Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

:KATSO VIDEO: Mitä mieltä? Rosa Meriläinen avautuu alkoholista

Katso ammattikehtaaja & kirjailija-kolumnisti Rosa Meriläisen ajatuksia alkoholista ja tee itse oma kannanotto: http://www.kohtuullisesti.fi/mita-mielta/

HARIBO JOULUKALENTERI YLLÄTTÄÄ MONIPUOLISUUDELLAAN

a4bd89670590635a_800x800ar

Haribo joulukalenteri tekee joulun odotuksesta kivempaa, tarjoamalla joka päivälle makeita yllätyksiä – viinikumi-, vaahto-, rae- ja hedelmätoffeemakeisia sekä tavarayllätyksiä. Kalenterissa on 13 erilaista makeispakkausta ja erilaisia makeismakuja vieläkin enemmän. Haribon joulukalenterin makeiset ovat laktoosittomia ja gluteenittomia, ja kalenteri on hyvä vaihtoehto suklaakalenterille.

Haribo joulukalenterissa on makeisia joka makuun

Haribon joulukalenterissa yhdistyvät makeis- ja lelukalenteri. Kalenterin monipuolinen makeisvalikoima sisältää erilaisia viinikumi-, vaahto-, rae- ja hedelmätoffeemakeisia.   Makeisluukuissa on runsaasti syötävää. Makeiset on pakattu ihastuttaviin 10 g minipusseihin, joiden sisällä on erilaisia pieniä makeishahmoja kuten nalleja, tutteja ja sammakoita. Kalenteri sisältää 13 erilaista makeispakkausta. 21 luukussa on makeisia ja 3 luukussa tavarayllätys. Kalenterin sisältö yllättää monipuolisuudellaan.

Joulukalenterin kuvitus on runsas ja sen hauskoja yksityiskohtia tutkiessa kuluu helposti pitkä tovi. Kalenterin kannessa Haribo-juna kuljettaa lahjoja, joiden joukossa vilahtelee Haribon tuttuja makeishahmoja. Juna kuvaa hyvin kalenterin sisältöä karkkeineen ja pienine tavaralahjoineen.

Joulukalenteri on erilainen tuliainen lapsiperheeseen joulun alla, tai vaikkapa pikkujoululahja.

Joulukalenteriperinne on syntynyt Saksassa ja saapunut Suomeen 1910-luvulla.

Tuotetiedot:

HARIBO joulukalenteri

Sisältää: 2 kpl HARIBO Goldbären (Nallekarkki) minipusseja, 1 kpl HARIBO Nappar Fruit (Tutti) minipusseja, 2 kpl Nappar Berry (Tutti) minipusseja, 2 kpl HARIBO Christmas minipusseja, 2 kpl HARIBO Tudser (Sammakko) minipusseja, 1 kpl HARIBO Vampyrer minipusseja, 1 kpl HARIBO Happy Cola minipusseja, 1 kpl HARIBO Pesetos (Lantit) minipusseja, 2 kpl HARIBO Pearls (Helmet) minipusseja, 1 kpl HARIBO Hindbaer & Brombaer (Marjat) minipusseja, 2 kpl MAOAM hedelmätoffee -makeispakkauksia, 4 kpl isoja jouluisia makeishahmoja yksittäispakattuna sekä 3 erilaista tavarayllätystä.
Paino 234 g

Kokkikartanon haaste: Suomalaiset syövät maksalaatikkoa arkena ja tuhdilla maksalla

8464a60986e05226_800x800ar

Kokkikartano haastoi Facebookissa suomalaiset kertomaan, miten he mieluiten nauttivat maksalaatikkoa.  Haasteen vastausten perusteella Kokkikartanon uutuustuotteelle, tuhdisti maksan makuiselle laatikolle rusinoineen on tilausta. Haasteen vastauksilla kartutettiin myös  ruokalahjoitusta, jonka Kokkikartano teki sitä tarvitseville Hurstin avun kautta tänään.

