaan toukokuussa markkinoida kotimaisesta alkuperästä viestivän Maitoa Suomesta -tuoteperheen alla. Samaan aikaan kauppoihin tulevat myös paikallismaidot Uudeltamaalta ja Hämeestä.  Uudistuksen myötä kaksoisbrändi Arla Ingman poistuu käytöstä.

Jatkossa rakennetaan vain yhtä vahvaa Arla-brändiä. Samalla yrityksen nimi Arla Ingman Oy Ab vaihtuu Arla Oy:ksi.

”Kaksoisbrändi Arla Ingman on ollut kuluttajien mielestä hämmentävä. Tuotteitamme ostetaan ja käytetään, mutta Arla tuotteiden takana on jäänyt kuluttajille etäiseksi ja tuntemattomaksi”, kertoo Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola.

Maitoa Suomesta, Uudeltamaalta ja Hämeestä on kuluttajille vahva viesti maidon suomalaisesta alkuperästä.  Uudistus koskee maitojen lisäksi myös piimää ja kermaa. Viestiä tukee uusi, raikas pakkausdesign, joka on luotu yhteistyössä suomalaisten kuluttajien kanssa.

Arlan vähittäiskaupoissa myytävä maito jatkossa suomalaista

Arlan suomalaisten maidontuottajien määrä on kasvanut alkuvuodesta noin kolmellakymmenellä tuottajalla. Arlalla on yhdessä yhteistyömeijereiden kanssa noin 630 tuottajaa. Maitomäärän lisääntyminen mahdollistaa sen, että kaikki tuoremaito, jota Arla myy vähittäiskaupoissa, on jatkossa kotimaista. Maidon tunnistaa Maitoa Suomesta, Uudeltamaalta ja Hämeestä -pakkauksissa. Arlalla on Sipoossa paikallinen tuotekehitysyksikkö, joka keskittyy tuoremaitotuotteiden, kuten ruoanvalmistustuotteiden, kehitykseen. Myös näiden tuotteiden raaka-aine on kotimainen maito.

Paikallismaidot lypsetään lähellä meijeriä

Arlan Maitoa Suomesta -tuotteen rinnalle maitohyllyihin tulevat paikallismaidot on lypsetty 50-75 kilometrin säteellä jalostavasta meijeristä. Maitoa Hämeestä -maidon takana on 57 tuottajaa Hämeestä ja maito pakataan Arlan yhteistyömeijerissä Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. Uudenmaan paikallismaitoa toimittaa 37 maidontuottajaa ja se  pakataan Arlan Sipoon meijerissä.

DUNKIN’ DONUTS SUUNNITTELEE LIIKETOIMINTANSA LAAJENTAMISTA SUOMEEN

1243-180x180-medium

Yhdysvaltalainen kahvi- ja leipomotuoteketju etsii monitoimipaikkafranchise-ottajia laajentamaan liiketoimintaansa Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

CANTON, MA, USA (22 huhtikuuta, 2014) – Dunkin’ Donuts, yksi maailman johtavia kahvi- ja leipomotuoteketjuja, suunnittelee toimintansa laajentamista Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Laajentuminen on osa yrityksen maailmanlaajuista kasvustrategiaa, jossa Eurooppa on yhtenä avainkasvualueena.

Dunkin’ Donuts etsii suomalaisia, riittävästi pääomaa ja vahvaa HoReCa-alan liiketoimintakokemusta omaavia monitoimipaikkafranchise-ottajia, omistamaan ja johtamaan useamman yksikön liiketoimintaa. Franchise-ottajan tehtävänä on kehittää brändiä koko maassa, keskittyen aluksi Helsinkiin. Potentiaalisilla franchiseyrityksillä on oltava vahva taloudellinen tausta, paikallisen asiakaskunnan tuntemus, todistetusti menestyksekäs ravintola-alan kokemus sekä tahtoa perustaa lähivuosina vähintään 20–25 Dunkin’ Donuts -ketjun ravintolaa Suomen markkinoille.

”Suomi on iso mahdollisuus Dunkin’ Donuts -brändille”, kommentoi Dunkin’ Brandsin kansainvälisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Jeremy Vitaro. ”Uskomme suomalaisten ottavan hyvin vastaan laatulupauksemme korkeatasoisista leipomotuotteista ja juomista, jotka tarjoillaan miellyttävässä ympäristössä, nopeasti ja kohtuuhintaan.”

Dunkin’ Donuts -ketjun markkina-asema on kasvussa Euroopassa, jossa sillä on tällä hetkellä yli 120 ravintolaa, mm. Saksassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Bulgariassa ja Venäjällä.

