Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Ravintola Tintå palkitaan Messukeskuksessa Viini, ruoka & hyvä elämä -messuilla

Tintå - Google Chrome_2013-09-30_14-52-12

Viini-lehden järjestämän Vuoden viiniravintola -äänestyksen voittajaksi ylsi turkulainen Ravintola Tintå. Viini-lehden valitsemia finalistiravintoloita oli 20, lisäksi äänestäjät saivat ehdottaa suosikkiaan listan ulkopuolelta. Toiseksi sijoittui Grotesk Winbar ja kolmanneksi Ravintola Carelia, molemmat Helsingistä.

Vuoden viiniravintola palkitaan Messukeskuksessa lauantaina 26.10.2013 klo 11.30 Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuman näytöskeittiössä hallissa 5.

Vuoden viiniravintola -kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa, ja äänestys toteutettiin Viinilehti.fi-verkkosivulla. Äänestysvilkkaus oli ennätyksellinen: osallistujia oli vajaassa kahdessa viikossa yli 3000. Tintå vei voiton helsinkiläisistä mitalisteista komealla loppukirillään.

Vuoden viiniravintola -äänestyksen ehdokkaat olivat tänä vuonna: Ravintola Ask; Helsinki, Ravintola Carelia; Helsinki, Ateljee Finne; Helsinki, Grotesk Winebar; Helsinki, Ravintola Kuu; Helsinki, Ravintola Pastis; Helsinki, Viinibaari Vin-Vin; Helsinki, Pöllöwaari; Jyväskylä, Ravintola Vesilinna; Jyväskylä, Ravintola Musta Lammas; Kuopio, Ravintola Holvi; Mikkeli, Ravintola Puistola; Oulu, Viinibaari Vox; Oulu, Bistro Sinne; Porvoo, Ravinteli Bertha; Tampere, Ravintola Näsinneula; Tampere, Champagne bar Santé; Tampere, Ravintola Mami; Turku, Ravintola Smör; Turku ja Ravintola Tintå; Turku.

Huippuluokan viiniluentoja ja tastingeja

Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuman luento-ohjelmassa on useita kiinnostavia luentoja ja tastingeja. Perjantaina 25.10. klo 15.00 Viini-lehden Antti Rinta-Huumo esittelee Viini-lehden Vuodet viini -finalistit. Vuoden puna- ja valkoviini valitaan kuuden finalistin joukosta tänä syksynä jo kymmenennen kerran.

Yleisö voi maistella asiantuntijoiden johdolla tämän vuoden finalistiviinejä ja löytää niistä omat suosikkinsa. Ehdokkaat ovat kohtuuhintaisia viinejä Alkon normaalivalikoimasta. Vuoden viiniehdokkaiden kriteereihin kuuluvat hinnan lisäksi virheetön valmistusprosessi tarhalta pulloon saakka sekä viinien hedelmäisyyden, tanniinien, hapokkuuden ja alkoholin miellyttävä harmonia.

Samppanja- ja kuohuviinitastingissa sommelier Antti Uusitalo kertoo samppanjoista ja kuohuviineistä ja niiden eroista. Tilaisuudessa maistellaan muutamaa eri samppanjaa ja 4-5 erityyppistä kuohuviiniä.

Lauantaina on ainutlaatuinen tilaisuus päästä Yalumban pääviinintekijän johtamalle luennolle aiheesta Viognier ja Syrah, näiden kahden rypäleen yhdistäminen ja sen tuomat edut. Louisa Rose on Viognier-pioneeri ja tilaisuus kiinnostaa erityisesti tosiharrastajia.

Riedel master class- tastingissa maistellaan kolmea erityylistä punaviiniä. Samalla avautuu viinien koko leveä aromikirjo, niiden rakenteet ja laatuun vaikuttavat tekijät. Voit myös kokeilla miten punaviini ja suklaa viihtyvät keskenään. Luennoitsijana on Kornel Dura, Riedel.

Lisäksi viikonloppuna maistellaan argentiinalaisia ja etelä-afrikkalaisia Reilun kaupan viinejä! Tastingin vetäjinä toimivat Vernon Henn (Thandi Wines, Etelä-Afrikka) ja viinintekijä Claudio Magni (Finca La Celia, Argentiina).

Viini, ruoka & hyvä elämä Messukeskuksessa on Suomen suurin ruokaan, viineihin ja ruokakulttuuriin keskittyvä tapahtuma. Avoinna to 24.10. klo 10–18 pe 25.10. klo 10–20 la–su 26.–27.10. klo 10–18. Tapahtuman järjestävät Viinilehti Oy ja Suomen Messut. Viinialueen ikäraja on 18 vuotta. Tapahtuman ruokapuolelle voivat tutustua myös lapset. www.viiniruoka.fi www.viinilehti.fi                 

Samaan aikaan Helsingin kirjamessut ja Helsingin musiikkimessut sekä Art Forum Helsinki. Samalla lipulla pääsy kaikkiin tapahtumiin. 

Liput: Aikuiset 16 € / hlö, lapset (7-15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 10 € / hlö, ryhmälippu (väh. 10 hlöä) 10 € / hlö. Perhelippu (Max. 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 37 €,  kokoaikalippu 4 päivää 30 € (aikuiset), kokoaikalippu 4 päivää 20 € (lapset, opiskelijat, eläkeläiset). Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa.