Kokkikartano haastoi suomalaiset lokakuussa paljastamaan maksalaatikkomieltymyksensä Facebook-sivuillaan. Kuuden päivän aikana selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä, miten maksalaatikkoa halutaan syödä. Vastaajista 75 prosenttia haluaa maksalaatikkoonsa tuhdisti maksaa. 68 prosenttia nauttii sen mieluiten rusinoilla ja 76 prosenttia lisää puolukoita kaveriksi. Noin kolme neljästä toivoi niin ikään tiukkaa koostumusta.

Tulosten perusteella Kokkikartanon tuhdisti maksan makuinen ja rusinoilla viimeistelty maksalaatikko vastaa suomalaisten mieltymyksiä. Kokkikartanon perustajan äidin reseptiin tehty perinteinen maksalaatikko sisältää rusinoita ja jopa 25 prosenttia suomalaista Snellmanin naudan maksaa.

– Tämä on vanha klassinen resepti, mutta vastaavaa runsasmaksaista laatikkoa ei silti ole markkinoilla. Ensin keitetään riisipuuro. Kun puuro on kypsää, lisätään maitoa, kermaa ja sipulit, siirapit ja rusinat, kertoo Kokkikartanon tuotekehittäjä Matti Tyrvänen.

Maksalaatikko maistuu suomalaisille erityisesti arkena

Kokkikartanon maksalaatikkoa oli aiemmin saatavilla vain jouluisin. Suuren suosion vuoksi se nostettiin kuitenkin perusvalikoimiin. Nyt maksalaatikkoa saa ympäri vuoden – ja syystä. Haasteen tulosten perusteella 89 prosenttia syö maksalaatikkoa mieluiten arkena. Vastaajista 76 prosenttia valmistaa maksalaatikon mieluummin liedellä kuin mikrossa. Tuotekehittäjä Tyrväsen oma suositus on seuraava:

– Maksalaatikko kuumenee yhtä hyvin mikrossa kuin liedelläkin, kunhan miedolla lämmöllä kuumentaa. Sitten vain puolukkasurvos ja voisula mukaan, ja syömään.

Tyrväsen vinkki mahdolliseen uunissa valmistukseen on lisäksi seuraava: Voitele uunivuoka voilla, siirrä maksalaatikko vuokaan. Lisää päälle vielä pari voinokaretta ja paista 175 asteisessa uunissa 20–30 minuuttia.

Hurstin avun kautta jaetaan 1 000:lle Kokkikartanon ateria

Kokkikartanon Suureen Maksalaatikkohaasteeseen vastattiin kaikkiaan reilut 450 kertaa. Jokainen vastaus oli kartuttamassa Hurstin avun kautta tehtävää ruokalahjoitusta. Haasteen vastausten perusteella Kokkikartano lahjoittaa aterian tuhannelle ruokaa tarvitsevalle.

– Hurstin apu tekee hienoa työtä ja tukee ihmisiä, joilla on väliaikaisesti tai pysyvämmin tiukka taloudellinen tilanne. Kaikilla on oikeus hyvään ruokaan. Tällä lahjoituksella halusimme olla mukana niiden suomalaisten arjessa, joille se ei ole itsestään selvää, Kokkikartanon toimitusjohtaja Kati Rajala toteaa.

Rajala luovutti ruokalahjoituksen henkilökohtaisesti Heikki Hurstille tiistaina 29.lokakuuta.

–  On todella hienoa voida jakaa näin laadukkaita tuotteita eteenpäin. Ihmisillä on varmasti huomenna hymy korvissa, Heikki Hursti kommentoi lahjoitusta.

Kokkikartanon maksalaatikko on arkituotteena myynnissä 300 gramman lounaspakkauksissa. Joulun aikaan tulee myyntiin myös isompi 700 gramman annoskoko. Kokkikartanon maksalaatikko on gluteiiniton ja vähälaktoosinen.

