Maku & Aisti

Kerttu Vali, Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka email: makuaisti@victoriamedia.fi

Raikas Cidre Fermier Tradition maistuu räiskäleiden kanssa

cidre-fermier

Ranskalainen Cidre Fermier Tradition valmistetaan tuoreista omenoista ja se sopii hyvin kuumaan kesäpäivään.

Cidre Fermier Traditionin valmistuksessa käytetään tuoreita omenoita, jotka on kerätty tuottaja Duclos Fougerayn hedelmätarhasta Normandiasta.

Juoman käyminen kestää noin 3-6 kuukautta. Siideri on mikrosuodatettu.

Cidre Fermier Tradition on puolimakea, hapokas, kypsän omenainen, kevyen hunajainen ja tasapainoinen. Juomaa suositellaan aperitiiviksi. Sen kanssa maistuvat brie- ja camember-juustot, kana, porsaanliha sekä ohukaiset.

Perhe Fougeray Duclos osti tilan Normandiasta vuonna 1985. Ensimmäiset omenapuut istuttiin vuonna 1992 ja tänä päivänä istutuksia on noin 15 hehtaaria. Tilalla käytetään ainoastaan orgaanisia lannoiteita ja lampaat laiduntavat puiden alla. Tuottajalle laatu ja ekologisuus ovat tärkeämpiä kuin suuri tuotanto. Tila tuottaa noin 100 000 pulloa vuodessa.

Cidre Fermier Tradition

Alkoholipitoisuus: 5,00 %

Alkon tuotenumero: 717397

Hinta: 8,30e/0,75l

Myynnissä Alkossa elokuun puoliväliin saakka.

Red Bev Oy on vuonna 2011 perustettu erityisesti tuotemarkkinointiin profiloituva, innovatiivinen alkoholijuomien maahantuontiyritys, jolla on päämiehiä ympäri maailmaa. Ytitys myös räätälöi ja valmistuttaa omia tuotteita. Yrityksen perustajilla on yli 15 vuoden kokemus alkoholijuomien maahantuonnista ja markkinoinnista.

G.H. MUMM POP-UP @ BAKERS TARJOAA KESÄISEN SAMPPANJAELÄMYKSEN HELSINGIN KESKUSTASSA

fyuxn0fa07itjtcqlzgg

Mikä onkaan parempi tapa juhlistaa alkavaa lomaa kuin pysähtyä suvi-illassa nauttimaan lasillinen samppanjaa? Kesän aikana kuohuviinien ystävillä on oivallinen mahdollisuus tutustua mainetta niittäneisiin samppanjoihin, kun pääkaupungin sydämeen Ravintola Bakersin kulmaan avataan G.H. Mumm pop-up samppanjabaari. Tiistaina 25.6.2013 avattava pop-up on avoinna syksyyn asti ja laadukkaan valikoiman lisäksi tarjolla on pientä suolaista ja makeaa.

”Bakersin kulma on jo vuosia tunnettu kuohuviininystävien kohtauspaikkana, joten nyt avattava G.H. Mumm samppanja -baari tuo kaivatun lisäsävyn ravintolan tarjontaan”, ketjujohtaja Katja Malminen iloitsee. ”Meillä Bakersissa  ollaan ylpeitä kun pop-up baarin yhteistyökumppaniksi löytyi maineikas ja tunnettu G.H. Mumm -samppanjatalo”, Malminen jatkaa.

Baarin avaamisen myötä Bakersin samppanjavalikoima laajentuu entisestään ja asiakkaat voivat valita juuri omaan tyyliinsä sopivan juoman. Klassisen samppanjan ystävän kannattaa maistaa kypsän hedelmäistä ja tyylikkään paahteista G.H. Mummin Cordon Rougea, jonka seuraksi voi valita esimerkiksi  vaahtokarkkeja tai kesäauringon kypsyttämiä mansikoita. ”Roseesamppanjoiden trendin voi aistia selvästi Suomessakin ja niinpä odotamme G.H. Mumm Rosélle suurta suosiota”, Malminen kertoo. Reimsissä sijaitsevan samppanjatalon roseen aromissa yhdistyvät punaiset marjat ja raikas sitruunaisuus.

Bakersin kulmalle pistäytyville vieraille tarjoutuu myös tilaisuus tehdä tuttavuutta loistavat arviot saaneeseen G.H. Mumm Millesimé 2006 -samppanjaan, joka on vuonna 1827 perustetun samppanjatalon kellarimestarin, Didier Mariottin taidonnäyte. Vuosikertasamppanjapullon hinta G.H. Mumm pop-upissa on vain 80 euroa.