Tunnetut KitKat ja Lion -suklaat nyt naposteltaviksi Suomeen

print_nOHislkfru

Nestlé tuo maailmankuulut KitKat ja Lion -suklaat nyt napostelutuotteina Suomen-markkinoille!

KitKat Pop Choc sisältää miljoonien kuluttajien rakastamaa KitKat -maitosuklaata, jossa on rapeata vohvelia herkullisina suupaloina. Lion Pop Choc puolestaan sisältää maitosuklaata, vohvelia ja rapeita muroja myös suussa sulavina suupaloina. Tuotteet on pakattu käteviin, uudelleensuljettaviin
pusseihin.

KitKat Pop Choc ja Lion Pop Choc -uutuustuotteet ovat saatavilla hyvin varustelluissa ruokakaupoissa lokakuun alusta alkaen. Tuotteen hinta on noin 2,50 euroa.

KitKat -suklaalla rikas historia

Nestlén tunnetuimpiin tuotemerkkeihin kuuluvalla KitKat -suklaalla on herkuteltu jo 78 vuotta. Nykyään KitKat on maailman kolmanneksi myydyin suklaatuote – ja maailmanlaajuisesti tunnetuin. Joka sekunti eri puolilla maailmaa nautitaan noin 150 KitKat -suklaata. Kuuluisa suklaapatukka on myynnissä 70 maassa. KitKat Pop Choc -napostelutuote tuotiin ensimmäisen kerran markkinoille vuonna 2005.

KitKat -nimi juontaa juurensa 1600-luvun Britanniaan. Tuolloin Christoppher Catling -nimisen leipurin liikkeessä kokoontui säännöllisesti kirjallisuuskerho, jota kutsuttiin Kit Kat -klubiksi Catlingin sukunimen mukaan.

KitKat-suklaan ikimuistettava mainoslause kehottaa pitämään tauon ja nauttimaan KitKat -suklaata (”Have a Break, Have a Kit Kat”). Sana tauko esiintyi KitKat -suklaan mainonnassa ensimmäisen kerran jo vuonna 1937, kun tuotemerkki oli vielä brittiläisen Rowntree-yhtiön omistuksessa. Rowntreen suklaatuotteet tulivat Nestlén omistukseen vuonna 1988. Klassikoksi muodostunut mainoslause syntyi vuonna 1958 Lontoossa JWT-mainostoimistossa.

KitKat tuotetaan vastuullisesti osana Cocoa Plan -ohjelmaa

KitKat -suklaaseen käytetyt kaakaopavut tuotetaan nykyään Nestlé Cocoa Plan -vastuullisuus-ohjelman puitteissa. Ohjelman tavoitteena on auttaa rakentamaan kaakaon viljelijöille, heidän perheilleen ja koko yhteisölle parempi tulevaisuus: poistaa lapsityövoiman käyttö tiloilla, tehdä viljelijöille kannattava tuotanto mahdolliseksi, parantaa kaakaon raaka-aineen laatua ja varmistaa näin kestävän kehityksen mukainen kaakaon saatavuus. Ohjelma auttaa myös kuluttajia ymmärtämään paremmin, mistä suklaa tulee ja miten se on valmistettu – aina maatilalta kuluttajalle asti.

Cocoa Plan -ohjelma toimii Norsunluunrannikolla, Ghanassa, Ecuadorissa ja Venezuelassa, jotka ovat maailman merkittävimpiä kaakaon viljelysalueita. Osana ohjelmaa Nestlé tarjoaa vuosittain yli 20 000 kaakaoviljelijälle koulutusta mm. viljelytekniikoista sekä -olosuhteista. Nestlé myös luovuttaa ilmaiseksi ohjelmaan kuuluville viljelijöille laadukkaita kaakaopuun taimia. Tähän mennessä taimia on jaettu jo yli miljoona.

Nestlé on investoinut Cocoa Plan -ohjelmaan yhteensä n. 88 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kuluvan vuoden loppuun mennessä 15 % Nestlén hankkimasta kaakaosta on tuotettu Cocoa Plan -ohjelman puitteissa.

KitKat -suklaan lisäksi muun muassa Smarties -makeisten suklaa tuotetaan Cocoa Plan -ohjelman puitteissa.

Ravintola Rymy-Eetu: Oktoberfestillä nautitaan baijerilaisia herkkuja ja tanssitaan pöydillä viitenä päivänä viikossa!

7572953_l.220356

Münchenissä on parhaillaan käynnissä suuri kansanjuhla Oktoberfest, ja samalla teemalla juhlitaan myös helsinkiläisessä Rymy-Eetussa: soitto soi, laulu raikaa ja olut virtaa. Eikä mikä tahansa olut, vaan aito saksalainen Oktoberfest-olut suoraan Münchenin panimoilta.

Oktoberfestiä vietetään Rymy-Eetussa lauantaihin 12.10. saakka, ja festivaalitunnelmaa on tarjolla viitenä päivänä viikossa tiistaista lauantaihin. Sunnuntaina ja maanantaina levätään.