Lähetämme viestin ohessa linkit tuotekuvaan maksalaatikosta, havainnekuvaan Maksalaatikkohaasteen tuloksista sekä kuviin Hurstin avulle tehdystä lahjoituksesta.

www.kokkikartano.fi

 

Rax ja Mario Itikselle Suomen ensimmäiset Invalidiliiton ravintoloihin myöntämät Helppo liikkua -tunnustukset

print_YJm6V7yvFO

Helppo liikkua -tunnus Rax Itikselle

Invalidiliiton Helppo liikkua -tunnus luovutettiin 28. lokakuuta ensimmäistä kertaa Restelin ravintoloille – Rax ja Mario Itikselle Helsinkiin. Restelin Rax ja Mario Itis ovat saavuttaneet ensimmäisinä ravintoloina Invalidiliiton myöntämän Helppo liikkua -tunnuksen. Restel on valtakunnallisesti ainoa Helppo liikkua -kampanjassa mukana oleva hotelli- ja ravintola-alan kumppani.

Kauppakeskus Itiksen Ravintolamaailmassa sijaitsevien Rax ja Mario Itiksen ravintolatiloja on muunneltu esteettömiksi yhteistyössä Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa on pyritty tekemään tiloista kaikille mahdollisimman helppoja liikkua. Raxin ja Marion henkilökunta ovat valmiita avustamaan ja palvelemaan apua tarvitsevia asiakkaita.

– On ilo saada luovuttaa nämä ensimmäiset ravintoloille myönnetyt tunnustukset Itiksen Raxille ja Mariolle. Edelläkävijän rooli on aina haastava, mutta uskon, että asiakkaat alkavat arvostaa Helppo liikkua ‑tunnusta ravintolan sisäänkäynnin läheisyydessä. Nehän kertovat, että kaikki asiakkaat ovat tervetulleita, liikkuvat he sitten lastenvaunujen, rollaattorin, pyörätuolin tai isojen kantamusten kanssa, eikä pöytien väliin tarvitse ahtautua, kertoo Helppo liikkua -tunnukset paikan päällä luovuttanut Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n johtaja Kirsti Pesola.

Raxin ja Mario Itiksen henkilökunnalle esteetön liikkuminen ja toimiva palvelu ovat tärkeä asia

Rax ja Mario Itiksen tunnuksen edellyttämät muutokset helpottavat kaikkien asiakkaitten liikkumista ravintoloiden tiloissa. Kauppakeskus Itiksen sisäinen sisäänkäynti Ravintolamaailmaan, jossa myös Rax ja Mario sijaitsevat, on esteetön. Ravintolamaailma on kauppakeskuksen toisessa kerroksessa, johon pääsee kulkemaan hissillä. Hissit sijaitsevat Ravintolamaailman keskellä ja niistä on lyhyet kulkumatkat kaikkiin ravintoloihin. Itiksen Kauppakeskus on kokonaan esteetön.

– Rax Itiksen konseptin mukainen sisustus ja selkeät opasteet helpottavat kaikkien asiakkaiden asioimista ravintolassa. Helpon liikkumisen myötä kiinnitämme erityistä huomiota myös henkilökunnan palveluvalmiuksiin, kertoo Rax -ketjun ketjujohtaja Riikka Hynninen.

print_iHS93jpNjk

Helppo liikkua -tunnus Mario Itikselle

– Itiksen Mariolle Helppo liikkua -tunnuksen saaminen on hieno asia, sillä esteetön liikkuminen palvelee kaikkia niin asiakkaita kuin henkilökuntaa iästä ja elämäntilanteesta riippumatta, kertoo Ruokaravintolat-ketjun ketjujohtaja Katja Malminen.

Helpon liikkumisen lisääminen on Restelille osa yrityksen yhteiskuntavastuuta ja asiakasmukavuutta

Invalidiliiton Helppo liikkua -tunnuksen edellytykset huomioidaan jatkossa mahdollisuuksien mukaan kaikissa Restelin ravintoloissa, hotelleissa ja kylpylöissä. Edellytykset otetaan huomioon tulevaisuudessa myös Restelin toimipaikkauudistuksissa sekä uudisrakentamisessa. Tällä hetkellä muutoksia suunnitellaan 12:sta jo olemassa olevaan kohteeseen, joista osa on ruokaravintoloita.