Samppanjaelämyksen ääressä voi myös maistella pientä suolaista tai makeaa. Kesäiseltä listalta löytyy muun muassa lohella ja brie-juustolla täytetty croissantit.

G.H. Mumm Champagne Pop-up @ Bakers

Mannerheimintie 10

00100 Helsinki

G.H. Mumm Champagne Pop-up @ Bakers on avoinna tiistaista perjantaihin kello 16.00–21.00 ja lauantaisin kello 13.00–21.00.

www.bakers.fi

www.ghmumm.com

Pernod Ricard Finland Oy on Suomen alkoholimarkkinoiden toiseksi suurin toimija ja maailman toiseksi suurimman alkoholikonsernin, ranskalaisen Pernod Ricardin omistama tytäryhtiö.

Pernod Ricard Finland Oy vastaa Pernod Ricard Groupin tuotteiden sekä monien muiden kansainvälisesti tunnettujen viinien ja väkevien alkoholituotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Pernod Ricard Finland on myös laadukkaiden kotimaisten alkoholijuomien valmistaja.

Tutkimus: 60 % suomalaisista nauttii jäätelöä kesällä vähintään kerran viikossa

Tutkimus sen taas todisti – jäätelö kuuluu Suomen kesään! Suomen Nestlén TNS Gallupilla teettämä kysely kertoo, millaisia jäätelöihmisiä suomalaiset ovat ja mitkä ovat suosituimmat tavat syödä jäätelöä.

Pakastealtaan tuutit, puikot ja jäätelöpaketit, kioskin klassikkomaut, kotitekoiset jäätelöt, paletat ja sorbetit, tai vaikkapa blogihitiksi noussut jäädytetty banaani jäätelönä… Tyyli on vapaa, mutta kesäaikaan joka kolmas suomalainen nauttii jäätelöä useamman kerran viikossa. Tyypillisimmin jäätelöä syödään jäätelökioskilla, yhdessä läheisten kanssa, jälkiruoaksi tai kotona sohvan nurkassa. Lisäksi joka kolmas kertoo syövänsä jäätelöä ollessaan kuumissaan, joka neljäs välipalaksi ja joka kymmenes saunan päälle. Muisteleepa 19 % vastaajista myös joskus syöneensä jäätelöpaketin yksin yhdellä kertaa.

Katukuvaan ilmestyvät jäätelökioskit ovat varma kesän merkki, ja 37 % suomalaisista nauttiikin jäätelönsä mieluiten juuri irtojäätelönä. Kaikista suosituin jäätelömuoto on kuitenkin kotipakkaus, josta herkku kauhotaan erilliseen astiaan – yli puolet suomalaisista pitää tätä parhaana tapana nauttia jäätelöä. Joka neljäs taas arvostaa jäätelöä erityisesti leivonnaisten lisukkeena. Myös jäätelötuutti on monen suosikki (48 %) ja joka kymmenes lusikoi jäätelönsä mieluiten sellaisenaan suoraan purkista suuhun.

– Tyylejä ja tilanteita jäätelön nauttimiseen on monia aina arkisesta välipalasta ylelliseen hemmotteluun ja juhlahetkiin. Samalla ihmiset suhtautuvat syömiseensä yhä yksilöllisemmin, ja myös raaka-ainepuolella erilaisille vaihtoehdoille tuntuu olevan kysyntää. Me olemme vastanneet kuluttajien toiveisiin esimerkiksi tuomalla kauppoihin Pingviini-maitojäätelön ja kioskeille Mövenpick-jugurttijäätelön, markkinointipäällikkö Minna Brunberg Suomen Nestléltä kommentoi.

Jäätelö sopii herkutteluhetkiin

Jäätelö on suosituin herkuttelutuote heti suklaan tai makeisten jälkeen. Yli puolet ajattelee jäätelön olevan terveellinen vaihtoehto herkutteluun, ja 77 % on samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jäätelöä saa syödä muulloinkin kuin karkkipäivinä.

– Tämä on meille tuttu tulos aiemmista kuluttajatutkimuksistamme. Vaikka jäätelö on herkuttelutuote, se mielletään ravitsevammaksi kuin monet muut herkut. Suomalaisilla on kiitettävästi tietoa jäätelön ravintosisällöstä, ja esimerkiksi maidon arvokkaat ravintoaineet mm. kalsium ja maitoproteiini tunnetaan hyvin, Brunberg jatkaa.