Ohjelmassa on joka ilta parasta bilemusiikkia live-bändien esittämänä. Tynnyri-Trio Über Aber,BavariaBeer Brauchen Brass BandJimmy ColaFemu Brass BandOktoberfest Band OivasetGebardiThe SmoothTurusen Pyssy ja Likka soittavat tunnelman kattoon ja ihmiset pöydille tanssimaan.

Ruokalistalta löytyy tuhtia sapuskaa. Makunystyröitä hemmottelevat muun muassa makkarat, perunasalaatti ja hapankaali, nuo reilut baijerilaiset herkut.

TO 26.09. Oktoberfest – Beer Brauchen Brass Band Vapaa pääsy
PE 27.09. Oktoberfest – Beer Brauchen Brass Band klo 17, The Bubble klo 22 8,30€
LA 28.09. Oktoberfest – Jimmy Cola 9,30€
TI 01.10. Oktoberfest – Tynnyri-Trio Über Aber Vapaa pääsy
KE 02.10. Oktoberfest – Bavaria Vapaa pääsy
TO 03.10. Oktoberfest – Femu Brass Band Vapaa pääsy
PE 04.10. Oktoberfest Band Oivaset klo 17 Vapaa pääsy, Gebardi klo 22 8,30€
LA 05.10. Oktoberfest – The Smooth 9,30€
TI 08.10. Oktoberfest – Tynnyri-Trio Über Aber Vapaa pääsy
KE 09.10. Oktoberfest – Bavaria Vapaa pääsy
TO 10.10. Oktoberfest – Beer Brauchen Brass Band Vapaa pääsy
PE 11.10. Oktoberfest – Beer Brauchen Brass Band klo 17 Vapaa pääsy, Turusen Pyssy klo 22 8,30€
LA 12.10. Oktoberfest – Likka 9,30€

www.rymy-eetu.fi

Helsingin ensimmäinen O’Learys-ravintola avataan kauppakeskus Forumissa

96b76882432fdbb5_800x800ar

Kansainvälinen urheilubaariketju O’Learys avaa tänään ensimmäisen Helsingin keskustassa sijaitsevan ravintolansa ovet. Kauppakeskus Forumin vastauudistettuun osaan avattava ravintola on ketjun kuudes Suomessa, ja lisää on tulossa.

Ruotsalaislähtöinen urheilubaariketju O’Learys on otettu Suomessa hyvin vastaan. Helsingin keskustaan tänään avattava ravintola on ketjun kuudes, ja yritys aikoo jatkaa laajentumistaan Suomen suurimpiin kaupunkeihin myös tulevaisuudessa.

”Viisi muuta ravintolaamme Suomessa ovat saaneet erittäin positiivisen vastaanoton. Suomalaiset ovat selkeästi kaivanneet laadukasta ja viihtyisää urheilubaaria. Perinteinen urheilubaarikonsepti on viety ravintoloissamme täysin uudelle tasolle: nykyisin noin 40 prosenttia asiakkaistamme on naisia, ja lähes puolet asiakkaistamme tulee ravintoloihimme perheen kesken. Laaja asiakaskuntamme on yksi syy saavuttamallemme mahtavalle kansainväliselle kasvulle sekä menestykselle Suomessa”, iloitsee O’Learys Trademarkin toimitusjohtajaWilhelm Vintilescu.

O’Learys on perustanut yhteensä 80 ravintolaa kuuteen eri maahan ja avaa keskimäärin yhden uuden ravintolan joka kuukausi. Yrityksen tavoitteena on jatkaa vahvaa kasvua Ruotsin ulkopuolella seuraavan vuoden aikana, ja Suomi on yksi keskeisistä kasvualueista.

”Suurkaupunkialueet sopivat meille hyvin. Esimerkiksi Tukholmassa meillä on peräti 26 ravintolaa. Suomessa tavoitteemme on kasvattaa O’Learys-ravintoloiden määrää sekä Helsingissä että muissa suuremmissa kaupungeissa”, Vintilescu jatkaa.

Suomen viisi muuta O’Learys-ravintolaa sijaitsevat Pietarsaaressa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, sekä Saimaan, Katinkullan ja Kuusamon Holiday Club -keskusten yhteydessä.

O’Learys

O’Learys on urheilu- ja viihderavintola, jossa asiakkaat voivat musiikin ja urheiluelämysten lisäksi nauttia bostonilaistyylisestä ruuasta ja juomasta. O’Learys-ketju toimii franchising-periaatteella Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Espanjassa ja Singaporessa. Paikallisyrittäjien omistamista ravintoloista suurin osa sijaitsee kauppakeskusten yhteydessä. Ketjun liikevaihto vuonna 2012 oli 115 miljoonaa euroa. Suomen tämänhetkiset O’Learys-ravintolat sijaitsevat Pietarsaaressa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, sekä Saimaan, Katinkullan ja Kuusamon Holiday Club -hotelleissa.