Helppo liikkua on Invalidiliiton valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on tehdä arjen liikkumisesta sujuvaa ja helppoa. Kampanjan avulla ihmisiä myös aktivoidaan kertomaan, mitkä ovat helppoja tai hankalia paikkoja liikkua. Helppo liikkua -sivuston kartan kautta jokainen voi jakaa omia kokemuksiaan esteettömyyteen liittyen. Invalidiliiton laatimat Helppo liikkua -kriteerit täyttävät palvelu tai kohde voi hakea Invalidiliitolta Helppo liikkua -tunnusta.

Lisätietoja Helppo liikkua -kampanjasta: http://helppoliikkua.fi/

www.rax.fi,

www.mario.fi,

www.restel.fi

Sovellus etsii sopivan viinin aterialle

348_34832560387_2317_n

Moni kuluttaja harmittelee sitä, miten vaikea on valita sopiva viini eri aterioille. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun ja  Trimalkio Oy:n yhteistyön tuloksena on syntynyt uusi Matchart-viininvalintasovellus, joka lupaa auttaa tässä pulmassa – sekä kuluttajia että ammattilaisia. 

Viinimaailman uusimmalla sovelluksella ruualle sopivan viinin valinta on todella helppoa. Kun tarjottava ruoka lisukkeineen on tiedossa, Matchart Viininvalitsija -sovellus antaa muutaman kysymyksen ja niihin klikatun vastauksen jälkeen valikoi kolme puna- ja valkoviiniä, joita se suosittelee valitulle ruualle. Viinit on annettu tyypeittäin ja maittain, joten valinta ei jää kiinni edes siitä, ettei juuri tiettyä viiniä löydy Alkon hyllyltä.

– Vastaavaa sovellusta ei markkinoilla tällä hetkellä ole. Matchart purkaa aterian osiin ja suositeltavat viinit määräytyvät aterian raaka-aineiden ja valmistustapojen mukaan, sovellusta kehittämässä ollut viinikirjailija ja HAAGA-HELIAn lehtoriRisto Karmavuo kertoo.

Karmavuon lisäksi sovelluksen sisältöpuolen kehittämisessä on ollut mukana Pohjoismaiden parhaaksi sommelieriksi valittuJuha Lihtonen sekä monia muita viiniasiantuntijoita. Teknisen puolen toteutus hoitui kahden HAAGA-HELIAn tietotekniikan opiskelijan voimin.

Matchart Viininvalitsija -sovellus lanseerattiin lokakuun lopulla kuluttajille, ja se on ladattavissa älypuhelimiin Googlen Play-kaupasta, Nokia Kaupasta sekä Applen iStoresta. Sovellusta markkinoidaan myös ravintolayrittäjille ja tukkukauppiaille, ja tarkoituksena on tähdätä sen kanssa kansainvälisille markkinoille.

Ruokaa luonnosta tunteella

erakokki__makuja_kairasta.9f6f24de-5eaa-4504-ba5d-01a608838c15-main_image

Eräkokki – makuja kairasta kaupunkiin Marketta Kotilainen (toim.)

Eräkokkien resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kiehtova kattaus arkeen ja juhlaan syntyy kalasta, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Käytössä koetellut reseptit tulevat kruununmetsien ja -vesien ammattilaisten keittiöistä ja leiritulilta. Mukana on kokeellisen keittiön antia, klassikoita sekä parhaita nuotioruokia.

Villiruokaa, luomua, lähiruokaa – aito, itse hankittu ja tavalla tai toisella luonnonläheinen ruoka on nyt suosiossa. Höyryävä rautukeitto, muheva peuranpaisti tai herkullinen marjapiirakka tuo tervehdyksen luonnosta. Luontoa kunnioittava kulinaristi omistaa villiruokaa nauttiessaan myös ajatuksen riistalle ja vedeneläville. Mikä olisikaan parempi tapa osoittaa arvostusta luonnon antimia kohtaan kuin pieteetillä valmistettu ruoka!