Kysyttäessä mieluisinta jälkiruokaa 41 % suomalaisista valitsee jäätelön – yhtä suosittuja ovat vain marjat, hedelmät tai pähkinät. 85 % suomalaisista pitää jäätelöä kätevänä vierasvarana, ja joka toisella suomalaisella on jäätelöä pakastimessaan aina tai lähes aina.

Tutkimustulokset ovat peräisin välipaloihin, herkutteluun ja jäätelöön liittyvästä tutkimuksesta, jonka Suomen Nestlé teetti TNS Gallup Oy:llä helmikuussa 2013. Tutkimusaineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta). Yhteensä tehtiin 1157 haastattelua. Tilastollinen virhemarginaali on 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Nestlé on maailman johtava ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvä yritys, jonka maailmanlaajuinen liikevaihto on noin 75 miljardia euroa. Nestlé työllistää yli 339 000 ihmistä 468 tehtaallaan ja toimistoissaan 150 maassa. Suomessa työskentelee noin 450 elintarvikealan ammattilaista tehtaillamme Turussa, Turengissa ja Juuassa sekä pääkonttorillamme Espoossa.
Nestlé tuottaa kuluttajilleen korkealaatuisia ja turvallisia ruokatuotteita. Tähän päästään yhdistämällä maailmanlaajuisesti tuotekehityksen resurssit. Nestléllä on vahva valikoima ruoka- ja juomabrändejä, kuten lastenruoat, kahvi, murot, jäätelö, lemmikkituotteet ja makeiset. Nestlén tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat mm. PINGVIINI, AINO, BONA, PILTTI, NESCAFÉ, MAGGI, NESQUIK, FITNESS, FRISKIES ja LATZ.

Meira tutki: Suomessa on yli kolme miljoonaa uskollista kahvinjuojaa ja viisi erilaista kahvikuluttajien ryhmää

Kahvin juominen on jälleen tutkitusti tärkeä osa suomalaisten elämää. Suurin osa suomalaisista juo tavallista suodatinkahvia päivittäin tai lähes päivittäin. Yli kolme miljoonaa suomalaista (15-69-vuotiasta) on juonut ja ostanut kahvia kuukauden sisällä. Vain 16 % ei ole juonut kahvia viimeisen kuukauden aikana.

Monelle kahvi on aina samaa tuttua merkkiä ja vaaleaa paahtoastetta, mutta joka viides on ostanut lisäksi myös erikoiskahvia (esim. espressoa, alkuperämaakahvia, maustettua tms.). Kahvinjuojat eivät yleisesti ole kovin avoimia uutuuksille tai käyttämään useita merkkejä eri tarkoituksiin. Kahvia kuitenkin arvostetaan pääasiassa maun perusteella ja vain harva myöntää valitsevansa kahvimerkin pelkän hinnan perusteella.

Tummapaahtoisen kahvin osuus on nousussa: vajaa kolmannes kahvinjuojista sanoo ostaneensa sitä viimeisen kuukauden aikana. Kuitenkin jopa 46 % suomalaisista ostaa aina samaa merkkiä ja paahtoastetta.

Maku ja tottumus ohjaavat ostopäätöksiä. Listakärki niistä syistä, joiden mukaan kahvi ostetaan:

  1. Parhaimman makuista 
  2. Merkki, jota olen tottunut käyttämään
  3. Pehmeän makuista

Yli 90 % käyttää vain suodatinkahvikeitintä, mutta silti moni käyttää myös jotain muuta valmistusmenetelmää, esimerkiksi siis kapselikonetta (8 % käyttäjistä), mutteripannua, pressopannua tai espressokonetta. Kapselikoneiden käyttäjät asuvat lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kapselikoneissa arvostetaan erityisesti sitä, että niillä voidaan valmistaa helposti erikoiskahveja tai vain yhden kupin kerrallaan. 31 % on sitä mieltä, että kapselikeitin tuo pientä luksusta arkeen. 57 % arvostaa sitä, että kapseleita saa lähikaupasta, ja 48 % sitä, että laite on hinnaltaan edullinen.