Lisätietoa osoitteesta www.olearys.fi

Lapset päivittivät Rosson ruokalistaa

rosso_kouvola

Rosso-ravintolat kutsuivat suomalaislapset tammi–helmikuussa 2013 järjestettyyn lasten jälkiruoka-annoksen suunnittelukilpailuun. Vastauksia ja jälkiruokatoiveita saapui noin 700 ympäri Suomea. Ehdotuksissa korostuivat annoksen herkullisuus ja hauska ulkonäkö. Valtakunnalliseksi voittaja-annokseksi valittiin turkulaisen Hilkka Lappalaisen Ohukaisunelma. Annos ilmestyi Rosso-ravintoloiden lasten ruokalistalle syyskuussa viikolla 38.

–Annoskisa on erinomainen ja hauska tapa selvittää tärkeän kohderyhmämme toiveita. Kisan aiheeksi valikoitui lasten toiveesta jälkiruoka. Tämä kertoo siitä, että perheissä on terveellisen ruoan ohella myös joskus lupa herkutella, kertoo Rosso Brand Manager Merja Helistö. –Jälkiruoka oli kisan aiheena ensimmäistä kertaa. Erityisen mielenkiintoista kisassa oli se, että ehdotuksista suuri osa sisälsi pannukakkuja, ohukaisia ja jäätelöä. Perinteiset jälkiruoat ovat siis edelleen lasten kestosuosikkeja, hän jatkaa.

Paikalliseksi voittajaksi valittiin Anise Vauhkonen

Popcornsuklaapirtelö-niminen jälkiruoka-annos voitti kilpailun Tampereella. Anise Vauhkonen ja hänen perheensä saavat palkinnoksi herkullisen illallisen Rossossa. Rosso-ravintolat järjestävät lapsille ruoka-annoksen suunnittelukilpailun joka toinen vuosi uuden ruokalistan ilmestymisen alla. – Anisen annos erottui joukosta herkullisuudellaan. Popcornidea oli hauskasti keksitty, Rosso Koskipuiston ravintolapäällikkö Lasse Haapakertoo.

Valtakunnallinen voittaja-annos päätyi Rosso-ravintoloiden ruokalistalle. – Tervetuloa meille maistamaan koko kilpailun voittanutta Hilkan Ohukaisunelmaa, Lasse kehottaa.

Urban Uco – varma valinta Sauvignon Blancin ystävälle

urban-uco-sauvignon-blanc-2012

Alkon hyllystä löytyy ensi maanantaista lähtien uusi kuiva valkoviini, joka jokaisen Sauvignon Blancin rypäleestä pitävän kannattaa korkata.

Uudesta argentiinalaisesta Urban Ucosta voi odottaa kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka kuuluvat hyvälaatuiselle Sauvignon Blancille. Viini on kuiva, erittäin hapokas, herukkalehtinen, limettinen ja karviaismainen. Raikkaana viininä se sopii hyvin apertiiviksi, mutta myös kasviruokien, vähärasvaisen kalan ja äyriäisten kanssa nautittaviksi.

Tämä Sauvingon Blanc on uusi tuote Urban Ucon viiniperheestä. Valmistajana on vuonna 2000 perustettu perheomisteinen O. Fournierin viinitalo. Yritys panostaa viinien laatuun ja tuottaa noin 1,5 miljoonaa pulloa vuodessa. Viinitiloja on Argentiinassa, Chilessä ja Espanjassa. Viljelysmaata tiloilla on yhteensä yli 40 hehtaaria.

Urban Uco Sauvignon Blanc 75cl

Valmistusmaa: Argentiina

Alue: Valle de Uco

Tuottaja: O. Fournier

Rypälelajikkeet: 100% Sauvignon Blanc

Alkoholipitoisuus: 12 %

Alkon tuotenumero: 558577 (valikoimissa 23.9.2013 alkaen)

Hinta: 9,59e

Rakkaudesta suomalaiseen rukiinviljelyyn – Fazer tuo ruispellon pyörillä kaupunkiin

yyt7q7uyvzg8riwsi4fr

 

Fazer kylvi Helsingin Viikkiin tänä syksynä kaupunkiruispellon herättääkseen keskustelua kotimaisen rukiinviljelyn tilasta. Ruispelto tuodaan tänään myös konkreettisesti päättäjien luo, kun Fazer ajaa ruispeltoperäkärryn Eduskuntatalolle. Tempauksen tavoitteena on, että päättäjät ottavat vakavasti rukiinjalostuksen ja -viljelyn kehittämisen sekä takaavat sille riittävät resurssit tulevaisuudessa.

”Olemme tehneet rukiinviljelyn edistämiseksi paljon hyvää työtä muun muassa Pro ruis -yhdistyksen kautta, mutta paljon on vielä tehtävää. Suomalainen luonto on vaativa, ja siksi työskentelemme koko tuotantoketjun voimin saadaksemme kestävämpiä ja satoisampia ruislajikkeita”, Fazer Myllyn johtaja ja Pro ruis ry:n hallituksen jäsen Pekka Mäki-Reinikka toteaa.

Fazer ja Pro ruis -yhdistys ovat tehneet töitä erityisesti uusien lajikkeiden kehittämiseksi ja ruistietämyksen lisäämiseksi. Viikin ruispeltoon on esimerkiksi kylvetty uudenlaista Reetta-lajiketta. Lajikkeen on kehittänyt vahvasti Pro rukiin työssä mukana oleva Boreal Kasvinjalostus Oy.

