Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Eurooppalainen ruokatori saapuu Tampereelle

Valloittava eurooppalainen ruokatori tuo makuja, tuoksuja ja tunnelmaa Tampereelle 31.7 -12.8.2013. Eurooppalaisen ruokakulttuurin parhaita antimia on tarjolla Hämeenpuistossa 31.7 – 5.8.2013. Tämän jälkeen tori siirtyy Keskustorille 6.8 – 12.8.2013 väliseksi ajaksi.

Ranskasta saapuva Team Fantastique –ryhmä yhdessä italialaisten kauppiaiden kanssa myyvät torilla muun muassa maukkaita juustoja, makkaroita ja oliiveja. Makean nälkää tyydyttää loistava valikoima erilaisia leivonnaisia, suklaita ja kuivahedelmiä. Tietysti mukana on myös leipomo, joka myy suussa sulavia croissantteja, leipiä ja patonkeja. Pizza-autosta on jälleen saatavilla tuoreista raaka-aineista valmistettuja pizzoja joka makuun.

Tori on avoinna joka päivä kello 11.00 – 19.00. Tapahtumien yönä 8.8. torilla herkutellaan

klo 11.00 – 00.00.

PTT:n raportti: III-olut Alkoon ja II-olut kauppoihin

dlfojlg1jzdox0y1a7pl

Tutkimuksessa tarkastellaan III-oluen Alkoon siirron ja II-oluen päivittäistavarakauppamyynnin vaikutuksia alkoholijuomien haittakulutukseen, valtion alkoholiverotuloihin, päivittäistavarakaupan rakenteeseen ja matkustajatuontiin. Alkoholijuomien myyntikanavien muutos vähentäisi haittakulutusta ainoastaan 5 prosenttia, mutta valtion verotulot laskisivat 10 prosenttia ja matkustajatuonti kasvaisi.

PTT_III-olut Alkoon ja II-olut kauppaan(pdf)

Laitilan juomat palasivat Viroon kuluttajien pyynnöstä

laitilan_juomien_ystavat_.2cf40f23-1631-4405-923d-9853ba76ab5a-main_image

Laitilan juomien ystävät löytävät Kukko- oluet ja Brändy- lonkerot helposti Prisma- markettien juoma-osastoilta, lupaa Prisma Expressiin myyjä Maria Konnova. Kuva: Heikki Kähkönen

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Pils -olutta ja Brändy Long Drink -juomaa saa jälleen Virosta. Tuotteet tulivat myyntiin Tallinnan, Narvan ja Tarton Prisma Peremarket -myymälöihin alkuviikosta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas vetäytyi keväällä Virosta ja Tallinnan -laivoilta vuoden koemarkkinoinnin jälkeen. Vaikka onnistuneen kokeilun aikana Laitilan juomat saivat runsaasti uusia ystäviä, yhtiö päätti ottaa aikalisän. Vetäytymispäätökseen vaikutti myös Suomessa julkisuudessa masinoitu vähättelevä keskustelu matkustajatuonnin merkityksestä kotimaisten oluiden ja muiden juomien kulutuksessa.

Monille Laitilan tuotteisiin tottuneille paussi Viron markkinoilla tuli yllätyksenä. Tuttuja Kukko Pils ja Brändy Long Drink -salkkuja ei enää saanutkaan mukaansa Tallinnan satamasta tai laivoilta.

– Viestejä alkoi yhtäkkiä saapua lähes tulvimalla. Helsingin myyntikonttorimme puhelimet soivat jatkuvasti, ja saimme kiukkuistakin palautetta nettisivujemme kautta pettyneiltä kuluttajilta. Kysyjät ihmettelivät, mihin ihmeeseen tuotteemme ovat kadonneet, markkinointijohtaja Marko Karjalainen kertoo.

Juomayhtiön johto puhalsi kuumaksi käyneen pelin poikki. Viron maajohtajan tehtävästä Helsingin myyntikonttoriin markkinointijohtajaksi palannut Karjalainen otti puhelimen käteensä ja aloitti pikavauhtia neuvottelut tutun kumppanin kanssa. Neuvottelut saatiin loppuun sadoille tuhansille suomalaisille kuluttajille tutun Prisma-ketjun kanssa juhannuksen alla.