Erikoiskahvien juominen on selvästi yleisempää kapselikahvinkeittimen käyttäjillä (71 %), eteläsuomalaisilla (45 %), naisilla (42 %) ja alle 35-vuotiailla (47 %).

b73a339d56e0d138_800x800ar

Suomalaiset jakautuvat viiteen eri ryhmään kahvimerkin valinnan perusteella

Suomalaiset kahvinjuojat voidaan jakaa viiteen ryhmään sen mukaan, mitkä asiat ovat heille tärkeitä kahvimerkin valinnassa:

1)    Tapaostajat
2)    Eettiset
3)    Laatutietoiset nautiskelijat
4)    Pysyvästi edullista ostavat
5)    Tarjoushaukat

Jokainen yllämainituista valitsee kahvimerkkinsä erilaisin perustein, ei siis ole olemassa yhtä suomalaista kahvinjuojaa.

Tapaostajat
Neljännes kahvinjuojista on hyvin merkkiuskollisia: he ostavat samaa tuttua merkkiä ja vaaleaa paahtoa tarjouksista riippumatta. Näitä henkilöitä voi olla hyvin vaikea saada kokeilemaan muita merkkejä, sillä tuttu brändi on heille yksi keskeisimmistä kahvin valintakriteereistä. He tuntevat hyvin muitakin brändejä, mutta harkitsevat niitä keskimääräistä vähemmän. Demografioiltaan ryhmä edustaa pitkälti keskivertosuomalaista kahvinjuojaa. He kuitenkin kuluttavat kahvia hieman vähemmän kuin osuutensa on kahvinjuojista.

Tapaostajien ryhmässä korostuvat pohjoissuomalaisuus, eläkeläisyys, pariskunnat ja korkeat tuloluokat.

Eettiset
Eettisten ryhmälle kahvimerkin valinnassa on kiinnostavaa se, että merkki on hyvänmakuista ja eettisesti tai luonnonmukaisesti tuotettua. He ovat avoimia uutuuksille, eivätkä ole niinkään brändiuskollisia tai kiinnostuneita tarjouksista. Nämä nuoret kaupunkilaiset juovat mielellään erikoiskahveja kahviloissa, ottavat ne mukaansa ja valmistavat niitä myös kotona. He ostavat kahvia keskimääräistä useammin erikoisliikkeistä. Kuluttajina heille on tärkeää sertifikaatit, reilu kauppa ja luomu.

Laatutietoiset nautiskelijat
Nämä kahvi-hifistelijät haluavat nauttia laadusta, hyvästä mausta ja elämyksistä. Siksi he panostavat myös hyvään kahviin ja sen huolelliseen valmistamiseen. He kuluttavat kiloissa eniten kahvia, ja heillä onkin usein auki useita kahvipakkauksia samaan aikaan, joiden välillä he vaihtelevat tilanteen mukaan.

Nautiskelijat valitsevat mielellään tummapaahtoisen tai muuten voimakkaan makuisen ja korkealaatuisen kahvin. He juovat keskimääräistä enemmän erikoiskahveja, jotka valmistavat itse kotona. Nautiskelijat ovat edelläkävijöitä, jotka seuraavat trendejä ja jopa luovat niitä. Laatutietoisten nautiskelijoiden ryhmään kuuluvat asuvat keskimääräistä useammin pääkaupunkiseudulla ja ovat työssään asiantuntijoita tai ylempiä toimihenkilöitä.

Pysyvästi edullista ostavat
Tähän ryhmään kuuluville ihmisille kahvi on perushyödyke ja matalan sitoutuneisuuden tuote: kahvin laadulla tai merkillä ei ole kovin suurta merkitystä. Uutuudetkaan eivät kiinnosta – riittää, kun saa tavallista hyvää kahvia aina edulliseen hintaan. Koska kahvin hinta on tärkein valintakriteeri, kaupan omat merkit ovat usein näiden henkilöiden valinta. Ryhmä sijoittuu maantieteellisesti muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Kuluttajina he valitsevat usein kaupan oman merkin tai Saludon.

Tarjoushaukat
Tarjousvetoisten ryhmässä ostetaan tunnetuimpia kahvimerkkejä (Juhla Mokka, Presidentti ja Kulta Katriina) tarjouksesta ja mieluusti hamstrataan samalla kertaa useita paketteja. He valitsevat merkin sen mukaan, mikä näistä kolmesta on kulloinkin alennuksessa. Tiettyyn markettiin voidaan ajaa vain kahvitarjouksen perusteella ja neuvoa muitakin tarttumaan ajankohtaiseen alennukseen.