”Reetta on tullut markkinoille muutama vuosi sitten. Lajikkeen suosio on kasvanut nopeasti, sillä se on satoisampi ja se kestää talvea muita lajikkeita paremmin. Rukiin keskisato on noussut viime vuosina, mutta kehittymisen varaa vielä on, sillä sadon suuruus voi vaihdella suuresti sääoloista riippuen”, Mäki-Reinikka toteaa.

Tänä syksynä yhdessä Helsingin Yliopiston maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:n kanssa kylvetyn ruispellon lisäksi Fazer tuo rukiin myös ydinkeskustaan: traktorin peräkärryyn kylvetty ruispelto saapuu Eduskuntatalon eteen perjantaina 20.9. klo 12. Paikan päällä kerrotaan kotimaisen rukiinviljelyn tärkeydestä niin kansanedustajille kuin alan edunvalvontajärjestöillekin kolmen tunnin ajan.

Ruiskummit ruokamaailmasta ja koulusta

”Kuluttajat kokevat kotimaisuuden tällä hetkellä erittäin tärkeäksi asiaksi ja valintakriteeriksi, ja me haluamme taata jokaiselle suomalaiselle oikeuden kotimaisesta viljasta leivottuun ruisleipään, kertoo Fazerin leipomoliiketoiminnan tuotekehitysjohtaja Heli Anttila.

Edistääkseen tätä tavoitetta Fazer on myös nimennyt kaksi ruiskummia ja oman ruiskummiluokan. Ruiskummit Jaakko Kolmonen ja Pipsa Hurmerinta ovat pitkäaikaisia kotimaisen ruuan puolestapuhujia. Ruiskummeina he voivat viedä eteenpäin viestiä rukiin hyvistä ominaisuuksista myös tuotantoketjun loppupään osalta. Ruis on monipuolinen raaka-aine ruuanlaitossa sekä osa monipuolista, terveellistä ruokavaliota.

”Rukiin ravintoarvot eivät ole yleisesti tiedossa. Harva tietää, että täysjyväruisleipä sisältää valkuaista yhtä paljon kuin kananmuna, kuitua kymmenen kertaa porkkanaan nähden sekä paljon terveydelle tärkeitä hivenaineita, vitamiineja ja rautaa. Rukiin kuitu myös sitoo rasvoja ja ehkäisee niiden imeytymistä verenkiertoon sekä alentaa näin ollen kolesterolipitoisuutta, joten kyseessä on lähes täydellinen raaka-aine”, valaisee Fazerin ruiskummi, opetusneuvos ja keittiömestari Jaakko Kolmonen, joka laskeskelee syöneensä vuodesta 1964 alkaen 13 361 Oululaisen jälkiuunileipää.

”Useita suomalaisia varmasti järkyttää tieto siitä, ettei perinteistä suomalaista ruisleipää voida leipoa kotimaisesta rukiista. Paljon puhutaan siitä, että Suomeen pitäisi saada innovaatioita ja huippuosaamista, mutta on myös tärkeää, että rukiinviljelyn tietotaito pysyy ja kehittyy Suomessa”, kertoo Fazerin ruiskummi, kokki Pipsa Hurmerinta.

Lisäksi Fazerilla on uusi ruiskummiluokka, Viikin normaalikoulun 1 C. Luokka pääsee tutustumaan ruisviljelyn vaiheisiin aina pellolta valmiiksi leiväksi asti. Viikkiin kylvetyn pellon avulla konkretisoidaan, mistä leipä tulee, ja kuinka montaa leipää Viikin 12,5 aarin pellosta voidaan leipoa.

Ruista ruokapöytään

Oululainen Kotileipomo perustettiin Lahteen vuonna 1909 ja ruisleivän kehitystyö on jatkunut vuosikymmenien ajan Fazerin katon alla. Yhä suursuosittu Oululaisen Jälkiuunileipä tuli markkinoille vuonna 1947 ja 60 vuotta myöhemmin klassikosta leivottiin helppokäyttöinen versio, Jälkiuunipala. Sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään Lahdessa, Vantaalla ja Oulussa leivotaan Oululaista koko Suomeen, mikä työllistää satoja leipomoalan ammattilaisia.

Kuusikymmentä vuotta keksimuistoja – mikä on oikea tapa syödä Domino?

cwefxqqtwy9dkfe3ji3r

Suomalaisten ja Dominon yhteistä taivalta on kestänyt jo vuodesta 1953. Suomen rakastetuimman keksin ja suomalaisten välille syntyi vahva side heti ensikohtaamisella. Siitä lähtien Domino on ollut mukana suomalaisten arjessa ja juhlassa ─ läpi sukupolvien kantavissa yhteisissä hetkissä.

Tänä vuonna 60-vuotisjuhlaansa viettävä Domino selvitti, millä tavalla tuttuja ja perinteisiä kaakaokeksejä syödään tai mitä muistoja niihin liittyy. Kävi ilmi, että keksejä nautitaan useimmiten ystävien tai perheen kesken: lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta tarjoilee keksejä kutsuilla ystäville ja 36 % herkuttelee Dominoilla ihan vain perheen kesken. Viidennes vastaajista säästää keksit omiin herkutteluhetkiin.