Tutkimus: Terveellinen ruoka on suomalaisista tylsää

vegetarian-diet-advanced-bmi-lebanon

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta toivoo, että elintarviketeollisuus kehittäisi jatkuvasti tuotteita terveellisemmiksi. Pelkästään terveellinen ei kuitenkaan kiinnosta, vaan tuotteen täytyy myös maistua hyvältä. 40 prosenttia vastaajista pitää ruoan makua tärkeämpänä kuin sen terveellisyyttä.

Tiedot käyvät ilmi Nestlén teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin suomalaiskuluttajien ruokailutottumuksia. Siihen vastasi yli tuhat suomalaiskuluttajaa viime marraskuussa.

Kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta edellyttää, että elintarviketeollisuus kehittäisi tuotteita terveellisemmiksi. Mausta ei kuitenkaan saisi tinkiä. 23 prosenttia vastaajista sanoo, että suurin este terveelliselle syömiselle on se, että terveellinen koetaan tylsäksi ruuaksi. 13 prosenttia taas kertoo pitävänsä enemmän epäterveellisten ruokien mausta.

40 prosenttia vastaajista arvostaa ruoan makua enemmän kuin ravintoarvoja. Maun ja ravitsemuksen välinen tasapaino on kuitenkin tärkeää erityisesti naisille: 60 % naisista pitää sitä tärkeänä.

–  Terveellisen ruoan valmistaminen saattaa vaikuttaa helpolta: valmistetaan ruoka puhtaista raaka-aineista, ilman suolaa, sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa. Tosiasiassa tarvitaan kuitenkin vuosikausien tuotekehitystä ja tuhansien ihmisten osaamista, jotta on mahdollista valmistaa terveellinen elintarvike, joka myös maistuu hyvälle, viestintäpäällikkö Aino Pajukangas Nestléltä pohtii tutkimustuloksia.

Nestlé: Ravitsevan täytyy myös maistua hyvältä

Nestlén maailmanlaajuinen strategia on parantaa ravitsemusta, edistää terveyttä sekä lisätä hyvinvointia. Tuotekehityksessä tähdätään erityisesti suolan, sokerin sekä tyydyttyneen rasvan määrän vähentämiseen ja täysjyvän määrän lisäämiseen tuotteissa.

Nestlé antoi viime vuoden lopussa sitoumuksen, jonka mukaan tuotteiden suolapitoisuutta pienennetään tulevien kolmen vuoden aikana vähintään 10 %. Vuoden 2005 jälkeen Nestlé on vähentänyt tuotteistaan yli 14 000 tonnia suolaa. Esimerkiksi Nestlén muroista on vähennetty vuodesta 2003 lähtien noin 9 000 tonnia sokeria ja lähes 900 tonnia suolaa ja samalla tuotteisiin on lisätty yli 3,4 miljardia annosta täysjyvää.

Uudistetut reseptit alistetaan tiukkoihin testeihin, jotka niiden on läpäistävä, jotta tuote päätyisi kauppojen hyllylle. Testien tavoitteena on kehittää tuote, joka on maultaan ja ravintosisällöltään ylivoimainen.

– Tasapainottelemme jatkuvasti maun ja ravitsemuksen välillä, sillä ravitsevan täytyy myös maistua hyvältä. Esimerkiksi juuri uudistetut FITNESS Original -murot pärjäävät maussa vanhalle reseptille, vaikka niissä on 30 prosenttia vähemmän sokeria kuin aikuisten muroissa keskimäärin, Pajukangas kertoo.

Laajin tutkimus- ja tuotekehitysverkosto maailmassa

Nestléllä on elintarviketeollisuuden laajin tutkimus- ja tuotekehitysyksiköiden verkosto maailmassa (34 keskusta). Nämä tutkimus-, kehitys- ja teknologiakeskukset sekä paikalliset tuotekehitysosastot työllistävät yli 5 000 henkilöä.  Nestlé käyttää tutkimus- ja kehitystyöhön vuosittain reilut 1,3 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin mikään muu elintarvikealan yritys. Esimerkiksi vuonna 2013 lähes 7 800 Nestlén tuotetta eri puolilla maailmaa uudistettiin ravintosisällöltään.

Esimerkkejä Suomessa myytävistä elintarvikkeista, joiden resepti on muutettu aikaisempaa ravitsevammaksi:

• Piltti ja Bona
Lastenruoan tuotanto on tiukasti säädelty lailla. Korkealaatuiset raaka-aineet, tarkka laadunvalvonta koko tuoteketjun läpi ja ikäsuositusten mukainen raaka-ainekoostumus ovat kaiken lastenruokatuotannon lähtökohta. Kaikkien Piltti- ja Bona-tuotteiden rasvakoostumus on muutettu kotimaisen STRIP-tutkimuksen innoittamana ravitsemussuositusten mukaiseksi. 
Tuotteet sisältävät nykyään entistäkin vähemmän tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa.