Tutkimuksen toteutuksesta

Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty joulukuussa 2012 Internet-paneelissa, jossa haastateltiin 1182 suomalaista 15-69-vuotiasta henkilöä valtakunnallisesti edustavana otoksena. Vastaajanäytteen toimitti M3 Research A/S. Tutkimuksen suunnittelusta, haastattelujen toteutuksesta, tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasi Dagmar Insight & Implementation.

www.meira.fi

Ihanat marjat on kesän kaunein keittokirja ja mainio tietopaketti

Kotimaiset marjat tarjoavat estetiikkaa, elämyksiä, iloa ja makujen juhlaa keväästä myöhäiseen syksyyn. Ihanat marjat on houkuttelevan kaunis selailuteos, mainio keittokirja sekä erinomainen tietopaketti marjojen ominaisuuksista, terveysvaikutuksista ja käytöstä. Lumoudu marjoista!

Villimarjojen kuningatar on valloittavan aurinkoinen, tehokas tyrni. Prinsessoja ovat hurmaava metsävadelma ja suloinen mesimarja. Prinssiksi kruunataan suonlaidan juovuttava juolukka. Puutarhamarjoista mustaherukka on todellinen tehoterttu ja marjatuomipihlaja sykähdyttävä yllättäjä.

Luonnonmarjoista ensimmäisenä kypsyvä ahomansikka jatkaa herkutteluhetkiä pitkälle elokuulle. Heinäkuussa marjasato on monipuolisen runsas, ja elokuu on varsinainen puutarhamarjojen syönti- ja säilöntäkuukausi.

Marjatietouden ohella Ihanat marjat on myös mainio keittokirja, josta löytää suloisen ahomansikkakakun lisäksi erilaiset piirakat, puurot, kiisselit, juomat, salaatit, muffinit, korput ja hillot. Marjoista on moneksi.

”Marjojen kauneus, värikkyys ja makujen loputon runsaus innostivat minua oman näköiseni marjakirjan tekemiseen. Intoani lisäsivät vähemmän käytettyjen ja uusien marjalajien maistelut, ruokakokeilut, reseptien laadinta sekä näissä kaikissa vaiheissa koettu tekemisen ilo ja tulosten jännittäminen. Marjoista kirjoittaminen liittyy myös siihen, että olen aina halunnut syödä terveellisesti”, kirjailija Kirsti Eskelinen kertoo.

Kirsti Eskelinen
Suonenjokelainen keruutuotealan opettaja Kirsti Eskelinen on kirjoittanut tätä ennen teoksen Sienestäjän suosikit(Gummerus, 2012) ja suorittanut mm. keruutuotetarkastajan erikoisammattitutkinnon. Hän kirjoittaa ruoka-aiheisia artikkeleita useisiin lehtiin ja hänet on palkittu monissa reseptikilpailuissa. Ainekset ennakkoluulottomaan kokkailuun hän saa puutarhastaan ja lähimetsistä.

Ihanat marjat. Villimarjat, puutarhamarjat, reseptit
160 sivua
Ovh. 33 €

Gummerus
Lehtori Kaarle Jaakko Gummerus aloitti kustannustoiminnan yhdessä vaimonsa Gustavan kanssa vuonna 1872. Kaarle Jaakko ja Gustava halusivat kantaa kortensa kekoon kansan valistamiseksi ja julkaista painotuotteita huviksi ja hyödyksi kaikille Suomen kyläläisille.

Gummerus toimii edelleen suomalaisena perheyhtiönä, jonka omistajat ja henkilökunta kunnioittavat Kaarle Jaakon alkuperäistä liikeideaa “huviksi ja hyödyksi”. Julkaisemme kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta sekä tieto- ja harrastekirjoja. Kustannusohjelmaamme kuuluvat myös sanakirjat ja kielten kirjat sekä digitaaliset- ja mobiilituotteet.www.gummerus.fi

Lyngrove Reserve Shiraz Pinotage – Grillattavan hyvä punaviini Etelä-Afrikasta

Kesän grillikausi alkoi aurinkoisissa merkeissä ja viimeistään juhannuksena grilli kuumenee joka niemen notkossa ympäri Suomen. Kun grillissä paahtuu mehevä, punainen liha, se vaatii seurakseen yhtä mehevän punaisen viinin.