– Lapsenlapsi, nyt jo aikuinen, kysyi pienenä heti mummolaan tullessaan “Onko ympyröitä?”. Mummo sitten heti hakemaan ja hemmottelemaan pikkuista Domino-kekseillä, kertoo eräs kyselyyn vastannut.

Halu viettää aikaa yhdessä

Dominon teettämä tutkimus perehtyi myös suomalaisten isovanhempien ja lastenlasten väleihin ja tutkimuksen mukaan yhdessäolo on tärkeää isovanhemmille.

Tutkimuksen mukaan jopa yli 90 % isovanhemmista kokee, että välit lastenlapsiin ovat läheiset. 80 % isovanhemmasta kertoi olevansa jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että yhdessäolo lastenlasten kanssa antaa energiaa ja että leikkiminen herättää uusia ajatuksia. Vanhakin jo nuortuu: noin 60 % tuntee itsensä nuoremmaksi puuhatessaan lastenlasten kanssa.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös, mitä lastenlasten kanssa mieluiten puuhataan. Yli puolet isovanhemmista haluaa mieluiten pelata, leikkiä tai askarrella lastenlastensa kanssa. Kaksi viidestä listasi lempipuuhakseen yhdessä ulkoilun ja reilu kolmannes yhteiset retket puistoihin, museoihin tai vaikkapa eläintarhaan. Satuja luki 29 % isovanhemmista.

”Söin pelkän keksin ensin ja sitten täytepuolikkaan”

Domino on keksi, jota syödään monin eri tavoin. Usein esimerkiksi työpaikkojen kahvihuoneissa tai suuremmissa juhlissa Domino-keksi haukataan muutamalla haukkauksella sen kummemmin taiteilematta. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi tämän syömistavan olevan ”se oikea”.

Toiseksi suosituin tapa syödä Domino-keksi on irrottaa puolet toisistaan, syödä ensin pelkkä keksi ja lopuksi herkutella sillä puolikkaalla, johon täyte on jäänyt kiinni. Noin neljännes (23 %) kaikista vastaajista myönsi askartelevansa tällä tavalla keksien kanssa.

– Itse lapsena irrotin aina keksit toisistaan ja söin pelkän keksin ensin ja sitten täytepuolikkaan. Nyt 2,5-vuotias poikani syö Domino-keksit täsmälleen samoin kuin minä itse lapsena, iloitsee eräs kyselyyn vastaaja

Dominon keräämien keksimuistojen perusteella lapset syövät toisinaan kekseistä pelkän täytteen ja loput piilotetaan tai jää syömättä:

– Äitini syntymäpäiväjuhlilla pienet serkkuni söivät kaikista kekseistä pelkät sisukset ja kuoria löytyi sen jälkeen ympäriinsä asunnosta, eräs kyselyyn vastannut selvittää

Dominon teettämään kyselytutkimukseen vastasi 502 yli 50-vuotiasta suomalaista, joilla on vähintään yksi alle 16-vuotias lapsenlapsi. Lähtöotos oli 1146 yli 50-vuotiasta, joista 44 % sopi mukaan haettavaan kohderyhmään. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan. Tiedot kerättiin web-kyselynä 26.6.–11.7.2013 välisenä aikana YouGov Groupin kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu 25 000 suomalaista.

Dominon 60-vuotisjuhlavuosi huipentuu Juhlalajitelmalla

60-vuotisjuhlavuottaan viettävä Domino tuo syksyyn uuden keksilajitelman. Perinteisen Vaniljan lisäksi makulajitelmassa herkutellaan kahdella kausimaulla: Täytepiparilla sekä Kaneli-Omenalla.

Dominon yhteistyö Hope-yhdistyksen kanssa jatkuu. Oman syntymäpäivänsä kunniaksi Domino lahjoittaa jokaiselle Hope ry:n tukemalle lapselle heidän toivomansa syntymäpäivälahjan. Voit myös itse osallistua keräykseen lahjoittamalla haluamasi summan Dominon lahjoituslippaaseen. Annetaan yhdessä syntymäpäivälahja lapselle!

Tuotetiedot:

Domino 60 v. Juhlalajitelma
– Kaakaokeksejä vaniljan ja kaneli-omenan makuisella täytteellä sekä piparkakkuja jossa piparinmakuista täytettä, 13 kpl/maku
– Pakkauskoko 525 g
– Saatavilla syyskuusta lähtien vain rajoitetun ajan päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomen
– Hinta noin 4,50 €

Lisätietoja uutuuksista: www.keksihylly.fi

Dominon lahjoituslipas: http://www.lahjoituslipas.fi/hope/domino/lahjoita/

Messukeskuksen ravintolamaailma mullistui ja monipuolistui

21_erilaista_ravintolaa_j.21_erilaista_ravintolaa_j.eb280a0e-85b3-4b69-a1f7-fabaed9ea229-main_image

21 erilaista ravintolaa ja kahvilaa Messukeskuksen ravintolamaailmassa

Messukeskuksen ravintolamaailma koki kesän aikana täydellisen muodonmuutoksen. Suomen suurimman ravintolakokonaisuuden puitteet ja palvelukonseptit uusittiin täysin, ja Messukeskukseen avattiin viisi kokonaan uutta ravintolaa.