Eräkokki – makuja kairasta kaupunkiin
Marketta Kotilainen (toim.)
ISBN 978-952-6612-06-5
Metsäkustannus Oy
Kl 68.2
Ilmestyy 22.10.2013
Sid., 208 sivua, nelivärikuvitus
hinta 39 euroa

Avoimuus ja jäljitettävyys alkavat atrialaisessa broileriketjussa ja rehutehtaalta

print_3Z8XwEW1mD

Itikka osuuskunnan ja eteläpohjalaisten broilerituottajien rakentama siipikarjarehutehdas on nyt valmistunut Ilmajoen Koskenkorvalle. Rehut valmistaa, myy ja toimittaa A-Rehu Oy. Valikoimassa on rehut niin broilereille kuin broileriemoille ja -nuorikoille. Ensimmäiset rehut uudesta rehutehtaasta toimitettiin lokakuun 2013 puolivälissä.

“Ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän ja olemme iloisia voidessamme paketeista löytyvien tilatietojen lisäksi kertoa nyt myös siitä, mitä broilerit ovat syöneet”, A-Rehun toimitusjohtaja ja Atria Suomen varatoimitusjohtaja Jari Leija iloitsee.

Tehtaan takana ovat tuottajat

Tuottajilla on ollut jo pitkään halu kehittää siipikarjarehutuotantoa Etelä-Pohjanmaalla. “Uuden rehutehtaan myötä meillä on mahdollisuus olla mukana rehujen tuotekehityksessä ja saavuttaa paremmin eläinten hyvinvoinnille ja kasvulle, ketjun läpinäkyvyydelle sekä tuotannon kehittämiselle asetetut tavoitteet”, broilerituottaja Matti Kangas kertoo tyytyväisenä.

Kotimainen rehuvilja on broilerirehujen tärkein raaka-aine

Tehtaan tärkeimmät raaka-aineet ovat pohjalainen vehnä, kaura ja ohra. Rehutuotannon käynnistämisellä onkin laajat vaikutukset myös lähimaakuntien viljanviljelijöille.

Valkuaistäydennyksenä käytetään pääasiassa soijarouhetta. “Tuotanto käynnistyy GMO-vapaalla soijalla. Pidemmällä aikavälillä joudumme tekemään lisää selvityksiä siitä, riittääkö GMO-vapaata soijaa maailmanmarkkinoilla ja miten sen ja GMO-soijan hintaero kehittyy”, Jari Leija kertoo.

Viljojen ja soijarouheen lisäksi rehuissa käytetään kasvatusvaiheesta riippuen rypsirouhetta, kasviöljyä, kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja.

A-Rehu on aidosti suomalainen vaihtoehto maatalouskaupassa

Maatalouskaupassa on jo jonkin aikaa ollut viitteitä kansainvälisten toimijoiden tulosta suomalaisille markkinoille. Broilerituottajat ja A-Rehu haluavat yhteistyöllään varmistaa, että kotimaisessa omistuksessa olevaa rehutuotantoa on Suomessa tulevaisuudessakin.

Siipikarjarehutehtaan tuotantokapasiteetti on noin 100 milj. kg ja valmistus tapahtuu kahdella valmistuslinjalla. Rakennus on oma kokonaisuutensa niin raaka-aineiden vastaanoton kuin valmiiden tuotteiden luovutuksenkin osalta. Sika- ja nautarehujen valmistus samalla tontilla tuo synergiaetuja raaka-ainehankintaan ja työvoiman käyttöön. Uuden rehutehtaan myötä A-Rehun tuotantokapasiteetti Koskenkorvalla lähes kaksinkertaistuu.

Pohjoismainen kala ja Chardonnay kohtaavat Fishmarketissa

fish_plate2

Ravintola Fishmarketin syyskauden teema on Chardonnay. Keittiöpäällikkö Janne Sainio on suunnitellut moni-ilmeisen ja vivahteikkaan rypäleen kunniaksi teemamenun, jonka pääosassa ovat pohjoismaiset kalat ja äyriäiset. Menu Chardonnay on tarjolla koko syksyn marraskuun loppuun asti.