– Otamme ilolla vastaan Kukko-oluen ja Brändy -lonkeron paluun myymälöihimme. Kun tuotteet poistuivat alkuvuodesta valikoimistamme, mekin saimme runsaasti palautetta. Niinpä päädyimme nopeaan ratkaisuun, kun neuvottelut alkoivat, kertoo Prisma Peremarket AS Estonian kaupallinen johtaja Jorma Rautanen.

SOK:n omistama Prisma Peremarket on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle erinomainen yhteistyökumppani.

– Prisma Express -myymälä avasi ovensa Tallinnan satamassa keväällä. Se on tärkeässä roolissa sijaintinsa tähden, sillä satamassa on turistien helppo tehdä nopeasti juomaostoksensa ja ottaa ne mukaansa koti-Suomeen, Karjalainen perustelee.

Laitilan Kukko Pils -olutta ja Brändy Long Drinkiä saa kaikista yhdeksästä Tallinnan, Tarton ja Narvan Prismasta. Vihreän etukortin haltijoille kertyy Prismassa myös bonusta Laitilan Kukko- ja Brändy Long Drink -ostoksista.

Prismasta ostetut tölkit voi palauttaa joko sataman Prisma Express -myymälään tai muihin Prisma Peremarketeihin. Virossa tölkin panttihinta on 0,08 euroa.

Viron Prisma Peremarketien valikoimissa ovat Kukko Pils Export 5,5 %  ja Brändy Long Drink 24 tölkin (0,33 l) salkuissa. Brändy Long Drinkiä saa myös kuuden tölkin (0,33 l) monipakkauksessa.

Prisma-marketit Virossa www.prismamarket.ee

TALLINNA

Prisma Express, Uus Sadama25

Sikupilli Prisma, Tartu maantee 87

Rocca Al Mare Prisma, Paldiski maantee 102

Kristiine Prisma, Endla 45

Mustamäe Prisma,A.H. Tammsaare tee 116

Lasnamäe Prisma, Mustakivi tee 17
TARTTO

Sõbra Prisma, Sõbra 58

Annelinna Prisma, Nõlvaku 2
NARVA

Narva Prisma Kangelaste prospekt 29

Saarioisten broilertuotteisiin GMO-vapaa -merkintä

Saarioisten broilerit on aina ruokittu GMO-vapaalla rehulla. Lisäämme kuluttajien toivomuksesta GMO-vapaa -merkinnän kaikkiin raakoihin kuluttajapakattuihin broilertuotteisiin 1.7.2013 alkaen.

– Saarioinen toi Jyväbroilerin markkinoille 20 vuotta sitten ensimmäisenä kokonaan kasvisravinnolla kasvatettuna broilerina Suomessa. Broilerien rehu on aina ollut GMO-vapaata. Saarioisilla on yhteensä 13 broilerin kasvattajaa, joiden tilat sijaitsevat Pirkanmaalla Saarioisten Sahalahden tuotantolaitoksen läheisyydessä, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä Saarioisilta.

Saarioinen on kotimainen perheyritys ja yksi Suomen johtavista ruokataloista. Saarioinen toimii hyvän arjen puolesta tarjoamalla maistuvaa valmisruokaa, lihaa, lihavalmisteita ja säilyviä tuotteita päivän eri ruokailuhetkiin. Saarioinen on markkinajohtaja useilla toimialueillaan. Saarioisten liikevaihto vuonna 2012 oli 334,2 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 1 970 henkilöä. Saarioisilla on tehtaita Kangasalla, Valkeakoskella, Huittisissa ja Jyväskylässä sekä pääosin Baltian markkinoille tuotteita tekevä valmisruokatehdas Virossa. www.saarioinen.fi

Hyvän tuopillisen saa laskettua vain käsihanalla – näin tunnistat laadukkaan oluen

print_p8bxv1e32h

Suomalaiset pitävät hyvästä oluesta ja meillä myös valmistetaan laadukkaita panimotuotteita. Oluen laatuun vaikuttaa kuitenkin oluen itsensä lisäksi myös se, miten tuopillinen tarjoillaan.