Uudistusten myötä laajentunut ja monipuolistunut Messukeskuksen ravintolamaailma käsittää nyt 21 erilaista ravintolaa ja kahvilaa sekä yhteensä 4582 anniskelupaikkaa. Suurin osa ravintolapisteistä sijaitsee Messukeskuksen Galleriassa, hallien väliin jäävässä avarassa ja lasikattoisessa tilassa.

Anniskelualueena Messukeskus on Suomen suurin. Jos myös hallit ja kokoustilat lasketaan mukaan, on anniskelupaikkoja kaikkiaan 54 500.

Messukeskuksessa viihtyy nyt aamusta iltaan

Messukeskuksen uudistuneessa ravintolamaailmassa korostuvat elämyksellisyys, viihtyisyys ja ympäristöä säästävät ratkaisut. Ravintolapisteiden rakenteet, pinnat, värit, valaistus ja kalustus uusittiin täysin.

– Haimme monipuolisuutta ja uudenlaista viihtyisyyttä. Ravintolapisteitä on jokaiseen makuun: viinin maistelusta olueen ja makkaraan, salaateista reiluihin kotiruoka-annoksiin, erikoiskahveista runsaisiin leivonnaisiin, kertoo Messukeskuksen asiakaspalvelujohtaja Veronica Krabbe.

– Messukeskuksessa vierailee vuosittain yli miljoona erilaista kävijää, joten asiakkaidemme kirjo on valtava. Yksi haluaa kahvitella kotoisasti kahvilassa, toinen viihtyy sporttibaarissa oluella ja kolmas haluaa syödä hyvin. Tapahtumat vaihtelevat muotimessuista logistiikkanäyttelyyn ja kirjamessuista teknologiatapahtumiin ja kesäfestareihin. Nyt meillä on tarjota jokaiselle jotakin, Krabbe sanoo.

Viisi kokonaan uutta ravintolaa  mukana uusi Fazer Café

Messukeskukseen avattiin viisi kokonaan uutta ravintolaa. Joukossa on muun muassa viihtyisä Table-ravintola, jonka menu muuntuu kulloinkin Messukeskuksessa käynnissä olevan tapahtuman mukana. Table tarjoaa messuteeman mukaan tuunattuja klassikkoaterioita konstailemattomassa, aamupäivästä iltaan avoinna olevassa ruokaravintolassa.

Uutuus on myös Messukeskuksen ja Helsingin Matkailun yhteistyönä syntynyt Helsinki Café. Pullantuoksuinen kohtaamispaikka tarjoaa messukävijöille kahvittelun kera tietoa kaupungin matkailu- ja tapahtumatarjonnasta tablet-laittein.

Messukeskuksen ravintolapalveluista vastaa Fazer, joka tunnetaan vahvasta käsityöperinteestään, hyvästä palvelustaan ja Pohjoismaiden maineikkaimmasta suklaabrändistä. Fazer osallistui vahvasti Messukeskuksen uuden palvelukonseptin kehittämiseen ja avasi Messukeskukseen myös uuden kahvilakonseptinsa mukaisen oman nimikkokahvilan, Fazer Cafén.

– Fazer Café ammentaa Karl Fazerin vuonna 1891 Helsinkiin perustaman ensimmäisen kahvilan perinnöstä unohtamatta moderneja tuulahduksia suurien eurooppalaiskaupunkien kahvilaelämästä. Valikoimaan kuuluvat monenlaiset leivät ja konditoriatuotteet, käsintehdyt suklaakonvehdit, suklaajuomat, erikoiskahvit ja smoothiet sekä erilaiset salaatit, kertoo liiketoimintajohtaja Kristian Helanne Fazer Cafés & Shops -liiketoimintayksiköstä.

Jatkossa Messukeskuksen ravintolat palvelevat entistä räätälöidymmin myös kokous- ja kongressiasiakkaiden kasvavaa joukkoa sekä erilaisia juhla- ja cocktailtilaisuuksia. Ravintoloihin, Talvipuutarhaan tai kokoustiloihin voidaan kattaa tarjoilut isollekin vierasjoukolle. Näyttelyhalleissa on järjestetty buffet jopa 10 000 henkilölle ja pöytiin tarjoiltu illallinen 6 000 vieraalle.

Uutta: messumuistoja messukaupasta

Fazerin ravintolatarjonnan lisäksi Messukeskuksen makumaailmaa täydentävät pikaruokapaikat Pizza Hut ja Hesburger, Wok’n’Curry sekä pastaravintola Pasta Sapore. Messukävijöiden kestosuosikkia messulakua, muita makeisia ja jäätelöä saa Gallerian ja hallien makeispisteistä.

Messukeskus avasi tiloihinsa myös pienen messukaupan. Stop&Shop myy kahvia, välipalatuotteita ja messumuistoiksi Messukeskuksen ja messutapahtumien fanituotteita.