• Laktoosittomat jäätelöt ja maitojäätelö
Laktoositon jäätelö on Nestlén Turengin tehtaan oma innovaatio. Turengin tehdas on edelleen eräs harvoista tehtaista koko Euroopassa, jossa valmistetaan laktoositonta jäätelöä. Laktoosittomien kermajäätelöiden reseptit on kehitetty vastaamaan mahdollisimman tarkasti ”tavallisten” kermajäätelöiden makua.
Pingviini-maitojäätelö taas on uudenlainen, jopa välipalaksi sopiva herkku, jonka pääraaka-aine on rasvaton maito. Sille on myönnetty Sydänliiton Sydänmerkki, sillä maitojäätelötuotteet ovat tuoteryhmässään rasvan kannalta parempi valinta.

• Murot
Nestlén ja General Millsin yhteisyritys Cereal Partners Worldwide (CPW) on tehnyt jo yli 10 vuotta töitä aamiaismurojen ravitsemuksellisen sisällön parantamiseksi. Kehitystyössä on kiinnitetty erityisesti huomiota täysjyvän ja kuidun määrään sekä sokerin ja suolan vähentämiseen. Viimeisimpänä uudistuksena muuttuivat FITNESS Original -murot, jotka sisältävät nyt 30 prosenttia vähemmän sokeria.

Tutkimuksen toteutti YouGov Nestlén toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin 7.–17.11.2013. Vastaajia oli Suomesta kaikkiaan 1 007. Vastaajat edustavat 16–74-vuotiaita suomalaiskuluttajia.

Uusi lähiruokakohde matkailijoille Oulun seudulla

viskaalikuva1

Viskaalin tarjoaa pohjoissuomalaista lihaa, lihajalosteita ja paikallisia elintarvikkeita Oulussa ja Muhoksella

Muhoksella, Oulusta vain 20 km Kajaaniin päin sijaitseva Viskaalin Kauppa tarjoaa Oulusta Kainuun suuntaan matkaaville oivan ruokamatkailukohteen. Sijaitseehan kauppa aivan Oulu-Kajaani-tien 22 varrella, Viskaalin tilan ja teurastamon yhteydessä.

Toinen Viskaalin kauppa sijaitsee Oulun keskustassa lähellä Oulun taidemuseota ja Tietomaata. Kummankin kaupan päätuotteita ovat oman teurastamon ja lihajalostamon tuotteet eli pihvikarjan, naudan, karitsan ja hevosen liha sekä erilaiset makkarat ja palvituotteet. Lisäksi kaupoissa myydään muita paikallisia tuotteita kuten leipää, jogurttia, jauhoja ja juustoja. Oulun kaupassa valikoimaan kuuluu myös luomutuotteita. Tuotteita saa myös Viskaalin verkkokaupasta, syksyllä lihaa valtakunnallisestikin.

Viskaalin toimintaperiaatteita ovat hyvänmakuisen ja puhtaan ruuan tuotanto, avoimuus, eläinten hyvä kohtelu ja ekologisuus. Lihat leikataan käsin, parhaat osat raakakypsytetään. Kaupoissa myytävät makkarat ovat parhaimmillaan suoraan uunista tulleita.

Kauppojen myymäläpäällikkö, pitkän linjan lihamestari, Rotisseur ja kokki Antti Pirttikoski siirtyi Viskaaliin Oulun Stockmannilta. Hän ja muukin Viskaalin väki, kuten Suomen ensimmäinen MasterChef  Joonas Hämäläinenantavat mielellään vinkkejä lihankäsittelyyn ja valmistukseen. ”Uskon paikallisuuteen, tuoreuteen ja sitä kautta hyviin raaka-aineisiin. Erityisen ylpeänä voin taata lyhyen tuotantoketjun tuoman edun lihan laadussa. Tiedämme myös aina, mistä liha on peräisin”, Antti Pirttikoski sanoo.

Perheyritys Viskaalin perusta on Muhoksella sijaitseva Viskaalin tila. Viskaalin tilalla kasvatetaan Limousin-lihakarjaa ja Texel-lampaita emolehmäperiaatteella. Tilan peltoja viljellään luonnonmukaisesti pääosin karjanrehutarpeisiin. Teurastamon, lihanjalostamon ja kauppojen lisäksi Viskaaliin kuuluu myös oma rypsipuristamo. Omien kauppojen lisäksi Viskaalin tuotteita saa myös joistakin lähiseudun ruokakaupoista sekä paikallisista ravintoloista.