Kylmää, vaahtokerroksen peittämää ja merkkilasista tarjoiltua – tällaista pitäisi laadukkaan oluen olla. Paahteisilla terasseilla muovituoppien ääressä todellisuus on kuitenkin usein toista.

– Koko olutkokemus lähtee palvelusta ja päättyy siihen, miten olut on laskettu lasiin. Suomalaiset kuluttajat eivät aina osaa vaatia tai edes odottaa laadukkaita tuopillisia, toteaa ravintolakanavan johtaja Seppo Salkoharju Hartwallilta.

Laadukkaan tuopillisen rakentamisen perustana ovat ammattitaitoinen palvelu ja oikeanlaiset välineet. Vaikka monissa ravintoloissa olut lasketaankin tuoppiin nappia painamalla, laadukkaan tuopillisen saa laskettua vain käsikäyttöisellä hanalla hyvällä paineella.

– Käsikäyttöisellä hanalla oluen pinnalle saadaan myös oikeaoppinen vaahtokerros, joka on lagerissa kahden sormen ja alessa yhden sormen paksuinen. Vaahtoa pitäisi laskea reilusti yli ja tasoittaa sitten vaahtokammalla, jotta kitkerä maku kuohuu lasista ensimmäisenä pois. Vaahto suojaa oluen makua ja on myös kaunis katsella, neuvoo hanaoluiden laatupäällikkö Valentina Costanza Hartwallilta.

Laadukas olut tarjoillaan ehdottomasti puhtaasta lasisesta tuopista, ei koskaan muovisesta. Lasin muoto valikoituu oluttyypin mukaan ja lasin kyljessä on olutmerkin logo. Lasi lasketaan pöydälle lasinalusen päälle.

Laatuohjelmalla viestiä eteenpäin

Hartwall on jo pitkään tehnyt työtä laadukkaan hanaoluen eteen. Laatutyö jatkuu, sillä Hartwall on tuomassa Suomeen Heinekenin ainutlaatuisen viiden askeleen laatuohjelman, jolla halutaan taata asiakkaille paras mahdollinen olutelämys ravintoloissa. Käytännössä valitut ravintolat koulutetaan oikeaoppisen tuopin laskemiseen ja ne sitoutuvat panostamaan laatuun.

– Laatuohjelman tavoitteena on parantaa ravintola-asiakkaiden kokemusta oluttarjoilusta niin, että he voivat pyytää ja saada laadukkaampia tuoppeja. Haluamme myös nostaa oluen arvostusta ja kannustaa asiakkaita juomaan maltillisemmin, mutta laadukkaammin, tiivistää hanaoluiden laatupäällikkö Valentina Costanza Hartwallilta.

Laadulla on suora vaikutus ravintolan arvostukseen ja myyntiin, sillä laatuohjelman aloittamisen odotetaan nostavan ravintolan hanamyyntiä keskimäärin kuusi prosenttia.

Näin tunnistat laadukkaan tuopillisen

– Ravintolahenkilökunnalta saa ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua.
– Olut lasketaan puhtaaseen merkkilasiin käsikäyttöisestä hanasta.
– Oluen pinnalle jää kerros vaahtoa suojaamaan oluen aromeita. Ylimääräiset, lasin reunan yli valuvat vaahdot pyyhkäistään vaahtokammalla pois.
– Olutlasi tarjoillaan pöytään aina lasinalusen päälle.
– Olut on kylmää ja maistuu tuoreelta, raikkaalta ja aromikkaalta.

Määrää itse suolan käytöstäsi!

90c4e9e0f0eb9cdb_800x800ar

Suomalaiset käyttävät yhä liikaa suolaa. Liika suolankäyttö puolestaan nostaa verenpainetta, mikä on vakava riskitekijä eri sairauksille. Suomen suurin maustetalo Meira on 90-luvun puolivälistä lähtien uudistanut maustevalikoimaansa tavoitteenaan juuri mausteseostensa suolapitoisuuden vähentäminen. Ajatuksena on tarjota ihmisille mahdollisuus päättää itse omasta suolan käytöstään.

Suolattomat vaihtoehdot eri elintarvikkeissa ovat lisääntyneet viime vuosina, minkä lisäksi suomalaisetkaan eivät lisää suolaa ruokaansa yhtä paljon kuin ennen. Suolan liikakäytön vaaroista alettiin käydä keskustelua jo 80-luvulla, mutta toisinaan rasva on noussut suolaa hanakammin otsikoihin.