Lyngrove Reserve Shiraz Pinotagen savuiset aromit ja täyteläinen, hedelmäinen maku tekevät viinistä juuri tähän tarkoitukseen sopivan. Kätevästi avattava, metallisella kierrekapselilla varustettu viini on parhaimmillaan ruokapöydässä, mutta maistuu myös aterian jälkeen.

Etelä-Afrikan nimikkorypäle Pinotage kehitettiin Stellenboschin viinialueella kahden rypäleen, Cinsault ja Pinot Noir, risteymästä vuonna 1924.

Stellenboschin laatuviinialueella sijaitsevat myös Lyngroven viiniliikkeen 80 hehtaaria käsittävät viinitarhat. Alueen ilmasto on välimerellinen; kesällä on kuivaa, talvella sataa. Atlantin tuomaa kosteutta lievittää legendaarinen kaakkoistuuli “The Cape Doctor”, mikä takaa köynnöksille ihanteelliset kasvuolosuhteet.

Lyngrove tuottaa viinejä Collection, Reserve ja Platinum Range kategorioissa. Reserve -kategorian viinit ovat täyteläisiä, tammikypsytyksen ryhdittämiä ja hedelmäisiä.

Viinin rypäleistä Shiraz (80 %) tulee viiden hehtaarin ja Pinotage (30 %) seitsemän hehtaarin tarhasta. Viinikäyminen ja maseraatio tapahtuivat avoimissa terästankeissa. Viini viimeisteltiin noin kahdeksan kuukautta kestävällä kypsytyksellä amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Väriltään syvän tummanpunaisen viinin tuoksu on kypsän hedelmäinen ja siinä tuntuu tammikypsytyksen tuoma vaniljaisuus.

Viinin maku on erittäin pitkä ja täyteläinen, mukavasti paahteinen ja sisältää runsaasti kypsää hedelmää. Maussa on aromissakin tuntuvaa hienoista savuisuutta ja vaniljaisuutta.

Alkoholipitoisuus on 14,5 %. Hyvissä olosuhteissa viiniä voi kellaroida viisi vuotta.

Alkon tuotenumero on 473107 ja hinta 8,98 €

Panimoliitto: Toinen pirtuaika – raportti alkoholin yksityisestä maahantuonnista

Toinen pirtuaika on Hiljainen reportaasi alkoholin yksityisen maahantuonnin tilastoinnista sekä tuonnin merkityksestä ja vaikutuksista Suomessa ja Virossa. Raportin on tilannut Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto keväällä 2013.

Toinen_pirtuaika_2013(pdf)

Kastikkeet, ketsupit ja sinapit kuuluvat kesään

Suomalaiset rakastavat grilliruokaa: ritilällä tirisevät pihvit ja makkara kuuluvat kesälomaan. Myös mökinpuutarhassa kasvatetut salaatit ja yrtit löytävät ruokapöytään, tuoden mukanaan makua ja terveellisyyttä. Mutta niin liha kuin kasvisruokakin kaipaa kaverikseen maistuvaa kastiketta. Tuotekehityspäällikkönä maustetalo Meirassa työskentelevä Annika Porr kehottaa mielikuvitukseen kastikkeiden kanssa.

Salaatti- ja grillauskastikkeiden, mutta myös sinapin ja ketsupin kulutus lisääntyy kesäisin. ”Salaatti kuuluu ruokapöytään, mutta kesällä sen syöminen korostuu.  Tämä näkyy salaatinkastikkeiden kasvavassa kysynnässä. Myös sinapin ja ketsupin kysyntä huipentuu kesällä, vaikka ne eivät kesäsesonkituotteita olekaan”, Annika Porr kertoo.

Porr kehottaa käyttämään mielikuvitusta Meiran klassikoiden – sinapin ja ketsupin – käytössä: ”Mökillä säilytystilaa on usein rajatusti. Ketsupilla voi esimerkiksi korvata tomaattipyreen ja lihapataan saa mukavasti makua sinapilla. Sinappi ja ketsuppi ovat erittäin hyvin säilyviä ja kiitettävän monikäyttöisiä”.

”Kannattaa kokeilla reippaasti uusia tapoja käyttää kastikkeita ruoanlaitossa. Suomalaiset suosivat ennakkoluulottomasti amerikkalaista salaattikastiketta hampurilaisen välissä, mutta myös muiden salaattikastikkeiden kohdalla voi laajentaa käyttöä. Oma suosikkini on sinappinen salaattikastike, joka toimii loistavasti esimerkiksi kanan kanssa”, Porr vihjaa.