Viskaalin Kauppa Muhos
Viskaalintie 54, 91500 Muhos
AVOINNA ti-pe 11-18, la 9-15, Ma suljettu

Viskaalin Kauppa Oulu
Kasarmintie 1, 90130 Oulu
AVOINNA ma-pe 10-18, la 9-15

Viskaalin verkkokauppa
www.viskaalin.fi/kauppa

Kustannusosakeyhtiö Moreeni: Kantarelli ja kumppanit on keittokirja vahveroiden ystäville

kantarellijakumpp

Kantarellit ja suppilovahverot ovat kaikille tuttuja, helposti käsiteltäviä ja ennen kaikkea herkullisia sieniä, joita parhaina sienivuosina tuntuu löytyvän loputtomiin. Säilöminen kuivaamalla tai pakastamalla on helppoa, joten sieniä riittää usein seuraavaan satokauteen saakka. Ongelmana on vain keksiä riittävästi vaihtelua ruokaohjeisiin.

Kantarelli ja kumppanit vie sieniruoat aivan uuteen ulottuvuuteen. Kirjaan on koottu Katja Palmdahlin parhaat kantarelli- ja suppilovahveroreseptit. Mukana on niin liha-, kala- kuin kasvisruokiakin pikkusuolaisista piiraisiin ja keitoista pastaan – säilöntää unohtamatta. Pikanttia vaihtelua tuovat muun muassa aasialaisvaikutteiset kevätrullat ja vahverosämpylöiden kera tarjotut kanahampurilaiset.

Katja Palmdahl on ruotsalainen kokki ja ruokastylisti, joka on kirjoittanut useita keittokirjoja. Sienet, etenkin kantarellit, ovat hänen intohimonsa.

Katja Palmdahl: Kantarelli ja kumppanit

Ruotsinkielinen alkuteos Katjas kantareller

Suom. Jaana Palanterä

ISBN 978-952-254-184-0

1. painos 2014

Sidottu, 96 sivua

Ovh 28 €

Kustannusosakeyhtiö Moreeni on suomalainen kirjankustantaja, joka kustantaa yleistä tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja ammattikirjallisuutta. Keskeisiä aihepiirejä ovat koti, ruoka ja sisustaminen, kädentaidot, luonto ja ympäristö, kulttuurihistoria, perinnerakentaminen sekä monet erilaiset harrastukset.

Solidaarisuus selvittää Tradekan tuella nicaragualaisen hunajan tuontia Suomeen

570_Andres_ja_Ana_Sujey_Palma

Kuva: Nicaragualaiset mehiläishoitajat Ana Sujey Palma ja Anders Palma. / Solidaarisuus.

Solidaarisuus selvittää tänä vuonna Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella, löytyykö nicaragualaiselle Reilun kaupan hunajalle ja luomuhunajalle markkinoita Suomessa.
– Tämä on selkeä jatkumo Solidaarisuuden pitkäjänteiselle kehitysyhteistyölle. Vahvistamme edelleen osuustoimintaa ja hunajantuotantoa Nicaraguassa. Nyt hunajantuottajille etsitään sen lisäksi Tradekan tuella markkinoita täältä Suomesta, iloitsee Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.

Tradeka on myöntänyt Solidaarisuudelle 30 000 euron tuen, jolla selvitetään nicaragualaisen Reilun kaupan ja luomuhunajan kysyntää sekä edistetään kauppaa nicaragualaisten osuuskuntien ja suomalaisten kaupan alan toimijoiden välillä. Tavoitteena on vahvistaa nicaragualaisten mahdollisuuksia solmia suoria kauppasuhteita suomalaisten kanssa ja tehdä nicaragualaisten osuuskuntien hunajaa tunnetuksi Suomen markkinoilla.

– Solidaarisuus on vahvistanut osuustoiminnan ja hunajantuotannon perusedellytyksiä Nicaraguassa, mikä on parantanut köyhien maataloustuottajien osaamista ja markkinoille pääsyä. Nicaragualaisen osuuskuntakumppanimme Tierra Nuevan satojen pientuottajien laadukasta hunajaa tuodaan jo Saksaan. Tradekan tuella ratkomme edelleen kehitysmaiden pientuottajien suurta haastetta: miten saada tuote kannattavasti markkinoille ja perheelle kestävä toimeentulo. Tässä on kyse oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja köyhyyden kitkemisestä, Nuikka painottaa.

Tradeka on aikaisemmin tukenut Solidaarisuuden työtä nicaragualaisten osuuskuntien tuottajien kouluttamiseksi sekä uusien elinkeinojen etsimiseksi maattomille ja vähävaraisille maaseudun asukkaille. Hunajan tuotanto on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi turvata toimeentulo. Hunajaa tuottavien osuuskuntien markkinoille pääsyn vahvistaminen on siis luonteva jatko yhteistyölle.

– Solidaarisuus on kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä erityisen vahva toimija, jolla on vankkaa kokemusta osuustoiminnan kehittämisestä ja vakiintuneet suhteet tuottajaosuuskuntiin. Yhteistyö sopii Tradekan arvoihin sekä yhteiskuntavastuuajatteluun, jonka painopisteitä ovat taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä vastuu ympäristöstä, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro kertoo.