Suola aiheuttaa liikaa nautittuna useita terveysriskejä. Se rasittaa munuaisia, nostaa verenpainetta ja altistaa aivohalvaukselle. Kohonnut verenpaine puolestaan kuormittaa sydäntä ja verisuonia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan suomalaisten tulisi puolittaa suolan käyttö nykyisestä: Näin suomalaisten keskimääräinen elinikä pitenisi 8–10 vuodella. Suomen Sydänliiton mukaan sopiva annos suolaa vuorokaudessa on aikuiselle 5 grammaa eli noin teelusikallinen. Lapselle sopiva määrä on reilusti vähemmän: 3 grammaa.

Liian suolan saannin taustalla ei ole kuitenkaan liian väljät reiät suolapurkin kannessa, sillä päivittäisestä suolasta noin 80 prosenttia tulee elintarvikkeista piilosuolana. Runsaasti suolaa on esimerkiksi leivässä, juustoissa ja valmisruoissa.

Valmista ja mausta itse

Suomalaisten muuttuneesta suolan käytöstä kertoo suolan terveyshaittojen tiedostaminen. Tämä näkyy myös Meiran saamasta asiakaspalautteesta.

”Saamme jatkuvasti positiivista palautetta suolattomista mausteseoksistamme. Ja esimerkiksi suolattomuus-merkintämme on saanut kiitosta. Kuluttajat antavat myös aktiivisesti ehdotuksia suolattoman valikoimamme laajentamiseksi. Me otamme palautteen huomioon ja pyrimme toteuttamaan toiveita parhaamme mukaan”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Marika Lammi Meiralta.

Vähäsuolaisen ruokavalion noudattamisen ei pitäisi olla vaikeaa. Ostamalla vähäsuolaisia tuotteita ja maustamalla itse ruokansa, on mahdollista säädellä myös suolan määrää. Ongelmana ovat kuitenkin valmisruoat, jotka sisältävät paljon suolaa. Suomalaiset syövät runsaasti eineksiä, ja harva jaksaa lukea tuoteselosteen. Kun ihmisillä on kiire, ei aikaa tunnu riittävän ruoanlaitolle. Näin suola myös livahtaa ruokavalioomme.

”Suolan määrän säätely onnistuu parhaiten, kun valmistaa ruokansa itse ja käyttämällä suolattomia mausteseoksia. Suolaa voi tällöin lisätä oman maun mukaan.”, Lammi neuvoo.

Suolaa lisätään mausteseoksiin valmiina osittain kustannusten vuoksi. Suola on edullista ja se antaa seokselle lisää painoa. ”Meiralla ajattelemme, että suola on vain yksi perusmaku muiden joukossa. Asiakkaidemme terveys on meille tärkeää”, Lammi kertoo.

Meiran suolattomat mausteseokset helpottavat arkiruoan valmistamista. Suolattomien perusmausteiden avulla kotiruoasta saadaan terveellisempää, mutta myös maistuvampaa. Myös maustepurkkien design läppäkorkkeineen on suunniteltu silmällä pitäen ruoanlaiton helppoutta – purkit saa auki vaikka yhdellä kädellä. Mausteseosten suolattomuudesta ilmoitetaan selvästi punaisella suolattomuuslogolla.

Pitääkö suolasta luopua kokonaan?

Suola on kuulunut ihmisten ravintoon ikuisuuksia. Ruoanlaitossa sitä käytetään erityisesti tuomaan esille ruoan aromit. Pitääkö suolasta nyt luopua tyystin?

”Ei. Suolan käyttöä on hyvä kuitenkin säädellä lisäämällä sitä ruokaan sellaisenaan. Suolattomia seoksia käyttämällä arkiruoka on terveellistä myös lapsille, ja lisäsuolaa kaipaava voi lisätä sitä annokseensa itse”, Lammi selventää ja lisää: ”Suola voi tuoda esille raaka-aineen omaa makua, mutta kyllä monipuolisilla mausteilla ruoasta saadaan maistuvampaa ja terveellisempää”.