Salaattikastikkeiden käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina ennen tarjoilua haistamalla ja maistamalla. ”Suomen kesä ei tunnetusti ole aina lämmin”, Porr naurahtaa ja jatkaa: ”Salaatinkastikkeet tulee kuitenkin säilyttää viileässä, vähintään varjossa. Näin kastikkeiden käyttöikä pitenee ja ne säilyttävän raikkaan makunsa”.

Perinteitä ja vaihtuvia trendejä

Meiran Sinappi on klassikko, joka valmistetaan alusta loppuun maustetalon seinien sisäpuolella Vallilassa. ”Sinapillamme on vahvat perinteet ja jauhamme itse sinapinsiemenemme. Tämä ei ole kovin yleistä nykyisin. Emme kuitenkaan ole perinteiden vanki, sillä kuluttajien tyytyväisyys ja hyvä maku on meille tärkeintä”, Porr summaa.

”Käytämme sinappiamme myös sinappisen salaattikastikkeen valmistuksessa. Alusta loppuun tekemällä tiedämme tasan tarkkaan, mistä ainesosista kastikkeemme koostuvat. Myös osaava henkilökuntamme ja laadunvalvontamme varmistaa tuotteidemme korkeatasoisuuden”, tuotekehityspäällikkö kertoo.

Kastikemaailman trendit käyvät yhdessä ruokamaailman trendien kanssa. ”Nyt muodissa ovat selkeät maut ilman ylimääräisiä lisäaineita. Terveellistä, mutta ei mautonta. Meiralla olemme perusasioiden äärellä, ja maustetalona voimme käyttää mausteita sellaisenaan. Jos esimerkiksi vähennämme tuotteidemme suolapitoisuutta, voimme hakea maun tuotteelle muiden mausteiden kautta. ”

”Suomalaisten makutottumukset ovat vuosien varrella kallistuneet suosimaan myös vahvempia makuja. Ihmiset matkustavat paljon ja ovat tietoisia erilaisista ruokatrendeistä. Eksoottiset tai tuliset maut eivät ole enää marginaalissa. Muutos näkyy muun muassa chilin ja curryn kasvaneena kysyntänä”, Porr kertoo.

Luonnollisia ja puhtaita tuotteita

”Pyrimme seuraamaan kastikemaailman trendejä, kehittämään omia ideoita ja toteuttamaan kuluttajien toiveita, ja näin kehittämään klassikkotuotteidemme reseptejä ja tuomaan niiden rinnalle uusia tuotteita. Osa näistä kastikkeista jää pysyviksi, osa puolestaan ei”, Porr kertoo.

”Aluksi kaikki lähtee ideasta, jonka synnyttyä lähdetään työstämään uutta tuotetta. Maistelu on pitkä prosessi, jossa haetaan kastikkeelle sopiva makuprofiili ja rakenne: Kokonaispaketin tulee olla kunnossa, sillä maku ja rakenne kulkevat käsi kädessä. Hyvän kastikkeen tunnistaa luonnollisista ja puhtaista mausteista ja tasapainoisesta mausta. Esimerkiksi Ranskalaisen salaattikastikkeemme maku tulee pippurirouheesta, kuten pitääkin. Luonnollista ja maistuvaa”, summaa Annika Porr lopuksi.

Saarioinen sitoutui EU:n Hyvän kauppatavan periaatteisiin ensimmäisenä elintarviketeollisuusalan yrityksenä

Saarioinen on allekirjoittanut aiesopimuksen sitoutumisestaan Hyvän kauppatavan periaatteisiin. Elintarvikeketjua koskevat Hyvän kauppatavan periaatteet ovat osa EU-tasoista elintarvikeketjun itsesäätelyä. Niiden tavoitteena on parantaa elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä ja kilpailukykyä. Saarioinen sitoutui Hyvän kauppatavan periaatteisiin ensimmäisenä elintarviketeollisuusalan yrityksenä Suomessa.

Hyvän kauppatavan periaatteet on valmisteltu vuonna 2010 perustetussa EU:n komission High Level Forumissa, jossa ovat mukana jäsenvaltioiden lisäksi kaikki Euroopan keskeiset elintarvikeketjun toimijat.

Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaan elintarvikeketjun toimijoiden on huomioitava kuluttajan intressit, kunnioitettava sopimusvapautta ja noudatettava liikesuhteissa hyvää käytäntöä. Sopimukset tehdään aina kirjallisesti, ja Hyvän kauppatavan periaatteet liitetään osaksi sopimuksia. Periaatteiden toteutumista valvotaan sekä kansallisesti että EU-tasolla.

– Saarioisille on tärkeä olla mukana varmistamassa kilpailukykyinen ja läpinäkyvä elintarvikeketju. Hyvän kauppatavan periaatteet toimivat alan itsesäätelynä ja pakottavaa lainsäädäntöä parempana lähtökohtana toimivalle elintarvikeketjulle, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä Saarioisilta.

Saarioinen on kotimainen perheyritys ja yksi Suomen johtavista ruokataloista. Saarioinen toimii hyvän arjen puolesta tarjoamalla maistuvaa valmisruokaa, lihaa, lihavalmisteita ja säilyviä tuotteita päivän eri ruokailuhetkiin. Saarioinen on markkinajohtaja useilla toimialueillaan. Saarioisten liikevaihto vuonna 2012 oli 334,2 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 1 970 henkilöä. Saarioisilla on tehtaita Kangasalla, Valkeakoskella, Huittisissa ja Jyväskylässä sekä pääosin Baltian markkinoille tuotteita tekevä valmisruokatehdas Virossa. www.saarioinen.fi

Suomen Gastronomien Seura valitsemaan Taste of Helsinki -ruokafestivaalin parasta annosta

Maamme vanhin ruokaseura on myöntänyt arvostetun Vuoden ravintola -tunnustuksen ansioituneille ravintoloille vuodesta 1985 lähtien. Tänä kesänä ravintola-arvostelut viedään perinteisestä poikkeavaan ympäristöön, kun seura on mukana valitsemassa Taste of Helsinki -festivaalin parasta yksittäistä annosta. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua voittajan valintaan äänestämällä suosikkiaan paikan päällä.

”Taste of Helsinki -festivaali useine laaturavintoloineen on erinomainen mahdollisuus päästä maistamaan ja vertailemaan maamme parhaimmistoon kuuluvien keittiömestarien osaamista. Haluamme kannustaa festivaalivieraita kiinnittämään maun lisäksi huomiota myös annosten ulkonäköön, suutuntumaan, esillepanoon ja festarin erikoispuitteisiin sopivuuteen”, kertoo Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä ja jatkaa:

”Ravintola-arvostelua festivaaliympäristössä mestareiden luomuksilla harjoiteltuaan toivomme, että kuluttajat kiinnittäisivät jatkossakin huomiota siihen, minkälaista ruokaa ja palvelua he rahoistaan vastikkeeksi saavat. Vain palautetta, olkoon se positiivista tai kriittistäkin, rakentavasti antaen parannamme koko Suomen ravintoloiden tasoa.”

Palautteella parempia ravintolakokemuksia

Taste of Helsinki -festivaalin järjestäjät ovat otettuja saadessaan Suomen arvostetuimman ruokaseuran kumppanikseen.

”Emme voisi kuvitella Paras annos -tunnustukselle osuvampaa jakajaa kuin Suomen vanhimman ruokaseuran. Vuoden ravintola on korkealle arvostettu huomionosoitus niin alan sisällä kuin asiakkaidenkin parissa, mutta yleisesti ottaen ravintola-arvostelua pidetään usein turhan ryppyotsaisena ja pikkuasioihin tarttuvana. Tämän yhteistyön myötä haluamme antaa yleisölle helpon ja kannustavan tavan harjoitella rakentavaa palautteen antoa ja ruokakriitikointia tulevia ravintolakäyntejä varten”, kertoo festivaalin Suomeen tuonut Barry MacNamara.

Paras annos -palkinto jaetaan Suomen Gastronomien Seuran Vuoden ravintola -juryn ja yleisöäänten perusteella. Voittajan valintaan voi osallistua antamalla äänensä mobiilisti festivaalialueella julkistettavan verkkosivuston kautta. Festivaalialueella voi äänestää myös Suomen Gastronomien Seuran edustajien äänestyspäätteillä ja samalla tutustua seuran toimintaan sekä hakea sen jäseneksi.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan Hackmanin tuotepaketti sekä kahden hengen aterialahjakortti voittajaravintolaan. Ruokakulttuuria vaaliva Suomen Gastronomien Seura perustettiin vuonna 1945 ja siihen kuuluu noin 300 jäsentä.