Messukeskuksen ravintoloista on julkaistu opaslehtinen Restaurant Guide, joka on hyödynnettävissä myös mobiilisti.

Messukeskus edistää suomalaista hyvinvointia mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Messut ovat viidenneksi suurin media Suomessa ja vaikuttavuudeltaan medioista tuloksellisin, sosiaalisin ja elämyksellisin. Messukeskuksen tapahtumiin osallistui viime vuonna 10 000 näytteilleasettajaa ja 1,1 miljoonaa kävijää.

ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö: Kuluttajatutkimus villiruoasta – VILLIRUOKA INNOSTAA SUOMALAISIA

villiruoan_vahvuudet_graa.villiruoan_vahvuudet_graa.34e2ad55-2f97-4ddb-b06d-bcc596492d27

Suomalaiset pitävät luontomme tarjoamasta villiruoasta ja haluavat sitä entistä enemmän. Luonto sinänsä innostaa villiruoan hakuun, mutta tiedon lisääminen toisi metsän herkkuja ruokapöytään entistä enemmän. Uudet tutkimustulokset antavat hyvän pohjan ELO-säätiön Villiruoka-hankkeelle, joka lisää suomalaisesta luonnosta löytyvän villiruoan tunnettuutta ja arvostusta.

ELO-säätiön ja maa- ja metsätalousministeriön teettämään villiruoka-aiheiseen tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä heinäkuussa 2013. Vastaajat edustavat aikuisia suomalaisia.

– Villiruoka-sana ei ole vielä aivan tuttu kaikille suomalaisille, vaikka ihmiset arvioivatkin oikein, mitä se voi sisältää. Villiruoka on ihmisten mielestä vapaana suomalaisessa luonnossa kasvanutta ruokaa, joka on joko itse metsästä haettua tai muiden, yksityisten ihmisten poimimaa tai pyydystämää. Ulkomaisista metsistä poimittu tai omassa pihassa kasvatettu ei ole samalla tavalla villin tuntuista, sanoo ELO-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Antolainen.

ELO-säätiö määrittää villiruoan luonnosta saaduksi, luonnollisesti kasvaneeksi ruoaksi. Villiruokaa ovat mm. villiyrtit ja -vihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.

Marjat ykkösvilliruoka

Kun määritellään villiruoka suomalaisessa luonnossa vapaana kasvaneiksi kasvi- ja eläinkunnan tuotteiksi, 67% suomalaisista kertoo kokevansa sen erittäin tai melko mieluisaksi. Lähi-, luomu- ja villiruoan mieluisuus on samaa luokkaa. Kaikki nämä omalla tavallaan aitoutta edustavat ruokatyypit puhuttelevat nyt suomalaisia.

Käytetyin villiruokamme on marjat. Suomalaisista 59% kertoo käyttävänsä metsästä poimittuja marjoja säännöllisesti, ja lisäksi 36% joskus. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sienet, kalat ja kasvit, näitä noin kolmannes suomalaisista käyttää säännöllisesti. Riistaa käyttää säännöllisesti 10% suomalaisista.

Lisätieto ohjaa villiruoan luo

Tutkimuksen kiinnostavin asia on, että huolimatta runsaasta käytöstä villiruoan osuutta ruokavaliossa haluttaisiin lisätä. Yli joka kolmas haluaisi käyttää enemmän suomalaisesta luonnosta koottuja marjoja, riistaa, kaloja, luonnonvaraisia kasveja ja sieniä. Marjat ovat joka suhteessa suosituimmat: 59% suomalaisista haluaisi lisätä niiden käyttöä.

Tutkimuksessa selvitettiin, mikä saa suomalaiset metsään syötävää keräämään. Villiruokaan liitetään monia hyviä ominaisuuksia. Yli 50% suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä kaikista tutkimuksessa listatuista villiruoan vahvuuksista. Se on suomalaisten mielestä esimerkiksi puhdasta, terveellistä, hyvää ja edullista.

Villiruokaa ympäröivät myös tärkeät yhteisöllisyyden arvot, niin villiä kuin se onkin. Villiruoan hankkimista pidetään tärkeänä perinteenä ja metsässä oleminen antaa hyvän syyn olla yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Kaikkein vahvimmin villiruokaan liitettävä piirre, ja tärkein syy lähteä sitä keräämään on kuitenkin luonto sinänsä. 82% suomalaisista arvioi että luonto tekee hyvää. 72% on sitä mieltä, että villiruoka on maamme rikkaus.

– Suomalaiset tietävät, mitä ainutlaatuista annettavaa meillä on matkailijoille: villiruoka yhdistettynä suomalaiseen luontoelämykseen. Teemme töitä sen hyväksi, että tästä tulisi yhä vahvempi maallemme kertoo Antolainen.

Villiruokaan liitetään hyvin vähän negatiivisia asioita. Kun kysytään esteitä villiruoan hakemiselle, vastaan tulee ajan ja erityisesti tiedon puute. Suomalaisista 32%  sanoo, ettei tunne lajeja ja 21% ei tiedä, mitä missäkin kasvaa tai miten pyydystetään. ELO-säätiön hanke pyrkii raivaamaan suomalaisille polkua metsään niillekin, joille se tuntuu vielä vaikealta.