Viiden ruokalajin menun aloittaa merirapu, joka tarjotaan rapeaksi paistetun kateenkorvan kanssa. Sen jälkeen on vuorossa on kurpitsaa ja suppilovahveroa. Pääruokana nautitaan turskaa ja sinisimpukoita. Suun raikastavassa etujälkiruoassa maistuvat omena ja rosmariini. Houkutteleva jälkiruoka on valmistettu lakoista ja jogurtista.

Menu on tarjolla myös kolmen ruokalajin kokonaisuutena.

“Aloitin menun suunnittelun maistelemalla useita erilaisia chardonnay-viinejä. Makukokemusten perusteella valitsin ruokatyylimme mukaisesti pääraaka-aineiksi pohjoismaisia äyriäisiä ja vaaleaa kalaa. Lisäkkeissä maistuvat syksyn parhaat kotimaiset antimet”, Sainio kertoo.

Ravintolapäällikkö Marie Afonso on poiminut menun kullekin ruokalajille oman suositusviinin Fishmarketin peräti kolmenkymmenen chardonnayn valikoimasta.

”Chardonnay-listallamme on viinejä seitsemästä eri maasta. Harva rypäle tuottaa viinejä, jotka tuovat yhtä hienosti esiin alkuperämaan terroirin eli rypäleiden kasvuympäristön ja -olosuhteet. Kiinnostaviksi kala- ja äyriäisviineiksi chardonnayt tekee myös tammikypsytys. Raikkaat, mineraaliset ja kevyesti tammitetut chardonnayt istuvat hienosti äyriäisten ja vaalean kalan seuraan. Grillatulle, hiillostetulle ja haudutetulle rasvaiselle kalalle sopii puolestaan rotevampi tammiaromi”, Afonso luonnehtii.

Suosikkiviinikseen Afonso ja Sainio nostavat kalifornialaisen Newtonin Red Label Chardonnayn.

”Pehmeän ja hedelmäisen viinin hieno tammiaromi säestää upeasti meriravun ja rapean pähkinäiseksi paistetun kateenkorvan makua.”

Chardonnay-listan erikoisuuksia kannattaa maistella myös Fishmarketin äyriäisbaarissa houkuttelevien ostereiden sekä katkarapu- ja äyriäislajitelmien kyytipoikana.

Ravintola Fishmarketin Menu Chardonnay 30. marraskuuta 2013 asti.

Menu Chardonnay 16 9 -30 11 .(pdf)

http://www.royalravintolat.com

Ravintola FishMarket, Pohjoisesplanadi 17, 00170 Helsinki. Varaukset ja tiedustelut p. 09-6128 5250

WWF:n uusi ruokaopas johdattaa vastuullisiin ruokavalintoihin

WWF - Ruokaopas - Google Chrome_2013-10-25_12-50-27

Ruoka on merkittävin arkipäivän kulutusvalinta ympäristön kannalta. Valitsemalla vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua ruokaa jokainen voi vaikuttaa oman hyvinvointinsa lisäksi ympäristön tilaan ja edistää oikeudenmukaisuutta. WWF:n juuri julkaistu ruokaopas-verkkosivu paneutuu ruoan ympäristövaikutuksiin ja antaa käytännön vinkkejä arjen vastuullisiin valintoihin.

Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne. Ruoantuotantoon myös käytetään selvästi enemmän maa-alaa kuin mihinkään muuhun ihmistoimintaan ja se kattaa jo yli kolmanneksen koko maapallon pinta-alasta.

”On arvioitu, että vuonna 2050 maailman 9 miljardin ihmisen ruokkimiseksi tarvitaan 70 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa. Muuttamalla ruokailutottumuksiamme pystymme ratkaisevasti vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa ruokaa riittää kaikille eikä maailman metsiä raivata pelloiksi”, kertoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula .

Esimerkiksi sianlihan tuottaminen vaatii rehunviljelyn kautta enemmän maa-alaa kuin kasvisruoan tuottaminen. Yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan noin neljä kiloa viljaa, joka olisi useimmiten suoraan käytettävissä ihmisravinnoksi. WWF:n ruokaopas antaa arjen ympäristöystävällisten ja vastuullisten valintojen avuksi kolme pääperiaatetta:

”Korvaa osa lihasta kasviksilla, älä heitä ruokaa roskiin ja suosi vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Näillä ruokaoppaan esittelemillä pienillä arkipäivän valinnoilla voimme vaikuttaa niihin ympäristöongelmiin, joissa ruoantuotannolla on iso rooli. Näistä hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi metsäkato, vesivarojen niukkuus ja ilmastonmuutos. Ruokaoppaan vinkit ovat hyviä myös terveyden kannalta”, Nikula kertoo.

Tällä hetkellä yli 70 prosenttia syömästämme kalasta tulee ulkomailta ja osa suosituista kalalajeista on jo nyt uhanalaisia. Suomalainen kala on monilta osin alihyödynnettyä. Kalalajeista kannattaakin suosia pienikokoisia kotimaisia lajeja, esimerkiksi muikkua ja silakkaa.

Lisätietoja:

WWF:n ruokaopas: www.wwf.fi/ruokaopas

Mamma che buona! Sasso tarjoaa sunnuntaisin italialaisen perheaterian

sasso_sali.6098d021-e486-4604-a8c2-6ba311f16326-main_image

Ravintola Sasso tarjoaa ruokaelämyksiä nyt myös sunnuntaisin. Neljän ruokalajin Il grande pranzo della domenica kutsuu perheet, sukulaiset ja ystäväporukat maistelemaan italialaisen keittiön perinteisiä herkkuja.

Isolla joukolla hartaasti nautittu runsas sunnuntaiateria on italialaisille yhä rakas perinne ja viikon kohokohta. Ruoat ovat selkeitä ja reiluja, ja ne jaetaan usein koko seurueen kesken. Tarjolla on usein lapsuuden makumuistoja, isoäidin keittiön ruokia tai jo unohdettuja perinneherkkuja.

Ravintola Sasson sunnuntaiateria eli Il grande pranzo della domenica on hyvin perinteinen. Neljän ruokalajin kokonaisuussisältää jaettavan antipasto misto -valikoiman, kaksi pääruokaa sekä houkuttelevan jälkiruoan.

Sunnuntaiaterian ruoat vaihtelevat viikoittain. Antipasto misto-valikoimaan kuuluu leikkeleitä, juustoa, kalaa ja kasviksia. Ensimmäinen pääruoka eli primo piatto voi olla keitto, pasta- tai riisiruoka. Toinen eli secondo piatto sisältää lihaa tai kalaa ja koko seurueen kesken jaettavia lisäkkeitä. Jälkiruoka, dolce, on useimmiten torttu tai vanukas.

”Idea sunnuntaiateriasta syntyi lomamatkalla Italiassa. Saavuimme kerran nukkuvalta näyttävään muutaman talon pikkukylään, ja astuimme ainoaan avoimeen ravintolaan. Baarin puolella oli hiljaista, mutta sitten meidät johdatettiin takaosan ruokasaliin, joka pullisteli iloisia seurueita herkkuja notkuvien pöytien äärellä. Samanlaista tunnelmaa haluaisin tuoda myös Helsinkiin”, kuvailee Sasson ravintolapäällikkö Markku Halonen.

Il grande pranzo della domenica piristää myös Helsingin ravintoloiden niukkaa sunnuntaitarjontaa.”Haluamme tarjota vaihtoehdon brunsseille, sillä Sassossa saa nautiskella alkuiltapäivästä iltayhdeksään asti”

Sasson Il grande pranzo della domenica on tarjolla sunnuntaisin kello 13–21. Kokonaisuuden hinta on 37 euroa/henkilö.

Ravintola Sasso, Pohjoisesplanadi 17, 00170 Helsinki. Varaukset ja tiedustelut p. 6128 5150